Miksi näemme avaruuden kaarevana "taivaankantena"?

Anonyymi

Kysymys otsikossa ja jatkokysymys näkevätkö planeettojen välillä kulkevat astronautit tämän ilmiön pallomaisena avaruuskävelyn aikana?

18

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Johtuu laajakuvalinssin käytöstä kameroissa.

    • Anonyymi

      Kuu taitaa olla ainoa joka rikkoo tämän "taivaankansi ilmiön" . Aurinkokunnan planeetat ovat silmän mielestä samalla etäisyydellä kuin ympäröivät tähdet.

      • Anonyymi

        Silmämääräisesti ei yöllä pysty erottamaan edes kymppitonnissa lentävää liikennekonetta ja satelliittia toisistaan. Molemmat näkyvät hitaasti liikkuvina valopisteinä, joiden etäisyyttä on mahdoton silmämääräisesti arvioida.


    • Anonyymi

      Erilaiset horisontit hallitsevat sitä mitä pystymme näkemään, ehkä muodostavat suuren osan kokemuksesta myös.

      Se miten astronautit kokevat, luulen että kokemus tähtitaivaasta on kokonaisvaltaisempi, koska luonnollinen horisontti (maan pinta) on ehkä menettänyt merkityksensä yläilmoissa.

      Mielelläni voisin kokeilla.

      --planeetta

    • Anonyymi

      Painovoima kaareuttaa "taivaankantta".

      Painottomassa tilassa planeettojen välissä tätä ilmiötä ei esiinny.

    • Anonyymi

      Yksinkertaisesti siksi että avaruuden rajoittaa puolipallon muotoinen taivaankansi.

      • Anonyymi

        Non niin, saatiin Persujenkin kanta tähän asiaan.


    • Anonyymi

      Ihmisen näköaisti menettää kykynsä nähdä kolmiulotteisesti ympärillä tuikkivia linnunradan tähtiä suuren etäisyyden vuoksi, näin olettaisin.

      Jos astronautit kuvitellussa avaruusmatkassa Maan ja Marsin puolessavälissä tekisivät avaruuskävelyn he näkisivät ympärillään suunnattoman tähtien kirjoman avaruuspallon. Linnunradan tähtivyö näkyisi selvästi, samoin vastakkaisissa suunnissa Maa ja Mars planeetta, kylläkin huomattavasti Kuuta pienempänä mollukkana avaruuden pimeydessä.

      • Anonyymi

        "avaruuden pimeydessä."

        Entä jos avaruuskävely suoritetaan silloin kun avaruudessa on päivä?


    • Anonyymi

      En ole koskaan nähnyt taivaankantta, joten kysymys lienee hypoteettinen.

      Itse näen päivisin taivaalla valon taittumisen siten, että sininen valo taittuu vähiten, jolloin taivas näkyy "sinisenä". Yöllä näkyy pilvettömällä taivaalla tähtiä.

      Mitään kansia ei liene näe, ellei ole mielenteryden kanssa ongelmia tai päihteitä tullut otettua liikaa.

      • Anonyymi

        Jatka tarkkailua, kyllä se siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatka tarkkailua, kyllä se siitä.

        Jatka ryyppäämistä, tarkoittanet?


    • Anonyymi

      Miksi kukaan ei vastaa tähän että milloin avaruudessa on yö? Miksi se näyttää siltä että koko avaruus pimenisi samalla kun suomessa on yö, vaikka toisella puolella maailmaa väitetään kuitenkin olevan päivä?
      Entä Marsin ja Maan puolivälissä? Vaihteleeko yö ja päivä sielläkin 24-tunnin jaksoissa?

      • Anonyymi

        Avaruudessa on ikuinen yö, musta taivas ja perkuleen kylmää.


      • Päivän ja yön vaihtelua ei voi olla muualla kuin akselinsa ympäri pyörivillä planeetoilla.
        Planeetojenvälisessä avaruudessa Auringon valo himmenee suhteessa etäisyyden neliöön. Pluton etäisyydellä se on jotain katulampun luokkaa. Alfa Centaurin etäisyydellä (~4 valovuotta) se on noin magnitudia 0 . Sattumalta Alfa Centauri näkyy meille just nyt muutaman tuhannen vuoden ajan likimain yhtä kirkkaana kuin Aurinko sinne. Pohjoisella taivaalla Capella on näennäisesti suunnilleen yhtä kirkas ja keltainen, vaikka onkin oikeasti kirkkaampi ja kauempana.


      • Anonyymi
        maanmittari.Koo kirjoitti:

        Päivän ja yön vaihtelua ei voi olla muualla kuin akselinsa ympäri pyörivillä planeetoilla.
        Planeetojenvälisessä avaruudessa Auringon valo himmenee suhteessa etäisyyden neliöön. Pluton etäisyydellä se on jotain katulampun luokkaa. Alfa Centaurin etäisyydellä (~4 valovuotta) se on noin magnitudia 0 . Sattumalta Alfa Centauri näkyy meille just nyt muutaman tuhannen vuoden ajan likimain yhtä kirkkaana kuin Aurinko sinne. Pohjoisella taivaalla Capella on näennäisesti suunnilleen yhtä kirkas ja keltainen, vaikka onkin oikeasti kirkkaampi ja kauempana.

        Alfa centauri on 10% aurinkoa kirkkaampi ja lisäksi se on kolmoistähti järjestelmä.
        Eli näemme lähimmän naapuritähtemmekin kirkkaampana tänne kuin mitä aurinko näkyy sinne. 30-valovuoden päästä himmeää aurinkoamme ei enää pystyisi näkemään paljain silmin.


    • Anonyymi

      Emme näe.

    • Muistan miten pienenä poikana joskus marras-joulukuun iltana kävelin pihalta pellolle noin 50 päähän pihavalosta. Oli pieni pakkanen, muutaman sentin verran lunta. Minulla asialliset sen ajan pikkupojan talvivaatteet. Kävin selälleni lumeen, niin että maankamara ja koko maisema jäi taakse näköpiirin rajoille. Muistan hyvin sen ihan ruumiillisen huimauksen, kun näin vain tähtiä. Juuri keskitaivaalla oli tähtikuvio joka minusta näytti isolta perhoselta. Myöhemmin sain selville, että muinaiset kreikkalaiset näkivät siinä valtaistuimellaan keekoilevan Etiopian kuningattaren Kassiopeian. Ehkä siitä hetkestä alkoi minun elinikäinen kiinnostukseni tähtiin ja avaruuteen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      91
      1505
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      170
      1203
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      104
      1060
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      15
      947
    5. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      82
      870
    6. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      66
      793
    7. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      40
      777
    8. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      289
      743
    9. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      738
    10. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      59
      725
    Aihe