Joissakin lähteissä sanotaan että suomalaisia olisi ollut 30 vuotisessa sodassa vain 600 miestä.
Toisessa lähteessä sanotaan että Suomesta Saksaan taisteluihin lähti kaikkiaan 60000 miestä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/roskanpoimija/23045-suomalaiset-30-vuotisessa-sodassa/
Toisessa lähteessä sanotaan että Suomesta Saksaan taisteluihin lähti kaikkiaan 60000 miestä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/roskanpoimija/23045-suomalaiset-30-vuotisessa-sodassa/
Vastaukset 18
Vanhimmat
joidenkin vasemmistolaisten historioitsijoiden intressi on vähätellä suomalaisten sotilaskunniaa. Kohta kai väitetään ettei hakkapeliittoja ollut olemassakaan.
Tuossa asiassa voit suunnata katseesi Pohjanlahden länsirannalle.
Nimittäin uudet ruotsalaiset tutkimukset pyrkivät osoittamaan hakkapeliittojen maineen ja merkityksen huomattavasti vähäisemmäksi, kuin mitä Suomessa on asiasta esitetty.
Enpä ole tuollaisiin tutkimuksiin törmännyt, ellet sitten tarkoita tutkimuksilla nettikeskusteluja, joissa oman elämänsä asiantuntijat toki kertovat aina, miten oma kansa on taistellut sankarillisesti läpi historian, ja liittolaisetkin ovat parhaimmillaankin olleet vain tiellä ja hidasteena.
Alaan perehtyneiden historioitsijoiden näkemys, niin Suomessa, Ruotsissa kuin Keski-Euroopassakin, on varsin yhtenevästi se, että hakkapeliitat olivat aikalaistensa näkemyksen mukaan yksi Euroopan maineikkaimmista ja taisteluissa menestyneimmistä ratsujoukoista.
Mitään maagista suomalaisten geneettistä paremmuutta siihen ei tietenkään liity, vaan kyse oli alussa yksinomaan Ruotsin armeijan onnistuneesti uudistetusta taktiikasta, jota myöhemmin lisäksi tuki maine voittamattomana ratsuväkenä, mikä ei ole omiaan lisäämään vastaantulevan vihollisen taistelutahtoa.
Ratsuväen osalta uudistus henkilöityi ennenkaikkea suomalaisiin hakkapeliittoihin, vaikka samaa taktiikkaa käytti olennaisesti koko Ruotsin ratsuväki. Kokonaisuutena tarkasteltuna merkittävin muutos tapahtui kuitenkin jalkaväen muodostelmissa, joissa siirryttiin perinteisistä espanjalaisista neliöistä linjaksi, jossa huomattavasti suurempi osa joukoista pääsi ampumaan yhtä aikaa.
https://yle.fi/uutiset/3-9650325
Saksassa on tutkittu kymmeniä Lützenin taistelussa 1600-luvulla kaatuneiden sotilaiden luurankoja
Synnyinpaikasta kertovat isotooppianalyysit ovat vielä kesken, mutta alustavien tulosten perusteella kaatuneista vain viisi näyttää olleen Pohjoismaista. Noin puolesta on varmistunut, etteivät he olleet Ruotsista tai siihen tuolloin kuuluneesta Suomesta.
Sodan ensimmäinen ja joskus viimeinenkin uhri on totuus.
Jos 30 vuotisessa sodassa kuoli Saksassa 60000 suomalaista heidän luita pitäisi löytyä sieltä.
.
suomalaisten pitäisi mennä Saksaan tutkimaan mikä on totuus.
Tiedän ja ymmärrän, ettei Ruotsi taistellut jatkuvasti ja koko ajan 30 vuotta sodassa, mutta tuli mieleen minkä kokoista yksikköä voi ylläpitää 30 vuotta sodassa milläkin porukalla?
Edes 60 000 miestä 30 vuotta ei tekisi montaa tuhatta miestä yht'aikaa aseissa. Tappiot erityisesti tauteihin olivat raskaat, eikä etulinjan mies muutoinkaan voi olla 30 vuotta aktiivipalveluksessa etulinjassa. "Rotaatiossa" palasi kotiin aika harva, mutta palasi kuitenkin, moni raajansa menettäneenä, silmäpuolena tai tautien runnomana palvelukseen enää kelpaamattomana.
Hyvin todennäköisesti nuo erot johtuvat siitä, että eri yhteyksissä puhutaan eri armeijoista. 30 vuotinen sota kesti 30 vuotta, eikä siellä ollut samat kaksi armeijaa vastakkain alusta loppuun.
Kustaa II Aadolf, jonka mukana Saksaan lähti aluksi 20 000 suomalaista, osallistui sotaan vain parin vuoden ajan, kunnes kaatui. Koko 30 vuoden aikana on arvioitu kaatuneen noin 60 000 suomalaista.
En tiedä mistä olet tuon luvun 600 saanut, mutta siinä on luultavasti ollut puhe jossain myöhemmässä vaiheessa mukaan lähteneestä armeijasta, jonka pääosa on koostunut luultavasti ruotsalaisista, ja suomalaisia on ollut mukana vain hieman, nekin mahdollisesti aiemmin lähteneen joukon täydennysmiehinä.
itselläni oli tarkoituskin lähteä Saksaan tutkimaan 30-vuotista sotaa ja suomalaisten osuutta siihen.
Mutta korona pilasi sen.
käydä museoissa ja taistelupaikoilla ja jutella kansanihmisten kanssa ja sellaista.
Saksan museoissa voisi olla vaikka joku suomalaisten sotilaiden käyttämä esine. Puukko tai muu.
jos 60000 suomalaista haudattiin sinne niin jotain on pakko olla.
Kun miehet vietiin sotaan rakentamaan suur-ruotsia , niin kotoperillä kirkon kolehtihaavit jäi tyhjiksi , ei rahvaan akoilla ollut lantteja pappien ylläpitoon
Pappeja ja apupappeja kyllä piisas muttei niitä voinut pakkovärvätä sotahommiin
Niiltä ajoilta on peräisin käsitteet käpykaarti ja pettuleipä
Hakkapeliitat koostuivat rälssitilojen huonohenkisimmistä ruunan-kopukoista ja vajaapäisistä renkipojista , eipä niile paljon painoarvoja pantu
Hakkapeliitat olivat yksi Euroopan maineikkaimmista ratsuväkijoukoista ja herättivät jokseenkin epäuskoista hämmennystä kun pelkkiin nahkasuojuksiin pukeutuneet miehet pienten suomenhevosten selässä löivät kerta toisensa jälkeen raskaan keisarillisen ratsuväen pakoon.
Olennaisin ero oli toki Kustaa II Aadolfin toteuttamassa sotaväen uudistuksessa, jolla jalkaväki, ratsuväki ja tykistö saatiin paremmin tukemaan toisiaan, mutta oman osansa hakkapeliitat hoitivat moitteettomasti.
Hakkapeliitat koostuivat paitsi värvätyistä renkipojista,myös talojen pojista ja jopa isännistä.
Hevoseksikaan ei mikä tahansa kaakki kelvannut.
Rälssitiloilla oli omat velvoitteensa,mutta ratsumiesten pääosa tuli ratsupalveluksella verovapauden saaneilta erityisiltä ratsutiloilta.
Ratsuväki yleensä ja hakkapeliitat erikseen olivat valioväkeä.
Vaikkeivät suomalaiset fyysisiltä ominaisuuksiltaan mitenkään eroakaan ruotsalaisista tai saksalaisista, niin yhden merkittävän eron havaitsivat jo aikalaiset: suomalaiset eivät huutaneet lähtiessään rynnäkköön.
Vastapuolen sotahuutoihin tottuneiden joukkojen näkökulmasta oli suorastaan aavemaista katsoa kun tuhansia miehiä syöksyy kohti täysin hiljaa.
Niinkin pienellä asialla on merkitystä ja voi tulla tunnetuksi.
Tarina se on tuokin.
Ruotsin sotaväellä oli erikseen määrätyt taisteluhuutonsa.Esimerkiksi "God med oss".
Tuhansien miesten "hiljainen" hyökkäys kuuluu lasten satutunnille. Suomalainen jalkaväki toimi yleensä linnoitusten miehistöinä.
Ratsuväki karjui "hacka på"!
”Hacka på” oli hyökkäyskäsky (huudettiin liikkeelle lähdettäessä). Totta kai suomalaisille käskyjä annettiin, kuten muillekin.
Nimenomaan rynnäkköhuudon (eli sen mitä huudetaan kurkku suorana kun juostaan päin vihollista, tyypillisimmin ”Aaaaaaaaaaa!!!”) puuttuminen oli epätavallista. Vähän vastaavaa ilmiötä on kuvattu myös antiikin lähteissä (muistaakseni ainakin Peloponnesolaissodissa). Muiden kaupunkien sotilaista poiketen spartalaisilla oli hyökätessään tapana karjumisen sijaan laulaa paiaania, mikä hermostutti ja hämmensi vihollisia.
Kannattaa tutustua historiaan vähän perusteellisemmin. Eivät kaikki hauskat anekdootit ole tuulesta temmattuja.
Toinen ”sadulta” kuulostava Suomen sotahistoriaan liittyvä juttu, joka myöskin on totta, on Kokkolasta löytyvä tykkivene, joka on ainoa Englannin kuninkaalliselta laivastolta vallattu alus, joka on edelleen vihollisen hallussa.