YKSI brexitin myyntipuheista oli Britannian kansainvälisen roolin vahvistaminen. EU:sta erottuaan Britanniasta voisi kuulemma tulla taas oikeasti Global Britain eli kansainvälinen Britannia.
Jälkeenpäin niin EU:ssa kuin Britanniassakin on pohdittu, oliko Global Britain pelkkä iskulause.
”En halunnut, että Britannia käpertyy itseensä tai eristyy brexitin jälkeen. Sen takia ulkopolitiikan tavoitteeksi tuli Global Britain”, pääministerinä vuosina 2016–2019 toiminut Theresa May kirjoitti viime tiistaina konservatiivisessa Daily Mail -lehdessä.
Tosiasiassa kansainvälisyys ei ole EU-erosta kiinni.
Unionin jäsenmailla on toki yhteinen ulkosuhdehallinto, diplomaattikunta ja ”EU-ulkoministeri”. Ne eivät kuitenkaan estä jäsenmaita harjoittamasta omaa ulkopolitiikkaansa.
BREXIT on pakottanut Britannian miettimään uutta kansainvälistä rooliaan.
”Meillä on identiteettikriisi. Emme ole enää imperiumi, emme ole enää EU:ssa. Mitä olemme, ja mitä haluamme tehdä?” työväenpuolueen ulkoasiainvastaava Lisa Nandy sanoi keskiviikkona UK in a Changing Europe -ajatuspajan videokeskustelutilaisuudessa.
Oppositiossa istuva työväenpuolue näkee EU-yhteistyö jatkossakin hyvin tärkeänä. Vaakakupissa painavat maantiede ja yhteiset arvot.
Brittiparlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tom Tugendhat kertoi samassa tilaisuudessa, että valiokunnassa on mietitty myös Britannian tulevan diplomaattiedustuksen vahvistamista EU:ssa.
”Brysseliin voisi lähettää yhden hallituksen ministereistä Britannian edustajana”, konservatiivipuoluetta edustava Tugendhat sanoi.
Brittihallitus ilmoitti torstaina, että Britannian uudeksi EU-suurlähettilääksi lähtee ammattidiplomaatti Lindsay Croisdale-Appleby.
Kitkaa Britannian ja EU:n diplomatiaväleihin on tuonut viime aikoina se, että Britannia ei halua antaa EU:n suurlähettiläälle Lontoossa samaa asemaa kuin muiden suurlähetystöjen johtajille. Asiasta uutisoi torstaina FT.
Jälkeenpäin niin EU:ssa kuin Britanniassakin on pohdittu, oliko Global Britain pelkkä iskulause.
”En halunnut, että Britannia käpertyy itseensä tai eristyy brexitin jälkeen. Sen takia ulkopolitiikan tavoitteeksi tuli Global Britain”, pääministerinä vuosina 2016–2019 toiminut Theresa May kirjoitti viime tiistaina konservatiivisessa Daily Mail -lehdessä.
Tosiasiassa kansainvälisyys ei ole EU-erosta kiinni.
Unionin jäsenmailla on toki yhteinen ulkosuhdehallinto, diplomaattikunta ja ”EU-ulkoministeri”. Ne eivät kuitenkaan estä jäsenmaita harjoittamasta omaa ulkopolitiikkaansa.
BREXIT on pakottanut Britannian miettimään uutta kansainvälistä rooliaan.
”Meillä on identiteettikriisi. Emme ole enää imperiumi, emme ole enää EU:ssa. Mitä olemme, ja mitä haluamme tehdä?” työväenpuolueen ulkoasiainvastaava Lisa Nandy sanoi keskiviikkona UK in a Changing Europe -ajatuspajan videokeskustelutilaisuudessa.
Oppositiossa istuva työväenpuolue näkee EU-yhteistyö jatkossakin hyvin tärkeänä. Vaakakupissa painavat maantiede ja yhteiset arvot.
Brittiparlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tom Tugendhat kertoi samassa tilaisuudessa, että valiokunnassa on mietitty myös Britannian tulevan diplomaattiedustuksen vahvistamista EU:ssa.
”Brysseliin voisi lähettää yhden hallituksen ministereistä Britannian edustajana”, konservatiivipuoluetta edustava Tugendhat sanoi.
Brittihallitus ilmoitti torstaina, että Britannian uudeksi EU-suurlähettilääksi lähtee ammattidiplomaatti Lindsay Croisdale-Appleby.
Kitkaa Britannian ja EU:n diplomatiaväleihin on tuonut viime aikoina se, että Britannia ei halua antaa EU:n suurlähettiläälle Lontoossa samaa asemaa kuin muiden suurlähetystöjen johtajille. Asiasta uutisoi torstaina FT.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Global Britain ei kaikkia miellytä.
Skotlanti haluaisi erota ja palata itsenäisenä EU:iin, mutta BoJo ymmärrettävästi vastustaa. Hän ajoi brexitiä kansan enemmistön halutessa jäsenyyttä, mutta nytkään ei skottien enemmistön näkemys riitä.
Se on sitä demokratiaa...