Miksi Helsingissä

60- luvun puolivälissä tänne muutti savolaisia niin perkeleesti. Sinun serkkusikin asuu täällä.

Kohena mieltäs, eläkä elä muilta vaatien

Jos itselläsi on paha olla niin kaikki etoo.

Jotkut tulevat Helsinkiin pörräämään, eivätkä muista reissusta mitää. Monesti ne yrittävät polvillaan puhua wc-pöntölle, aika etovaa ja rumaa.

50-luvulla ei ollut rumaa, ihmisetkin pukeutuivat hienosti, varojen mukaan.
Siististi kuitenkin.
Tämän päivän helsinki ympäristöineen on kuin joku entisaikojen kalkutta, mölyä, likaa, sekalaisia ihmisiä riehumisineen.
Rauhallista paikkaa ei enää löydy, eikä siistiä ja kaunista.
Jos ei muuta keksitä, vedetään tusseilla karmeat tägit ihmisten kiusaksi.

Kun kaikki halutaan rakentaa mahdollisimman halvalla on lopputulos myös halvannäköistä. Pelkästään rohkeasti eri värisävyjä käyttämällä olisi myös Helsinki ilosemman ja pirteämmän näköinen paikka. Nyt kaikkialla on tuota synkkää harmaata tai tiilenpunaista massarakentamista. Toivottavasti tulevaisuuden arkkitehdit omaksuvat iloisemman näkemyksen ja tuovat rakentamiseen enemmän pirteyttä ja valoa joka puolestaan lisäisi asukkaiden viihtyvyyttä.

Helsinki on kuin mini Detroit. Kaamean näköisiä ränsistyneitä mökkejä jokapuolella. Viimeinen sammuttakoon valot.

Yleensäkin suuremmat kaupungit ovat rumia. Kaikki talot sikin sokin, asfalttia ja betonia, vihreyttä mahdollisimman vähän ja se saasta ja melu, mikä tuhoaa ihmistä. Ruuhkaa ja ihmisiä, päriseviä autoja ja kolisevia raitiovaunuja ja vielä yliopisto, jossa tenttejä ja niihinkin pitäisi saada lukea rauhallisessa ympäristössä. Mutta ei, se hälinä ja häirintä aina jostakin ja kaiken aikaa ja vielä tämän rumuuden keskellä. Pakokaasut haisee. Joku hissi kolahtaa juuri, kun olen saamassa kertauskappaleen kysymyksen vastattua, niin silloin häiriö, joka suistaa ajatuksen pois raiteiltaan, mikä hitto siinä on, niin olenkin muuttanut tällaiseen likaiseen kaupunkiin, joka ei ole kauneudella pilattu.
Naapurit meluavat, koira räksyttää jossakin huoneistossa. Viikonloppuna ja iltaisin rahtaavat itsensä kotiin kolistellen ja möykäten, huudelleen päissään, talon asukit, joista nyt ei ole ollut muuta kuin haittaa.
Kaduilla jopa ihmiset kusevat talojen nurkkiin , olen itse nähnyt. Koiran tai ihmiset paskoja siellä täällä ja roskia ja muuta. Olen niin kyllästynyt elämään tällaisessa sontaläjässä, että muutan kuukauden kuluttua tuonne pienempään paikkaan, josta sitten ajan niille luennoille, joihin on pakko osallistua paikan päällä, jos niitä nyt tulee.

Asun täällä Vihdissä. Ihanan hiljaista, oma talo ja oma kaunis piha. Omaa metsää. Naapurikaan ei ihan selän takana. Luontoa ja rauhallisuutta lähelläni. Olen joskus aikoinaan asunut Helsingissä, en milloinkaan enää palaa siihen etovaan kaupunkiin. Haluan rauhaisaa ja luontorikasta elämää. Täällä kuulee lintujen laulun ja kevätpuron solinan.
Miksi te ihmiset tunkeette samaan paikkaan kaikki, eikö korona jo ala opettaa pässeille uusia asuinpaikkoja?

Asun pienellä paikkakunnalla. Olen kyllä asunut Helsingissäkin kolme vuotta ihan vaan opiskelun takia. Palasin pienelle paikkakunnalle valmistuttuani.
Helsinki on todella etova, jos saa suoraan sanoa. Se melu, hälinä, ihmismäärä liian suuri, likainen ilma, ruuhka-aikana tungosta ja pitkät ajomatkat, hintataso on korkea, liian paljon niitä betonitaloja ja asfalttia. Kaupungin laidoilla betonikylät, jollaisia ei todellakaan ole täällä minun kauniissa asuinpaikassani 240 kilsaa Helsingistä pohjoiseen.
Pieni paikkakunta on rauhallinen, hintataso hyvä, matkat sopivia, täällä kauppojakin lähellä, hyvä työpaikka, omakotitalo asuntona ja oma piha ja metsääkin on, luonto on lähellä. Muuttakaa pois helsingistä, joka ei ole ihmisten asuinpaikka. Ihmisen asuinpaikka on lähellä luontoa ja rauhallinen, ei melua ja hyvä ilma hengittää. Muuten täällä pääsee nopeasti lääkärillekkin, ei ole jonoja.

Ja väki mustaa !

Olen muutaman kerran käynyt Helsingisssä. Se ei todellakaan ole minun asuin paikkani. Pari päivää kun Helsingin katuja mittailee niin mitta tulee täyteen.
Pelkkää asfalttia ja sementtiä jokapuolella. Saastaa ja roskaa jokapaikassa. Pärinää, kolinaa, meteliä ja pakokaasuja. Rautatie asema on kun hullujen huone. Koko ajan saa pelätä että joku hyökkää kimppuun. Kerjäläisiä, juoppoja ja narkkareita.
Ei todellakaan ole minun paikkani.