En oikein usko tuohon sanontaan. Itsellä vieläkin tosi tosi kauan sitten jonkun ihmisen hirveällä äänellä huutamat sanat kaikuvat korvissa, ikään kuin tilanne olisi ollut aivan äskettäin.
Suotta ei Jaakobin kirjeessä kehuta sitä "miestä", joka sanansa hallitsee. Tai psalmeissa ei turhaan sanota, että "Kultaomenia hopeamaljoissa, ovat sanat sanotut ajallansa". Ihan hyvästä syystä ihmiselle on annettu kaksi korvaa, mutta vain yksi suu.
Suotta ei Jaakobin kirjeessä kehuta sitä "miestä", joka sanansa hallitsee. Tai psalmeissa ei turhaan sanota, että "Kultaomenia hopeamaljoissa, ovat sanat sanotut ajallansa". Ihan hyvästä syystä ihmiselle on annettu kaksi korvaa, mutta vain yksi suu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen sitä mieltä, että sanotut sanat on hyvin tärkeitä, niin hyvässä kuin pahassa.
Jeesuksen mukaan: sanoista meidät tuomitaan.
Siksi pitäisi olla sanoistaan hyvin tarkka. Harkita sanansa, että ne ovat varmasti oikeat.
Täällä netissä kirjoittaen se on aika helppoa, tarkistaa kirjoittamansa sanat ja mahd. korjata ne oikeampaan sanamuotoon, ennenkuin painaa Lähetä-nappia.
Jotkut kirjoituksemme perustuvat mielipiteisiimme ja mielipiteitä on monenlaisia. Niitä ei aina voi puolueettomasti arvostella, ovatko ne "oikein", vai "väärin". Mutta tässä vaikuttaakin taustalla henki, mitä henkeä ja asiaa tuo mielipide pohjimmillaan edustaa. Keiden "lauluihin" se kuuluu.
Ja joskus on hyvä vain olla hiljaa. Etenkin, jos ei ole varma mielipiteestään. Jos taas kokee esim. olleensa liian äkkinäinen, sanansa voi myös korjata, seuraavassa viestissä.
~
Ei ole kokemusta sellaisista haavoista jotka eivät olisi umpeutuneet.
Varmaan haukku viiltää joskus syvältä.
ST
Minulla on. Ja paljon.
Onhan niitä muutamia tuollaisia kokemuksia elämässä. Tullut ja mennyt petturien taholta. Mutta suuri on Jumalan armo kohdallani. Ps 108:5. Jo körttiläiset sanovat, Jumalan armo täyttää Nivalan pellot.
Haukkuminen on oman pahan olon purkamista. Miksi ottaisin toisen pahan olon itseeni?
Elämässä sellaista vaan joskus sattuu. Kaikkia tilanteita ei vain osaa aavistaa etukäteen.
Ja vasta jälkeenpäin tulee hyvä vastaus mieleen, mutta silloin se tilanne on jo ohi. :(
Etpä tietenkään, jos voit olla välittämättä. Mutta herkässä iässä, pahassa tilanteessa haukkumiset ja ilkeät sanat sattuvat moninkertaisesti.
Just så.
Mutta asiat voi mielessään joko hyväksyä tai hylätä. Mitä toinen ihminen minusta tietää? Useimmiten ei juuri mitään. Siispä hänellä ei ole eväitä tehdä johtopäätöksiäkään. Onko tärkeää, että juuri tämä ihminen minut hyväksyy? Yleensä ei. Aurinko paistaa ja on muita ihmisiä, jotka hyväksyvät. Kaikkia ei tarvitse miellyttää. Näin tunne-elämän "pommeja puretaan".:)
Minulle tulee - jopa itseäni pelottavan - nopeasti hyvä vastaus mieleen.:)
Jos toinen ihminen on auttamattomasti tyhmä, eikä Jumala ole antanut hänelle auliisti viisautta kuten luvattu on, niin ei hänen jorinoillaan ole kovin paljon painoarvoa.