80km/h rajoitus turunväylällä Espoon puolella

Tien välityskykykin on parempi alemmalla nopeudella. Optimi taisi olla jotain 60 km/h luokkaa. Nopeuden kasvaessa autojen välimatkat kasvavat (tai niiden pitäisi kasvaa, ettei tule peräänajoja) ja samalla tienpätkälle mahtuu paljon vähemmän autoja. Lopulta myös ao. tienpätkän läpi pääsevien autojen määrä (tuntia kohti) kääntyy laskuun.

Puupää tietysti ajattelee vain omaa ajoaan - pääsen perille nopeammin, kun ajan nopeammin. Mutta jos ja kun se suurempi nopeus johtaa tien pienempään välityskykyyn, niin tunnissa kaupungista ulos tai kaupunkiin pääseekin entistä pienempi määrä autoja. Lopputulos: entistä suurempi osa autoista jumiutuu ruuhkaan ja matkaan keskimäärin kuluva aika kasvaa.

Nopeuden lisääminen lyhentää matkaan kuluvaa aikaa vain, jos muuta liikennettä on vähän. Kun liikenne ruuhkautuu, niin suurempi nopeus vain pahentaa tilannetta - tulee myös ns. pumppauliikettä (mikä kasvattaa kulutusta hemmetisti) ja kolareita (minkä jälkeen seistään sitten tunti paikallaan).

Anonyymi kirjoitti:

Tien välityskykykin on parempi alemmalla nopeudella. Optimi taisi olla jotain 60 km/h luokkaa. Nopeuden kasvaessa autojen välimatkat kasvavat (tai niiden pitäisi kasvaa, ettei tule peräänajoja) ja samalla tienpätkälle mahtuu paljon vähemmän autoja. Lopulta myös ao. tienpätkän läpi pääsevien autojen määrä (tuntia kohti) kääntyy laskuun.

Puupää tietysti ajattelee vain omaa ajoaan - pääsen perille nopeammin, kun ajan nopeammin. Mutta jos ja kun se suurempi nopeus johtaa tien pienempään välityskykyyn, niin tunnissa kaupungista ulos tai kaupunkiin pääseekin entistä pienempi määrä autoja. Lopputulos: entistä suurempi osa autoista jumiutuu ruuhkaan ja matkaan keskimäärin kuluva aika kasvaa.

Nopeuden lisääminen lyhentää matkaan kuluvaa aikaa vain, jos muuta liikennettä on vähän. Kun liikenne ruuhkautuu, niin suurempi nopeus vain pahentaa tilannetta - tulee myös ns. pumppauliikettä (mikä kasvattaa kulutusta hemmetisti) ja kolareita (minkä jälkeen seistään sitten tunti paikallaan).

Lue lisää

Nyt taisit vähän sotkea faktoja. Väitteesi pitäisi paikkansa, jos moottoritie itsessään rajoittaisi liikennevirtaa. Jos tie ei enää esim 80 km/h nopeudessa vetäisi kaikkea liikennevirtaa, 60 km/h nopeudessa se vetäisi enemmän. Mutta ei tuohon nopeusrajoitusta tarvita. Ruuhka-aikaan nopeus putoaa ihan itsestään, mutta ruuhkan ulkopuolella liian tiukasta nopeusrajoituksesta olisi vain haittaa. Kyllä Ykköstie itsessään vetäisi sinne päässeen liikennevirran ilman ylikorostettuja nopeusrajoituksiakin, mutta tukkeutuu se silti liittymien vaikutuksesta, etenkin Kehäkakkonen ahdistaa. En usko Suomesta löytyvän yhtään paikkaa, missä nopeusrajoituksen kiristäminen parantaisi sujuvuutta.

Enevpk1 kirjoitti:

Nyt taisit vähän sotkea faktoja. Väitteesi pitäisi paikkansa, jos moottoritie itsessään rajoittaisi liikennevirtaa. Jos tie ei enää esim 80 km/h nopeudessa vetäisi kaikkea liikennevirtaa, 60 km/h nopeudessa se vetäisi enemmän. Mutta ei tuohon nopeusrajoitusta tarvita. Ruuhka-aikaan nopeus putoaa ihan itsestään, mutta ruuhkan ulkopuolella liian tiukasta nopeusrajoituksesta olisi vain haittaa. Kyllä Ykköstie itsessään vetäisi sinne päässeen liikennevirran ilman ylikorostettuja nopeusrajoituksiakin, mutta tukkeutuu se silti liittymien vaikutuksesta, etenkin Kehäkakkonen ahdistaa. En usko Suomesta löytyvän yhtään paikkaa, missä nopeusrajoituksen kiristäminen parantaisi sujuvuutta.

Lue lisää

Moottoritien välityskyky on max. 1300 autoa/h per kaista, kun ajetaan 120 km/h.

Moottoritien maksimivälityskyky on 2400 autoa/h per kaista, mutta tällöin ajonopeus laskee alle 90 km/h.

Suurempi nopeus siis melkein puolittaa tien välityskyvyn.

Moottoritiellä ei tietenkään ole risteyksiä, pysäkiltä lähteviä busseja yms. liikennevirtaa häiritsemässä. Normaalilla 1 kaista suuntaansa välityskyky on maksimissaan 2000 autoa/h, mutta mitoitusarvo voi olla tätä alempi, esim. 1700 autoa/h.

Esim. tästä sivun 60 graafit, 2000 autoa/h, noin 30 autoa/km ja keskinopeus jossain 60-70 välillä. Kuten moottoritielläkin, rajoituksen mukaista nopeutta pääsee ajavaan vain liikennemäärän ollessa selvästi maksimiarvoa pienempi, ehkä jotain 1500 autoa/h luokkaa.
https://www.researchgate.net/profile/Tapio_Luttinen/publication/312160236_Liikennevirran_ominaisuudet/links/58735db008ae329d621bcbf4/Liikennevirran-ominaisuudet.pdf


Muille teille (1 kaista suuntaansa) mitoitusarvo on 1700 autoa/h yhteen suuntaan. Varmaan siitä syystä, että risteykset, bussipysäkit yms. aiheuttavat häiriöitä, mitä moottoritiellä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Moottoritien välityskyky on max. 1300 autoa/h per kaista, kun ajetaan 120 km/h.

Moottoritien maksimivälityskyky on 2400 autoa/h per kaista, mutta tällöin ajonopeus laskee alle 90 km/h.

Suurempi nopeus siis melkein puolittaa tien välityskyvyn.

Moottoritiellä ei tietenkään ole risteyksiä, pysäkiltä lähteviä busseja yms. liikennevirtaa häiritsemässä. Normaalilla 1 kaista suuntaansa välityskyky on maksimissaan 2000 autoa/h, mutta mitoitusarvo voi olla tätä alempi, esim. 1700 autoa/h.

Esim. tästä sivun 60 graafit, 2000 autoa/h, noin 30 autoa/km ja keskinopeus jossain 60-70 välillä. Kuten moottoritielläkin, rajoituksen mukaista nopeutta pääsee ajavaan vain liikennemäärän ollessa selvästi maksimiarvoa pienempi, ehkä jotain 1500 autoa/h luokkaa.
https://www.researchgate.net/profile/Tapio_Luttinen/publication/312160236_Liikennevirran_ominaisuudet/links/58735db008ae329d621bcbf4/Liikennevirran-ominaisuudet.pdf


Muille teille (1 kaista suuntaansa) mitoitusarvo on 1700 autoa/h yhteen suuntaan. Varmaan siitä syystä, että risteykset, bussipysäkit yms. aiheuttavat häiriöitä, mitä moottoritiellä ei ole.

Lue lisää

Moottoritien speksit jäi edellisestä viestistä
https://julkaisut.vayla.fi/pdf2/3201080-vtieliikent_palvelutason_maarittam.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Moottoritien välityskyky on max. 1300 autoa/h per kaista, kun ajetaan 120 km/h.

Moottoritien maksimivälityskyky on 2400 autoa/h per kaista, mutta tällöin ajonopeus laskee alle 90 km/h.

Suurempi nopeus siis melkein puolittaa tien välityskyvyn.

Moottoritiellä ei tietenkään ole risteyksiä, pysäkiltä lähteviä busseja yms. liikennevirtaa häiritsemässä. Normaalilla 1 kaista suuntaansa välityskyky on maksimissaan 2000 autoa/h, mutta mitoitusarvo voi olla tätä alempi, esim. 1700 autoa/h.

Esim. tästä sivun 60 graafit, 2000 autoa/h, noin 30 autoa/km ja keskinopeus jossain 60-70 välillä. Kuten moottoritielläkin, rajoituksen mukaista nopeutta pääsee ajavaan vain liikennemäärän ollessa selvästi maksimiarvoa pienempi, ehkä jotain 1500 autoa/h luokkaa.
https://www.researchgate.net/profile/Tapio_Luttinen/publication/312160236_Liikennevirran_ominaisuudet/links/58735db008ae329d621bcbf4/Liikennevirran-ominaisuudet.pdf


Muille teille (1 kaista suuntaansa) mitoitusarvo on 1700 autoa/h yhteen suuntaan. Varmaan siitä syystä, että risteykset, bussipysäkit yms. aiheuttavat häiriöitä, mitä moottoritiellä ei ole.

Lue lisää

Sotket nyt syyn ja seurauksen. Nopeusrajoituksen tiukentamisesta ei seuraa tien välityskyvyn kasvua, vaan tien välityskyvyn täyttyessä nopeus alenee itsestään. Jos nopeusrajoitusta alennettaisiin, ruuhkatunneilla mentäisiin entiseen malliin, mutta ruuhkan ulkopuolella matka-ajat pitenisivät turhan takia. Liikennemittauksissa saadaan tuon kaltaisia lukemia, mitä esitit, mutta Suomessa ei ole kohteita, missä nopeusrajoituksia kiristämällä saataisiin lisää välityskykyä. Ehkä jossain päin maailmaa saattaisi toimiakin. Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä.

Enevpk1 kirjoitti:

Sotket nyt syyn ja seurauksen. Nopeusrajoituksen tiukentamisesta ei seuraa tien välityskyvyn kasvua, vaan tien välityskyvyn täyttyessä nopeus alenee itsestään. Jos nopeusrajoitusta alennettaisiin, ruuhkatunneilla mentäisiin entiseen malliin, mutta ruuhkan ulkopuolella matka-ajat pitenisivät turhan takia. Liikennemittauksissa saadaan tuon kaltaisia lukemia, mitä esitit, mutta Suomessa ei ole kohteita, missä nopeusrajoituksia kiristämällä saataisiin lisää välityskykyä. Ehkä jossain päin maailmaa saattaisi toimiakin. Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä.

Lue lisää

SInä olet jossakin määrin oikeassa(kin), mutta et oikeastaan ymmärrä itse asiaa? Vai ymmärrätkö kuitenkin? Nopeus ja ajoneuvojen välimatka. Välityskyky ja erilaiset nopeudet. Paljon muutakin asiaan liittyy.

Olet jumittunut ajattelemaan, että olet nyt tässä asiassa yksin oikeassa ja väität uskosi varassa "Suomessa ei ole kohteita, missä nopeusrajoituksia kiristämällä saataisiin lisää välityskykyä. Ehkä jossain päin maailmaa saattaisi toimiakin. Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä."

Et suostu "uskomaan", että ruuhkaliikenteen aikana tuo rajoitus on Turunväylällä toimiva järkevä . Kaikki mielipiteesi ja niiden perustelut perustuvat, perustuvatko ne "uskoon"?

Jos niin on, arvaan syitäsiihen , haluat ajaa kotiisi kolme minuuttia nopeammin tai et halua ajaa hitaammin kuin autollasi pystyt ajamaan? Vai inhoatko vaan sitä, että joku muu sanoo Sinulle mitä voit tehdä?

Enevpk1 kirjoitti:

Sotket nyt syyn ja seurauksen. Nopeusrajoituksen tiukentamisesta ei seuraa tien välityskyvyn kasvua, vaan tien välityskyvyn täyttyessä nopeus alenee itsestään. Jos nopeusrajoitusta alennettaisiin, ruuhkatunneilla mentäisiin entiseen malliin, mutta ruuhkan ulkopuolella matka-ajat pitenisivät turhan takia. Liikennemittauksissa saadaan tuon kaltaisia lukemia, mitä esitit, mutta Suomessa ei ole kohteita, missä nopeusrajoituksia kiristämällä saataisiin lisää välityskykyä. Ehkä jossain päin maailmaa saattaisi toimiakin. Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä.

Lue lisää

Mitähän tämä henkilö ajattelee lasuessaan " Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä." ? Sotkee asioita?

No nyt on mahdollisuus selittää mitä ajatteli.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän tämä henkilö ajattelee lasuessaan " Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä." ? Sotkee asioita?

No nyt on mahdollisuus selittää mitä ajatteli.

Lue lisää

Moottoritie itsessään on erittäin harvoin liikenteen pullonkaula. Moottoritien ruuhkat johtuvat huonosti vetävistä liittymistä ja tilapäisistä liikenne-esteistä. Siksi moottoriteiden nopeusrajoitusten tiukentamisella ei yleensä voida parantaa moottoritien välityskykyä. On mahdollista ajatella tilanne, jossa pitkää liittymätöntä moottoritieosuutta syöttää niin hyvin toimivien syöttöliittymien verkosto, että koko moottoritien vapaa osuuskin saadaan tukkoon. Suomessa ei misään voisi tapahtua noin.

Turunväylään tämä liittyy sen verran, että se oli mainittu aloituksessa. Muu osa oli vastauksena erään anonyymin väitteeseen "Tien välityskykykin on parempi alemmalla nopeudella. "

Enevpk1 kirjoitti:

Nyt taisit vähän sotkea faktoja. Väitteesi pitäisi paikkansa, jos moottoritie itsessään rajoittaisi liikennevirtaa. Jos tie ei enää esim 80 km/h nopeudessa vetäisi kaikkea liikennevirtaa, 60 km/h nopeudessa se vetäisi enemmän. Mutta ei tuohon nopeusrajoitusta tarvita. Ruuhka-aikaan nopeus putoaa ihan itsestään, mutta ruuhkan ulkopuolella liian tiukasta nopeusrajoituksesta olisi vain haittaa. Kyllä Ykköstie itsessään vetäisi sinne päässeen liikennevirran ilman ylikorostettuja nopeusrajoituksiakin, mutta tukkeutuu se silti liittymien vaikutuksesta, etenkin Kehäkakkonen ahdistaa. En usko Suomesta löytyvän yhtään paikkaa, missä nopeusrajoituksen kiristäminen parantaisi sujuvuutta.

Lue lisää

Ruuhka-aikana nopeus putoaa puutteellisien turvavälien ansiosta. Pitemmät turvavälit, niin nopeus ei tippuisi. Toki haasteellista pitää turvaväli tarpeeksi pitkänä jos liittymistä tulee uutta ajoneuvoa mukaan enemmän kuin mitä väylältä poistuu.

Anonyymi kirjoitti:

SInä olet jossakin määrin oikeassa(kin), mutta et oikeastaan ymmärrä itse asiaa? Vai ymmärrätkö kuitenkin? Nopeus ja ajoneuvojen välimatka. Välityskyky ja erilaiset nopeudet. Paljon muutakin asiaan liittyy.

Olet jumittunut ajattelemaan, että olet nyt tässä asiassa yksin oikeassa ja väität uskosi varassa "Suomessa ei ole kohteita, missä nopeusrajoituksia kiristämällä saataisiin lisää välityskykyä. Ehkä jossain päin maailmaa saattaisi toimiakin. Silloin tietä syöttävät liittymät myös toimisivat paremmin kuin meillä."

Et suostu "uskomaan", että ruuhkaliikenteen aikana tuo rajoitus on Turunväylällä toimiva järkevä . Kaikki mielipiteesi ja niiden perustelut perustuvat, perustuvatko ne "uskoon"?

Jos niin on, arvaan syitäsiihen , haluat ajaa kotiisi kolme minuuttia nopeammin tai et halua ajaa hitaammin kuin autollasi pystyt ajamaan? Vai inhoatko vaan sitä, että joku muu sanoo Sinulle mitä voit tehdä?

Lue lisää

Kommenttini kuului näin: " En usko Suomesta löytyvän yhtään paikkaa, missä nopeusrajoituksen kiristäminen parantaisi sujuvuutta." Oli pakko jättää uskon varaan, koska vaikka luulen ajaneeni kaikki Suomen moottoritiet, en välttämättä juuri niiden viimeisintä versiota. Mutta moottoritien ruuhkaliikenteen sujuvoittaminen nopeusrajoitusta tiukentamalla ei ole uskon asia, se on fakta. Tuo aloituksessa mainittu Turunväylän uusi nopeusrajoitus ei viivytä omia matkojani sekuntiakaan. Ruuhkajumit voivat puolestaan viivyttää paljonkin, Kehäykkösellä saattoi kulua tuntikin normaalia enemmän silloin, kun nykyparannuksia ei vielä oltu tehty. Eikö ruuhkien välttäminen ole meidän kaikkien intressissä? Mielellään niitä koskevat perusteetkin olisivat laajemman joukon tiedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tien välityskykykin on parempi alemmalla nopeudella. Optimi taisi olla jotain 60 km/h luokkaa. Nopeuden kasvaessa autojen välimatkat kasvavat (tai niiden pitäisi kasvaa, ettei tule peräänajoja) ja samalla tienpätkälle mahtuu paljon vähemmän autoja. Lopulta myös ao. tienpätkän läpi pääsevien autojen määrä (tuntia kohti) kääntyy laskuun.

Puupää tietysti ajattelee vain omaa ajoaan - pääsen perille nopeammin, kun ajan nopeammin. Mutta jos ja kun se suurempi nopeus johtaa tien pienempään välityskykyyn, niin tunnissa kaupungista ulos tai kaupunkiin pääseekin entistä pienempi määrä autoja. Lopputulos: entistä suurempi osa autoista jumiutuu ruuhkaan ja matkaan keskimäärin kuluva aika kasvaa.

Nopeuden lisääminen lyhentää matkaan kuluvaa aikaa vain, jos muuta liikennettä on vähän. Kun liikenne ruuhkautuu, niin suurempi nopeus vain pahentaa tilannetta - tulee myös ns. pumppauliikettä (mikä kasvattaa kulutusta hemmetisti) ja kolareita (minkä jälkeen seistään sitten tunti paikallaan).

Lue lisää

Tien välityskyky ei muutu nopeuden mukaan.
Jos ajoneuvot ajavat kahden sekunnin turvavälillä, niin karkeasti laskettuna (ei huomioida ajoneuvojen pituutta) mittauskohdan ylittää 1800 ajoneuvoa tunnissa.
Se ei muutu millään tavalla nopeuden mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tien välityskyky ei muutu nopeuden mukaan.
Jos ajoneuvot ajavat kahden sekunnin turvavälillä, niin karkeasti laskettuna (ei huomioida ajoneuvojen pituutta) mittauskohdan ylittää 1800 ajoneuvoa tunnissa.
Se ei muutu millään tavalla nopeuden mukaan.

Lue lisää

Lue ne linkittämäni raportit. Siellä on ihan mittausdataa. Moottoritiellä nyt vielä jotain toivoa siitä, että isompi nopeus= isompi välityskyky... mutta sekin lerpahtaa, kun mennään yli 90 km/h.

Ei pitäisi olla vaikeaa tajuta, miksi. Kaikki eivät voi ajaa satasta, joten tulee väistämättä kaistanvaihtoja ja siitä sitten häiriöitä. Sama juttu kuin niiden kusipäiden kanssa, jotka ajavat päättyvää kaistaa "tappiin asti" ja kiilaavat sitten jonoon. Autojen välit menevät liian pieniksi -> hetken ihmeteltyään kuskit hidastavat saadakseen 0,5 s turvavälin palautettua 1,5 sekuntiin -> takanatulevilla käsissä sekä edessäajavien vauhdin hidastaminen oma turvaväli liian pienenä -> tästä lähtee vastavirtaan aalto, joka lopulta johtaa jopa liikenteen seisahtumiseen. Netissä on jopa jotain simulointiohjelmia, joilla näitä voi testata, mutta samat ilmiöt kyllä näkee liikenteessäkin, jos osaa katsoa edelläajavan perävaloja pidemmälle.

Isommat ajonopeudet tarkoittavat myös suuriksi repeäviä välejä jos ja kun liikenteen nopeus alkaa pumpata. Kuten se alkaa tekemään, kun on erinopeudella kulkevaa autoa, tästä syystä kaistapujottelijaa yms. häiriötä. Välillä seistään paikallaan, välilä autojen välimatkat pitkät -> surkea välityskyky.

Anonyymi kirjoitti:

Tien välityskyky ei muutu nopeuden mukaan.
Jos ajoneuvot ajavat kahden sekunnin turvavälillä, niin karkeasti laskettuna (ei huomioida ajoneuvojen pituutta) mittauskohdan ylittää 1800 ajoneuvoa tunnissa.
Se ei muutu millään tavalla nopeuden mukaan.

Lue lisää

Jos tiellä kulkee 2000 ajoneuvoa 80 km/h ohjeellisella 80 m välellä,
letka olisi 160 km pitkä ja tarkastelupisteen ohiajoaika 45 min.
Eli 2666 ajoneuvoa/h.

Jos tiellä kulkee 2000 ajoneuvoa 120 km/h ohjeellisella 120 m välellä,
letka olisi 240 km pitkä ja tarkastelupisteen ohiajoaika 30 min.
Eli 4000 ajoneuvoa/h.

Kumpi nopeus välittää paremmin?
Tai jos laskin väärin, esitä korjaus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tiellä kulkee 2000 ajoneuvoa 80 km/h ohjeellisella 80 m välellä,
letka olisi 160 km pitkä ja tarkastelupisteen ohiajoaika 45 min.
Eli 2666 ajoneuvoa/h.

Jos tiellä kulkee 2000 ajoneuvoa 120 km/h ohjeellisella 120 m välellä,
letka olisi 240 km pitkä ja tarkastelupisteen ohiajoaika 30 min.
Eli 4000 ajoneuvoa/h.

Kumpi nopeus välittää paremmin?
Tai jos laskin väärin, esitä korjaus.

Lue lisää

Oliko kysymyksesi vitsi? Molemmissa tapauksissa yhtä monta autoa tunnissa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tiellä kulkee 2000 ajoneuvoa 80 km/h ohjeellisella 80 m välellä,
letka olisi 160 km pitkä ja tarkastelupisteen ohiajoaika 45 min.
Eli 2666 ajoneuvoa/h.

Jos tiellä kulkee 2000 ajoneuvoa 120 km/h ohjeellisella 120 m välellä,
letka olisi 240 km pitkä ja tarkastelupisteen ohiajoaika 30 min.
Eli 4000 ajoneuvoa/h.

Kumpi nopeus välittää paremmin?
Tai jos laskin väärin, esitä korjaus.

Lue lisää

80 km/h = 22,2 m/s.
80 m välimatka / 22,2 m/s = 3,6 s turvavälit

Auton pituus 5 m 80 m turvaväli -> jokainen auto varaa 85 m pätkän tietä.

Kilometrin matkalle sopii 1000/85 = 11,76 autoa ja näitä kilometrejä syötetään tarkastelupisteen ohi 80 kpl tunnissa. 941 autoa/h.

120 km/h ja 120 m turvavälillä 8 autoa per kilometri ×120 = 960 autoa/h.

Tässä on vaan se juttu, ettei moottoriteillä pysty molemmilla kaistoilla ajamaan 120 km/h, kun siellä on rekkoja yms. hidasteena. Ei ole pulaa niistäkään sankareista, jotka oikealla kaistalla paahtavat 110, mutta rekkaa ohitettaessa siirrytään vasemmalle ja kerätään hyvän aikaa rohkeutta ennen kuin hyvin varovasti (n. 90 km/h) hivuttaudutaan ohi. Liikennemäärän kasvaessa menee usen vasen kaista pahemmin tukkoon.

Kun tulee kaistapujotteua, niin sehän on sitten isompi haaste suurissa nopeuksissa. johtuen siitä, että liike-energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin.

Auton liike-energia muutos on yhtä suuri jarrutettaessa 100->80 km/h kuin jarrutettaessa 60->0 km/h. Suurissa nopeuksissa myös jarrutusmatkat ovat pitkiä.

Tämän kun puupäät tajuaisi. Ihan huoletta poukataan 60 nopeudella valtaväylää 80-100 km/h ajavien eteen liittymiskaistalta tai ensin peesataan rekkaa 2 km ja vaihdetaan vasemmalla juuri ao. kaistaa 30 km/h suuremmalla nopeudella ajavan eteen. Eihän se pieni jarrutus ja uusi kiihdytys ketään haittaa? Vaikka siinä siis tuhlataan yhtä paljon bensaa kuin 0-60 kiihdytyksessä!

Korkeilla nopeuksilla isot liike-energiat ja jopa pieneltä näyttävä nopeuden muutos plus tai miinus 20 km/h tarkoittaakin isoa muutosta auton liike-energiassa. Aivan eri juttu jarruttaa 100->80 kuin 60->40.

Tämän vuoksi suurilla nopeuksilla pitää olla pidempi turvaväli - suositus tosiaan sama metreinä kuin ajonopeus - mutta taajamassa riittää ajonopeus/2. Eli 80 km/h nopeudella 40 m = 1,8 s, jolloin yhden kaistan välityskyky teoriassa 1778 autoa/h.

Anonyymi kirjoitti:

80 km/h = 22,2 m/s.
80 m välimatka / 22,2 m/s = 3,6 s turvavälit

Auton pituus 5 m 80 m turvaväli -> jokainen auto varaa 85 m pätkän tietä.

Kilometrin matkalle sopii 1000/85 = 11,76 autoa ja näitä kilometrejä syötetään tarkastelupisteen ohi 80 kpl tunnissa. 941 autoa/h.

120 km/h ja 120 m turvavälillä 8 autoa per kilometri ×120 = 960 autoa/h.

Tässä on vaan se juttu, ettei moottoriteillä pysty molemmilla kaistoilla ajamaan 120 km/h, kun siellä on rekkoja yms. hidasteena. Ei ole pulaa niistäkään sankareista, jotka oikealla kaistalla paahtavat 110, mutta rekkaa ohitettaessa siirrytään vasemmalle ja kerätään hyvän aikaa rohkeutta ennen kuin hyvin varovasti (n. 90 km/h) hivuttaudutaan ohi. Liikennemäärän kasvaessa menee usen vasen kaista pahemmin tukkoon.

Kun tulee kaistapujotteua, niin sehän on sitten isompi haaste suurissa nopeuksissa. johtuen siitä, että liike-energia on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin.

Auton liike-energia muutos on yhtä suuri jarrutettaessa 100->80 km/h kuin jarrutettaessa 60->0 km/h. Suurissa nopeuksissa myös jarrutusmatkat ovat pitkiä.

Tämän kun puupäät tajuaisi. Ihan huoletta poukataan 60 nopeudella valtaväylää 80-100 km/h ajavien eteen liittymiskaistalta tai ensin peesataan rekkaa 2 km ja vaihdetaan vasemmalla juuri ao. kaistaa 30 km/h suuremmalla nopeudella ajavan eteen. Eihän se pieni jarrutus ja uusi kiihdytys ketään haittaa? Vaikka siinä siis tuhlataan yhtä paljon bensaa kuin 0-60 kiihdytyksessä!

Korkeilla nopeuksilla isot liike-energiat ja jopa pieneltä näyttävä nopeuden muutos plus tai miinus 20 km/h tarkoittaakin isoa muutosta auton liike-energiassa. Aivan eri juttu jarruttaa 100->80 kuin 60->40.

Tämän vuoksi suurilla nopeuksilla pitää olla pidempi turvaväli - suositus tosiaan sama metreinä kuin ajonopeus - mutta taajamassa riittää ajonopeus/2. Eli 80 km/h nopeudella 40 m = 1,8 s, jolloin yhden kaistan välityskyky teoriassa 1778 autoa/h.

Lue lisää

Äh, eihän 80 km/h ole taajamanopeus.

60 km/h ja 30 m (1,8 s) turvavälit = 1714 autoa/h. 79 % enemmän kuin 120 nopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Äh, eihän 80 km/h ole taajamanopeus.

60 km/h ja 30 m (1,8 s) turvavälit = 1714 autoa/h. 79 % enemmän kuin 120 nopeudella.

Lisäesimerkki. Jos auton nopeus hidastetaan 1,5 s kestävällä jarrutuksella 100->80 km/h, auto etenee tänä aikana 37,5 m. Hidastuvuus n. 3,7 m/s². Liukkaalla talvikelillä tämä on käytännössä hätäjarrutus.

Yhtä tehokas jarrutus 60 km/h nopeudesta alkaen -> jarrutus 3,7 m/s³ hidastuvuudella pysähtymiseen asti kestää 4,5 s.

Tänä aikana auto etenee... tadaa.... 37,5 m.

Kyllä, kannatta poukata valtaväylälle 60 km/h "etummainen valitsee ajolinjat" -periaatteella. Bensansäästö ennen kaikkea!

Heikoin lenkki määrää tahdin. Se että joku kykenee ja pystyy, ei tarkoita sitä että kaikki muut ovat samanlaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Heikoin lenkki määrää tahdin. Se että joku kykenee ja pystyy, ei tarkoita sitä että kaikki muut ovat samanlaisia.

Eihän nopeusrajoitus velvoita ajamaan niin nopeasti. Jos keli on oikeasti huono, kuten viime aikoina on ollut, voi ajaa hitaammin.

Mutta muuttuvat ovat ongelmallisia, koska ne eivät huomioi todellista keliä, vaan menevät enemmänkin sen mukaan, miltä näyttää. Jos ihmiset alkavat uskomaan, tulee romua.

TheRat kirjoitti:

Eihän nopeusrajoitus velvoita ajamaan niin nopeasti. Jos keli on oikeasti huono, kuten viime aikoina on ollut, voi ajaa hitaammin.

Mutta muuttuvat ovat ongelmallisia, koska ne eivät huomioi todellista keliä, vaan menevät enemmänkin sen mukaan, miltä näyttää. Jos ihmiset alkavat uskomaan, tulee romua.

Lue lisää

Muuttuvat nopeusrajoitukset asetellaan kelin ja liikennemäärän mukaan. Taisi olla niin että tuolla Turunväylällä on pätkä kiinteällä nopeusrajoituksella (100 km/h) ja porukka rutistaa sitä hampaat irvessä. Sitten kun tiellä on joku tuulen tuoma lumiharjanne tai liikenteen kasaama valli ajokaistojen välissä, niin kuskista tulee hetkessä matkustaja ja hetken kuluttua tutkitaan että onko kaikki luut vielä ehjänä.

Anonyymi kirjoitti:

Muuttuvat nopeusrajoitukset asetellaan kelin ja liikennemäärän mukaan. Taisi olla niin että tuolla Turunväylällä on pätkä kiinteällä nopeusrajoituksella (100 km/h) ja porukka rutistaa sitä hampaat irvessä. Sitten kun tiellä on joku tuulen tuoma lumiharjanne tai liikenteen kasaama valli ajokaistojen välissä, niin kuskista tulee hetkessä matkustaja ja hetken kuluttua tutkitaan että onko kaikki luut vielä ehjänä.

Lue lisää

> Muuttuvat nopeusrajoitukset asetellaan kelin ja liikennemäärän mukaan

Noin varmaan teoriassa. Käytäntö on sitten jotain ihan muuta. Esimerkkejä:
1. Tienpinta märkä: nopeusrajoitus 80 km/h (näyttää pahalta kamerassa)
2. Tienpinta jäässä: nopeusrajoitus 100 km/h (ei näy kamerassa)
3. Kolari: nopeusrajoitus 100 km/h
4. kolari siivottu: nopeusrajoitus 80 km/h ja kolari-ilmoitus (tunnin myöhässä)

Teoria on hieno, mutta käytännössä nuo ovat aivan turhia.

> Taisi olla niin että tuolla Turunväylällä on pätkä kiinteällä
> nopeusrajoituksella (100 km/h) ja porukka rutistaa sitä
> hampaat irvessä.

Ei ole enää. Muuttuvat ovat valitettavasti levinneet koko stadin päähän asti.

> itten kun tiellä on joku tuulen tuoma lumiharjanne tai liikenteen
> kasaama valli ajokaistojen välissä, niin kuskista tulee hetkessä
> matkustaja ja hetken kuluttua tutkitaan että onko kaikki luut
> vielä ehjänä.

Siksi ihmisten pitäisikin oppia itse määrittämään oikean ajonopeuden. Nyt kun on muuttuvat, ihmiset luulevat että niihin voisi luottaa. Olen ajanut kelillä, jossa jäisellä tienpinnalla auron peräpää eli koko ajan jos nopeutta oli yli 70 km/h (takavetoinen). Porukka veteli iloisesti ohi 100 km/h nopeuksilla ja vähän ylikin, kun kerran oli muuttuvat rajoitukset ja niissä satanen luki... Jos olisi kiinteät, ei vastuuta voisi tuolla tavalla ulkoistaa.

TheRat kirjoitti:

> Muuttuvat nopeusrajoitukset asetellaan kelin ja liikennemäärän mukaan

Noin varmaan teoriassa. Käytäntö on sitten jotain ihan muuta. Esimerkkejä:
1. Tienpinta märkä: nopeusrajoitus 80 km/h (näyttää pahalta kamerassa)
2. Tienpinta jäässä: nopeusrajoitus 100 km/h (ei näy kamerassa)
3. Kolari: nopeusrajoitus 100 km/h
4. kolari siivottu: nopeusrajoitus 80 km/h ja kolari-ilmoitus (tunnin myöhässä)

Teoria on hieno, mutta käytännössä nuo ovat aivan turhia.

> Taisi olla niin että tuolla Turunväylällä on pätkä kiinteällä
> nopeusrajoituksella (100 km/h) ja porukka rutistaa sitä
> hampaat irvessä.

Ei ole enää. Muuttuvat ovat valitettavasti levinneet koko stadin päähän asti.

> itten kun tiellä on joku tuulen tuoma lumiharjanne tai liikenteen
> kasaama valli ajokaistojen välissä, niin kuskista tulee hetkessä
> matkustaja ja hetken kuluttua tutkitaan että onko kaikki luut
> vielä ehjänä.

Siksi ihmisten pitäisikin oppia itse määrittämään oikean ajonopeuden. Nyt kun on muuttuvat, ihmiset luulevat että niihin voisi luottaa. Olen ajanut kelillä, jossa jäisellä tienpinnalla auron peräpää eli koko ajan jos nopeutta oli yli 70 km/h (takavetoinen). Porukka veteli iloisesti ohi 100 km/h nopeuksilla ja vähän ylikin, kun kerran oli muuttuvat rajoitukset ja niissä satanen luki... Jos olisi kiinteät, ei vastuuta voisi tuolla tavalla ulkoistaa.

Lue lisää

Sinä vaan haluat ajaa nopeasti vaikka et ole edes keskivertokuski? Olet tavallista huonompi auto kuljettamaan? Ainakin puheidesi perusteella vaikuta siellaiselta teoreetikolta.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä vaan haluat ajaa nopeasti vaikka et ole edes keskivertokuski? Olet tavallista huonompi auto kuljettamaan? Ainakin puheidesi perusteella vaikuta siellaiselta teoreetikolta.

Lue lisää

Totta kai minä haluan ajaa nopeasti. Mitä nopeammin edetään, sitä pienempiä ruuhkat ovat. Tiettyyn rajaan asti jopa ympäristölle on parempi ajaa nopeammin kuin hitaammin.

> Ainakin puheidesi perusteella vaikuta siellaiselta teoreetikolta.

Jos minun ajotapaani nyt sattuvat teoriatkin tukemaan, se vain tarkoittaa että olen hieman asiaa ajatellut, enkä mene vain esson baarin oppien perusteella...

TheRat kirjoitti:

Totta kai minä haluan ajaa nopeasti. Mitä nopeammin edetään, sitä pienempiä ruuhkat ovat. Tiettyyn rajaan asti jopa ympäristölle on parempi ajaa nopeammin kuin hitaammin.

> Ainakin puheidesi perusteella vaikuta siellaiselta teoreetikolta.

Jos minun ajotapaani nyt sattuvat teoriatkin tukemaan, se vain tarkoittaa että olen hieman asiaa ajatellut, enkä mene vain esson baarin oppien perusteella...

Lue lisää

Mitä nopeammin ajat, sen vähemmän saastutat ilmaa tai esimerkiksi kulutat teitä. Aika jonka tiellä kulutat ratkaisee.

Asian ajatteleminen yksinäisyydessä on paljon hedelmällisempää täydelliseen ainoaan oikeaan lopputulokseen pääsemiseksi, kuin se että menisi esson baariin kuulemaan muidenkin ajatuksia?

TheRat kirjoitti:

> Muuttuvat nopeusrajoitukset asetellaan kelin ja liikennemäärän mukaan

Noin varmaan teoriassa. Käytäntö on sitten jotain ihan muuta. Esimerkkejä:
1. Tienpinta märkä: nopeusrajoitus 80 km/h (näyttää pahalta kamerassa)
2. Tienpinta jäässä: nopeusrajoitus 100 km/h (ei näy kamerassa)
3. Kolari: nopeusrajoitus 100 km/h
4. kolari siivottu: nopeusrajoitus 80 km/h ja kolari-ilmoitus (tunnin myöhässä)

Teoria on hieno, mutta käytännössä nuo ovat aivan turhia.

> Taisi olla niin että tuolla Turunväylällä on pätkä kiinteällä
> nopeusrajoituksella (100 km/h) ja porukka rutistaa sitä
> hampaat irvessä.

Ei ole enää. Muuttuvat ovat valitettavasti levinneet koko stadin päähän asti.

> itten kun tiellä on joku tuulen tuoma lumiharjanne tai liikenteen
> kasaama valli ajokaistojen välissä, niin kuskista tulee hetkessä
> matkustaja ja hetken kuluttua tutkitaan että onko kaikki luut
> vielä ehjänä.

Siksi ihmisten pitäisikin oppia itse määrittämään oikean ajonopeuden. Nyt kun on muuttuvat, ihmiset luulevat että niihin voisi luottaa. Olen ajanut kelillä, jossa jäisellä tienpinnalla auron peräpää eli koko ajan jos nopeutta oli yli 70 km/h (takavetoinen). Porukka veteli iloisesti ohi 100 km/h nopeuksilla ja vähän ylikin, kun kerran oli muuttuvat rajoitukset ja niissä satanen luki... Jos olisi kiinteät, ei vastuuta voisi tuolla tavalla ulkoistaa.

Lue lisää

"Olen ajanut kelillä, jossa jäisellä tienpinnalla auron peräpää eli koko ajan jos nopeutta oli yli 70 km/h (takavetoinen). Porukka veteli iloisesti ohi 100 km/h nopeuksilla ja vähän ylikin, kun kerran oli muuttuvat rajoitukset ja niissä satanen luki... Jos olisi kiinteät, ei vastuuta voisi tuolla tavalla ulkoistaa."

Millä mittasit ne ohittaneiden nopeudet? Oliko vain arviota?

Anonyymi kirjoitti:

"Olen ajanut kelillä, jossa jäisellä tienpinnalla auron peräpää eli koko ajan jos nopeutta oli yli 70 km/h (takavetoinen). Porukka veteli iloisesti ohi 100 km/h nopeuksilla ja vähän ylikin, kun kerran oli muuttuvat rajoitukset ja niissä satanen luki... Jos olisi kiinteät, ei vastuuta voisi tuolla tavalla ulkoistaa."

Millä mittasit ne ohittaneiden nopeudet? Oliko vain arviota?

Lue lisää

Kyllä täysjärkinen hyvällä arviointikyvyllä varustettu henkilö, joita tokikaan kaikki eivät ole, pystyy arvioimaan ohittavan ajoneuvon nopeuden aika hyvin. Verta ohittavan nopeutta siihen, että itse olis paikallaan. No voi olla, että eihä kaikki hyvän arviointikyvyn omaavatkaan eivät ole tulleet harjoittaneeksi nopeuksien arviointia; siis että etenikö esimerkiksi polkypyörä oman paikallaan olevan sijaintipisteen ohi nopeudella 10 vai 20 km/t. Se 10 km/t on hölkkävauhtia ja 20 km/t on aika kovaa polkupyörävauhtia. On niillä eroa ja vaatii ehkä "silmää" kummasta on kyse ja sitten tulkita havainto oikein.

Eikä tunteita peliin, "tuo oli kaahari" yms.

Onko joku ajanut koskaan 100.5 km/h nopeutta? No ei sellaista kun ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä täysjärkinen hyvällä arviointikyvyllä varustettu henkilö, joita tokikaan kaikki eivät ole, pystyy arvioimaan ohittavan ajoneuvon nopeuden aika hyvin. Verta ohittavan nopeutta siihen, että itse olis paikallaan. No voi olla, että eihä kaikki hyvän arviointikyvyn omaavatkaan eivät ole tulleet harjoittaneeksi nopeuksien arviointia; siis että etenikö esimerkiksi polkypyörä oman paikallaan olevan sijaintipisteen ohi nopeudella 10 vai 20 km/t. Se 10 km/t on hölkkävauhtia ja 20 km/t on aika kovaa polkupyörävauhtia. On niillä eroa ja vaatii ehkä "silmää" kummasta on kyse ja sitten tulkita havainto oikein.

Eikä tunteita peliin, "tuo oli kaahari" yms.

Onko joku ajanut koskaan 100.5 km/h nopeutta? No ei sellaista kun ei ole olemassa.

Lue lisää

No tuohan meni ihan väärin piti olla 100.5 km/t nopeutta?

TheRat kirjoitti:

Eihän nopeusrajoitus velvoita ajamaan niin nopeasti. Jos keli on oikeasti huono, kuten viime aikoina on ollut, voi ajaa hitaammin.

Mutta muuttuvat ovat ongelmallisia, koska ne eivät huomioi todellista keliä, vaan menevät enemmänkin sen mukaan, miltä näyttää. Jos ihmiset alkavat uskomaan, tulee romua.

Lue lisää

Mä jo hetken luulin, että Rottis on seonnut.

Ei ollutkaan: "Totta kai minä haluan ajaa nopeasti. Mitä nopeammin edetään, sitä pienempiä ruuhkat ovat. Tiettyyn rajaan asti jopa ympäristölle on parempi ajaa nopeammin kuin hitaammin."

Sama saarna jatkuu, vaikka vahingossa sekaan lipesi järkeväkin lause. :-)

Ei ole biomassan touhussa järkeä. Tie ihan jäässä (mustaa jäätä) = helvetin liukasta ja porukka vetään iloisesti 110 mittarissa... vaikka rajoitus olisi 80.

Toisena päivänä tie OK, mutta taivaalta leijailee jokunen lumihiutale. Rattia puristetaan rystyset valkoisena ja nopeus 70 km/h.

Kun nopeusrajoitus on 80 niin sitten ei vaan ajeta nopeammin vaikka olisi kesäkeli.

Minulla on niin vanha ajokortti että alkuvuosina sai itse valita ajonopeutensa kaupunkien ulkopuolella, eikä siitä ollut mitään erityistä iloa.