Aihe

Mela hukassa?

Anonyymi

Tuon niminen elokuva jostain syystä nousi takaa ajatusten virran mieleen kun luin Joonas Kokkosen elämänkerrasta että Kokkonen vuonna 1968 sai pyynnön eräältä lehdeltä nimetä 6 merkittävintä 1900-luvulla säveltänyttä suomalaista säveltäjää.

Kokkosen lista oli: 1. Sibelius. 2. Bergman. 3. Klami. 4. Madetoja. 5. A.Merikanto. 6. Raitio.

Listaa Kokkonen perusteli että Sibelius on No 1. itseoikeutetusti ja loput ovat aakkosjärjestyksessä.

Lista on hyvä, tosin lisäisin siihen Kokkosen itsensä vaikkapa Merikannon sijaan.

Tuo oli tilanne 1968, sittemmin A. Sallinen olisi mielestäni ansainnut paikan tuolle listalle, mutta kumpi Bergman vai Raitio hänen tieltään pois?

10

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kokkosen lista on kyllä muilta osin melko mukiinmenevä ja hyväksyttävä mutta esim. Melartinin poisjättäminen siitä on suuri virhe ja ennen kaikkea, Sibelius ei missään nimessä ole merkittävin suomalaissäveltäjä koska hänen askettisista ja staattisista sinfonioistaan puuttuu emotionaalinen syvyys ja voima niiden jättäessä kuulijansa varsin kylmäksi ja apaattiseksi kykenemättä tyydyttämään emotionaalisten kokemustemme tarvetta kuten Melartin kykenee postromanttisilla sinfonioillaan jotka saavat kuulijansa pakahtumaan ja haltioitumaan monin verroin Sibeliusta enemmän. Erik Bergman ei myöskään pelkkänä merkittävänä modernina kuorosäveltäjänä hätyyttele kärkisijoja. Asettaisin monta muuta hänen edelleen. Klamikin on tunnettu pelkkänä musiikillisena humoristina. Aarre merikanto sen sijaan ei loista erityisen merkittävänä uusklassikkona tai postromantikkona vaan hänen merkityksensä nojaa 20 luvun modernimpaan tuotantoon joista osan hän silpoi itsekritiikin puuskassa mutta jotka Heininen sitten rekonstruoi uuteen uskoon. Olisi jo aika päästä eroon musiikkimaailmaa turmelevasta Sibelius kultista ja tunnustaa hänen konservatiivisen musiikkinsa merkityksen olevan suuresti yliampuvaa sinfonioidensa silmiinpistävässä emotionaalisessa tyhjyydessä. Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, Melartin, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym. ansaitsevat nykyistä näkyvämmän ja huomattavamman aseman maamme musiikinhistoriassa.

    • Anonyymi

      Uskoisin myös Lauri Saikkolan sinfonioiden olevan merkittävämpiä kuin Sibeliuksen sillä ne kuuluvat säveltäjänsä keskeisimpään tuotantoon kuten esim. kaatuneille aseveljille omistettu Traaginen sinfonia pateettisine ja lyyrisine mottiteemoineen joka saanee kuulijassaan aikaan Sibeliuksen stereotyyppistä kansallisromantiikkaa ja viileää klassismia suuremman emotionaalisen kokemuksen kuten Saikkolan sinfoninen runo Karjala palaa jonka musertavaa emotionaalista vaikutusta pääsin itse todistamaan.

      • Anonyymi

        Sibelius-akatemian sävellysopin professori Kokkosen lista oli: 1. Sibelius. 2. Bergman. 3. Klami. 4. Madetoja. 5. A.Merikanto. 6. Raitio.

        Ja latvaroso anti-Sibelius-jihadistin lista oli: Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, Melartin, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola.

        Latvaroso tyrmäsi Kokkosen listalta kaikki paitsi Madetojan, tarkoittaako se sitä että Madetoja olisi se Suomen ykkössäveltäjä? Ei välttämättä sillä latvaroso ei sisällyttänyt Madetojaa omaan listaansa.

        Kuten nähdään tiettyä hajontaa näyttäisi olevan listojen nimissä, joten kumpaa tulisi uskoa latvarosoa vaiko sävellysopin professoria? Vastaus on helppo, ei kumpaakaan sillä kummaltakin puuttuu listastaan E.J.Rautavaara.

        Kuten tunnettua E.J. oli Rautavaaran sisarussarjasta se sinfonikko, kun taas Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni", vain muutamia mainitakseni. Ja sisarussarjan kolmas eli Aulikki taas ei säveltänyt mutta ansioitui Tapsan ohella laulajana.

        Mutta Rautavaaroista Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni". Ja kuten tiedämme laulu on säveltämisen kuningaslaji, jonka lajin nykyinen kuningas tai ainakin varteenotettavin valtiomies on P.McCartney monine hienoine lauluineen joista heti nousee mieleen vaikkapa "Here, There and everywhere" joka on lauluna suorastaan saatanallisen hyvä, ja on sitä koska siinä on oiva melodia eikä se ole pelkkää melodiatonta jollotusta kuten klasarisäveltäjien laulut pääsääntöisesti tapaavat olla, poislukien suomalaisista klasaristeista Sibelius ja O.Merikanto joilla mitä ilmeisimmin oli melodian tajuakin siinä määrin kuin hyvän laulun säveltäminen vaatii.

        Niinpä kaikesta tuosta yllä joristusta herää kysymys että onko säveltäneistä Rautavaaroista sinfonikko E.J. sinänsä aika harvoja kiinnostavine sinfonioineen ja konserttoineen siltikään Tapsaa ansioituneempi säveltäjänä? Ja vastaan itse että on.

        On varsinkin siinä tapauksessa että jos suomalaisten säveltäjien parhaat muka olisivat Melartin, Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola. joitten töitä ja tekemisiä ei yhtä Melartinin hittiä lukuun ottamatta käytännössä tunne kukaan, niin vastaushan tietenkin silloin on että on, koska säveltäjien paremmuus siinä tapauksessa mitä ilmeisimmin täytyy perustua yleisperiaatteeseen: "Sitä parempi säveltäjänä mitä vähemmän hänen työnsä ovat ketään kiinnostaneet" ja niinpä ainakin tuolla kriteerillä vastauksen täytyy olla että: ON.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sibelius-akatemian sävellysopin professori Kokkosen lista oli: 1. Sibelius. 2. Bergman. 3. Klami. 4. Madetoja. 5. A.Merikanto. 6. Raitio.

        Ja latvaroso anti-Sibelius-jihadistin lista oli: Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, Melartin, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola.

        Latvaroso tyrmäsi Kokkosen listalta kaikki paitsi Madetojan, tarkoittaako se sitä että Madetoja olisi se Suomen ykkössäveltäjä? Ei välttämättä sillä latvaroso ei sisällyttänyt Madetojaa omaan listaansa.

        Kuten nähdään tiettyä hajontaa näyttäisi olevan listojen nimissä, joten kumpaa tulisi uskoa latvarosoa vaiko sävellysopin professoria? Vastaus on helppo, ei kumpaakaan sillä kummaltakin puuttuu listastaan E.J.Rautavaara.

        Kuten tunnettua E.J. oli Rautavaaran sisarussarjasta se sinfonikko, kun taas Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni", vain muutamia mainitakseni. Ja sisarussarjan kolmas eli Aulikki taas ei säveltänyt mutta ansioitui Tapsan ohella laulajana.

        Mutta Rautavaaroista Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni". Ja kuten tiedämme laulu on säveltämisen kuningaslaji, jonka lajin nykyinen kuningas tai ainakin varteenotettavin valtiomies on P.McCartney monine hienoine lauluineen joista heti nousee mieleen vaikkapa "Here, There and everywhere" joka on lauluna suorastaan saatanallisen hyvä, ja on sitä koska siinä on oiva melodia eikä se ole pelkkää melodiatonta jollotusta kuten klasarisäveltäjien laulut pääsääntöisesti tapaavat olla, poislukien suomalaisista klasaristeista Sibelius ja O.Merikanto joilla mitä ilmeisimmin oli melodian tajuakin siinä määrin kuin hyvän laulun säveltäminen vaatii.

        Niinpä kaikesta tuosta yllä joristusta herää kysymys että onko säveltäneistä Rautavaaroista sinfonikko E.J. sinänsä aika harvoja kiinnostavine sinfonioineen ja konserttoineen siltikään Tapsaa ansioituneempi säveltäjänä? Ja vastaan itse että on.

        On varsinkin siinä tapauksessa että jos suomalaisten säveltäjien parhaat muka olisivat Melartin, Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola. joitten töitä ja tekemisiä ei yhtä Melartinin hittiä lukuun ottamatta käytännössä tunne kukaan, niin vastaushan tietenkin silloin on että on, koska säveltäjien paremmuus siinä tapauksessa mitä ilmeisimmin täytyy perustua yleisperiaatteeseen: "Sitä parempi säveltäjänä mitä vähemmän hänen työnsä ovat ketään kiinnostaneet" ja niinpä ainakin tuolla kriteerillä vastauksen täytyy olla että: ON.

        Valitettavasti olet suuresti väärässä nimittäessäsi minua latvarosoksi sillä taidat itse olla vielä suurempi latvaroso todisteluinesi koska en pode mitään muuta kuin kadunylitys-ja korkeanpaikanfobioita kun taas tunnen ihmisiä joita henkiolennot vaivaavat ja liikuttavat.

        Melartin on eittämättä se suomen kaikkien aikojen suurin säveltäjä jolleivat Tuukkanen, Aaltonen, Saikkola, Sonninen, karjalainen, Pylkkänen, Launis, Pesonen, Leiviskä ym. olisi myös säveltäneet vaikuttavia mestariteoksia jotka jättävät niin Sibeliuksen kuin Rautavaaratkin varjoonsa sillä kummankaan musiikista eivät puhu suuret intohimot tai väkevät tunteet kuten Melartinilla vaan Sibelius edustaa naivilla ja nukuttavan haukotuttavalla tavalla plagioitua viileää klassismia kuvitellessaan suuruudenhulluudessaan olevansa joku Beethoven jonka neroudesta hän jää valovuosien päähän kun taas Melartin ja Tuukkanen edustavat todellista myöhäisromantiikkaa postromanttisten sinfonioidensa pitkälinjaisilla romanttisilla lauluteemoillaan kun taas Sibeliuksen kyvyt eivät riittäneet kuin lyhyisiin kolmisävelaiheisiin joita hän sitten muuntelee ja kehittelee naiivilla tavalla. Teoriani on murentanut kaiken mihin Sibeliuksessa uskoitte.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sibelius-akatemian sävellysopin professori Kokkosen lista oli: 1. Sibelius. 2. Bergman. 3. Klami. 4. Madetoja. 5. A.Merikanto. 6. Raitio.

        Ja latvaroso anti-Sibelius-jihadistin lista oli: Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, Melartin, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola.

        Latvaroso tyrmäsi Kokkosen listalta kaikki paitsi Madetojan, tarkoittaako se sitä että Madetoja olisi se Suomen ykkössäveltäjä? Ei välttämättä sillä latvaroso ei sisällyttänyt Madetojaa omaan listaansa.

        Kuten nähdään tiettyä hajontaa näyttäisi olevan listojen nimissä, joten kumpaa tulisi uskoa latvarosoa vaiko sävellysopin professoria? Vastaus on helppo, ei kumpaakaan sillä kummaltakin puuttuu listastaan E.J.Rautavaara.

        Kuten tunnettua E.J. oli Rautavaaran sisarussarjasta se sinfonikko, kun taas Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni", vain muutamia mainitakseni. Ja sisarussarjan kolmas eli Aulikki taas ei säveltänyt mutta ansioitui Tapsan ohella laulajana.

        Mutta Rautavaaroista Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni". Ja kuten tiedämme laulu on säveltämisen kuningaslaji, jonka lajin nykyinen kuningas tai ainakin varteenotettavin valtiomies on P.McCartney monine hienoine lauluineen joista heti nousee mieleen vaikkapa "Here, There and everywhere" joka on lauluna suorastaan saatanallisen hyvä, ja on sitä koska siinä on oiva melodia eikä se ole pelkkää melodiatonta jollotusta kuten klasarisäveltäjien laulut pääsääntöisesti tapaavat olla, poislukien suomalaisista klasaristeista Sibelius ja O.Merikanto joilla mitä ilmeisimmin oli melodian tajuakin siinä määrin kuin hyvän laulun säveltäminen vaatii.

        Niinpä kaikesta tuosta yllä joristusta herää kysymys että onko säveltäneistä Rautavaaroista sinfonikko E.J. sinänsä aika harvoja kiinnostavine sinfonioineen ja konserttoineen siltikään Tapsaa ansioituneempi säveltäjänä? Ja vastaan itse että on.

        On varsinkin siinä tapauksessa että jos suomalaisten säveltäjien parhaat muka olisivat Melartin, Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola. joitten töitä ja tekemisiä ei yhtä Melartinin hittiä lukuun ottamatta käytännössä tunne kukaan, niin vastaushan tietenkin silloin on että on, koska säveltäjien paremmuus siinä tapauksessa mitä ilmeisimmin täytyy perustua yleisperiaatteeseen: "Sitä parempi säveltäjänä mitä vähemmän hänen työnsä ovat ketään kiinnostaneet" ja niinpä ainakin tuolla kriteerillä vastauksen täytyy olla että: ON.

        En tyrmännyt Raitiota, A merikantoa enkä Klamiakaan vaan esitin vain jotakin ylimalkaista kritiikkiä heidän tiettyjä tyylikausiaan kohtaan kumoamatta heidän ansioitaan kuitenkaan totaalisesti sillä jotkut A merikannon ja Raition modernistiset teokset ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sibelius-akatemian sävellysopin professori Kokkosen lista oli: 1. Sibelius. 2. Bergman. 3. Klami. 4. Madetoja. 5. A.Merikanto. 6. Raitio.

        Ja latvaroso anti-Sibelius-jihadistin lista oli: Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, Melartin, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola.

        Latvaroso tyrmäsi Kokkosen listalta kaikki paitsi Madetojan, tarkoittaako se sitä että Madetoja olisi se Suomen ykkössäveltäjä? Ei välttämättä sillä latvaroso ei sisällyttänyt Madetojaa omaan listaansa.

        Kuten nähdään tiettyä hajontaa näyttäisi olevan listojen nimissä, joten kumpaa tulisi uskoa latvarosoa vaiko sävellysopin professoria? Vastaus on helppo, ei kumpaakaan sillä kummaltakin puuttuu listastaan E.J.Rautavaara.

        Kuten tunnettua E.J. oli Rautavaaran sisarussarjasta se sinfonikko, kun taas Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni", vain muutamia mainitakseni. Ja sisarussarjan kolmas eli Aulikki taas ei säveltänyt mutta ansioitui Tapsan ohella laulajana.

        Mutta Rautavaaroista Tapsa teki muutaman oikein hienon laulun kuten "Sininen uni". Ja kuten tiedämme laulu on säveltämisen kuningaslaji, jonka lajin nykyinen kuningas tai ainakin varteenotettavin valtiomies on P.McCartney monine hienoine lauluineen joista heti nousee mieleen vaikkapa "Here, There and everywhere" joka on lauluna suorastaan saatanallisen hyvä, ja on sitä koska siinä on oiva melodia eikä se ole pelkkää melodiatonta jollotusta kuten klasarisäveltäjien laulut pääsääntöisesti tapaavat olla, poislukien suomalaisista klasaristeista Sibelius ja O.Merikanto joilla mitä ilmeisimmin oli melodian tajuakin siinä määrin kuin hyvän laulun säveltäminen vaatii.

        Niinpä kaikesta tuosta yllä joristusta herää kysymys että onko säveltäneistä Rautavaaroista sinfonikko E.J. sinänsä aika harvoja kiinnostavine sinfonioineen ja konserttoineen siltikään Tapsaa ansioituneempi säveltäjänä? Ja vastaan itse että on.

        On varsinkin siinä tapauksessa että jos suomalaisten säveltäjien parhaat muka olisivat Melartin, Tuukkanen, Sonninen, Pesonen, Aaltonen, leiviskä, Karjalainen, Ranta, linko ym ja Saikkola. joitten töitä ja tekemisiä ei yhtä Melartinin hittiä lukuun ottamatta käytännössä tunne kukaan, niin vastaushan tietenkin silloin on että on, koska säveltäjien paremmuus siinä tapauksessa mitä ilmeisimmin täytyy perustua yleisperiaatteeseen: "Sitä parempi säveltäjänä mitä vähemmän hänen työnsä ovat ketään kiinnostaneet" ja niinpä ainakin tuolla kriteerillä vastauksen täytyy olla että: ON.

        Sisällytän kyllä myös Leevi Madetojan listaan mukaan sillä olen kuunnellut myös hänen sinfonioitaan pakahtuneempana kuin Sibeliuksen milloinkaan.


    • Anonyymi

      Tarkoittaako aloittaja Melartinin käyttämää nimimerkkiä Eero Mela jolla hän sävelsi muutamia iskelmiä Ture Aralle?

      • Anonyymi

        "Valitettavasti olet suuresti väärässä nimittäessäsi minua latvarosoksi sillä taidat itse olla vielä suurempi latvaroso todisteluinesi"

        Totta ainakin siltä osin että se sana "latvaroso" oli asiaton, ja kadun sen käyttöä ja pyydän sitä anteeksi.

        Mutta jospa se sanana on savon murretta, ja siitä seuraa että jos tai kun on kirjoitettu että "latvaroso" niin se pitää lukea että "anti-Sibelius jihadisti". Vaan siinä on pulmana että pitääkö anti-Sibelius jihadisti kirjoittaa noin kun sen juuri kirjoitin vaiko että anti-Sibelius-jihadisti.

        Mitä tulee niin sanottuihin todisteluihini niin ne nyt vain ovat yritys kirjata ylös vapaata tajunnanvirtaa jossa fakta ja fiktio ovat iloisesti sekaisin.
        ...

        "Tarkoittaako aloittaja Melartinin käyttämää nimimerkkiä Eero Mela jolla hän sävelsi muutamia iskelmiä Ture Aralle?"

        Ei. Mutta onko Melartin tosiaan säveltänyt iskelmiä?

        Hyi, sehän on synneistä pahin minkä klasarisäveltäjä voi tehdä.

        Toisaalta ehkä se avaa mielenkiintoisen mahdollisuuden verrata Melartinia iskelmä nikkarina kyseisen alan kahteen suureen eli T.Kärkeen ja G.Malmsteeniin. Toisaalta kuten olemme jo tapaus Sibelius vs. Melartin sinfuunikkoina nähneet, mihinkään tosiasiaan vetoaminen ei taida Kärjelle ja Malmsteenille yksimielistä voittoa tuoda edes silloinkaan jos vaikka sellainen heille kaiken järjen mukaan kuuluisikin.

        Ettei vaan tuon tiedon myötä että Melartinilla on säveltäjänä hiukka arveluttava menneisyys taida anti-Sibelius jihadistin koko Melartin kokoelma joutua roskiin, ja saattaapa olla että aika-ajoin hänen pimennetyn asuntola huoneen hämärästä kuuluu lohduton itku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Valitettavasti olet suuresti väärässä nimittäessäsi minua latvarosoksi sillä taidat itse olla vielä suurempi latvaroso todisteluinesi"

        Totta ainakin siltä osin että se sana "latvaroso" oli asiaton, ja kadun sen käyttöä ja pyydän sitä anteeksi.

        Mutta jospa se sanana on savon murretta, ja siitä seuraa että jos tai kun on kirjoitettu että "latvaroso" niin se pitää lukea että "anti-Sibelius jihadisti". Vaan siinä on pulmana että pitääkö anti-Sibelius jihadisti kirjoittaa noin kun sen juuri kirjoitin vaiko että anti-Sibelius-jihadisti.

        Mitä tulee niin sanottuihin todisteluihini niin ne nyt vain ovat yritys kirjata ylös vapaata tajunnanvirtaa jossa fakta ja fiktio ovat iloisesti sekaisin.
        ...

        "Tarkoittaako aloittaja Melartinin käyttämää nimimerkkiä Eero Mela jolla hän sävelsi muutamia iskelmiä Ture Aralle?"

        Ei. Mutta onko Melartin tosiaan säveltänyt iskelmiä?

        Hyi, sehän on synneistä pahin minkä klasarisäveltäjä voi tehdä.

        Toisaalta ehkä se avaa mielenkiintoisen mahdollisuuden verrata Melartinia iskelmä nikkarina kyseisen alan kahteen suureen eli T.Kärkeen ja G.Malmsteeniin. Toisaalta kuten olemme jo tapaus Sibelius vs. Melartin sinfuunikkoina nähneet, mihinkään tosiasiaan vetoaminen ei taida Kärjelle ja Malmsteenille yksimielistä voittoa tuoda edes silloinkaan jos vaikka sellainen heille kaiken järjen mukaan kuuluisikin.

        Ettei vaan tuon tiedon myötä että Melartinilla on säveltäjänä hiukka arveluttava menneisyys taida anti-Sibelius jihadistin koko Melartin kokoelma joutua roskiin, ja saattaapa olla että aika-ajoin hänen pimennetyn asuntola huoneen hämärästä kuuluu lohduton itku.

        Saat anteeksi. Mutta faktisesti Melartin on emotionaalisten kokemusten musertavuudella mitattuna ylivoimaisesti Sibeliusta merkittävämpi säveltäjä jos kriteerinä kaiken taiteen suuruudelle on juurikin sen kyky tuottaa kuulijassaan voimakkaita emotionaalisia kokemuksia niinkuin sen pitäisi olla sillä mikään pinnallinen musiikki kuten Sibeliuksen askeettiset ja staattiset sinfoniat, jotka ovat lähinnä pintailmiötä eivätkä kosketa olemusta sinänsä, eivät pitkällisen kokemukseni mukaan vetoa kuulijan syvimpiin tunteisiin kykenemättä kohottamaan ja muuttamaan niitä toiseen vireeseen vaan jättävät kylmäksi ja apaattiseksi eikä hänen taiteensa näin kohoa korkeimpaan arvoluokitukseen. Suon Melartinillekin anteeksi hänen pienet hairahduksensa ja syrjähyppynsä iskelmien puolelle enkä sen takia aio purskahtaa asuntolassani itkuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Valitettavasti olet suuresti väärässä nimittäessäsi minua latvarosoksi sillä taidat itse olla vielä suurempi latvaroso todisteluinesi"

        Totta ainakin siltä osin että se sana "latvaroso" oli asiaton, ja kadun sen käyttöä ja pyydän sitä anteeksi.

        Mutta jospa se sanana on savon murretta, ja siitä seuraa että jos tai kun on kirjoitettu että "latvaroso" niin se pitää lukea että "anti-Sibelius jihadisti". Vaan siinä on pulmana että pitääkö anti-Sibelius jihadisti kirjoittaa noin kun sen juuri kirjoitin vaiko että anti-Sibelius-jihadisti.

        Mitä tulee niin sanottuihin todisteluihini niin ne nyt vain ovat yritys kirjata ylös vapaata tajunnanvirtaa jossa fakta ja fiktio ovat iloisesti sekaisin.
        ...

        "Tarkoittaako aloittaja Melartinin käyttämää nimimerkkiä Eero Mela jolla hän sävelsi muutamia iskelmiä Ture Aralle?"

        Ei. Mutta onko Melartin tosiaan säveltänyt iskelmiä?

        Hyi, sehän on synneistä pahin minkä klasarisäveltäjä voi tehdä.

        Toisaalta ehkä se avaa mielenkiintoisen mahdollisuuden verrata Melartinia iskelmä nikkarina kyseisen alan kahteen suureen eli T.Kärkeen ja G.Malmsteeniin. Toisaalta kuten olemme jo tapaus Sibelius vs. Melartin sinfuunikkoina nähneet, mihinkään tosiasiaan vetoaminen ei taida Kärjelle ja Malmsteenille yksimielistä voittoa tuoda edes silloinkaan jos vaikka sellainen heille kaiken järjen mukaan kuuluisikin.

        Ettei vaan tuon tiedon myötä että Melartinilla on säveltäjänä hiukka arveluttava menneisyys taida anti-Sibelius jihadistin koko Melartin kokoelma joutua roskiin, ja saattaapa olla että aika-ajoin hänen pimennetyn asuntola huoneen hämärästä kuuluu lohduton itku.

        En missään nimessä heitä Melartinin levyjä jäteastiaan vaan ennemmin sinne joutavat turhat Sibelius levyt ellei joku halua niitä ostaa sillä Sibeliuksen musiikista, varsinkin sinfonioista, puuttuu emotionaalinen kosketuspinta, voima ja syvyys niin etteivät ne tyydytä emotionaalista kokemusten tarvetta eikä niillä näin ollen ole säveltaiteena mitään funktiota jotta ne saisivat valtaisan hengenpalon ilmestymään kuulijan sisäisyydessä puhtaan mielteen alueelle heijastuneiden tahdonliikkeiden muodossa älyn mukaisia tahdonliikkeiden vastineita kiihdyttäen ja kokemaan saman jonka säveltäjä on valtaisan luomisaktin aikana älyn vapautumisen tuloksena pyhityksen tuokiossa kokenut ja objektivoitua tunnetta teoksiinsa valanut.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stockmannista kirpputori

      Laatutavaratalosta kirppariksi, niin se maailma muuttuu. Pöly ja tunkkaisuus leijailee sieraimiin kun astuu Stockalle kirppariin, ennen tuoksui parfyy
      Maailman menoa
      176
      9577
    2. Mistä ihmeestä te saatte voimaa

      En jaksa enää tätä koronaa. Tuskin olen ainoa ja voisi sitä pahemminkin olla, mutta en silti enää jaksa. Aloitetaan nyt vaikka sillä, että minulla on
      Maailman menoa
      374
      7430
    3. Miksi koronan annetaan nyt levitä?

      Miksi rajoitustoimet ei astu voimaan heti. Nyt annetaan lomalaisten levittää virusta ympäri maata. Lisäksi rajat on auki ja virus leviää sieltäkin. Tä
      Maailman menoa
      366
      4628
    4. Miksi suomalaiset eivät lähde mellakoimaan kaduille?

      Minä pitkän työuran ravintolayrittäjänä tehneenä ja kohta kotini, kesämökkini ja yritykseni menettäneenä, olisin valmis lähes mihin vain, seurauksista
      Maailman menoa
      312
      2984