elämän mielekkyys
liikkeessä
tyhjyyden loitolla pitämisen
jatkuva ansio
valhe
salaisen liukuva
kipuja lievittävä
tarpeita tyydyttävä
nöyryyden harmaa kaapu
piilossa säkenöivä
ansaittu osa
taatut ihailijat
tuttavat
tarpellisuuden himo
hengellisyyden himo
pyhyyden himo
autuuden hehkuvat tulen punat
tuoksuvat
alaspainetuissa päissä
sisällä
kesyttämättömän
minä-jumlalan alttari
vaatimassa palvontaa
uhria
nautintoa elääkseen
ollakseen
jaksaakseen
ihailemattomuuden
kauhu
mitättömyyden
uhkasta
nouseva
tiedostettu petos
ylistetyksi
haisevaksi vaatimattomuudeksi
löyhkäävät
pyhyyden yrtit
Jumalan Silmien edessä
esitetty draama
liikkeessä
tyhjyyden loitolla pitämisen
jatkuva ansio
valhe
salaisen liukuva
kipuja lievittävä
tarpeita tyydyttävä
nöyryyden harmaa kaapu
piilossa säkenöivä
ansaittu osa
taatut ihailijat
tuttavat
tarpellisuuden himo
hengellisyyden himo
pyhyyden himo
autuuden hehkuvat tulen punat
tuoksuvat
alaspainetuissa päissä
sisällä
kesyttämättömän
minä-jumlalan alttari
vaatimassa palvontaa
uhria
nautintoa elääkseen
ollakseen
jaksaakseen
ihailemattomuuden
kauhu
mitättömyyden
uhkasta
nouseva
tiedostettu petos
ylistetyksi
haisevaksi vaatimattomuudeksi
löyhkäävät
pyhyyden yrtit
Jumalan Silmien edessä
esitetty draama
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta ken yhä enemmän katselee ja uskaltaa katsella Kristuksen silmiin, himot hiipuvat, ne narsistisetkit, uskon!
Häipyvät muutkin himot ja menettävät merkityksensä paremman sisällön saadessa vallattua, villinkin sydämen!
nyt
ei kysy;
toteaa!
ei etsi vastauksia;
on löytänyt!
murehtii!
puhuu!
tietää!
halauisi kaikkien tietävän; etsivän!
löytävän
elämän:
Kristuksen Jeesuksen
Vapahtajan!
Ihminenhän on ihminen. Ja tietää mitä ihmisessä on, ainakin ajoittain. Jumalan silmistä jaksaa elää; sekä tiedosta, että ne näkevät kaiken. Senkin, mitä itse ei näe, tai ei halua nähdä. Onhan niitä omia nimityksiä oloille ja muillekin: vesille kiville puille; mikä mitäkin lie; naamioitunutta itkua, pelkoa, elämänsuuruuden uhkaa vastuunoton pakoa? Saamattomuuden soimausta?
Ilon kasvavaa hedelmääkin on, naamioitumattomana!
>>autuuden hehkuvat tulen punat
tuoksuvat
alaspainetuissa päissä
sisällä
kesyttämättömän
minä-jumlalan alttari
vaatimassa palvontaa
uhria
nautintoa elääkseen
ollakseen >>
Tällaiset uskovat peloittavat ja murehduttavat minua!En voi mitenkään käsittää, kuinka ihminen voi luulla peittävänsä sydämensä oikean tilan Luojaltaan?
Mutta niinhän Juudaskin luuli, vai luuliko?