Minua ärsyttää ja samaan aikaan ahdistaa suunnattomasti täällä riehuvat oppikiistat. Se mikä on erityisen huolestuttavaa on se että kukin osapuoli sanoo olevansa oikeassa ja tuomitsee toista osapuolta helvettiin! Mutta emmekö jo lakkaisi tuomitsemasta! Jeesus on ainoa joka meidät pelastaa ja joka meidät myös tuomitsee. KENELLÄKÄÄN EI OLE OIKEUTTA TUOMITA TOISTA IHMISTÄ HELVETTIIN! Vain Jumalalla on tämä oikeus. Liikumme erittäin vaarallisella alueella jos tuomitsemme kanssaihmisiä kadotukseen. Katsokaa Kristukseen ja unohtakaa turhat oppiriidat kasteista sun muista asioista. Tätä Jeesus haluaisi, että katsomme Häneen! Hänen edessään seisoo vielä jokainen ihminen! Myös sinä joka tuomitset täällä ihmisiä helvettiin. Myös minä. Miettikää sitä hetkeä. Kuvitelkaa mitä Jeesus sanoisi juuri sinulle teoistasi ja sanoistasi! Jeesus rakastaa sinua äärettömällä rakkaudella. Rakkaudella jota et pysty käsittämään. Jeesus haluaa pelastaa sinut. Uskomalla Häneen ja pyytämällä syntejäsi anteeksi Hän antaa sinulle synnit anteeksi ja pelastaa sinut. Sitä Hän itse opetti.
Raamatun/Jeesuksen opetuksen mukaan kristityt Jumalan lapset tunnistaa heidän keskinäisestä rakkaudestaan. Vapaiden suuntien tilaisuuksissa olen huomannut tätä äärettömän ihanaa välittämistä ja toisen huomioimista. Itse yksinäisenä ja hieman syrjäänvetäytyvänä luterilaisena kristittynä olen yllättynyt iloisesti kun helluntaisrk:ssa joku on tullut puristamaan kädestä ja toivottamaan tervetulleeksi hymyillen. Kyllä se lämmittää. Samoin Vapaasrk:ssa. Eräässä karismaattisessa luterilaisessa seurakunnassa olen kokenut tämän erityisen voimakkaasti tämän keskinäisen rakkauden ja Kristukseen katsomisen. Se seurakunta on minun kotiseurakuntani. Herra on hyvä!
Katsokaamme siis Kristukseen ja luottakaamme siihen että Hän kyllä tietää missä me olemme väärässä ja missä oikeassa ja ohjaa oikeaan. Siksi me emme saa tuomita toista ihmistä. Eikä varsinkaan lausua kadotustuomiota kenestäkään. Se on kielletty!
Jeesuksen sanoin:
"Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan."
(Luukkaan evankeliumi 6:36-37, 1933/38 käännös)
Siunausta!
Marko1977
Raamatun/Jeesuksen opetuksen mukaan kristityt Jumalan lapset tunnistaa heidän keskinäisestä rakkaudestaan. Vapaiden suuntien tilaisuuksissa olen huomannut tätä äärettömän ihanaa välittämistä ja toisen huomioimista. Itse yksinäisenä ja hieman syrjäänvetäytyvänä luterilaisena kristittynä olen yllättynyt iloisesti kun helluntaisrk:ssa joku on tullut puristamaan kädestä ja toivottamaan tervetulleeksi hymyillen. Kyllä se lämmittää. Samoin Vapaasrk:ssa. Eräässä karismaattisessa luterilaisessa seurakunnassa olen kokenut tämän erityisen voimakkaasti tämän keskinäisen rakkauden ja Kristukseen katsomisen. Se seurakunta on minun kotiseurakuntani. Herra on hyvä!
Katsokaamme siis Kristukseen ja luottakaamme siihen että Hän kyllä tietää missä me olemme väärässä ja missä oikeassa ja ohjaa oikeaan. Siksi me emme saa tuomita toista ihmistä. Eikä varsinkaan lausua kadotustuomiota kenestäkään. Se on kielletty!
Jeesuksen sanoin:
"Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan."
(Luukkaan evankeliumi 6:36-37, 1933/38 käännös)
Siunausta!
Marko1977
Vastaukset 8
Vanhimmat
Katse Kristukseen. Silloin turhat kiistat jäävät pois.
täällä ajassa ihminen katsoo uskossa Kristukseen, saatana jättää rauhaan...monesti vaikuttaa asia olevan aivan päinvastoin...viimeisen vuoden aikana...mitä syvemmälle omaan saastaisuuteensa on saanut nähdä ja samlla juurtua Jumalan armoon yhä syvemmin...sen voimallisemmin ovat vastustajat olleet kimpussa...niin juuri..ja vielä puhuvat uskostaan Jeesukseen...siis katse Kristukseen, mutta myös veren alle turvaan ja puolustamaan Herran totuutta Herran armoasetelmista, että edes muutamat pelastuisivat....
eihän perkele tuli punaisena sarvipääpiruna kristittyjä...valittuja eksyttämään, vaan valkeuden enkeliksi pukeutuneena..sutena lammastenvaatteissa,,,tiedätkö, mistä tuntee seuraavan ihmisen perkeleen omaksi, kun hän todistaa:
-olen antanut elämäni Herralle
-sain kokea uskoontulon, Pyhä Henki kulki lävitseni
-kaaduin ja koin ihanan tunteen
-kävin uskovien kasteella...minulle lapsikaste ei enää merkitse mitään
-rukoilen, että menisit sinäkin XX:n jonoon
-Jumala on parantanut minut syövästä
-kiitän Herraa ja rukoilen
Vastaus...pyrstö näkyy liepeen alta...sitä käärme ei muista vetää piiloon! kaikki kerrottu tapahtui ilman synnintuntoa...ahdasta porttia ja paraneminen ilman Jeesuksen haavoja
Varokaa vääriä oppeja ja opettajia...terveitä Jumalan lapsia syntyy vain siellä missä synnintunnon kivun kautta...lain saarnan kautta piston sydämeen saaneena..mennään katumuksen ahtaasta portista...Jeesus tielle...Jeesus-oven kautta...saadaa ottaa ote Jeesuksen kylkihaavasta kuten Tuomas...käydä läpi Jeesuksen veren liukastama ahdas synnytyskanava...syntyä kivulla...ja saada uskoa synnit anteeksi...Jeesuksen armosta,,,veren tähden...minkä Pyhä Jumalan Henki todistaa...etkä tarvitse enää toista vesikastetta....aluksi on ensirakkus ihanaa...sitten Herra alkaa pyhittää ja näyttää itsesi yhä kurjemmaksi ---pienentää ja riisuu, että Henki saa sinut yhä runsaammin valtaansa ja että yhä kirkkaammin Kristuspuku saisi olla Jumalan yllesi pukema...sellaista on armo...ilman sinun uskonollisia yrityksisäsi...Herra sen tehkööt!
Gal.5
1. Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykäämme siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa (uudestaan kastaa)itseänne orjuuden ikeeseen.
20. lahkot
21. että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa
1.Joh.4:1-3
Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta
Fil.3:10
Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on ITSE ITSENSÄ TUOMINNUT.
Ef.4:5 "yksi kaste"
johdata ihmisiä kadotukseen, kun kirjoituksestasi
henkii "hällä väliä opista" -tyyli, kunhan vain kädenpuristus ym. sielun tunteet ovat pinnassa "rakkauden nimissä"...Tiedän tarkoin monien vapaiden suuntien uskovaisten taktiikan...kädenpuristusta ym. konsensustemppua...ja varsinkin luterilaisia lapsia kosketellaan kouluilla järjestetyissä lähetysnnäyttelyissä..ja monesti...ja mielellään...oikein sieppaa kun kukaan ei estä eikä välitä...aivan kuin RHB joka kaatoi Koiviston monesti ja nauroi ivallisesti joka kerran jälkeen...kun kukaan ei estänyt...lepsua touihua..ja annetaan valloille valta....
Marko ..kovin vaikuttaa ohuelta
jää sinun "armojärvessäsi"...karismaattiset ilmiötkö tekevät luterilaisista oikeaoppisia..uskon, että niiden takana on vielä vaarallisempia kadotukseen vieviä vaikutteita...olen nähnyt monia tapauksia, kirkossakin...ettei synnistä sanota sanallakaa...sehän olisi sama kuin lääkäri, joka näkisi selvät taudin oireet, sanoisi: ei hätää..
ymmärrän periaatteessa mitä Marko tarkoitat, mutta kovin olet utuisen ja opittoman tuntuinen...voit olla itse jo eksytetty jollakin ratkaisevalla tavalla kun "rakkaudesta" kirjoitat...mieti mitä on armo...et sinäkään voi oikeasti katua syntejäsi,,,sekin on armoa...monet hengelliset asiat..uskon asiat, joista näillä palstoilla kirjoitetaan, ovat ihmisoppineiden,,,omakeskeisesti opittujen hengellisten kilvoitusten helvettiin johtava tie siksi, että niissä "minä" kirkastuu..."minä" rukoilee---"minä" kastattaa itsensä.."minä" antaa elämänsä herralle ja "minä" kiittää ja sanoo :hallelujaa! ...se on perkeleen kavalaa eksytystä ja vie h e l v e t t i i n---se kadottaa...se turmelee armon...se ei kirkasta armoa...Jeesuksen Kristuksen täydellistä pyhyyttä...vaikka kuinka etsitään Raamatunlauseita...ja kirjoitetaan pitkiä litanioita...en minäkään ole sinua parempi...mutta Herra Jeesus Kristus..Pyhän Hengen diakrisis-lahjansa kautta...antaa armonsa...kirkastaa selvästi, että Marko olet utuinen kirjoittaja...väärän rakkauden peräänkuuluttajia...ihmisten pisteitä keräävä...lopeta laittomuus...antinomismi...kasva synnin tunnossa...ei sinun omia synnintunnustuksia Herra tarvitse...vaan Herra tahtoo itse saada sainutkin parahtamaan...oikeassa synnintunnossa. Minä hukun...Herra auta...aloita oikeasta synnintunnosta...lain kautta se tulee...Marko...penseys heti Herralle vie...tunnusta täydellinen kelvottomuutesi, koska olet surkea...syntisäkki...olet kelvoton ja saastainen itsessäsi...täydellisesti... tunnetkoo todella niin....ellet...et voi jatkaa kohti Jeesuksen ansaitsemaa armoa...se on ilmaista ilman sinun rukouksiasi---ilman omia hengellisyyksiäsi ja vain siksi, että se on juuri armoa...siunausta etsimisessä...älä tuomitse hempeillä ja penseillä rakkauskertomuksillasi..ne eivät ole Pyhästä Hengestä...sanoudu irti niistä Jeesuksen nimessä!
Kuule Raimo. Arvostan kirjoitustasi ja varoitustasi. Silti sinä et voi tietää minun hengellistä tilaani. Olen huomannut että niin monesti sinä olet kritisoimassa karismaattisia ilmiöitä saatanan eksytykseksi ja valheiksi. Miksi olet sitä mieltä ettei Jumalan Pyhä Henki voisi toimia enää nykyajassa samalla tavoin kuin apostolisena aikana? Raamatussa ei missään ole sellaista kohtaa mikä antaisi olettaa että Pyhän Hengen armolahjat eivät toimisi tänä päivänä. Silti kieltämättä olen sinun kirjoituksiesi vuoksi alkanut tutkimaan ja pohtimaan sitä että kaikki karismaattiset liikkeet eivät ole Pyhästä Hengestä. Olen myös alkanut miettimään miten voisin siis tunnistaa aidon karismaattisuuden eli aidon Pyhän Hengen työn. Raamattu antaa sen klassisen tunnistamistavan: Eli jokainen henki joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Toinen tunnistamismenetelmä on hedelmät ja kolmas keskinäinen rakkaus. Kaikki raamatullisia menetelmiä. Näiden tunnistusmenetelmien kautta olen katsonut näitä karismaattisia ilmiöitä. Rukoilen Herralta johdatusta oikeaan.
Painotat kovasti synnintuntoa ja ihmisen omaa syntisyyttä ja vain sen ymmärtämisen kautta Jeesuksen uhria ja sitä käsittämätöntä armoa joka meillä on siinä. Se on hyvin ja oikein. Mutta oletko ajatellut esim. helluntailaisista kristityistä että jokainen heistä on sisimmässään tuntenut Pyhän Hengen piston kun Hän on osoittanut ihmiselle hänen syntinsä? Tämä on voinut tapahtua sillä hetkellä kun julistaja on saarnannut että jokainen ihminen on syntinen kuten Sana sanoo ja että Kristus on kuollut että syntinen saisi anteeksi syntinsä. Kun ihminen sitten synnintunnossaan on ottanut vastaa Kristuksen ja näin saanut armon. Pitäisikö ihmisen vielä tämän jälkeen velloa syyllisyydessään ja olla jatkuvassa ahdistuksessa? Eikö meidän pikemminkin pitäisi kiittää ja iloita sekä ylistää anteeksiantamuksesta ja armosta joka meille on lahjoitettu Kristuksessa? Onko se väärin? Minusta se ei ole. Tähän perustuu minun mielestäni vapaiden suuntien ylistyshetket. Siellä iloitaan armosta ja anteeksiantamuksesta sekä suuresta rakkaudesta jota Herralla on ihmisiä kohtaan.
Kritisoit sitä että kun julistetaan evankeliumia niin lakia ja ihmisen syntisyyttä ei useinkaan mainita. Mutta minusta se on nimenomaan evankeliumin julistamisen ydin, joka on aina mainittu, että ihminen on syntinen ja rikkonut Jumalaa vastaan niin ettei voi mitenkään, parhaimmillakaan teoilla ansaita pelastusta. Kun tätä julistetaan niin kyllä Pyhä Henki löytää ne ihmiset jotka aidosti haluavat kääntyä Jumalan puoleen ja herättää heissä synnintunnon tällaisen saarnan kautta.
Pointtini siis on se että ei ole minusta kiellettyä ylistää ja iloita siitä armosta ja pelastuksesta sekä rakkaudesta jonka Kristus on teollaan meille antanut. Tämä siis sen jälkeen kun olemme tajunneet syntisyytemme ja arvottomuutemme ja nöyrtyneet Herran eteen ja pyytäneet syntejä anteeksi. Tätä on vapaiden suuntien ylistys ja ilakointi. Onko se väärin? Sanoohan sanakin että Herra asuu omiensa kiitoksessa. Siksi uskon että Pyhä Henki on mukana tässä kun Herraa ylistetään ja kiitetään.
Siunausta!
Marko1977
Kiitos, Marko puheenvuorostasi. Se oli raikas tuulahdus. Jumala tutkii sydämet. Jumala tutkii ja tuntee. Meidät, heidät. "Joka minun tyköni tulee, sitä minä en heitä ulos." Kiitos, Jeesus.
Siunausta Sinulle, Marko. Rakkaus on lain täyttymys.
olisin kirjoittanut sanasta sanaan samanlaisen viestin.
kiitos kun toit esiin tälle palstalle täysin aiheellisen huomautuksen ja muistutuksen.
tämän palstan monien muiden kirjoittajien viestit kun ovat alkaneet ahdistaa aika pahasti...
Mielestäni molemmat, Raimo ja Marko ovat omalla tavallaan oikeassa. Ja puhuvatkin ehkä samasta asiasta mutta hiukan toisensa väärin ymmärtäen. Raimo on oikeassa siinä, että oikea usko ei ole hyväntahtoista ja epämääräistä ihmissuhdemössöä.
Mutta Marko on mielestäni sisäistänyt oikein sen, että oikealle taivastielle tullaan synnintunnon, katumuksen ja syntien anteeksisaamisen kautta.
Raimo taas on ansiokkaasti tuonut esiin sen, että ei kaikki hurmahenkisyys ole välttämättä Jumalasta. Kaikki pitää koetella Jumalan sanalla ja rukouksella.
Mutta kaikki me tiedämme, että ei kaikki ole niin yksinkertaista ja selkeää. Ei kai Raamattu ole reseptikokoelma, josta löytyy täsmälääke joka asiaan? Löytyy paremminkin yleislääke, joka auttaa yhtä yhdellä ja toista toisella tavalla.
Kaiken kaikkiaan taivastiellä ollaan ehkä niinkuin kärsivä ihminen, joka katsoessaan tulosuuntaansa sanoo Kristukselle: Katso nyt, Jeesus, vain yhdet jalanjäljet vaikka sinä lupasit kulkea vierelläni joka päivä ja joka hetki. Jeesus vastaa: Mutta lapseni, nehän ovat minun jalanjälkeni, jotka syntyivät, kun kannoin sinua käsivarsillani.
Siunattua kevättä kaikille!