Onko elämä pikaelämää 20-luvulla

Jos lähestyt keski-ikää tai ole jo siellä, olet varmaan huomannut omassakin elämässäsi, että elämästä on tullut pikaelämää. Jos ennen puhuttiin vain pikaruoasta, nykyään pika-ajattelu on levinnyt kaikille elämän osa-alueilla.
Jos sen sijaan olet kasvanut tässä 2000-luvulla ja tullut lähivuosina aikuisikään, et ymmärrä välttämättä vanhempien ihmisten kaikkia ajatuksia, koska lähtökohdat ovat niin erilaiset - silloin ennen nettiä ja mobiiliaikaa koko arkinen elämämme oli aivan erilainen kuin mitä se on nykyään. Jos silloin oli kiire, se oli todellista, kun nykyään suuri osa kiireestä on näennäistä ja johtuu siitä, että elämämme on täynnä kaikkea - ja siitä suuri osa on aivan turhaa.
Jopa nettipelaamisessa ollaan menty nopeampiin ja entistä pikaisempiin mahdollisuuksiin kun pikakasinot https://www.kasinonetti.com/kasino-ilman-rekisteroitymista/ tulivat saataville - ei se mitään, nyt on jo Englannissa tehty laki joka estää näiden nopeiden kasinoiden automaattipelien automaattikierrokset, eli ajatuksena on jo vähitellen hidastaa meidän kiirettämme ja nopeuttamme edes jollakin tavalla.
Tosiasia on kuitenkin, että se älypuhelin, joka meillä on aamusta iltaa mukana, sekä mahdollistaa että altistaa jatkuvalle kiireen ajattelulle, eikä se voi olla hyväksi meidän kokonaishyvinvoinnillemme. Miksi nyky-yhteiskunta odottaa meiltä koko ajan enemmän ja tehokkaammin, vaikka sillä tehokkuus ajattelulla saamme aikaan vaan lisääntyvän työttömyyden, koska kaikille ei enää riitä töitä?
Sitra on kirjoittanut tulevaisuuden työpaikoista: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tyopaikka/
Jos viimeiset vuosikymmenet ollaan menty tällä nopeammin ja tehokkaammin ajattelulla, niin eikö vähitellen voitaisi siirtyä tekniikan avulla ajatteluun, jossa teemme kaiken hitaammin, eikä meillä olisi niin suuria tehokkuusvaatimuksia? Tottakai ne alat, jotka kehittävät uutta vaativat toimiakseen tehokkuutta, mutta moni perusasioistamme ja palveluitamme voisi kenties toimia paremmin, jos tehokuuden ja nopeuden sijasta kiinnitettäisiinkin entistä enemmän huomioita asiakkaiden ja toisten ihmisten huomioimiseen. Alituinen pika-ajattelu ja kiire ei voi olla hyväksi meidän omalle hyvinvoinnille.
TTL:n blogissa on juttua omasta kiireen hallinnasta: https://www.ttl.fi/blogi/aikaa-ei-voi-hallita-mutta-kiiretta-voi/
Miten sinä suhtaudut omassa arjessasi kiireeseen? Onko sinulla todellisesti kiire, vai onko elämäsi kiire suhteellista, ja saako sen aikaan asiat, jotka oikeasti eivät ole kiireellisiä tai vaadi tekemistä juuri sillä hetkellä, oletko sinä ajautumassa tällaiseen näennäiseen pika-ajatteluun, missä sinulla ei ole enää edes aikaa soitella kavereille, vaan laitat vain Facebook tai jonkin toisen digitaalisen kanavan viestin menemään?
Kaikki tämä digitaalisuus ja mobiilius on tapahtunut nyt 20 vuoden aikana ja samalla koko maailman läpi on kulkenut havahdus, mitä kaikkea missäkin on tarjolla. Mutta onko tämä eurooppalainen tai amerikkalainen elämäntapa se oikea, sillä siinä vaiheessa, kun Aasiassa ja Afrikassa kenties sadat miljoonat ihmiset haluavat samanlaisen elämän, huomaamme että se on käytännössä mahdotonta, tulemmeko sitten rakentamaan sen Trumpin kuvailevan Meksikon rajamuurin Euroopan ympärille? Jos kiinalaiset rakensivat omansa jo yli 2200 vuotta sitten, joka ei kuitenkaan auttanut silloinkaan Kiinaa pysymään ulkopuolisten saavuttamattomissa, miten tulevina vuosikymmeninä Eurooppa voisi sulkeutua muilta tulevilta?
Ennen kuitenkin tuota tapahtumaa, olisiko nyt aika miettiä jotain uutta tämän pika-ajattelun ja tehokkuuden sijasta?