Suomi pyrkii rokottamaan vappuun mennessä kaksi miljoonaa ihmistä. Rokotevalmistajat lupaavat kasvattaa tuotantoa.
– Lähikuukaudet ovat aika tuskaisia, ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa koronarokotteiden saatavuutta tällä hetkellä.
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet näkee silti keväässä valoa. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on rokottaa 70 prosenttia aikuisväestöstä kesään mennessä, ja Rämet arvioi tavoitteen “rokotteiden saatavuuden kannalta realistiseksi”.
Kommentit näyttävät ristiriitaisilta mutta eivät ole sitä.
Juuri nyt jaetaan niukkuutta, mutta jos käy hyvin, muutaman kuukauden päästä rokotteiden tuotantomääriä on kasvatettu merkittävästi, ja mahdollisesti jo useampia uusia koronarokotteita on saatu hyväksyttyä käyttöön.
Suomessa viranomaisten arvio on, että huhtikuun loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa ihmistä on saanut ainakin yhden annoksen rokotetta.
Suuri kysymys on, koska tuotanto lähtee toden teolla rullaamaan.
Saksalaisen Tagesschaun EU-lähteistä saaman tiedon mukaan EU odottaa, että maaliskuun loppuun mennessä toimitetaan vähintään 100 miljoonaa rokoteannosta ja kesäkuun loppuun mennessä yli 300 miljoonaa annosta lisää.
EU:n tilaamat rokotemäärät ovat vielä paljon suurempia.
EU:n arviot vuoden alkupuoliskon rokotemääristä nojaavat Tagesschaun mukaan kaikkein eniten Pfizerin ja Biontechin valmistamaan rokotteeseen. Yhtiöt ovat ilmoittaneet, että sen tuotanto tehostuu jo helmikuun puolivälistä alkaen.
Pfizer ja Biontech ovat lupailleet rokotetuotantonsa lähes kaksinkertaistuvan aiemmista arvioista kahteen miljardiin annokseen tänä vuonna. Mika Rämet pitää arviota uskottavana.
– Tahdin oletetaan kiristyvän, ja pidän sitä todennäköisenä. Kokonaan synteettisissä RNA-rokotteissa ei ole kovin montaa valmistusosaa, ja prosessi on aika suoraviivainen ja ennustettava, hän sanoo.
Myös RNA-rokotteiden päivittäminen tarvittaessa virusmuunnosten perässä on Rämetin mukaan verrattain nopeaa.
Loppukeväällä apua voidaan saada myös uusista rokotteista.
Rämetin mukaan EU saattaa hyväksyä käyttöön kolme uutta rokotetta vielä ennen kesää: amerikkalaisten Johnson & Johnsonin ja Novavaxin sekä saksalaisen Curevacin.
EU käy keskusteluja myös muiden rokotevalmistajien kanssa.
– Lähikuukaudet ovat aika tuskaisia, ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa koronarokotteiden saatavuutta tällä hetkellä.
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet näkee silti keväässä valoa. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on rokottaa 70 prosenttia aikuisväestöstä kesään mennessä, ja Rämet arvioi tavoitteen “rokotteiden saatavuuden kannalta realistiseksi”.
Kommentit näyttävät ristiriitaisilta mutta eivät ole sitä.
Juuri nyt jaetaan niukkuutta, mutta jos käy hyvin, muutaman kuukauden päästä rokotteiden tuotantomääriä on kasvatettu merkittävästi, ja mahdollisesti jo useampia uusia koronarokotteita on saatu hyväksyttyä käyttöön.
Suomessa viranomaisten arvio on, että huhtikuun loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa ihmistä on saanut ainakin yhden annoksen rokotetta.
Suuri kysymys on, koska tuotanto lähtee toden teolla rullaamaan.
Saksalaisen Tagesschaun EU-lähteistä saaman tiedon mukaan EU odottaa, että maaliskuun loppuun mennessä toimitetaan vähintään 100 miljoonaa rokoteannosta ja kesäkuun loppuun mennessä yli 300 miljoonaa annosta lisää.
EU:n tilaamat rokotemäärät ovat vielä paljon suurempia.
EU:n arviot vuoden alkupuoliskon rokotemääristä nojaavat Tagesschaun mukaan kaikkein eniten Pfizerin ja Biontechin valmistamaan rokotteeseen. Yhtiöt ovat ilmoittaneet, että sen tuotanto tehostuu jo helmikuun puolivälistä alkaen.
Pfizer ja Biontech ovat lupailleet rokotetuotantonsa lähes kaksinkertaistuvan aiemmista arvioista kahteen miljardiin annokseen tänä vuonna. Mika Rämet pitää arviota uskottavana.
– Tahdin oletetaan kiristyvän, ja pidän sitä todennäköisenä. Kokonaan synteettisissä RNA-rokotteissa ei ole kovin montaa valmistusosaa, ja prosessi on aika suoraviivainen ja ennustettava, hän sanoo.
Myös RNA-rokotteiden päivittäminen tarvittaessa virusmuunnosten perässä on Rämetin mukaan verrattain nopeaa.
Loppukeväällä apua voidaan saada myös uusista rokotteista.
Rämetin mukaan EU saattaa hyväksyä käyttöön kolme uutta rokotetta vielä ennen kesää: amerikkalaisten Johnson & Johnsonin ja Novavaxin sekä saksalaisen Curevacin.
EU käy keskusteluja myös muiden rokotevalmistajien kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä+en+ota+rokotusta.+Briteissä+vanhainkoti+rokotettiin+ja+n.30%+kuoli.+Noin+3+viikkoa+rokotteesta+he+kuolivat.+
20-60 vuotiaat saavat tällä hetkellä eniten ongelmia Suomessa rokotteista ja vakaviakin ongelmia on jo runsaasti.
Tässä hiukan tietoa..
https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset
Rokote ei ole hyvä mutta hyvä että joku uskaltaa niitä kokeilla ja toimia koekaniineina.
Rokottaminen on välttämätöntä pandemian voittamiseksi.
Asiaan kuuluu,että joillekin on tärkeää mustamaalata rokotteita ja niiden mahdolllisia sivuvaikutuksia.
Asiantuntijat ovat eri mieltä.
Suomessa on tähän mennessä rokotettu pääasiassa yli 80-vuotiaita ja terveydenhoitohenkilöstöä.
Mitään mainittavia sivuvaikutuksia ei ole ilmennyt.