Hhhh... Oon siis lukiolainen Helsingistä ja oon kamppaillu nyt ylipainon kanssa siis niin kauan kun muistan. Mua on kiusattu jo ala-asteelta saakka siitä ja nyt ihan oikeasti saa jo riittää. Olen siis ylittänyt jo monta rajaa ja nyt tuli viimeinen vastaan nimittäin 130kg raja ja tän kirjoittaminen nolottaa todella sillä en haluis tota itsellekkään myöntää mutta oikeasti jos haluan elämässä selvitä niin tuon pitää tippua ainakin 40kg verran. Pituutta mulla on 186 senttiä jos seison ryhdikkäästi. Olen miespuolinen 17v. Kysymykseni täällä on seuraavanlainen: Miten se elämäntapamuutos OIKEASTI tehdään, sillä olen jo vuosia yrittäny lopettaa kaiken hyvän syömisen mutta siitä ei ole ikinä tullut mitään. Kun siirryin lukioon niin kauppa oli oikeasti tosi lähellä ja joka päivä on tultu käytyä kaupassa koulun jälkeen ja tän pitäis loppua. Aattelin nyt alkaa jättämään kortin kotia että en kävis houkuttelemassa itteäni enää. Urheilua en ole koskaan harrastanut ja enkä tiedä mitä kannattaiskaan. Kävelyillä voisin varmaan käydä, mutta mitä oon kuullu niin ruokavalio on se isoin muuttuja. Kotona äiti laittaa ruokaa joskus mutta ei aina koska on yötöissä ja aina ei oo aikaa laittaakkaan. Jääkaapissa sitten on yleensä jotain mikropitsoja, niistä pitäs oikeesti luopua. Siis motivaatio pitäis saada jostain siihen että karkkia en osta ja syön terveellisesti, mistä semmoista saa??
Nyt oikeasti on painon aika muuttua.
Anonyymi
1<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hallitsematon laihdutus sotkee syömisasiat monesti entistä pahemmin. Eli suosittelen, että pyydät lähetteen ravitsemusterapeutille. Sinne on todennäköisesti muutaman kuukauden jonot. (Kävin itse ravitsemusterapeutilla Helsingissä asuessani muutama vuosi sitten vatsavaivojen vuoksi.) Jos olet tunnesyöjä - niin kuin todennäköisesti olet - niin psykologin tai psykiatrin kanssa puhuminen saattaisi auttaa.
Älä aloita omatoimisesti liian rajua laihdutuskuuria, koska siinä on riski sortua ahmimiseen, joka johtaa entistä pahempaan lihomiseen. Sinun pitää sekä ymmärtää se, miksi sinulla on tarve syödä ehkä liikaa "hyvää" ja lisäksi ymmärtää se, miten ruuasta kertyy energiaa ja miten sitä voi välttää. Eli hallittavia asiakokonaisuuksia on kaksi.
Jos syöminen ei ole hallinnassa, niin vaikea painoa on alentaa liikkumalla. Ja kun painoa on reippaasti liikaa ja ehkä kuntokin huono, niin rajussa liikunnan aloittamisessa on rasitusvamma- tai tapaturmariski. Eli liikkua kannattaa, mutta se kannattaa ajatella enemmän terveydelle hyväksi teoksi kuin laihdutukseksi. Sinulle kävely olisi varmasti ihan hyvä liikunnan aloitus. Lisää matkaa vähitellen. Kun kunto kasvaa ja painokin toivottavasti lähtee laskemaan (ravitsemusterapeutin ohjeilla), niin voit lisätä liikunnan rasitustasoa eli etsiä mieleisen lajin.
Tulet törmäämään netissä kaikenlaisiin lähinnä uskontoa muistuttaviin ravintonäkemyksiin. Älä haksahda nyt mihinkään sellaiseen. Siksi en itsekään halua antaa yksityiskohtaisia neuvoja. Eli oma kantani on, että haet apua ammattilaiselta. Olet nuori, ja jos nyt saat pysäytettyä lihomisen, niin voit laihtua vaikka kuinka hitaasti. Kaikki se on terveydellesi hyväksi. Älä ota paineita, onnistut varmasti. Tarvitset vain siihen kunnollista apua.
Jos asenteesi on, että laihduttaminen edellyttää "kaiken hyvän syömisen lopettamista" niin et tule koskaan onnistumaan. Silloin laihduttaminen on sinulle vain itsekidutusta. Näkökulmaa tai asennetta on muutettava. Eli älä kiellä itseltäsi kaikkea hyvää, mutta koeta tehdä parempia valintoja. Hyvääkin voi syödä, mutta ehkä entistä harvemmin ja pienempinä annoksina.
Ainoa ruokaan suoraan liittyvä neuvoni on lopettaa energiapitoisten juomien juominen. Se on täysin turhaa. Ei enää sokeroituja limppareita. Opettele juomaan pääosin vettä. Elimistö ei nimittäin tunnista sokerijuomia energiaksi. Kaikki juodut kalorit ovat siksi täysin turhia. Aivojen mielestä limppari ei ole ruokaa. Juomista voi helposti kertyä uskomaton määrä turhia kaloreita.