Kirkko on ihmis-instituutio
Oikeastaan Raamattu ei tunne sanaa uskonto, lähinnä uskonto sanaa vastaava alkukielen sana tarkoittaa Jumalanpalvelua sekä palvontaa.
Jumalanpalvelu ei siis tarkoita kirkollista Jumalanpalvelusta, vaan tapaa elää eli palvella koko elämällään Jumalaa, niin elämän arjessa kuin juhlassakin.
Raamattu puhuu uskosta Jumalaan, joka tarkoittaa henkilökohtaista suhdetta Jumalan kanssa. Uskonto ja usko on aivan kaksi eri asiaa. Uskonto on ihmisten keksimä ja formuloima järjestelmä.
Kun taas usko on Jumalan teko, jossa ihminen elää yhteydessä Jumalansa kanssa. Usko on siis täyttä elämää eikä formuloituja kaavoja ja muotomenoja.
Kirkko sanaakaan ei Raamattu tunne. Kirkko sana ja käsite tuli maailmaan Konstantinuksen perustaessa Roomaan yleisen (katolisen) uskonnon, kun hän ”kääntyi” kristityksi.
Rooman kirkkolaitos sekoitti pakanuuden ja kristinuskon keskenään. Pakanallisille uskonnollisille menoille annettiin kristilliset nimet, joita pidettiin sitten Raamatun opetuksina, vaikka ne eivät sitä kuitenkaan olleet.
Växjön tuomiorovasti, teologian tohtori Gustav Adolf Danell käsittele kirkko sanaa avoimen rehellisellä tavalla teoksessaan Vår allra heligaste tro, Växjö 1966.
>>>Tuskin missään muussa kysymyksessä on vallalla niin suuri epävarmuus ja epäsel-vyys kuin tässä. Se koskee jo sanan alku-perää. Tavallinen käsitys on nykyään, että sana “kirkko” olisi peräisin kreikan kielen adjektiivista “kyriakon” tai “kyriake”, Her-ran (oma).
Tätä etymologista selitystä asi-antuntijat eivät kuitenkaan pidä mahdol-lisena. On todennäköisempää, että sana tulee keltin kielen sanasta “kyrk”, joka on skotlantilaisten lähetyssaarnaajien kautta kulkeutunut germaanisiin maihin, missä sitä on alettu yleisesti käyttää.
Romaanisissa kielissä on sitä vastoin säilynyt kreikan kielen, Uudessa Testamentissa esiintyvä sana “ekklesia”. On tuskin mah-dollista, että kreikan “kyriakon” olisi aivan kuin siirtynyt suoraan germaanisiin kieliin ohi romaanisten kielten. Keltin kielen sana “kyrk” merkitsee rajattua, aidattua, ja kie-lellisesti se liittyy latinan sanaan “circus”. >>>
Raamattu ITSE käyttää nimitystä seurakunta eikä kirkko. Kirkko käsite ja sana ei siis kuulu Raamatun oman ilmoitukseen, vaan on ihmisten keksimä ja tekemä oppi.
Raamattu itse opettaa: Jumalaan uskovia uskomaan Jeesukseen ja Jumalan sanaan, niin kuin Raamattuun on kirjoitettu. Tämä on ydinkysymys: USKOA Raamattuun niin kuin sinne on kirjoitettu. Kirkko uskoo Raamattuun niin kuin perinnäissäännöt opettavat eikä niin kuin Raamattuun on kirjoitettu.
Kirkko virallisena instituutiona ei edusta Raamatullista seurakuntaa. Maailmassa on paljon uskovia, jotka eivät kuulu eivätkä ole milloinkaan kuuluneet kirkko-instituutioon.
Sana kristillisyys ei siis aina tarkoita todellista uskoa Raamatun sanomaan.
Kirkko on sotkenut todellisen evankeliumin perinnäissäännöillänsä, jopa suuri osa kirkon työntekijöistä ei edes usko Raamatun olevan Jumalan sanaa.
Esimerkiksi: Lut. kirkon teologisessa tiedekunnassa, jossa valmistuu kirkon papit virkaansa on opettajina ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun olevan Jumalan sanaa sekä he kieltävät Raamatun perustotuuksia.
Todellista uskoa Raamatun ilmoitukseen esiintyy siis muissa herätysliikkeissä paljon enemmän kuin kirkon piirissä. Kuten kirjoitin, niin kirkon oppi on liian monin paikoin ihmisen keksimä.
Todellinen kristinusko on siis jossain muualla kuin kirkossa. Toki se on totta, että kirkon sisällä on aitoja uskovia, mutta kirkko-instituutiona ei ole Raamatullinen seurakunta.
Raamattu opettaa, että kun evankeliumia julistetaan, niin ihminen tekee parannuksen synnin ja saatanan vallasta Jumalan puoleen, jolloin hänestä vasta tulee kristitty.
Kirkko tekee kääntymättömistä ihmisistä ”kristittyjä”, jotka eivät ole tehneet parannusta synneistään ja uskottelee heille, että he ovat nyt kristittyjä.
Kirkko opettaa Raamattua perinteestä käsin, joka muuttuu yhteiskunnan muutosten myötä. Esimerkkeinä kun naisjohtajuus tuli yleisesti hyväksytyksi yhteiskuntaan, niin kirkko alkoi opettaa vastoin omaa tunnustustaan, että nyt tarvitaan naispappeja kirkkoihin.
Toinen esimerkki: Kun yhteiskunta suhtautui kielteisesti homouteen, niin kirkko suhtautui myös. Mutta kun yhteiskunta on nyt yleisesti hyväksynyt homoseksuaalisuuden normaaliksi seksuaalisuuden harjoitusmuodoksi, niin kirkko on myös alkanut suhtautua homoseksuaalisuuteen samoin.
Kirkon evankeliumi muuttuu yhteiskunnan muutosten ja virtausten mukana. Kirkko ei tunne Raamattua kovin hyvin, vaan se peesaa yhteiskunnassa tapahtuvia suuntauksia ja muutoksia.
Raamattu opettaa homoseksuaalisuuden olevan syntiä, joten jokainen, joka uskoo todella Raamattuun, uskoo myöskin homoseksuaalisuuden olevan syntiä. Homoille kuuluu myös rakkauden evankeliumi, jossa on myös heille voima elämän muutokseen Raamatun osoittamaan terveeseen elämään.
Raamattu tuntee vain miesten johtaman seurakunta mallin. Raamattu ei tunne muuta seurakunnan johtamistapaa. Tässäkin kirkko on lipsunut pois Raamatun totuudesta.
Tällainen opetus ei halvenna naisen asemaa, vaan päinvastoin vapauttaa hänet siihen asemaan, johon hänet on kutsuttu. Raamattuhan opettaa apostolin ja vanhinten olevan vain miesten palvelutehtäviä, ja kaikki muu on yhteistä miehille ja naisille.
Kyllähän naisille tehtävää riittää yllin kyllin seurakunnassa. Haastankin sinua joka olet nainen, ota rohkeasti paikkasi seurakuntaruumiissa ja ala rakentamaan ja rakentumaan yhteisestä uskosta, joka perustuu Jumalan sanaan.
Suomalaisten muinaisuskonnossa oli monia jumalia, joiden pääjumala oli Ukko niminen jumala. Tässä uskonnossa uskottiin, että nämä monet eri jumalat pitivät huolta ihmisestä. Metsästäjien ja kalastajien sekä maanviljelijöiden menestys ja hyvinvointi riippui näistä jumalista.
Muinaisuskonnossa uskottiin myös henkiin sekä jumaliin, joita rukoiltiin ja, joille suoritettiin uhrimenoja. Muinaisuskonto orjuutti ihmisiä palvelemaan näitä jumalia ja henkiä. Muinais-suomalaiset esi-isämme olivat, joka päivä jokaisessa toimessaan ja askaressaan sidottu tähän uskontoon. Muinais-suomalainen uskonto sisältää samoja piirteitä kuin babylonian uskonto, joka on kaikkien uskontojen ”äiti.”
Kirkko on luonut sakramentti käsitteen kreik. sanasta mysterion, joka tarkoittaa salaisuutta. Latinaksi salaisuus on sacramentum. Sana mysterion eli salaisuus tarkoittaa salaisuutta, eikä sitä voida käsitellä sakramenttina, koska sanan tarkoittaa salaisuutta.
Sakramentti on väännös latinan sanasta sacramentum, joka myös tarkoittaa salaisuutta. Sakramentti käsite on tullut pakanuudesta, jossa pakanauskonnollisten rituaalien kautta tultiin sisälle näihin pakanauskontoihin pyhien toimitusten kautta. Kirkon edustama asia on siis kuollutta muotomeno uskontoa.
Uskonnossa ei löydetä Jumalaa, jossa jokainen uskonto määrittelee itse jumalansa ja elämän perusarvot. Raamatussa taas Jumala itse opettaa, millainen on Jumala. Raamattu opettaa myös sen miten voimme elää Jumalan yhteydessä ja mitkä ovat todelliset elämän perusarvot.
Jeesus ei käskenyt valloittaa ihmis-sydämiä miekkalähetyksellä, vaan rakkauden evankeliumilla. Katolinen kirkko toimi Raamatun vastaisesti käännyttäessään kansoja ”Kristukselle” miekan voimalla. Osittain myös luterilaisuus käytti miekka-lähetystä, vastoin Kristuksen käskyä, joka oli evankeliumin saarnaaminen.
Raamatussa ei ole opetusta kirkollisverosta, tämäkin on ihmisten keksimä opetus, joka on suora kopio maallisesta verotusjärjestelmästä.
Kirkollinen virkahierarkia on Raamatun vastainen. Raamattu ei opeta mitään Arkkipiispasta tai Paavista, joiden alaisina on piispat. Raamattu ei opeta mitään kirkollisesta kirkkoherra käsitteestä eikä kirkollisesta pappisjärjestelmästä.
Raamattu opettaa, että seurakunnan johtaja on Jeesus Kristus. Raamattu opettaa, että paikkakunnalla olevaa seurakuntaa johtaa ryhmä miehiä, joista Raamattu käyttää nimitystä vanhimmat, kaitsijat sekä paimenet.
Synti sana ja käsite tuli maailmaan paratiisissa tapahtuneen syntiinlankeemuksen kautta. Raamattu opettaa, että koko maailma on pahan (saatanan) vallassa, josta seuraa synnin orjuus, jonka seuraus taas on iankaikkinen kadotus.
Eihän kenenkään ole pakko päätyä kadotukseen, mehän saamme valita Jeesuksen Kristuksen elämämme Herraksi ja Vapahtajaksi.
Raamatun Jumala ei vaadi mahdottomia ihmiseltä.
Ihminen ei pysty noudattamaan täydellisesti Jumalan lakia ja opetusta, sen tähden Jeesus tuli ja täytti lain meidän puolestamme ja me pelastumme Jeesuksen ansiosta, jos uskon kautta vastaanotamme Hänet elämämme Herraksi ja Vapahtajaksi.
Ajattele kuinka mahtavaa, Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta ihminen saa syntinsä anteeksi!!! Jeesus kehotti lihansa päivänä näin; Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.
Jumalan armosta ihminen saa kuulla evankeliumia, sillä usko tulee Jumalan sana kuulemisen kautta. Jumalan armosta ihminen saa myös tulla uskoon ja vastaanottaa Jeesuksen elämänsä Herraksi.
Jumala itse teki Golgatalla sen mihin me ihmiset emme pysty. Jumala antaa vielä Pyhän Henkensä avuksi ihmiselle, jotta hän pystyy ja voi ja osaa elää siten kuin ihminen on tarkoitettu elämään.
Allah ja muslimiuskonto on eri asia kuin Raamatun opettama usko Jumalaan. Muutamia vuosia sitten keskustelin erään muslimin kanssa. Hän puhui minulle Allahista ja minä puhuin hänelle Jeesuksesta. Tämä muslimi sanoi, että minut tapettaisiin hänen kotimaassaan jos puhuisin siellä muslimeille Jeesuksesta.
Minä sanoin, että minun Jumalani ei kehota tappamaan tätä muslimia, vaan rakastamaan häntä sekä kertomaan hänelle evankeliumia rakastavasta Jumalasta ja Jeesuksen lunastusuhrista, jossa on pelastus.
Se on valitettavasti totta, että ns. ”kristityt” ovat polkeneet maahan todellisen Jumalan sanan opetuksen ja synnyttäneet sen tilalle omat organisaationsa ja kirkkonsa oppeineen, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan sanan kanssa.
Kiitos Jumalalle, Jeesuksen sovitusuhrista, jonka kautta aukeaa ihmiselle pääsy iankaikkiseen elämään.
Maan päällä on myös olemassa todellinen Jumalan seurakunta, joka on hajaantunut erilaisiin kirkkoihin ja herätysliikkeisiin, mutta kiitos Jumalalle, sillä Hän on luvannut Sanassansa koota kansansa yhdeksi laumaksi ennen kuin Jeesus tulee.
Oikeastaan Raamattu ei tunne sanaa uskonto, lähinnä uskonto sanaa vastaava alkukielen sana tarkoittaa Jumalanpalvelua sekä palvontaa.
Jumalanpalvelu ei siis tarkoita kirkollista Jumalanpalvelusta, vaan tapaa elää eli palvella koko elämällään Jumalaa, niin elämän arjessa kuin juhlassakin.
Raamattu puhuu uskosta Jumalaan, joka tarkoittaa henkilökohtaista suhdetta Jumalan kanssa. Uskonto ja usko on aivan kaksi eri asiaa. Uskonto on ihmisten keksimä ja formuloima järjestelmä.
Kun taas usko on Jumalan teko, jossa ihminen elää yhteydessä Jumalansa kanssa. Usko on siis täyttä elämää eikä formuloituja kaavoja ja muotomenoja.
Kirkko sanaakaan ei Raamattu tunne. Kirkko sana ja käsite tuli maailmaan Konstantinuksen perustaessa Roomaan yleisen (katolisen) uskonnon, kun hän ”kääntyi” kristityksi.
Rooman kirkkolaitos sekoitti pakanuuden ja kristinuskon keskenään. Pakanallisille uskonnollisille menoille annettiin kristilliset nimet, joita pidettiin sitten Raamatun opetuksina, vaikka ne eivät sitä kuitenkaan olleet.
Växjön tuomiorovasti, teologian tohtori Gustav Adolf Danell käsittele kirkko sanaa avoimen rehellisellä tavalla teoksessaan Vår allra heligaste tro, Växjö 1966.
>>>Tuskin missään muussa kysymyksessä on vallalla niin suuri epävarmuus ja epäsel-vyys kuin tässä. Se koskee jo sanan alku-perää. Tavallinen käsitys on nykyään, että sana “kirkko” olisi peräisin kreikan kielen adjektiivista “kyriakon” tai “kyriake”, Her-ran (oma).
Tätä etymologista selitystä asi-antuntijat eivät kuitenkaan pidä mahdol-lisena. On todennäköisempää, että sana tulee keltin kielen sanasta “kyrk”, joka on skotlantilaisten lähetyssaarnaajien kautta kulkeutunut germaanisiin maihin, missä sitä on alettu yleisesti käyttää.
Romaanisissa kielissä on sitä vastoin säilynyt kreikan kielen, Uudessa Testamentissa esiintyvä sana “ekklesia”. On tuskin mah-dollista, että kreikan “kyriakon” olisi aivan kuin siirtynyt suoraan germaanisiin kieliin ohi romaanisten kielten. Keltin kielen sana “kyrk” merkitsee rajattua, aidattua, ja kie-lellisesti se liittyy latinan sanaan “circus”. >>>
Raamattu ITSE käyttää nimitystä seurakunta eikä kirkko. Kirkko käsite ja sana ei siis kuulu Raamatun oman ilmoitukseen, vaan on ihmisten keksimä ja tekemä oppi.
Raamattu itse opettaa: Jumalaan uskovia uskomaan Jeesukseen ja Jumalan sanaan, niin kuin Raamattuun on kirjoitettu. Tämä on ydinkysymys: USKOA Raamattuun niin kuin sinne on kirjoitettu. Kirkko uskoo Raamattuun niin kuin perinnäissäännöt opettavat eikä niin kuin Raamattuun on kirjoitettu.
Kirkko virallisena instituutiona ei edusta Raamatullista seurakuntaa. Maailmassa on paljon uskovia, jotka eivät kuulu eivätkä ole milloinkaan kuuluneet kirkko-instituutioon.
Sana kristillisyys ei siis aina tarkoita todellista uskoa Raamatun sanomaan.
Kirkko on sotkenut todellisen evankeliumin perinnäissäännöillänsä, jopa suuri osa kirkon työntekijöistä ei edes usko Raamatun olevan Jumalan sanaa.
Esimerkiksi: Lut. kirkon teologisessa tiedekunnassa, jossa valmistuu kirkon papit virkaansa on opettajina ihmisiä, jotka eivät usko Raamatun olevan Jumalan sanaa sekä he kieltävät Raamatun perustotuuksia.
Todellista uskoa Raamatun ilmoitukseen esiintyy siis muissa herätysliikkeissä paljon enemmän kuin kirkon piirissä. Kuten kirjoitin, niin kirkon oppi on liian monin paikoin ihmisen keksimä.
Todellinen kristinusko on siis jossain muualla kuin kirkossa. Toki se on totta, että kirkon sisällä on aitoja uskovia, mutta kirkko-instituutiona ei ole Raamatullinen seurakunta.
Raamattu opettaa, että kun evankeliumia julistetaan, niin ihminen tekee parannuksen synnin ja saatanan vallasta Jumalan puoleen, jolloin hänestä vasta tulee kristitty.
Kirkko tekee kääntymättömistä ihmisistä ”kristittyjä”, jotka eivät ole tehneet parannusta synneistään ja uskottelee heille, että he ovat nyt kristittyjä.
Kirkko opettaa Raamattua perinteestä käsin, joka muuttuu yhteiskunnan muutosten myötä. Esimerkkeinä kun naisjohtajuus tuli yleisesti hyväksytyksi yhteiskuntaan, niin kirkko alkoi opettaa vastoin omaa tunnustustaan, että nyt tarvitaan naispappeja kirkkoihin.
Toinen esimerkki: Kun yhteiskunta suhtautui kielteisesti homouteen, niin kirkko suhtautui myös. Mutta kun yhteiskunta on nyt yleisesti hyväksynyt homoseksuaalisuuden normaaliksi seksuaalisuuden harjoitusmuodoksi, niin kirkko on myös alkanut suhtautua homoseksuaalisuuteen samoin.
Kirkon evankeliumi muuttuu yhteiskunnan muutosten ja virtausten mukana. Kirkko ei tunne Raamattua kovin hyvin, vaan se peesaa yhteiskunnassa tapahtuvia suuntauksia ja muutoksia.
Raamattu opettaa homoseksuaalisuuden olevan syntiä, joten jokainen, joka uskoo todella Raamattuun, uskoo myöskin homoseksuaalisuuden olevan syntiä. Homoille kuuluu myös rakkauden evankeliumi, jossa on myös heille voima elämän muutokseen Raamatun osoittamaan terveeseen elämään.
Raamattu tuntee vain miesten johtaman seurakunta mallin. Raamattu ei tunne muuta seurakunnan johtamistapaa. Tässäkin kirkko on lipsunut pois Raamatun totuudesta.
Tällainen opetus ei halvenna naisen asemaa, vaan päinvastoin vapauttaa hänet siihen asemaan, johon hänet on kutsuttu. Raamattuhan opettaa apostolin ja vanhinten olevan vain miesten palvelutehtäviä, ja kaikki muu on yhteistä miehille ja naisille.
Kyllähän naisille tehtävää riittää yllin kyllin seurakunnassa. Haastankin sinua joka olet nainen, ota rohkeasti paikkasi seurakuntaruumiissa ja ala rakentamaan ja rakentumaan yhteisestä uskosta, joka perustuu Jumalan sanaan.
Suomalaisten muinaisuskonnossa oli monia jumalia, joiden pääjumala oli Ukko niminen jumala. Tässä uskonnossa uskottiin, että nämä monet eri jumalat pitivät huolta ihmisestä. Metsästäjien ja kalastajien sekä maanviljelijöiden menestys ja hyvinvointi riippui näistä jumalista.
Muinaisuskonnossa uskottiin myös henkiin sekä jumaliin, joita rukoiltiin ja, joille suoritettiin uhrimenoja. Muinaisuskonto orjuutti ihmisiä palvelemaan näitä jumalia ja henkiä. Muinais-suomalaiset esi-isämme olivat, joka päivä jokaisessa toimessaan ja askaressaan sidottu tähän uskontoon. Muinais-suomalainen uskonto sisältää samoja piirteitä kuin babylonian uskonto, joka on kaikkien uskontojen ”äiti.”
Kirkko on luonut sakramentti käsitteen kreik. sanasta mysterion, joka tarkoittaa salaisuutta. Latinaksi salaisuus on sacramentum. Sana mysterion eli salaisuus tarkoittaa salaisuutta, eikä sitä voida käsitellä sakramenttina, koska sanan tarkoittaa salaisuutta.
Sakramentti on väännös latinan sanasta sacramentum, joka myös tarkoittaa salaisuutta. Sakramentti käsite on tullut pakanuudesta, jossa pakanauskonnollisten rituaalien kautta tultiin sisälle näihin pakanauskontoihin pyhien toimitusten kautta. Kirkon edustama asia on siis kuollutta muotomeno uskontoa.
Uskonnossa ei löydetä Jumalaa, jossa jokainen uskonto määrittelee itse jumalansa ja elämän perusarvot. Raamatussa taas Jumala itse opettaa, millainen on Jumala. Raamattu opettaa myös sen miten voimme elää Jumalan yhteydessä ja mitkä ovat todelliset elämän perusarvot.
Jeesus ei käskenyt valloittaa ihmis-sydämiä miekkalähetyksellä, vaan rakkauden evankeliumilla. Katolinen kirkko toimi Raamatun vastaisesti käännyttäessään kansoja ”Kristukselle” miekan voimalla. Osittain myös luterilaisuus käytti miekka-lähetystä, vastoin Kristuksen käskyä, joka oli evankeliumin saarnaaminen.
Raamatussa ei ole opetusta kirkollisverosta, tämäkin on ihmisten keksimä opetus, joka on suora kopio maallisesta verotusjärjestelmästä.
Kirkollinen virkahierarkia on Raamatun vastainen. Raamattu ei opeta mitään Arkkipiispasta tai Paavista, joiden alaisina on piispat. Raamattu ei opeta mitään kirkollisesta kirkkoherra käsitteestä eikä kirkollisesta pappisjärjestelmästä.
Raamattu opettaa, että seurakunnan johtaja on Jeesus Kristus. Raamattu opettaa, että paikkakunnalla olevaa seurakuntaa johtaa ryhmä miehiä, joista Raamattu käyttää nimitystä vanhimmat, kaitsijat sekä paimenet.
Synti sana ja käsite tuli maailmaan paratiisissa tapahtuneen syntiinlankeemuksen kautta. Raamattu opettaa, että koko maailma on pahan (saatanan) vallassa, josta seuraa synnin orjuus, jonka seuraus taas on iankaikkinen kadotus.
Eihän kenenkään ole pakko päätyä kadotukseen, mehän saamme valita Jeesuksen Kristuksen elämämme Herraksi ja Vapahtajaksi.
Raamatun Jumala ei vaadi mahdottomia ihmiseltä.
Ihminen ei pysty noudattamaan täydellisesti Jumalan lakia ja opetusta, sen tähden Jeesus tuli ja täytti lain meidän puolestamme ja me pelastumme Jeesuksen ansiosta, jos uskon kautta vastaanotamme Hänet elämämme Herraksi ja Vapahtajaksi.
Ajattele kuinka mahtavaa, Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta ihminen saa syntinsä anteeksi!!! Jeesus kehotti lihansa päivänä näin; Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.
Jumalan armosta ihminen saa kuulla evankeliumia, sillä usko tulee Jumalan sana kuulemisen kautta. Jumalan armosta ihminen saa myös tulla uskoon ja vastaanottaa Jeesuksen elämänsä Herraksi.
Jumala itse teki Golgatalla sen mihin me ihmiset emme pysty. Jumala antaa vielä Pyhän Henkensä avuksi ihmiselle, jotta hän pystyy ja voi ja osaa elää siten kuin ihminen on tarkoitettu elämään.
Allah ja muslimiuskonto on eri asia kuin Raamatun opettama usko Jumalaan. Muutamia vuosia sitten keskustelin erään muslimin kanssa. Hän puhui minulle Allahista ja minä puhuin hänelle Jeesuksesta. Tämä muslimi sanoi, että minut tapettaisiin hänen kotimaassaan jos puhuisin siellä muslimeille Jeesuksesta.
Minä sanoin, että minun Jumalani ei kehota tappamaan tätä muslimia, vaan rakastamaan häntä sekä kertomaan hänelle evankeliumia rakastavasta Jumalasta ja Jeesuksen lunastusuhrista, jossa on pelastus.
Se on valitettavasti totta, että ns. ”kristityt” ovat polkeneet maahan todellisen Jumalan sanan opetuksen ja synnyttäneet sen tilalle omat organisaationsa ja kirkkonsa oppeineen, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan sanan kanssa.
Kiitos Jumalalle, Jeesuksen sovitusuhrista, jonka kautta aukeaa ihmiselle pääsy iankaikkiseen elämään.
Maan päällä on myös olemassa todellinen Jumalan seurakunta, joka on hajaantunut erilaisiin kirkkoihin ja herätysliikkeisiin, mutta kiitos Jumalalle, sillä Hän on luvannut Sanassansa koota kansansa yhdeksi laumaksi ennen kuin Jeesus tulee.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Seurakunta vai kirkko?
Uusi raamatunkäännös v. 1992 on ottanut käyttöön kirkko sanan, joka on laitettu seuraaviin Raamatun kohtiin.
- Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari*, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita, Matt 16:18.
- Kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli nyt rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi, Apt 9:31.
Växjön tuomiorovasti, teologian tohtori Gustav Adolf Danell käsittele kirkko sanaa teoksessaan Vår allra heligaste tro, Växjö 1966 avoimen rehellisellä tavalla. Teksti on kursiivissa.
Tuskin missään muussa kysymyksessä on vallalla niin suuri epävarmuus ja epäselvyys kuin tässä. Se koskee jo sanan alkuperää. Tavallinen käsitys on nykyään, että sana “kirkko” olisi peräisin kreikan kielen adjektiivista “kyriakon” tai “kyriake”, Herran (oma).
Tätä etymologista selitystä asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä mahdollisena. On todennäköisempää, että sana tulee keltin kielen sanasta “kyrk”, joka on skotlantilaisten lähetyssaarnaajien kautta kulkeutunut germaanisiin maihin, missä sitä on alettu yleisesti käyttää.
Romaanisissa kielissä on sitä vastoin säilynyt kreikan kielen, Uudessa Testamentissa esiintyvä sana “ekklesia”.
On tuskin mahdollista, että kreikan “kyriakon” olisi aivan kuin siirtynyt suoraan germaanisiin kieliin ohi romaanisten kielten. Keltin kielen sana “kyrk” merkitsee rajattua, aidattua, ja kielellisesti se liittyy latinan sanaan “circus”.
Luterilainen kirkko taas opettaa kirkosta seuraavaa:
”Kirkkoon kuuluu sekä oikeita että vääriä jäseniä; kirkko on sekoittunut ruumis…. Luterilaisuudelle on vapaakirkollinen pyhien seurakunnan tavoittelu täysin vierasta sekä sen nojalla, että vehnän ja valhevehnän on annettava kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti, että rakkauden vaatimuksesta….”
Tällainen opetus on väärää opetusta ja tulkintaa Matteuksen evankeliumin kohdasta, jossa on opetus nisusta ja lusteesta.
Matt 13: 24-30; Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin. Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?' Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt.' Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'
Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'"
Matt 13:36-43; Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta." Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailmanloppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.
Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.
Pelto johon kylvettiin hyvä siemen ja luste on maailma, eikä seurakunta. Hyvä siemen on Jumalan lapset ja lusteet ovat pahan lapset.
Hyvän siemenen kylväjä on Jeesus ja pahan siemenen kylväjä on perkele.
Hyvän siemenen ja lusteen tulee antaa kasvaa maailman loppumiseen asti. Jeesuksen tulemuksen ja tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen pahan lapset heitetään tuliseen järveen, jossa on oleva itku ja hammasten kiristys. Uudessa Jerusalemissa Jeesukseen turvanneet loistavat niin kuin aurinko.
Jumalan seurakunta on seurakunta, eikä kirkko. Niin VT: kuin UT:kin käyttää Jumalan kansasta nimitystä seurakunta, VT:n puolella; qahal(seurakunta, ihmisjoukko), qehillah(seurakunta, kokoontuminen), edah(seurakunta), maqhel(seurakunta, joukko). UT:n puolella; ekklesia (seurakunta, uloskutsuttu joukko, kansankokous).
Ekklesia tulee sanoista ek= ulos ja kaleoo= kutsua. Niin hebrean kuin kreikankielestäkin nousee esille sama ajatus nimestä seurakunta, joka tarkoittaa kokoontumista ja uloskutsua.
Jumalan seurakunta on kutsuttu ulos saatanan ja synnin aiheuttamasta orjuudesta, vaeltamaan Jumalan Hengen ja sanan valkeudessa. Jeesus on ovi; jos joku Jeesuksen kautta menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Jeesus on tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Jeesus on se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
Saatana on tullut synnin kautta varastamaan ihmiselämän , joka kuuluu Jumalalle. Saatana on tullut synnin kautta tappamaan ihmiselämän, joka kuuluu Jumalalle. Saatana on tullut tuhoamaan ihmiselämän, joka kuuluu Jumalalle.
Joka pelastuu Jeesuksen kautta, niin hän saa käydä sisälle Jumalan Hengen vaikutuspiiriin, mutta hän saa myöskin käydä ulos tämän maailman hengestä ja sen vaikutuksesta.
Ja silloin hän on löytävä Hyvän Paimenen laitumen, jossa kasvaa rakkauden, ilon, rauhan, pitkämielisyyden, ystävällisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, sävyisyyden ja itsensähillitsimisen hedelmä, jonka Jumala kasvattaa ja vaikuttaa sanansa ja Henkensä kautta Jumalan lasten sydämissä. Kirkko käsite ei ole raamatullinen käsite ollenkaan.
Ekklesia versus Kyriakon
Kreikankielen seurakunta sana ekklesia merkitsee ulos kutsuttuja sekä seurakuntaa. Jeesus sanoi tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Tässä on kutsu tulla ulos pimeydestä ja Jumalan armosta syntyä uudestiylhäältä Jumalan seurakuntaan, ekklesiaan.
Kyriakos, Kyriakon merkitsee Herraa sekä Herran omaa. Jotkut opettavat, jotta sanasta Kyriakos, Kyriakon tulee kirkko sana, joka tarkoittaa seurakuntaa.
Valtionkirkkolaitokset eivät kutsu ulos ihmisiä, vaan ilman parannusta vesikasteella toimittavat sisään kutsun kirkkoonsa. Seurakunta sana on Raamatussa ekklesia, joka tarkoittaa seurakuntaa. Kyriakon tarkoittaa Herran omaa sekä Herraa ei seurakuntaa, jolla on oma sana ekklesia. Sana Kyriakos esiintyy kahdesti UT:ssa:
1 Kor 11:20 Kun te näin kokoonnutte yhteen, niin ei se ole Herran (Kyriakon) aterian nauttimista,
Kyriakon sana esiintyy sanana Herran, joka tarkoittaa Jeesus Kristusta ei seurakuntaa.
Ilm 1:10 Minä olin hengessä Herran (Kyriake) päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen,
Sana Kyriake tarkoittaa Herraa eli Jeesusta Kristusta ei seurakuntaa. Kirkko sana käsite, jolla tarkoitetaan seurakuntaa on siis täysin tuulesta temmattu eikä se tarkoita seurakuntaa, mutta sana Kyriakos tarkoittaa kyllä Herraa kahdessa kohdin UT:a. Kun UT puhuu seurakunnasta silloin UT käyttää sanaa ekklesia ei Kyriakos.
Katolinen katekismus opettaa kirkosta seuraavaa;
”Jeesus Kristus perusti maailmaan, katolisen apostolisen Rooman kirkon. Kirkko on näkyväinen yhteys, johon kuuluvat kaikki oikeauskoiset kristityt maan päällä yhden ainoan päämiehen, Rooman paavin ja häneen yhdistettyjen piispojen alaisina. Rooman piispa on Jeesuksen Kristuksen maallinen sijainen, koko kirkon näkyväinen ylin pää, joka erehtymättömästi opettaa uskottavat ja tehtävät.”
Raamatussa ei ole ollenkaan tällaisia opetuksia, eikä kirkko käsitettä löydy hebr. tai kreik. teksteistä. Raamattu opettaa Jumalan seurakunnan olevan Jeesukseen Kristukseen uskovien joukko, jotka kokoontuvat yhteen, rakentumaan yhteisestä uskosta.
Kirkkolaitos on taas sellainen, johon liitetään ihmistekoisen lapsikaste rituaalin kautta. Kirkkolaitos alkoi muodostumaan kun Konstantinus Suuri sekoitti Roomassa vaikuttaneet uskonnot ja kristinuskon keskenään.
Kirkko ja seurakunta ovat kaksi eri asiaa, joita ei saa sekoittaa toisiinsa. Rooma julisti kristinuskon vuonna 381 Rooman valtion uskonnoksi. Rooman uusi uskonto sai nimekseen Rooman katolinen kirkko. Kun taas Uuden Liiton Jumalan seurakunta syntyi helluntaipäivänä, jo yli kolmesataa vuotta aikaisemmin.
Että he yhtä olisivat tuo yhtä sana on kreikaksi eis, joka tarkoittaa yksi. Jeesus ja apostolit julistivat yhtä seurakuntaa ei katholikos yleistä seurakuntaa, koska tuohon yhteen seurakuntaan päästiin jäseneksi vain parannuksen tekemisen jälkeen.
Jeesus ja apostolit eivät käyttäneet seurakunnasta nimeä yleinen katholikos, katolinen, vaan Jumalan seurakunta: 2 Kor 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle ynnä kaikille pyhille koko Akaiassa.
Kreikkalaista sanaa Katholikos, katolinen sanaa ei edes löydy Uuden Testamentin kirjoituksista. Ei Jeesus eikä apostolit opettaneet katolisesta kirkosta yhtään mitään, vaan he opettivat yhdestä Jumalan seurakunnasta.
Rooman katolinen kirkko on sekä valtionkirkkolaitos syntyi 381, mutta Uuden Liiton Jumalan seurakunta syntyi helluntaipäivänä. Jumalan seurakunta ei ole valtionseurakunta eikä kirkkolaitos, vaan Jumalan seurakunta.
Jumalan seurakuntaan synnytään uudesti ylhäältä parannuksen teon jälkeen. Jeesus sanoi tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Parannuksen teko on siis Jumalan armoteko, jonka kautta Hän pelastaa ihmisen sekä liittää hänet Jumalan seurakuntaan.
Katolinen katholikos sanaa alettiin käyttämään vasta vuoden 150 tienoissa. Mutta ei Jeesus eikä apostolit käyttäneet sanaa katolinen katholikos, vaan Jumalan seurakunta, joka on yksi (eis). Kirkkolaitoksen juuret eivät ole kirjoitetussa sanassa, vaan isien perinnäis-säännöissä sekä Raamatulle tuntemattomissa käsitteissä sekä opeissa
Seuraava Raamatun kohta osoittaa selvästi, että vain uskovat kuuluvat Jumalan seurakuntaan, eivätkä ketkään muut.
Kirkko on ihmisten keksimä instituutio, kirkkoon taas kuuluvat kaikki ne, jotka ovat lapsena kastettu tähän kirkko nimiseen instituutioon. Uskovan ihmisen ei tulisi kuulua ihmisten perustamaan kirkkoon, vaan Jumalan Hengestä ja sanasta syntyneeseen Jumalan seurakuntaan. Seuraava Raamatunkohta selvittää sen minkälainen on seurakunta ja miten seurakuntaan tullaan sisälle.
Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta". Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.
Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa.
Ja Herra lisäsi seurakunnan yhteyteen joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen, Apt 2:40-47.
Jakeessa 47 on kreik. tekstissä sana ekklesia - seurakunta. Vanha Biblia, ruotsalainen käännös 1917 ja Luther kääntävät jakeeseen sanan seurakunta, joka kuuluukin sinne alkutekstin mukaisesti.
Seurakuntaan tullaan sisälle, kun on kuultu pelastuksen evankeliumin sanaa ja uskossa otettu sana vastaan ja sen jälkeen uskoontulleet menivät kasteelle ja pysyivät keskinäisessä yhteydessä ja Jumalan sanan opetuksessa.
Pelastukseen sisälle tulemisen jälkeen Herra lisää pelastuneen seurakuntaansa. Vesikaste ei liitä ihmistä seurakuntaan niin kuin jotkut tahot opettavat, vaan pelastuksen vastaanottaneen uskovan Herra itse lisää seurakuntaansa. Vesikaste annetaan sen jälkeen kun ihminen on tullut uskoon ei ennen sitä.
Uskova kuuluu uudestisyntymän perusteella maailmanlaajuiseen Kristuksen seurakuntaan sekä paikkakuntansa seurakuntaan. Uudestisyntymän jälkeen uskova kokoontuu paikkakuntansa seurakunnassa, niin kuin Raamattu asian opettaa: He pysyvät apostolien opetuksissa= Raamatun opetus, keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa.
silloin kun lahkokassojen pohja alkaa häämöttää?
...lue täältä lisää:
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Raamattu ja katekismus
ehtoollisessa...onhan se syntien anteeksiantamuksen ateria...uuden liiton veri..Jeesuksen veri ja ruumis...kasteessakin tarjotaan armoa...Hengen lahjaa...Sanaa..
Paavola:
“Sakramentti” oli mysteeri, salaisuus, jota ei voitu kuvata sanoin, eikä sitä ollut lupa opettaa opillisin käsittein. Mysteeri yhdisti sakramentissa mysteiksi vihityt toisiinsa ja “ jumaluuteen”. Olennaista oli elämän täydellinen uudistuminen, jonka sai aikaan sakramentin vaikuttama kuolema ja ylösnousemus."
Paavalin mukaan kaste uudestisynnyttää Roo.6:n mukaan...vanha kuolee,,uusi syntyy...se on armoa..
eI OLE VÄLIÄ SANOTAANKO KASTETTA JA EHTOOLLISTA
PUUKONTUPEIKSI...PELASTUSRENKAIKSI...TAI SAKRAMENTEIKSI...EI NIMET VÄHENNÄ NIIDEN JUMALISUUDESTA YHTÄÄN MITÄÄN...KASTE JA EHTOOLLINEN VOIDAAN OIKEAOPPISESTI JA RAAMATULLISESTI SELITTÄÄ "VÄLINEIKSI" ...SALAISUUKSISKSI JNE..
SAKRAMENTTIOPPI EI SELLAISENAA OLE VÄÄRÄÄ, MUTTA JOS PYHISTÄ TOIMITUKSISTA TEHDÄÄN AUTOMAATTISIA..SILLOIN VOIDAAN JOUTUA HARHAAN..LÄHINNÄ ANTINOMISMIIN!!
Sanoit siis näin:
***"JOS PYHISTÄ TOIMITUKSISTA TEHDÄÄN AUTOMAATTISIA..SILLOIN VOIDAAN JOUTUA HARHAAN"***
Eikös Lut kirkko just automasoi kasteen, eli kaikki kirkkoon kuuluvien lapset viedään automaattisesti pään kastelutilaisuuteen ja sitten väitetään kirkkain silmin, että tämä on "oikea kaste" niinkuin Raamattu sanoo.
Se on sakramentti eli ihmisoppi jota Raamattu KÄSKEE karttamaan.
...että tulisi synnintunto...ettei kukaan jäisi antinomismin pauloihin...olen monesti jo senkin kirjoittanut, ettei luterilainen kastekäytäntö ole väärä...vaan opetus..se on laiminlyöty...olen 1950-luvulta kuullut kuinka koulujen päivänavauksissa pyydetään Jumalalta voimaa tehdä hyvää, eikä huomata, että sellainen on tekopyhyyttä..lakiahan tulisi opettaa, jotta tulisi se pisto sydämeen, josta kirjoitit Paavolan tekstiä!!
...
Kirkko on laitos ja kautta aikojen siinä on laitosmaisuutta mukana...aluksi olettaisi uskovia palvelijoita olleen enemmistön!
Aina on kirkossa ollut varmaan leipäpappeja ja uskovaisia...aina siellä missä esim-. luterilaiset papit ovat olleet Jumalan työssä Pyhän Hengen kautta, ovat jumalattomat papit vainonneet heitä!
Kukaan Pyhästä hengestä elävästi osallinen tuskin väittääkään, että kirkko laitoksena edustaisi elvän Jumalan seurakuntaa, mutta silti ei kannata
heittää "lasta pesuveden mukana".
Joku se alkup:lle
luterilainen pappi on kastanut ihmisen---sitäekö et hyväksy, vaan haluan mennä upostyuskasteelle! Minä hyväksyn laspsikasteen!
No entä...oletko käynyt ehtoollisella ev.lut. kirkossa! Onko se mielestäsi oikea ehtoollinen?
Onko Jeesus kristus mielestäsi leivässä ja viinissä?
Minun mielestäni on! olen kokenut sen uskon kautta monta kertaa...se on ihmeellinen ravitseva yhteysateria, vaikka ei olekaan samanlainen ateria kuin alkuseurakunnan aikoina!
Oletko poikamies vai avioliittoon vihitty! Minut
on vihitty avioliittoon ev-lut-papin vihkimämä, mutta Jumala siinä Sanassaan ja nimessään mukana!
Pidätkä avioliittoani vääränä! Kukaan ei ole koskaan epäillyt vihkimistäni!
Olen ainoa elossaoleva 4-henkisestä perheestä! Vanhemmat ja ainoa maallinen veli ovat kuolleet ja ruumiit siunattu ja haudattu! Epäiletkö, ettei heidän ruumiinsiunauksensa olisi oikea?
Minä en epäile!
Olen käynyt monesti kirkossa! Olen kuullut joitakin saarnoja, joista on saanut Hengen ravintoa nääntyvälle sielulle! Siis epäiletkö, ettei luterilainen pappi voisi olla hengessä ja saarnata lakia ja evankeliumia!
Koettele kaikki,,,pidä se mikä on hyvää!
Minulle merkitsee eniten Jumalan läsnäolo ja vaikutus Sanan ja armovälineiden kautta...ei kirkolliset kaavut ja esineet...kirkko on kirkko eikä muuksi muutu, mutta rukoilkaamme, että sen parissa alkaisi herätys...onhan siellä ollut herätystä ennenkin!
Lue nyt vaan kaikki kolme kirjoitusta tästä ja varsinkin tuo viimeinen, lue se tarkasti ja rukoillen.
...kirkko ja kaikki herätysliikkeet ovat vain rakennustelineitä, jotka kerran palavat kun Jeesus
tulee...vain se mikä on uskoa ja armosta, pysyy
voimassa...niin taitaa olla!!
Rakensipa kullasta...heinistä oljista jne...kerran kaikki palaa ja uskossa pelastuu kuin tulesta temmaten! Jeesuksen tähden!
Kiitos Herralle,m että Jeesus Jumalan karitsa otti pois maailman synnit...minunkin synnit...kiitos, että kasteessa tämä lupaus on annettu...täydellinen pyhitys...täydellinen lain loppu..täydellinen vanhurkaus...Jeesuksen veren tähden!
Moni tietää ja todistaa, että kasteen kautta "olemme haudatut"...mutta ei huomaa, että
samoin
-kasteen kautta pestään synnit pois
-kasteen kautta olemme uudestisyntyneet
-kasteen kautta olemme asetetut taivaisiin
-kasteen kautta tulemme ristiinnaulitsemisesta osallisiksi
-kasteen kautta tulemme osallisiksi Jeesuksen kärsimyksistä
-kasteessa olemme liitetyt kaikkeen siihen mitä Jeesus on ja teki puolestamme ja se ei merkitse
ulkonaista muotoa vaan kasteen sisältöä!
lahkolapsikastelukirkon = ev.lut ja room.kat, ortodoksi yms. muiden lahkopuljujen, lapsikastelu on täyttä pirun paskaa ja kirkollista kusetusta!
...ja moni muu Jumalan mies...siis lapsena kastettu ja aikuisena Hengestä syntynyt, mutta ei koksaan uudestikastettu!
Jos mikä on pirun työtä niin lapsikasteen nimittely kasteluksi....aivan yhtä lailla voisit pilkata VT:n kuukauden ikäisten leeviläispoikien vihmontaa..vihmottiin synnistä puhdistavalla vedellä...piruko sielläkin kakiskeli...ettei olisi
omissa kuvioissasi..!
...
....