...oma-aloitteisesti, että "olen muuten feministi"? (Miksi / Miksi et?)
Toisaalta, jos olisit ottamassa töihin henkilöä, miten kokisit, jos hän oma-aloitteisesti kertoisi olevansa feministi työhaastattelussa?
(Vrt. "olen kommunisti").
Sinänsähän sen sanominen olisi ihan reilua, jotta työnantajakin voisi ottaa kaikki asiat huomioon valitessaan sopivinta työntekijää.
Toisaalta, jos olisit ottamassa töihin henkilöä, miten kokisit, jos hän oma-aloitteisesti kertoisi olevansa feministi työhaastattelussa?
(Vrt. "olen kommunisti").
Sinänsähän sen sanominen olisi ihan reilua, jotta työnantajakin voisi ottaa kaikki asiat huomioon valitessaan sopivinta työntekijää.
Vastaukset 39
Vanhimmat
on silleen, että joillakin paikkakunnilla tiukataan työhaastattelussa (kun hakee esim. opettajaksi) puoluekannatusta. Jos ei tunnustaudu punaiseksi tai sitten toisilla paikkakunnilla lestaksi niin ei tuu töitä kyllä. Eihän sellasia saa edes kysyä, mutta mitä siinä sitten tekee. Ei sitä työtä kyllä varmaan saa jos sanoo, että minun ei kyllä tarvi vastata.
"Sinänsähän sen sanominen olisi ihan reilua, jotta työnantajakin voisi ottaa kaikki asiat huomioon valitessaan sopivinta työntekijää." Ei minusta kyllä kuulu ihan asiaan, että työnantajalle ruvetaan selvittämään jokaikinen mielipide.. Menee aika mielivaltaiseksi se "sopivuus"..
Eiköhän kuitenkin tukeuduta siihen pätevyyteen, jota muilla tavoilla tuodaan esiin? Jo nykyään työpaikkailmoitusten vaatimuksista tulee kuva melkoisista superihmisistä. Ei riitä koulutukset enää. Pitäisi olla kaiken maailman muut taidot, joita ei kyllä koulussa opi.
...heitin tuon viimeisen lauseen provokaatioksi.
Vastauksesi käsitin sellaiseksi, että koet feminismistä olevan "haittaa" työhön ottotilanteessa, mikäli asia tulisi puheeksi?
Miksi koet niin?
kannattaako Suomessa lähteä mainostamaan olevansa feministi.. Riippuu varmaankin työnantajasta miten siihen suhtauduttaisiin. Varmaan jopa paremman lopputuloksen saa sanomalla olevansa kommunisti.. Mutta en kyllä näe mitenkään tarpeellisena lähteä asiaa kuuluttelemaan. Jokaisen oma asia.
...työhönottajanasi olisi yliopistossa yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan feministinä tunnettu dekaani?
...koetko asian niin herkkäluonteisena, ettei sitä saisi edes kysyä?
jos lähtis kuuluttamaan feminismiään kun tietäisi, että todennäköisesti hyötyy siitä. Itse en kyllä kehtais, vaikka moni muu varmasti kehtaiskin. Ois muuten varmaan aika monta feministiä silloin haastatteluissa...
En ymmärrä, miksi haastattelussa pitäisi tuoda esille, että on feministi. Mitä sillä on tekemistä sen kanssa, millainen työntekijä on? Ja se on kyllä, että tiukka linja pitää vetää siinä, mitä haastattelijat kyselevät. Turha rönsyillä minnekään, menee muuten ihan höpöksi.
Kysytkö neuvoa itsellesi vai ihan yleisellä tasolla? Eiköhän tuollainen kannata pitää ihan omana tietonaan, kuten myös poliittiset tms. suuntaukset. Niillähän ei työn kannalta ole mitään merkitystä. Jos esittelet itsesi, että "Neiti Näre, feministi. Hauska tutustua", niin saatat joutua kiertämään työhaastatteluja aika pitkään.
Jos olet telaketjufeministi ja tuot sen esiin joka tilanteessa, niin siinä mielessä olisi reilumpaa kertoa se jo haastatteluvaiheessa, ettei pomosi joudu keksimään mitään kiusallisia tekosyitä irtosanomisellesi myöhemmin.
Mutta siis feminismin kannattaminen, oli se sitten kuinka kiihkeää tai kiihkotonta tahansa, kannattaa pitää omana tietonaan. Vaikea kuvitella, että siitä ainakaan lisäpisteitä heruisi. Kannattanee tyytyä sanomaan, että miehen ja naisen tulee olla tasavertaisia niin työssä kuin kotonakin.
Narin kai pitäisi lisätä nimeensä Mr Nari, tosin eihän se poissulkisi sitä, etteikö Nari feministi voisi olla. Mutta tiedoksi: Nari on ääriantifeministi (mun mittapuun mukaan)
En tietenkään. Kyseessä on yksityisasia, näin on myös puoluekannan tms. kohdalla.
---
Jos työhaastatteluun tullut henkilö kiiruhtaiasi kertomaan, että on feministi, kysyisin, miksi hän piti tarpeellisena mainita asian oma-aloitteisesti.
;-) ...kyselee jokaiselta ilman viisumia maahan pyrkivältä, että onko hän ollut natsipuolueen jäsen jne...
--- eli siis samaistat asian herkkäluonteisuuden mm. uskontoon ja puoluekantaan?
Miksi feminismi olisi "herkkä" asia?
Miksi rinnastat natsismin ja feminismin? Natsismi ja kansallissosialistiset puoleet ja järjestöt kiellettiin toisen maailmansodan jälkeen. Jos ja kun sentyyppisiä puolueita ja järjestöjä onkin noussut uudelleen, ne toimivat laillisuuden rajamailla ja tietyn tarkkailun alaisina.
Feminismi ei liene missään kielletty maailmankatsomus.
En puhuisi "herkkäluonteisuudesta" vaan arkipäivän suhteellisuudentajusta. Ei ihmisen tarvitse lipevästi kääntää itseään nurinpäin saadaksen jonkun pahuksen duunin. Voi olla, että tarvitsee, mutta ei TARVITSE, jos tajuat, mitä tarkoitan. Jos työnhakija kiiruhtaisi kysymättä kertomaan olevansa feministi (tms. maailmankatsomusjuttu), ottaisin kyllä töihin jonkun muun, jolla olisi samanlainen muodollinen pätevyys, mutta pidättyvämpi puhetapa. Siinä sulle "herkkyyttä"!
Työsuhde ei ole mikään avioliitto, jossa on hyvä tietää toisesta paljon.
Käydä Orava Oy:llä kokeilemassa.
Yhdessä työpaikassa pomo sanoi heti aluksi haastattelussa, että meillä naiset ja miehet tekevät eri töitä..
kai se palkkauskin oli eri, en alkanut kyselemään ...
Että minä en sanoisi tuota lausetta koskaan, en työhaastattelussa enkä muutenkaan!
Mutta jos joku haastateltavani sanoisi olevansa feministi, kysyisin kyllä, miten hän kuvittelee sen vaikuttavan työnsaantiinsa, ja miksi hän katsoo tarpeelliseksi mainita tästä "suuntauksestaan" tässä tilanteessa.
Siitähän se riippuu.Amerikassa ei pääse proffaksi jos on joskus sanonut jotain poikkiteloista feminismistä.
ateisti työhaastattelussa?
Sanovatko sovinistit työhaastattelussa olevansa sovinisteja ja mikseivät sano jos kerran ovat?
________
Jos nyt joku työhaastattelussa kysyisi olenko/enkö ole feministi, niin tokihan siihen vastaisin ja perustellusti.
"Toisaalta, jos olisit ottamassa töihin henkilöä, miten kokisit, jos hän oma-aloitteisesti kertoisi olevansa feministi työhaastattelussa? "
- Ihmettelisin miksi hän ottaa asian esille ellei siitä ole puhe. Samoin ihmettelisin jos joku työhaastatteluvaiheessa rupeaisi korostamaan esim. poliittista ideologiaansa.
No johan kysymyksen heitit! Sinänsä aivan asiallisen, mutta toisaalta hieman humoristisenkin!?
"Päivää, tulin keskustelemaan siitä työpaikasta. Niin, muuten olen feministi" tai "N.N ja feministi, päivää" vai "Olen kiinnostunut paikasta, mutta miten suhtaudutte yleensä feministeihin?". Siinä pari tilannetta hakijan kannalta.
Entäs sitten työhönottajan? "Päivää, rouva vaikuttaa feministiltä?" tai "Ethän suutu, mutta minusta olet feministin oloinen?" vai "Ja lopuksi, miten ajatus feminismistä edistää tai haittaa työtehoanne?"
Enpä tiedä onko tuo luontevaa, mutta toisaalta asioista pitää puhua avoimesti, miksei siis myös feminismistä? Niin, tuohon voi yrittää laittaa feministin tilalle vaikka kommunistia ja kokeilla miltä maistuu.
Voisihan sitä kysellä vaikkapa työhönhakijan mieliruuista tai aviovuodetavoista. Miksikö? Eihän sitä tiedä, miten ne vaikuttavat työntekoon. Esim. ilmavaivat, unenpuutteesta johtuva väsymys.
Olet aivan oikeassa, enkä tarkoittanut kommenttiani nyt aivan vakavasti ja rivitarkkaan luettavaksi. Ovathan peräpukamatkin asia, josta ei pidä vaieta, sanoi jo mainoskin vuosia sitten.
Se mitä enemmän yritin kertoa on seikka, että harvemmin työhaastattelussa avataan asiat täysin selälleen puolin tai toisin ja kuinka töksähtävältä se tuntuu, kun avaa sanaisen arkkunsa heti appoisen avoimeksi!
Joo, oivalsin kyllä juttusi; pistelin vain vähän lisää...
Rekrytoinnissa on mielestäni kyllä edelleenkin tärkeintä yrittää ratkaista, olisiko hakija mahdollisimman pätevä (tai kehityskelpoinen, jos etsitään harjoittelijaa) avoinna olevaan palkalliseen työtehtävään. Ei siinä olla puolisoa itselle etsimässä. Täytyy myös muistaa, että työntekijät voivat joskus saada päähänsä vaihtaa työpaikkaa, sai heistä sitten miten hyvän vaikutelman työnhakutilanteessa hyvänsä.
Niin vähän ajattelinkin..:). Silti en oikein ymmärrä miksi jonkinlainen vakaumus voisi häiritä ammattinsa osaavan henkilön valintaa tehtävään. Tietysti silloin haittaa syntyy, jos alkaa vakaumustansa työnantajan kustannuksella harjoittaa, mutta ei se saisi valintaan vaikuttaa jos on feministi, sovinisti, kommunisti, optimisti...mutta ammattinsa huippuosaaja. Hienoja sanoja ja ajatuksia teoriassa, muttei
Muutama vuosi sitten rekrytoidessani teknisen
alan osaajaa sain hakemuksen jossa hakija ilmoitti olevansa feministi. Tämän hän toi erityisesti esille käyttäen muutaman virkeen ko. faktan painottamiseksi. Hakemus päättyi varsin korkeaan palkkatoivomukseen jota hakija perusteli lähinnä kokemuksellaan alalta.
Hakija ei toisaalta liittänyt CV:tä hakemukseensa.
Koska hakijan hakemus toisaalta viesti eräänlaista itseluottamusta omiin kykyihin, vastasin hakemukseen ja kerroin tehtävään liittyvistä osaamisvaatimuksista ja tehtävästä suoriutumiseen vaadittavista tekniikoista. Painotin myös organisaation arvostavan tutkintoja enemmän oma-aloitteista opiskelua ja ongelmanratkaisukykyä.
Vastausta en koskaan saanut. Paikka meni lopulta nuorelle miehelle jonka palkkatoivomus oli noin 70% feministin palkkatoivomuksesta. Ja valinta osoittautui sittemin erittäin hyväksi. Kaverin palkka nostettiin vuoden kuluessa lähes feministin
toivomuksen tasolle.
Vaikea oli pysyä aikaisemassa kannassani feministi-hakijan itseluottamuksesta avoimen toimen suhteen. Liekö sitten edes hakenut tosissaan ?
enpä tiedä... toisaalta feministisyyteni ei vaikuta ilmapiiriin tai työpanokseeni joten se olisi turha tieto. Toisaalta pidän siitä että seura, jossa aikaani vietän tietää kantani. Riippuu tietenkin siitä millainen työnantaja on.. Toisaalta en valehteli asiasta jos suoraan kysytään sillä en häpeä kantaani ja haluan ihmisten olevan tietoisia siitä.
Sitten kun olen päässyt monen hakijan joukosta työhaastatteluun, niin tietysti olen ottanut selvää mahdollisen työnantajani arvomaailmasta.
Jos haluan duunin niin tottakai munun täytyy olla selvillä siitä, että missä mennään.
Mitä minä odotan työltäni ja mitä työnantaja odottaa minun työpanokseltani.
Jos sulta kysytään työhaastettulussa esim. että oletko alkoholisti, niin moniko oikeasti myöntää olevansa alkoholin väärinkäyttäjä.
Jos joku aikuinen ihminen on feministi ja arvelee, että feminismillä ei tule olemaan mitään haittaa tehtävän suorittamisessa, niin miksi tuoda feminismiä esille.
Se vaan että jotkut firmat ovat niin äärikonservatiiveja, pistää monen radikaalifemisitin ajattelemaan asioita ominpäin.
Tuskin sinäkään ilmoitat työhönottotilanteessa olevasi pieni, mutta hikinen :) (jaa no se pienuus kyllä näkyy ja hikikin voi haista. Viittaan sun galleriasivuun, tietty)
Älä ota vakavasti, ethän.
..luulen, että tuokin voisi jossakin tapauksessa olla ihan mahdollinen kysymyksenä, tuskin oma-aloitteisesti kukaan kertoo maailmankatsomuksestaan yhtään mitään,
..poliittinen kanta saattaa paljastua esimerkiksi vastattaessa kysymykseen, oletteko toimineet luottamustehtävissä, millaisissa jne..
..ikääkin kysytään, vaikka en tiedä miksi..
..perhesuhteita kysytään, vaikka en tiedä miksi,
muuten, jos vastaa naimaton, niin joku työnantaja pamauttaa varmasti, oletteko feministi, joten tässähän kaappifeministi paljastuukin..
Mutta kai sentään kengännumerosi ilmoitat?
Ymmärrettävää kai on, että etenkin naisilta erinäisin keinoin udellaan mahdollisia lapsentekosuunnitelmia, vaikka se käsittääkseni onkin laissa kiellettyä.
..jos en katso tarpeelliseksi, muistelen joskus jopa kieltäytyneeni vastaamasta täysin typerään kysymykseen tekemällä yhtä typerän vastakysymyksen..
työhaastattelussasi: "Olen muuten uskovainen"?
Olen antifeministi/feminismikriittinen. Eikö sekin olisi yhtälailla reilua ilmoittaa työnantajalle? Täytyyhän työnantajan voida ottaa kaikki asiat huomioon, eikö se niin mennyt?
Pöhlöä.
Haastattelutilanteessa kysytään usein haettavaan työhön liittymätöntä epäolennaista asiaa.
Mutta en usko, että kukaan työnantaja lähtisi kysymään onko naispuolinen työnhakija feministi, koska moinen kysymys täyttäisi sukupuolisen syrjinnän tunnusmerkit.
Etenkin isot ylikansalliset firmat ovat kovin herkkänahkaisia imagonsa suhteen, eivät halua mitään badwilliä.
Hakemuksiinhan pitää nykyisin liittää valokuva.
Valokuvan perusteella työhönottaja tekee pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kutsuako terävännäköinen nainen alunpitäenkään työhaastatteluun.
En tietystikään - en myöskään toitota räpylävarpaastani - miksi ihmeessä? Asialla lienee merkitystä (siis feminismillä, ei räpylävarpaalla) mikäli hakisin paikkaa naisunionin toimistosta. Räpylavarpaasta tiedottamisella taas Schollin mannekiinia etsittäessä.
Mikäli olisin työhönottajan puolella, ihmettelisin tosiaan, kannattaako palkata henkilöä joka jorisee täysin epäoleellisia haastattelutilanteessa, ellen nimenomaan tarkoituksella suosi rupattelutyylistä haastattelutuokiota. "-Entä onko Teillä kokemusta excelin käytöstä? - Olen muuten feministi/kommunisti/räpylävarpainen." Ei, en usko palkkaavani tätä henkilöä.
Kuten tuolla jo jollekin muullekin oli tullut mieleen sama kysymys, kysyn minäkin, että mainitsisitko itse uskostasi työhaastattelussa?
Sinänsähän se olisi ihan reilua, jotta työnantaja voisi varautua siihen, että saatat mahdollisesti olla varsin ahdasmielinen, hurskasteleva ja suvaitsematon itsellesi vieraita ajatuksia kohtaan.
Suuren luokan feministi voisi jäädä palkkaamatta. Tarkoitus olisi kuitenkin tehdä töitä, mutta pahoin pelkään että feministin mielenkiinto suuntautuisi vallan muihin asioihin. Siellä sitten juostaisiin tes ja tasa-arvolakikirjat kädessä pitkin firman perukoita vaatimassa pilkun tarkkaa meininkiä.
Kahvitunnilla tutkitaan, että mahtuuko sitä miehen kuppiin enemmän kahvia ja montako senttiä tuostakin urakasta tuolle kilahtaa. Kun työyhteisössä aatteet ja muiden asiat menevät muun edelle niin ei hyvä heilu.
Toki jos yrityksen tarkoitus on tutkia, että kuinka retuperällä asiat ovat - ja ne ovat mikäli palkataan feministi - niin feministi on aivan omiaan tähän hommaan. Hän varmasti löytää kaikki viat.
Mutta kun työyhteisössä kaivataan hieman yhteishenkeä ja samaan hiileen puhaltamista niin se ei vain onnistu mikäli joukkoon mahtuu minkä tahansa aatteen intohimoisia kannattajia. Mikäli feministin ajatukset eivät mene muiden kanssa yksiin niin kyllä ne alkavat tai muut itkevät ja sitten sovittavat aatteensa sopiviksi.
Valitan, mutta ei sitä voisi palkata.
Onpa sinulla kummallinen käsitys feminismistä :D. Luotsaapa vielä jonkin aikaa näitä keskusteluita, ehkä ennakkoasenteesi tarkentuu. Minä olen feministi, ihmiset töissä tietävät sen, vaikkei aikaa ja harrastusta toitotuksiin töissä jääkään. Töissä kääritään hihat ja tehdään töitä, jämpti ihminen on myös töissään jämpti. Sitä arvostetaan. Pomo osoittaa ajoittaista huolestumista, kun on huomannut muidenkin koettavan houkutella leipiinsä. On vain niin, että hyvä työyhteisö on arvokas asia, ei sitä helposti jätetä.
.. että yleistän oikeudenmukaiseen, vastuulliseen ja kyvykkääseen toimintaan liittyvät tavoitteet ominaisuudet luonteenomaisiksi feministisesti ajatteleville ihmisille (toki muillekin). Sellaisille, jotka pystyvät ajattelemaan nenäänsä pitemmälle ja katsomaan muuallekin kuin omaan napaansa.
vastataan kysymyksiin.
Jos minulta kysyttäisiin, että olenko feministi, vastaisin totuudenmukaisesti, etten ole.
Ei siin mitään sen kummempaa pitäis olla.
Mielenkiintoinen aloituskysymys. Mitähän sellaisen henkilön pitäisi työnantajalle tunnustaa, joka kokee ihmisten yhdenvertaisen aseman ihmisoikeuskysymyksenä joka on jakamaton eikä ole siksi neuvoteltavissakaan.
En osaa mitenkään sijoittaa ihmisten perusoikeuksia jonkin erityisen aatteen yksinoikeudeksi. En feministien sen enempää kuin ihmisoikeusaktivistienkaan. YK:n ihmisoikeusjulistus olisi hyvä naulata jokaisen yritysjohtajan työhuoneen seinään
Ehkäpä feministisillä liikkeillä ja ihmisoikeusjärjestöillä on ihmisoikeuksien huoltotehtävä täällä villissä lännessä.
Taitaa monella vain olla kyltti: rahanarvo on ihmisarvoa tärkeämpi.