Ja he sanoivat Barnabasta Zeukseksi ja Paavalia Hermeeksi, koska hän oli se, joka puhui.

ja näki hänellä olevan uskon,
että hän voi tulla terveeksi,
sanoi hän suurella äänellä:
"Nouse pystyyn jaloillesi."
Ja hän kavahti ylös
ja käveli.
Kun kansa näki,
mitä Paavali oli tehnyt,
korottivat he äänensä
ja sanoivat lykaoniankielellä:
"Jumalat
ovat
ihmishahmossa
astuneet
alas
meidän
luoksemme."
Ja he sanoivat Barnabasta Zeukseksi
ja Paavalia Hermeeksi,
koska hän oli se,
joka puhui.

Ja kaupungin edustalla olevan Zeuksen temppelin pappi toi härkiä
ja seppeleitä porttien eteen
ja tahtoi väkijoukon kanssa uhrata.
Apt 4:8-13

Mutta kun apostolit Barnabas
ja Paavali sen kuulivat,
repäisivät he vaatteensa
ja juoksivat ulos kansanjoukkoon,
huusivat
ja sanoivat:
"Miehet,
miksi te näin teette?
Mekin olemme ihmisiä,
yhtä vajavaisia kuin te,
ja julistamme teille evankeliumia,
että te kääntyisitte noista turhista jumalista elävän Jumalan puoleen,
joka on tehnyt taivaan
ja maan
ja meren
ja kaikki,
mitä niissä on.
Menneitten sukupolvien aikoina hän on sallinut kaikkien pakanain vaeltaa omia teitänsä;
ja kuitenkaan hän ei ole ollut antamatta todistusta itsestään,
sillä hän on tehnyt teille hyvää,
antaen teille taivaasta sateita
ja hedelmällisiä aikoja
ja raviten teidän sydämenne ruualla
ja ilolla."
Näin puhuen he vaivoin saivat kansan hillityksi uhraamasta heille.
Mutta sinne tuli Antiokiasta
ja Ikonionista juutalaisia,
ja he suostuttivat kansan puolellensa
ja kivittivät Paavalia
ja raastoivat hänet kaupungin ulkopuolelle,
luullen hänet kuolleeksi.
Kirkko Raamattu 1933/-38, Apostolien teot 14:14-19

KR 1933/-38, Ap.t. 14:20-23
Mutta kun opetuslapset olivat kokoontuneet hänen ympärilleen,
nousi hän
ja meni kaupunkiin.
Ja seuraavana päivänä hän lähti Barnabaan kanssa Derbeen.
Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa
ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan
ja Ikonioniin
ja Antiokiaan
ja vahvistivat opetuslasten sieluja
ja kehoittivat heitä pysymään uskossa
ja sanoivat:
"Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan."
Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa,
niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun,
johon he nyt uskoivat.

Huom! mikään mielikuvitus jumala ei tähän kykene. Ainoastaan Jeesuksen nimessä Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala toimii.

KR 1933/-38, Ap.t. 14:1-9
Ikonionissa he samoin menivät juutalaisten synagoogaan
ja puhuivat niin,
että suuri joukko sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskoi.
Mutta ne juutalaiset,
jotka eivät uskoneet,
yllyttivät
ja kiihdyttivät pakanain mieltä veljiä vastaan.
Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa
ja puhuivat rohkeasti,
luottaen Herraan,
joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja
ja ihmeitä heidän kättensä kautta.
Ja kaupungin väestö jakaantui:
toiset olivat juutalaisten puolella,
toiset taas apostolien puolella.
Mutta kun pakanat
ja juutalaiset ynnä heidän hallitusmiehensä mielivät ryhtyä pahoinpitelemään
ja kivittämään heitä,
ja he sen huomasivat,
pakenivat he Lykaonian kaupunkeihin,
Lystraan
ja Derbeen,
ja niiden ympäristöön.
Ja siellä he julistivat evankeliumia.
Ja Lystrassa oli mies,
joka istui siellä,
hervoton jaloistaan
ja rampa äitinsä kohdusta saakka,
eikä ollut koskaan kävellyt.
Hän kuunteli Paavalin puhetta.
Ja kun Paavali loi katseensa häneen
ja näki hänellä olevan uskon,
että hän voi tulla terveeksi,

1.Samuelin kirja: 5:2-4
Ja filistealaiset ottivat Jumalan arkin
ja veivät sen Daagonin temppeliin
ja asettivat sen Daagonin rinnalle.
Kun asdodilaiset nousivat varhain seuraavana päivänä,
niin katso:
Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä.
Mutta he ottivat Daagonin
ja asettivat sen takaisin paikoillensa.
Kun he taas nousivat varhain seuraavana aamuna,
niin katso:
Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä,
mutta Daagonin pää ja molemmat kädet olivat katkaistuina kynnyksellä,
ja ainoastaan muu ruumis oli jäljellä.

KR 1933/-38, 2Kun. 17:22-28
Ja israelilaiset vaelsivat kaikissa synneissä,
joita Jerobeam oli tehnyt;
he eivät luopuneet niistä.
Ja niin Herra viimein poisti Israelin kasvojensa edestä,
niinkuin hän oli puhunut kaikkien palvelijainsa,
profeettain, kautta.
Ja Israel vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen Assuriin,
jossa he ovat tänäkin päivänä.
Sen jälkeen Assurin kuningas antoi tuoda kansaa Baabelista,
Kuutasta,
Avvasta,
Hamatista
ja Sefarvaimista
ja asetti heidät asumaan Samarian kaupunkeihin israelilaisten sijaan.
Ja he ottivat Samarian omaksensa
ja asettuivat sen kaupunkeihin.
Ja kun he siellä olonsa ensi aikoina
eivät
peljänneet
Herraa,
lähetti Herra heidän sekaansa leijonia,
jotka tappoivat heitä.
Se ilmoitettiin Assurin kuninkaalle näin:
"Kansat, jotka sinä veit pakkosiirtolaisuuteen
ja asetit asumaan Samarian kaupunkeihin,
eivät tiedä,
millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava.
Sentähden hän on lähettänyt leijonia heidän sekaansa,
ja katso,
ne surmaavat heitä,
koska he eivät tiedä,
millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava."
Silloin Assurin kuningas käski sanoen:
"Viekää sinne joku niistä papeista,
jotka toitte sieltä pakkosiirtolaisuuteen;
joku heistä menköön sinne
ja asukoon siellä
ja opettakoon heille,
millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava."
Ja niin eräs niistä papeista,
jotka he olivat vieneet Samariasta pakkosiirtolaisuuteen,
tuli ja asettui Beeteliin;
ja hän opetti heille,
kuinka heidän oli peljättävä Herraa.


Biblia (1776)
2Kun. 17:26 Ja he puhuivat Assyrian kuninkaalle, sanoen: pakanat, jotka sinä tänne annoit tulla ja panit Samarian kaupunkeihin asumaan, ei tiedä mitään maakunnan Jumalan säädyistä: sentähden lähetti hän jalopeurat heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heidät, sentähden ettei he mitään tiedä maakunnan Jumalan säädyistä.