Suorat ja epäsuorat vaikutukset huomioiden on koronapandemia artikkelin mukaan vähentänyt valtion tuloja 2.2 miljardilla ja kasvattanut menoja 4.5 miljardilla. Lisäksi hävittäjähankinnoista koostuu 1.5 miljardia uusia menoja. Pandemia ja hävittäjähankinnat aiheuttavat yhteensä 2.2 4.5 1.5=8.2 miljardin vajeen budjettiin, josta siis katetaan velalla 11.7 miljardia, joka 9.5 miljardia enemmän kuin edellisen vuoden budjetissa.
Yhteenvetona: koronapandemia ja hävittäjähankinnat kattavat lisävelanotosta 8.2/9.5=86%. Muista syistä otetaan lisävelkaa 1.3 miljardia.
Valtaosa 9.5 miljardin lisäyksestä velkaan (alkuperäiseen budjettiin verrattuna) aiheutuu siten pandemiasta ja hävittäjähankinnoista. Normaalioloissakaan ei ole mitenkään tavatonta, että lisäbudjetteja tehdään alkuperäisen päälle, joten tuo 9.5-8.2=1.3 miljardia ei ole tavallisuudesta juurikaan poikkeava.
Pelkästään koronasta aiheutuvat kustannukset (suorat sekä epäsuorat) ovat siis 2.2 4.5=6.7 miljardia. Tämä on paljon, mutta Suomen hyvä koronatilanne huomioiden kuitenkin paljon vähemmän kuin muissa EU:n jäsenmaissa, joihin korona on iskenyt Suomea rajummin.
Hyvään koronatilanteeseen ovat vaikuttaneet Marinin hallituksen oikein mitoitetut ja hyvin ajoitetut toimet sekä kansalaisten luottamus niin maan hallitukseen kuin viranomaisiinkin, joka on näkynyt ohjeiden kokonaisuudessaan erinomaisena noudattamisena.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007745234.html
Yhteenvetona: koronapandemia ja hävittäjähankinnat kattavat lisävelanotosta 8.2/9.5=86%. Muista syistä otetaan lisävelkaa 1.3 miljardia.
Valtaosa 9.5 miljardin lisäyksestä velkaan (alkuperäiseen budjettiin verrattuna) aiheutuu siten pandemiasta ja hävittäjähankinnoista. Normaalioloissakaan ei ole mitenkään tavatonta, että lisäbudjetteja tehdään alkuperäisen päälle, joten tuo 9.5-8.2=1.3 miljardia ei ole tavallisuudesta juurikaan poikkeava.
Pelkästään koronasta aiheutuvat kustannukset (suorat sekä epäsuorat) ovat siis 2.2 4.5=6.7 miljardia. Tämä on paljon, mutta Suomen hyvä koronatilanne huomioiden kuitenkin paljon vähemmän kuin muissa EU:n jäsenmaissa, joihin korona on iskenyt Suomea rajummin.
Hyvään koronatilanteeseen ovat vaikuttaneet Marinin hallituksen oikein mitoitetut ja hyvin ajoitetut toimet sekä kansalaisten luottamus niin maan hallitukseen kuin viranomaisiinkin, joka on näkynyt ohjeiden kokonaisuudessaan erinomaisena noudattamisena.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007745234.html
Vastaukset 29
Vanhimmat
Hävittäjähankinnat: 1,5 miljardia euroa
Tämän vuoden budjetissa on myös pandemiaan liittymätön poikkeuksellisen suuri uusi menoerä.
Budjettiin on ensi kertaa varattu rahaa uusien hävittäjien hankintaan. Suomi on linjannut käyttävänsä nykyisen Hornet-kaluston korvaamiseen enintään 10 miljardia euroa, ja hankintamenot on määrä jaksottaa kahdelletoista vuodelle.
Tämän vuoden budjetissa on varattu 900 miljoonan euron rahoitus tilausvaltuuteen ja vajaat 600 miljoonaa euroa tilausvaltuuden ulkopuolista rahoitusta. Jälkimmäisestä huomattava osa käytetään puolustusministeriön mukaan kotimaassa tapahtuvaan infrastruktuurin rakentamiseen.
Hallituksen on määrä tehdä tänä vuonna päätös noin 64 hävittäjän hankkimisesta. Lopullinen lukumäärä ei ole vielä tiedossa.
Hmmm. hävittäjähankinnat Marinin syy?
Outoa toimintaa jatkuvasti moittia hallitusta velan otosta kun sekä kokkarit että persut ottaisivat omissa varjobudjeteissaan saman verran velkaa kuin hallitus.
Tämä on todellakin hyvin outoa, koska varjobudjettien suuruusluokka oli niin Kokoomuksella kuin Perussuomalaisillakin hyvin lähellä Marinin hallituksen budjettia.
Entistäkin oudommaksi tämä arvostelu muuttuu, kun siinä ei lainkaan oteta huomioon Marinin hallituksen tekemiä mittavia työllisyystoimia, joille VM:n asiantuntijat ovat laskeneet 31000-36000 suuruisen työllisyysvaikutuksen.
Täysin käsittämättömäksi homma meni viimeistään siinä vaiheessa, kun Kokoomus esitti omat työllisyystoimensa, joilla saavutettaisiin mukamas 120000 uutta työllistä ottaen huomioon, että näissä luvuissa on kymmeniä tuhansia työllisiä silkkaan toiveajatteluun perustuvaa ilmaa esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyen ( 15000), jota VM:n asiantuntijat eivät laskelmissaan edes tunnista.
Marinin hallitus on sen sijaan sitoutunut realistiseen yhteensä 80000 päätösperäisen työpaikan tavoitteeseen, johon tähtäävät työllisyystoimet varmistetaan luonnollisestikin VM:n virkamiesten tieteelliseen tutkimukseen nojautuvilla ja virkavastuulla tekemillä puolueettomilla ja objektiivisilla laskelmilla. Tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen koronaoloissa, mutta hallitus on jo päässyt hyvään vauhtiin työllisyystoimissaan ja lisää on luvassa roppakaupalla kevään kehysriihessä.
Verotus on liian kevyttä joten rahat eivät riitä. Huippurikkaita on Suomessa enemmän kuin koskaan ennen ja mediassa voivotellaan kun ei rahat riitä ei riitä ei. Yritys pelotella tavallisia ihmisiä on kyllä pikkuhiljaa mennyt perille; tyydytään aivan surkeisiin julkisiin palveluihin ja ollaan kiitollisia pienestä palkasta. Samaan aikaan rikkaat vain rikastuvat ja verojen maksu jää entistä enemmän pienituloisten huoleksi kasvavien kulutustasaverojen muodossa, joita köyhä ja rikas maksavat yhtä paljon.
Valtio+myöntää+rikkaille+veroetuja+lähes+30+miljardia+euroa+joka+vuosi.
Raharikkaat ovat erkaantuneet hyvinvointivaltion eetoksesta pitäen varallisuuttaan tyypillisesti vain omana ansionaan. Todellisuudessa ihmisen menestyminen on kiinni paljolti silkasta sattumasta sekä oikea-aikaisuudesta suhteessa historian hetkeen eikä niinkään omiin ponnisteluihin perustuvaa. Sosioekonomisesta asemasta riippumatta olemme kaikki hyvinvointivaltion lapsia, mutta tämä tuppaa unohtumaan Elämän Onnenpyörän pyöräyttäessä voittonumeron omalle kohdalle.
Ihmiskunnan menestystarina on kollektiivisen ponnistelun ylistyslaulu sukupolven toisensa jälkeen hyötyessä edellisten polvien työstä ja keksinnöistä. Varallisuuden kertyminen yhä harvempien taskuun piirtää groteskin mielenmaiseman tätä historiallista taustaa vasten.
Talousarvio on tässä tilanteessa odotetun suuruinen ja täyttää tehtävänsä hyvin. Kuntien taloutta ja elinkeinoelämää elvytetään kiitettävällä tavalla. Hävittäjähankinnatkin huomioidaan osaltaan, mutta käyttökulut voivat paisua kohtuuttomasti jos vaihettaisuutta uuden ja vanhan kaluston osalta ei osata optimoida huolellisesti. Se nähdään jatkossa.
Tutki budjettia on erinomainen sivu tutkia mihin Suomen tulot ja menot perustuvat
https://tutkibudjettia.fi/etusivu
Työllisyysasteen nostaminen Ruotsin tasolle eliminoisi kaikkien sopeutustoimien tarpeen.
Ei aivan näinkään. Meillä on jo Ruotsin työllisyysaste kun mittaustapa muutetaan samanlaiseksi:
Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla
https://demokraatti.fi/hallituksen-tavoite-75-prosentin-tyollisyysasteesta-olisi-jo-toteutunut-ruotsalaisella-mittaustavalla
"Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää suurelta osin erilainen tilastointikäytäntö. Hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei.
Jos Suomessa mitattaisiin työllisyysastetta samoin kuin Ruotsissa, Suomen työllisyysaste olisi karkean arvion mukaan 3–4 prosenttiyksikköä korkeampi. Kun muistaa, että työllisyysaste on tällä hetkellä runsas 72 prosenttia, hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla.
Osa-aikatyön yleisyys on yksi keskeinen selitys tälle. Muissa Pohjoismaissa osa-aikatyö on tavallisempaa kuin Suomessa. Työn määrällä ei ole merkitystä työllisyysasteen osalta, sillä työlliseksi laskemiseksi riittää yksikin tunti töitä viikossa. Jos työn määrän ottaa huomioon, Suomen kokoaikatyöksi muutettu työllisyysaste onkin jo hyvää Pohjoismaista tasoa. Tämän perusteella suoraviivaisin tapa saavuttaa muiden Pohjoismaiden työllisyysasteita vaikuttaisi olevan osa-aikatyöskentelyn tekeminen helpommaksi – ainakin niille, jotka sitä tahtovat.
Muiden Pohjoismaiden korkeampi työllisyysaste johtuu myös osittain siitä, että julkinen sektori työllistää niissä selvästi enemmän. Olisiko tästä mahdollista ottaa oppia Suomessakin? Ainakin te-toimistot ja terveydenhuoltoala tuntuvat kaipaavan kovasti lisää tekeviä käsiä.
Työllisyysasteen nostamisen tarvetta on perusteltu nimenomaan julkisen talouden kestävyyden turvaamisella. Karkeiden arvioiden mukaan yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa yhtä miljardia julkiselle sektorille.
Työllisyysaste ei kuitenkaan suoraan heijastu julkisen talouden tilaan. Esimerkiksi vuonna 2000 julkisen talouden ylijäämä oli seitsemän prosenttia BKT:stä, kun työllisyysaste oli vain 67 prosenttia. Vuonna 2014 puolestaan työllisyysaste oli kohonnut prosenttiyksiköllä, mutta julkinen talous olikin kolme prosenttia BKT:stä alijäämäinen – eli ero julkisen talouden jäämän osalta on peräti kymmenen prosenttiyksikköä."
"Muiden Pohjoismaiden korkeampi työllisyysaste johtuu myös osittain siitä, että julkinen sektori työllistää niissä selvästi enemmän."
Täh, eikö julkisen sektorin pitänyt olla se kaiken pahan alku ja juuri?
Suomessa on muuten myös Pohjoismaiden heikoin ay-liike ja työläisten palkat sekä ostovoima, johtuisivatko toisistaan nämäkin?
Julkisen talouden sopeutus tulee tapahtumaan oikeudenmukaisessa suhteessa veronkorotusten ja julkisten palvelujen leikkausten välillä. Aikaisemmista talouskriiseistä poiketen kansalaiset eivät enää hyväksy lamalaskun maksattamista yhteiskunnan vähäosaisilla.
Hyvä uutinen on, että Marinin hallituksen laajamittaiset, vaikuttavat ja luottamusta herättävät työllisyystoimet tulevat vähentämään merkittävästi julkisen sopeutuksen tarvetta, kun sen aika elvytysvaiheen jälkeen joskus koittaa. Käytännössä tämä jäänee pitkälti seuraavan eli Marinin II -hallituksen tehtäväksi, joka jatkaa talous- ja työllisyyspolitiikassaan Marinin I -hallituksen hyväksi havaitulla ja julkisen talouden kestävyyttä tukevalla linjalla.
Sosiaaliturvan taso korjaantuisi ja työllisyysasteemme paranisi, jos hallitus toimisi Saksan tapaan ja sallisi työttömien ansaita rahaa niin, että ansiot sosiaaliturva olisi riittävän paljon suurempi kuin pelkkä työttömyyspäiväraha.
Työttömyysongelmamme (eli suuret sosiaalimenot) johtuu nyt siitä, että sosiaaliturvaa leikataan sellaisella tavalla, että työttömän rajahyöty työn vastaanottamisesta on usein niin pieni, ettei työn vastaanotto ole taloudellisesti mielekästä.
Hyvä talouspolitiikka on ns. vastasyklistä eli velkaa otetaan laskukaudella ja veroja kerätään kuluja enemmän nousukaudella. Tämä tarkoittaa, että kun koronapandemia on vähentänyt valtion tuloja 2.2 miljardia, niin on järkevää "ylikompensoida" se. Eli kun tulot laskee korona-taantuman takia 2.2 miljadia, niin sen pitäisikin lisätä valtion velanottotarvetta yli 2,2 miljardia.
Yritysten ja työnantajien on kannettava oma kortensa kekoon hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Itseasiassa olisikin syytä aloittaa laaja kansalaiskeskustelu siitä miten yrityksille voitaisiin antaa tilaisuus osoittaa yhteiskuntavastuun kantamista entistä monipuolisemmin ja laajemmassa mittakaavassa.
Pääministeri Marinhan yritti viritellä keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta Kaipolan tehtaan sulkemisen yhteydessä, mutta poliittinen oikeistomme yhdessä elinkeinoelämän kellokkaiden kanssa tukahduttivat tuon yrityksen nuppuunsa leimaamalla kelpo pääministerimme yrityskielteiseksi, josta ei vähimmässäkään määrin tietenkään ollut kyse, sillä Marinin hallitus on tukenut yrityksiä ja elinkeinoelämää enemmän kuin yksikään hallitus ennen sitä.
Miten olisi yhteisöveron nosto Ruotsin tasolle?
Suorat kulut maahanmuutto 201 miljoonaa ja kotouttamistuki 180 miljoonaa ovat toki vähän, mutta esimerkiksi toimeentulotuki 4,5 miljardia ja työttömyystuki 2,9 miljardia ovat isoja menoeriä, joista ei-työperäisen maahanmuuton osuus on suuri. Julkisuuteen ei kerrota kuinka suuri, ja tästä voi jo päätellä jotain.
No mutta maahanmuutto ei ole Marinin hallituksen syytä, itse asiassa 6.6.2019 alkaneen SDP-johtoisen hallituskauden aikana humanitaarinen maahanmuutto on laskenut alimmalle tasolle koko 2000-luvulla eli yli 20 vuoteen. Ja tämä jo kauan ennen alkukeväällä 2020 alkanutta koronapandemiaa.
Turvapaikkahakemuksistakin valtaosa on uusintahakemuksia, eli seurausta Sipilän, Orpon ja Soinin porvarihallituskauden massamaahanmuutosta, näin myös maahanmuuton arvioiduista kuluista noin 3,2 miljardia euroa vuodessa suurin osa on seurausta 2015 porvarihallituksen toimista.
Toki osa pakolaisista työllistyy ja maksaa veroja, joten menot tuottavat vähän vastinettakin - toisin kuin kehitysapu 904 miljoonaa ja vähähiilisyys 1,3 miljardia, jotka menevät täysin hukkaan.
Näistä maahanmuuton todellisista kuluista on yksityiskohtaisesti eritellyn laskelman tehnyt Pauli Vahtera ja se on ollut luettavissa netissä jo useamman vuoden. Löytyy haulla ”maahanmuuton hinta”. Ylen MOTissakin aihetta on käsitelty.
Kannattaa lukea. Tuossa valtion budjetissa on vain murto-osa ja ne ovat lähinnä maahanmuuttoviraston kuluja.
Kyllä kansalaisten kuuluu nämäkin asiat saada tietoonsa totuudenmukaisina.
Pauli Vahtera: Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa – ”Viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille”
06.03.2019
https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348
Tilintarkastaja Pauli Vahtera julkisti laajat laskelmansa humanitäärisen maahanmuuton ja kehitysavun rasituksista Suomelle Iltalehden blogissaan tiistaina ja keskiviikkona.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävin koulutuspoliittinen uudistus sitten peruskoulu-uudistuksen ja siten osa jälleenrakennusohjelmaa, jolla vahvistetaan työllisyyttä kestävästi ja pitkällä aikajänteellä. Hyvinvointivaltiosatsaus siis.
Maksetaan tuhansille suomessa koulutuksensa saaneille opettajille että ne keskustelee ja juttelee noiden idiootti oppilaiden kanssa vuoden pitempään.
Pitäs tarkasti kokeilla joka vuosi kuinka paljon oppilaat vuoden aikana oppii lisää. jos idiootit ei enää kehity 5 vuoden koulutuksen jälkeen niin turha niitä kouluttaa pitempään.
Marinin hallitus harjoittaa suhdanteen mukaista talouspolitiikkaa, jolloin huonoina aikoina elvytetään ja talouden noustua jälleen jaloilleen voidaan sopeuttaa julkista taloutta todelliset tarpeet tähän huomioiden. Tässä suhdanteessa leikkaaminen olisi asiantuntijoidenkin mukaan virhe, koska vyönkiristys vain syventäisi koronasta aiheutuvaa lamaa ja velkaannuttaisi julkista taloutta lisää.
Kiinnostava taulukko tässä suhteessa on "Lainan osuus budjeteissa 2002-2021". Siitä ilmenee, että ennen tätä lainan osuus on kasvanut merkittävästi vuonna 2010. Sinä vuonna meillä oli kaksi hallitusta. Ensimmäisessä istuivat Kepu, Kokoomus, RKP ja vihreät. Toisessa istuivat Kepu, Kokoomus, RKP ja vihreät.
Silloin meillä ei ollut koronaa, mutta aika hyvin tuo Kepu-Kokoomus-RKP-akseli vihreiden tuella onnistui lainaa keräämään. Vai lienevätkö ne vassaripuolueita?
Puheet ovat sen mukaiset kenen silmin asiaa tarkastelee , maksajien vai hyötyjien , nyt harrastetaan hyötyjien politiikkaa , kansa maksaa ja vielä valitettavasti kaikkein heikoimmat ja rikkaat hyötyvät , valitettava lopputulema.
Erittäin suuri osa Marinin hallituksen koronaepidemian takia velaksi otetuista miljardeista menee Kokoomuslaisille joukoille ja yrityksille.
Miten häpeällistä onkaan että Petteri Orpolla on vieläpä röyhkeyttä valehdella eduskunnassa niinkuin taloudenpidon ongelmat johtuisi niistä miljardeista, mitä Petteri ja hänen kaverinsa saavat.
TÖIHIN SIITÄ miksi ette tee töitä, miksi yrityksille annetaan sosiaalitukea miljarditolkulla?
Tätä ei Suomen oikeisto-omisteinen valtamedia tuo esiin, kuten ei sitäkään että porvarijohtoiset hallitukset ovat velkaannuttaneet Suomea Holkerista-Sipilään. Suomen valtionvelasta 107mrd€ porvarien johdolla otettu.
Hienoa!
Tätä aloitusta et juuri listauksen etusivulla nää, vaikka uusia viestejä tulisi ;)
Jep.
Ei parane jarrutella rahan käytön suhteen kun ollaan päästy jo niin hyvään vauhtiin:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#b1f3dd3f