Uskovaiset erillisasemassa lain edessä?

Raamatun laki ei millään tavoin ole koskaan ihmistä vastaan. Kaikki käskyt ja muut ovat loppujen lopuksi ihmistä suojelevia. Koraani on tyystin toinen asia. Minä pyrin noudattamaan Raamattua, mutta ihminen minäkin vain olen ja savea suuren Jumalan edessä. Niinkuin Joosua sanoi: Tehkää te mitä haluatte, mutta minä ja perheeni palvelemme Jumalaa.

Tälle jälkimmäiselle vastaisin, etten ajele ylinopeutta enkä sakkojakaan pahemmin ole saanut. Joskus 90-luvulla sain viimeksi rikesakon. Parkkeeraan laillisille paikoille.
Mitä tulee taivaan esikartanoihin, niin olen ylipäätänsä tyytyväinen että taivaaseen pääsen. Mieluummin ovimattona taivaassa kuin kuninkaana helvetissä. Kartanon omistan jo nyt joten mitään erityisempää hinkua minulla ei ole mihinkään esikartanoon. Herra itse päättäkööt millainen asuntoni siellä on. Toivottavasti näen sinutkin siellä. Siunausta.

kyllä jeesuskin ajelisi tänään saarnamatkoillaan jumalatonta " katon läpi"- vauhtia, mikäli saisi jättää aasinsa vaihdossa ferrariliikkeeseen.
ei muuten piikkimatot pysäyttäisi sanan tuojaa.

king-david kirjoitti:

Raamatun laki ei millään tavoin ole koskaan ihmistä vastaan. Kaikki käskyt ja muut ovat loppujen lopuksi ihmistä suojelevia. Koraani on tyystin toinen asia. Minä pyrin noudattamaan Raamattua, mutta ihminen minäkin vain olen ja savea suuren Jumalan edessä. Niinkuin Joosua sanoi: Tehkää te mitä haluatte, mutta minä ja perheeni palvelemme Jumalaa.

Tälle jälkimmäiselle vastaisin, etten ajele ylinopeutta enkä sakkojakaan pahemmin ole saanut. Joskus 90-luvulla sain viimeksi rikesakon. Parkkeeraan laillisille paikoille.
Mitä tulee taivaan esikartanoihin, niin olen ylipäätänsä tyytyväinen että taivaaseen pääsen. Mieluummin ovimattona taivaassa kuin kuninkaana helvetissä. Kartanon omistan jo nyt joten mitään erityisempää hinkua minulla ei ole mihinkään esikartanoon. Herra itse päättäkööt millainen asuntoni siellä on. Toivottavasti näen sinutkin siellä. Siunausta.

Lue lisää

et joko tunne kumpaakaan teosta (koraani, raamattu) tai sitten luet niitä uskislasien läpi valikoiden.

Nassen kirjoitti:

et joko tunne kumpaakaan teosta (koraani, raamattu) tai sitten luet niitä uskislasien läpi valikoiden.

en tunne joten siitä en kovin paljoa voi puhua. Raamatun tunnen ja pyrin sitä noudattamaan. En tunne sinua, etkä sinäkään minua joten ihmettelen kommenttiasi.

king-david kirjoitti:

en tunne joten siitä en kovin paljoa voi puhua. Raamatun tunnen ja pyrin sitä noudattamaan. En tunne sinua, etkä sinäkään minua joten ihmettelen kommenttiasi.

koska ymmärsin viestisi:

" Raamatun laki ei millään tavoin ole koskaan ihmistä vastaan. Kaikki käskyt ja muut ovat loppujen lopuksi ihmistä suojelevia. Koraani on tyystin toinen asia."

tarkoittavan että koraani olisi ihmistä vastaan.

Mielestäni molemmat satukirjat ovat samanarvoisia, kyseessähän on suurinpiirtein samoista taustoista luodut uskonnot.

Kyllä edellä ajavan auton saa uskova ohittaa. Tottakai!
Mutta, vain silloin kun tuo auto ajaa ihan liian hiljaa ja ohittaa vaarattomasti, nopeusrajoituksia noudattamalla. Liian hiljaa ajosta saa sakot.

King-david on ihan oikeassa ja olen noista laki-asioista samaa mieltä hänen kanssaan.
Koraani on humpuukia ja sen nuodattaminen kanssa turhaa opillisesti.

Miksi olette kateellisia king-davidin autolle ja muulle? Mitä olen hänen tekstejään lukenut on hänellä ollut vaikeuksia ihan kuten muillakin. Tekstit ovat tähän asti raittiita ja kantaaottavia.

king-david kirjoitti:

Raamatun laki ei millään tavoin ole koskaan ihmistä vastaan. Kaikki käskyt ja muut ovat loppujen lopuksi ihmistä suojelevia. Koraani on tyystin toinen asia. Minä pyrin noudattamaan Raamattua, mutta ihminen minäkin vain olen ja savea suuren Jumalan edessä. Niinkuin Joosua sanoi: Tehkää te mitä haluatte, mutta minä ja perheeni palvelemme Jumalaa.

Tälle jälkimmäiselle vastaisin, etten ajele ylinopeutta enkä sakkojakaan pahemmin ole saanut. Joskus 90-luvulla sain viimeksi rikesakon. Parkkeeraan laillisille paikoille.
Mitä tulee taivaan esikartanoihin, niin olen ylipäätänsä tyytyväinen että taivaaseen pääsen. Mieluummin ovimattona taivaassa kuin kuninkaana helvetissä. Kartanon omistan jo nyt joten mitään erityisempää hinkua minulla ei ole mihinkään esikartanoon. Herra itse päättäkööt millainen asuntoni siellä on. Toivottavasti näen sinutkin siellä. Siunausta.

Lue lisää

en ajatellut ollenkaan sinua tai autoasi tai kartanoitasi vastausta kirjottaessani, eikä siinä siis ollut minkäänlaista piikkiä sinulle.
olen kyllä katsonut galleria-sivuasi, jossa poseeraat auton ratissa. se ei kuitenkaan ole hetkauttaanut (valitettavasti) minua niin paljoa, että alkaisin vihjailemaan ajotyylistäsi.
luulenpa, että ylinopeus-juttu juonsi juurensa siitä, että ajalen itse usein "hieman" liian hurjimus-vaúhdilla ja saan kuulla siitä jatkuvasti esim. naapureiltani. :-) mainittua parkkeeraus-ongelmaa minulla ei ole.
älä siis suotta kanna minulle kaunaa, hyvä mies!

IBC123 kirjoitti:

Kyllä edellä ajavan auton saa uskova ohittaa. Tottakai!
Mutta, vain silloin kun tuo auto ajaa ihan liian hiljaa ja ohittaa vaarattomasti, nopeusrajoituksia noudattamalla. Liian hiljaa ajosta saa sakot.

King-david on ihan oikeassa ja olen noista laki-asioista samaa mieltä hänen kanssaan.
Koraani on humpuukia ja sen nuodattaminen kanssa turhaa opillisesti.

Miksi olette kateellisia king-davidin autolle ja muulle? Mitä olen hänen tekstejään lukenut on hänellä ollut vaikeuksia ihan kuten muillakin. Tekstit ovat tähän asti raittiita ja kantaaottavia.

Lue lisää

kateellisia autoista! :-))
voi hyvä ihme teijän kanssa: ne on ne autot miesten juttuja, nääs!

tod e kirjoitti:

en ajatellut ollenkaan sinua tai autoasi tai kartanoitasi vastausta kirjottaessani, eikä siinä siis ollut minkäänlaista piikkiä sinulle.
olen kyllä katsonut galleria-sivuasi, jossa poseeraat auton ratissa. se ei kuitenkaan ole hetkauttaanut (valitettavasti) minua niin paljoa, että alkaisin vihjailemaan ajotyylistäsi.
luulenpa, että ylinopeus-juttu juonsi juurensa siitä, että ajalen itse usein "hieman" liian hurjimus-vaúhdilla ja saan kuulla siitä jatkuvasti esim. naapureiltani. :-) mainittua parkkeeraus-ongelmaa minulla ei ole.
älä siis suotta kanna minulle kaunaa, hyvä mies!

Lue lisää

kaveri laittaa nicikseen KUNINGAS, poseeraa laina-autossa, tupee päässä.

Äijällä on pituutta 159 cm kengät jalassa.

Pienim*n*isten ongelma tulee tässä esiin yhdistettynä vähäisiin hengenlahjoihin.

Jumal varjelkoon meitä tuollaisilta.

Nassen kirjoitti:

kaveri laittaa nicikseen KUNINGAS, poseeraa laina-autossa, tupee päässä.

Äijällä on pituutta 159 cm kengät jalassa.

Pienim*n*isten ongelma tulee tässä esiin yhdistettynä vähäisiin hengenlahjoihin.

Jumal varjelkoon meitä tuollaisilta.

Lue lisää

Sarasvuo on sanonu, että Suomi on ainoa maa jossa kateus voittaa kiiman. Aika hyvä läppä. Meinaan ihme sakkia täälläkin kun viitsii jonkun omaisuutta koko ajan nokkia. Tosi kateellisii urveltajia. Mä muuten luulen tietäväni tyypin, ton Davidin. Oli kerran Juhannuskonfassa ja istu ihan mun edessä.

kirjoittelua kirjoitti:

Sarasvuo on sanonu, että Suomi on ainoa maa jossa kateus voittaa kiiman. Aika hyvä läppä. Meinaan ihme sakkia täälläkin kun viitsii jonkun omaisuutta koko ajan nokkia. Tosi kateellisii urveltajia. Mä muuten luulen tietäväni tyypin, ton Davidin. Oli kerran Juhannuskonfassa ja istu ihan mun edessä.

Lue lisää

ei ole mitään mitä kadehtia.

Nasse kirjoitti:

ei ole mitään mitä kadehtia.

kiinnitti vaan mun huomion. Tai oikeestaan sen muija. Joku missi tai jotain.

tod e kirjoitti:

kateellisia autoista! :-))
voi hyvä ihme teijän kanssa: ne on ne autot miesten juttuja, nääs!

Höppänältäkö vaikutat, älä kiertele. Sinä itse annoit esimerkin hitaasti ajavasta autosta. Olepa rehellinen.

kateellisia autoista!:-))

IBC123 kirjoitti:

Höppänältäkö vaikutat, älä kiertele. Sinä itse annoit esimerkin hitaasti ajavasta autosta. Olepa rehellinen.

kateellisia autoista!:-))

sinä et nyt ole tajunnut ollenkaan, mitä sarkastisella viestilläni yritin heittää.

usko pois, että minä olen sitä lajia ihminen, etten osaa kauheasti olla kateellinen,
kaikkein vähiten jonkun tuntemattoman miehen autosta. :-ooo!

ps. jos nyt avitan vähän: minä ärsyynnyn liikenteessä hyvin usein, mutta en toisten kuljettajien autojen komeuteen.

Kiitos hyvästä vastauksestasi. Suunnilleen samoilla linjoilla. Maallista lakia tulee palvella niin kauan kuin se on Raamatun lakien kanssa sopusoinnussa. Mutta kun ja jkos maallinen laki menee harhaan on palveltava ennemmin Jumalaa kuin maallista lakia ja myös oltava valmis vastaanottamaan seuraukset. Näinhän myös apostolit toimivat kun heitä kiellettiin saarnaamasta Jeeuksesta. he mieluummin saarnasivat ja ottivat vastaan rangaistuksen.

king-david kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksestasi. Suunnilleen samoilla linjoilla. Maallista lakia tulee palvella niin kauan kuin se on Raamatun lakien kanssa sopusoinnussa. Mutta kun ja jkos maallinen laki menee harhaan on palveltava ennemmin Jumalaa kuin maallista lakia ja myös oltava valmis vastaanottamaan seuraukset. Näinhän myös apostolit toimivat kun heitä kiellettiin saarnaamasta Jeeuksesta. he mieluummin saarnasivat ja ottivat vastaan rangaistuksen.

Lue lisää

Teoria on teoriaa, kun ei ole ainuttakaan konkreettista esimerkkiä Saisikos edes yhden esimerkin, jossa mielestäsi pitää olla valmis rikkomaan maallista lakia?

poikalapsi kirjoitti:

Teoria on teoriaa, kun ei ole ainuttakaan konkreettista esimerkkiä Saisikos edes yhden esimerkin, jossa mielestäsi pitää olla valmis rikkomaan maallista lakia?

Siis maallista lakiahan ei missään nimessä ehdoin tahdoin pidä rikkoa. Mutta jos tulee sellainen tilanne, että esim. sananjulistus kiellettäisiisn niin kyllä sanaa tulee silti pyrkiä julistamaan, sanoi maallinen laki mitä tahansa. Esimerkiksi Kiinassa hyvin monet saraajat ovat joutuneet vankilaan. Eräät ovat siellä viruneet jopa parikymmentä vuotta. Suomessa saa toki vielä julistaa vapaasti.

king-david kirjoitti:

Siis maallista lakiahan ei missään nimessä ehdoin tahdoin pidä rikkoa. Mutta jos tulee sellainen tilanne, että esim. sananjulistus kiellettäisiisn niin kyllä sanaa tulee silti pyrkiä julistamaan, sanoi maallinen laki mitä tahansa. Esimerkiksi Kiinassa hyvin monet saraajat ovat joutuneet vankilaan. Eräät ovat siellä viruneet jopa parikymmentä vuotta. Suomessa saa toki vielä julistaa vapaasti.

Lue lisää

Tuo vielä-sana minua ihmetyttää: pelkäätkö oikeasti, että Suomessa on sananvapaus vaarassa? Miltä taholta uhka muka tulee?

Mietipäs nyt esimerkki hiukan lähempää kuin Kiinasta. Suomen lainsäädännössä ei siis olekaan mitään Raamatun vastaista mielestäsi? Jos olet tuota mieltä, olet muuttanut käsityksiäsi muutamista asioista.

poikalapsi kirjoitti:

Tuo vielä-sana minua ihmetyttää: pelkäätkö oikeasti, että Suomessa on sananvapaus vaarassa? Miltä taholta uhka muka tulee?

Mietipäs nyt esimerkki hiukan lähempää kuin Kiinasta. Suomen lainsäädännössä ei siis olekaan mitään Raamatun vastaista mielestäsi? Jos olet tuota mieltä, olet muuttanut käsityksiäsi muutamista asioista.

Lue lisää

vois katsella,ettei homo sivuilla kaiketi saa evankelioida kovin kauaa.
Tai syntiä synniksi ilmoittaa edes homoille.

king-david kirjoitti:

Siis maallista lakiahan ei missään nimessä ehdoin tahdoin pidä rikkoa. Mutta jos tulee sellainen tilanne, että esim. sananjulistus kiellettäisiisn niin kyllä sanaa tulee silti pyrkiä julistamaan, sanoi maallinen laki mitä tahansa. Esimerkiksi Kiinassa hyvin monet saraajat ovat joutuneet vankilaan. Eräät ovat siellä viruneet jopa parikymmentä vuotta. Suomessa saa toki vielä julistaa vapaasti.

Lue lisää

saa siis julistaa vapaasti? Jos lahkolaiset pääsisivät päättämään niin tuo vapaus koskisi ainoastaan lahkolaisten sanoman julistamista.

Vai mitä sanii 151 senttinen metriheikki?

Nassen kirjoitti:

saa siis julistaa vapaasti? Jos lahkolaiset pääsisivät päättämään niin tuo vapaus koskisi ainoastaan lahkolaisten sanoman julistamista.

Vai mitä sanii 151 senttinen metriheikki?

Lue lisää

Itse olen 171 cm. Entä sinä?
"Lahkolainen" kalskahtaa aika ikävältä korvaan.


Ja poikalapselle voisin sanoa nyt kun muistutit ettei mielipiteeni homoseksualismista ole mihinkään muuttunut niinkuin ei sinunkaan.

Ps. otin autokuvan pois galleriasivultani niin ei siitä tarvitse enempää jauhaa. Alkoi kyllästyttää tällaiset keskustelut.

king-david kirjoitti:

Itse olen 171 cm. Entä sinä?
"Lahkolainen" kalskahtaa aika ikävältä korvaan.


Ja poikalapselle voisin sanoa nyt kun muistutit ettei mielipiteeni homoseksualismista ole mihinkään muuttunut niinkuin ei sinunkaan.

Ps. otin autokuvan pois galleriasivultani niin ei siitä tarvitse enempää jauhaa. Alkoi kyllästyttää tällaiset keskustelut.

Lue lisää

Jos nyt ymmärisn vihjailusi oikein, sinusta sinulla on uskovana oikeus syrjiä homoa homoutensa vuoksi, vaikka syrjintä on Suomen maallisen lain mukaan laitonta. Niinkö? Muistutan, että samanmoisen asenteen perusteella minä saan sitten oman mielipiteeni perusteella syrjiä joka käänteessä helluntailaisia, jos haluan. En kylläkään halua, koska minusta semmoinen olisi päätöntä ja antaisi helluntailaislle oikeuden syrjiä minua homona. No, MINÄ käännän tässä nyt sen toisen posken.

Muuten: MIKSI sinulla on mielipide jonkun toisen ihmisen henkilökohtaisesta, synnynnäisestä ominaisuudesta? MIKÄ oikeus sinulla on semmoiseen mielipiteeseen?

poikalapsi kirjoitti:

Jos nyt ymmärisn vihjailusi oikein, sinusta sinulla on uskovana oikeus syrjiä homoa homoutensa vuoksi, vaikka syrjintä on Suomen maallisen lain mukaan laitonta. Niinkö? Muistutan, että samanmoisen asenteen perusteella minä saan sitten oman mielipiteeni perusteella syrjiä joka käänteessä helluntailaisia, jos haluan. En kylläkään halua, koska minusta semmoinen olisi päätöntä ja antaisi helluntailaislle oikeuden syrjiä minua homona. No, MINÄ käännän tässä nyt sen toisen posken.

Muuten: MIKSI sinulla on mielipide jonkun toisen ihmisen henkilökohtaisesta, synnynnäisestä ominaisuudesta? MIKÄ oikeus sinulla on semmoiseen mielipiteeseen?

Lue lisää

Suomessa on mielipiteen vapaus, mutta syrjintä onkin sitten toinen juttu. Ei kukaan uskovainen syrji ketään. Ei ainakaan pitäisi niin tehdä. Syrjintä on lailla kielletty kohdistui se sitten homoihin, helluntailaisiin, etnisiin vähemmistöihin tai mihin tahansa.

Mutta Raamattu ei hyväksy, että miehet makaavat miesten kanssa.

Ja muuten poikalapsi, jos sinä olet uskossa, niin sinun ei pidä vastata samalla mitalla takaisin. Vaikka kuka haukkuisi sinua millä sanoilla tahansa tai homoutesi vuoksi, niin Raamattu ei opeta antamaan samalla mitalla takaisin. Olet oikealla tiellä kun otit puheeksi toisen posken kääntämisen. Ja sen tiedät varsin hyvin, etten minä ole sinua koskaan haukkunut tai nimitellyt. Se ei ole tapaistani. Joku muu sinua täälläkin on varmasti haukkunut. En minäkään vastaa sinun ilkeyksiisi mitä usein olet niskaani kaatanut.
Mutta jos minä noudatan Raamatun sanaa, enkä hyväksy sitä, että miehet makaavat toistensa kanssa niin ei se silti ole syrjimistä!! Minulla on oikeus noudattaa Raamattua ja siitä oikeudesta tulen pitämän kiinni.

Lisäksi...Olet kai sinä ihmisenä paljon muutakin kuin homo? Etkö sinä ole ihminen niinkuin minäkin? Minä en lokeroi sinua homoutesi vuoksi. Minulle ihminen on muutakin kuin homo tai hetero. Ammatissani työskentelen monien homojen ja bi-seksualistien kanssa enkä minä lähde heitä lokeroimaan. Eräskin heistä kuoli muutama viikko sitten AIDSIIN ja minulle ainakin tuli surullinen olo. Olinhan sentään jonkin verran oppinut tuntemaan häntä. Nämä homot ja bit toki tietävät mielipiteeni, muttei se estä heitä työskentelemästä kanssani eikä heidän homoutensa estä minua ottamasta heitä töihin.

king-david kirjoitti:

Suomessa on mielipiteen vapaus, mutta syrjintä onkin sitten toinen juttu. Ei kukaan uskovainen syrji ketään. Ei ainakaan pitäisi niin tehdä. Syrjintä on lailla kielletty kohdistui se sitten homoihin, helluntailaisiin, etnisiin vähemmistöihin tai mihin tahansa.

Mutta Raamattu ei hyväksy, että miehet makaavat miesten kanssa.

Ja muuten poikalapsi, jos sinä olet uskossa, niin sinun ei pidä vastata samalla mitalla takaisin. Vaikka kuka haukkuisi sinua millä sanoilla tahansa tai homoutesi vuoksi, niin Raamattu ei opeta antamaan samalla mitalla takaisin. Olet oikealla tiellä kun otit puheeksi toisen posken kääntämisen. Ja sen tiedät varsin hyvin, etten minä ole sinua koskaan haukkunut tai nimitellyt. Se ei ole tapaistani. Joku muu sinua täälläkin on varmasti haukkunut. En minäkään vastaa sinun ilkeyksiisi mitä usein olet niskaani kaatanut.
Mutta jos minä noudatan Raamatun sanaa, enkä hyväksy sitä, että miehet makaavat toistensa kanssa niin ei se silti ole syrjimistä!! Minulla on oikeus noudattaa Raamattua ja siitä oikeudesta tulen pitämän kiinni.

Lisäksi...Olet kai sinä ihmisenä paljon muutakin kuin homo? Etkö sinä ole ihminen niinkuin minäkin? Minä en lokeroi sinua homoutesi vuoksi. Minulle ihminen on muutakin kuin homo tai hetero. Ammatissani työskentelen monien homojen ja bi-seksualistien kanssa enkä minä lähde heitä lokeroimaan. Eräskin heistä kuoli muutama viikko sitten AIDSIIN ja minulle ainakin tuli surullinen olo. Olinhan sentään jonkin verran oppinut tuntemaan häntä. Nämä homot ja bit toki tietävät mielipiteeni, muttei se estä heitä työskentelemästä kanssani eikä heidän homoutensa estä minua ottamasta heitä töihin.

Lue lisää

Minä olen ihmisenä nimen omaan ihminen, jolla on homoseksuaalinen identiteetti. Juuri siksi minua loukkaa tuo jatkuva makaamisesta puhuminen, jota sinä monen muun ohella jatkat: ihan kuin seksuaalisuus ja seksi olisivat synonyymit.

Minulla on täysi oikeus ja jopa velvollisuus olla oma itseni ihmnisenä. Te pelkän seksin homouteen kytkijät osoitatte lähinnä oman rajoittuneisuutenne: seksuaalisuus on Luojan luoma ihmisen perusasia, joka on jokaisessa. Jos homous on syntiä, koko minuuteni on siis syntiä - minun on syytä lopettaa elämäni. Siksipä en kaipaakaan "mielipiteitä" omasta seksuaalisuudestani enkä tarjoile omiani muiden seksuaalisuudesta. Ei minun kuulu olla mitään mieltä vaikkapa sinun seksuaalisuudestasi, ei sinunkaan kuulu työntää tietämätöntä nenääsi minun seksuaalisuuteeni ja puhua "makaamisesta".

Vai onko sinusta oikein, jos sanon sinun heteroseksuaalisuuttasi panemiseksi? Kertooko se OLENNAISEN kaikesta siitä, mitä heteroseksuaaliseen suhteeseen sinun ja vaimosi välillä liittyy? En usko, toivon, ettei.

Homo on homo, hetero on hetero. Rauhanomaiseen rinnakkaineloon kuuluu mm. se, että antaa arvon toiselle ja kunnioittaa tätä sellaisenaan. Nuo makaamisjutut eivät kerro kunnioituksesta vaan vuosituhansien takaisesta asenteesta, joka silloin oli ymmärrettävä, koska TIETOA ihmisen seksuaalisuudesta ei juuri ollut. Järjetöntä on kuitenkaan moisiin vedota nykyaikana, ihan järjetöntä.

poikalapsi kirjoitti:

Jos nyt ymmärisn vihjailusi oikein, sinusta sinulla on uskovana oikeus syrjiä homoa homoutensa vuoksi, vaikka syrjintä on Suomen maallisen lain mukaan laitonta. Niinkö? Muistutan, että samanmoisen asenteen perusteella minä saan sitten oman mielipiteeni perusteella syrjiä joka käänteessä helluntailaisia, jos haluan. En kylläkään halua, koska minusta semmoinen olisi päätöntä ja antaisi helluntailaislle oikeuden syrjiä minua homona. No, MINÄ käännän tässä nyt sen toisen posken.

Muuten: MIKSI sinulla on mielipide jonkun toisen ihmisen henkilökohtaisesta, synnynnäisestä ominaisuudesta? MIKÄ oikeus sinulla on semmoiseen mielipiteeseen?

Lue lisää

mutta kysymykselläsi koskettelet juuri sitä problematiikkaa, joka minunkin kirjoitukseni aiheena oli.
Miksi jollakin olisi oikeus tehdä jotain ja toisella ei ja mihin nämä oikeudet perustuvat ja milloin laki niitä rajoittaa.

King-David tähän syrjintäkysymykseen jo vastasikin. Mutta lyhyesti vielä.
Suomen lain mukaan homoseksuaalit ovat vähemmistö jota ei saa syrjiä.
Kuitenkin kyseessä on vähemmistö joka aiemmin luokiteltiin kriminaaleiksi. Silloin homoseksuaalisten taipumusten harjoittaminen oli rikos. Oletko sitä mieltä, että homoilla myös tuolloin oli oikeus harjoittaa taipumuksiaan? Ainakaan se oikeus ei perustunut lakiin.
Lainsäädäntö on siis muuttuvaa.
Laki myös määrittelee millainen homoihin kohdistuva asennoituminen on syrjintää ja millainen ei.
Että keskustelemme asioista ja ilmaisen Raamattuun ja kristilliseen vakaumukseeni perustuvan näkemyksen homoudesta, ei ainakaan vielä ole (siis nykyisen lain mukaan) syrjintää.

> MIKSI sinulla on mielipide jonkun toisen ihmisen henkilökohtaisesta, synnynnäisestä ominaisuudesta? MIKÄ oikeus sinulla on semmoiseen mielipiteeseen? <
Kysymyksesi sisältää ensinnäkin ennakko-oletuksen: homous on henkilökohtainen, synnynnäinen ominaisuus. Tavallaan siis itse jo vastaat asettamaasi kysymykseen: homoudesta puhuminen on puuttumista ihmisen henkilökohtaiseen, synnynnäiseen ominaisuuteen. Minulle homoudesta keskusteleminen ei kuitenkaan ole sitä. Se on keskustelemista raamatullisista periaatteista, ei jonkun "synnynnäisistä" ominaisuuksista.
MIKÄ oikeus minulla on mielipiteeseeni?
Tietenkin on. Se oikeus on sinulla ja se oikeus on minulla.
Jos oikeutta mielipiteeseen ja sen ilmaisemiseen aletaan rajoittaa - silloin on kyse syrjinnästä.

Juridisesti. On syrjimistä joka kuuluu normaaliin kanssakäymiseen. Inhimillisesti ajatellen jokaisella on oikeus päättää kenet hyväksyy ystäväpiiriinsä, kenen kanssa keskustelee jne.
Tiettyyn rajaan saakka laki hyväksyy "syrjinnän". (*1).
Kun mielipiteen ilmaisemisen oikeutta sosiaalisessa kanssakäymisessä aletaan estää tavalla jossa puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, toiminta muuttuu jo juridisessakin mielessä rikokseksi.

Kirjoitat, että jos syrjisit jotakuta niin se puolestaan antaisi hänelle oikeuden syrjiä sinua, kuinka niin?
Vetoat itse lakiin:
> syrjintä on Suomen maallisen lain mukaan laitonta. <
Jos rikot lakia tai jos minä rikon lakia, antaako se toiselle oikeuden rikkoa lakia? Moraalisesti ehkä siinä tapauksessa, jos ajatellaan että loukatulla on oikeus vastata loukkaajalleen samalla mitalla, mutta lain mukaan ei. Jos minua lyödään ja lyön takaisin, saattaa olla lieventävä seikka että minua on lyöty ensin, mutta tuomiolla olen itsekin! Itsepuolustus tietysti on asia erikseen, jos olen suojellut henkeäni, sen lakikin hyväksyy.
Itse olen sitä mieltä ettei lain rikkominen oikeuta toista lain rikkomiseen edes moraalisessa mielessä, päinvastoin.

Ja ainakin uskovina olemme vastuussa vain omista teoistamme.
Jumala on antanut voiman antaa anteeksi ja Hänen yhteydessään kokea kuinka jumalallinen rakkaus tekee meille mahdolliseksi sen mihin emme lihassamme kykenisi. Uskovina meidät on kutsuttu elämään todeksi nuo Jumalan mahdollisuudet ja niiden kautta, kun itse olemme Hänen voittamiaan, elämään voittajina sielunvihollisen hyökkäysten keskellä.

Ihan oikein että käännät toisen posken.
Pitäisi kuitenkin erottaa milloin on todellisesti lyöty ja milloin on kyse vaan siitä että joku ilmaisee mielipiteensä joka on erilainen kuin omasi.
Jos olisin aina "kääntämässä toista poskea" kun joku on kanssani eri mieltä, esim. homoudesta, seurauksena olisi kyllä aikamoinen "marttyyri-mentaliteetti". Silloin keskipisteenä on oma minä, kerskaillen posken kääntämisestään, sen sijaan että keskipisteenä olisi Kristus: Hän ainoa, josta todellisesti voimme kerskata.

- - -

*1. Poikkeuksena autoritääriset valtiot, joissa yksilöllisiä oikeuksia ja niihin kuuluvaa normaalia "syrjinnän oikeutta" rajoitetaan. Esimerkiksi vanhassa Neuvostoliitossa kommunisteja ei saanut millään tavalla syrjiä, se oli hengenvaarallista. Uskovia sen sijaan sai. Uskovien syrjintää ei luokiteltu syrjinnäksi koska pidettiin yleisenä tosiasiana että raamatullinen usko on paitsi epärealistista myöskin vahingollista ja sellaisena ehdottoman tuomittavaa.

poikalapsi kirjoitti:

Minä olen ihmisenä nimen omaan ihminen, jolla on homoseksuaalinen identiteetti. Juuri siksi minua loukkaa tuo jatkuva makaamisesta puhuminen, jota sinä monen muun ohella jatkat: ihan kuin seksuaalisuus ja seksi olisivat synonyymit.

Minulla on täysi oikeus ja jopa velvollisuus olla oma itseni ihmnisenä. Te pelkän seksin homouteen kytkijät osoitatte lähinnä oman rajoittuneisuutenne: seksuaalisuus on Luojan luoma ihmisen perusasia, joka on jokaisessa. Jos homous on syntiä, koko minuuteni on siis syntiä - minun on syytä lopettaa elämäni. Siksipä en kaipaakaan "mielipiteitä" omasta seksuaalisuudestani enkä tarjoile omiani muiden seksuaalisuudesta. Ei minun kuulu olla mitään mieltä vaikkapa sinun seksuaalisuudestasi, ei sinunkaan kuulu työntää tietämätöntä nenääsi minun seksuaalisuuteeni ja puhua "makaamisesta".

Vai onko sinusta oikein, jos sanon sinun heteroseksuaalisuuttasi panemiseksi? Kertooko se OLENNAISEN kaikesta siitä, mitä heteroseksuaaliseen suhteeseen sinun ja vaimosi välillä liittyy? En usko, toivon, ettei.

Homo on homo, hetero on hetero. Rauhanomaiseen rinnakkaineloon kuuluu mm. se, että antaa arvon toiselle ja kunnioittaa tätä sellaisenaan. Nuo makaamisjutut eivät kerro kunnioituksesta vaan vuosituhansien takaisesta asenteesta, joka silloin oli ymmärrettävä, koska TIETOA ihmisen seksuaalisuudesta ei juuri ollut. Järjetöntä on kuitenkaan moisiin vedota nykyaikana, ihan järjetöntä.

Lue lisää

nyt oli kyse nimenomaan lainsäädännöllisistä kysymyksistä ja myös Raamatun kannasta ja Raamatun kannan tulkinnoista, mm. homouteen joka jälleen näyttää nousseen keskeiseksi.
Ei laki suinkaan tuomitse (ei edes se aiempi laki, joka luokitteli homoseksuaalisen "makaamisen ja panemisen" rikokseksi) sitä että homo syö, katselee elokuvia, keskustelee, tuntee erilaisia tunteita jne. Myöskään Raamattu ei niitä asioita tuomitse, vaan nimenomaan "makaamisen ja panemisen".

Homous sinänsä ei ole tuomittavaa millään tapaa. Sen sijaan homoseksualismin eli juuri tuon mainitsemasi makaamisen ja panemisen harjoittaminen on.

On toki suuri ero siinä harjoittaako hetero seksuaaliseen identiteettiinsä kuuluvaa kanssakäymistä tai harjoittaako homo omaan seksuaaliseen identiteettiinsä kuuluvaa kanssakäymistä.
Edelleenkin yhteiskunnan perusyksikkö on perhe.
Homoseksuaalin ja heteron oikeuksia ei voida rinnastaa.

Muuten kirjoituksessasi on mielestäni kyllä hyvä pointti tämä. Seksuaalisuudessa on kyse muustakin kuin seksistä. Ja että ihminen on ihminen kokonaisvaltaisesti. Totta kyllä uskovat monasti näkee asian liian yksioikoisesti - eikä ainoastaan uskovat, vaan yleensä heterot. Jos heteromies kuulee työpaikallaan olevasta homomiehestä niin ensimmäisenä hänelle ehkä nousee mieleen että yrittääköhän se iskeä minua. Mutta eihän kaikki heterotkaan kaikkia naisia iske! Ei ainakaan pitäisi.
Ihminen on kohdattava ihmisenä. Hyvä niin.

Kyllä minä ainakin tahdon kohdata ihmisen ihmisenä. Olkoon hän sitten seksuaaliselta suuntautuneisuudeltaan mitä tahansa. Se ei kuitenkaan muuta sitä että kun aletaan keskustella seksistä, siitä asiasta minulla on omat mielipiteeni ja käsitykseni. Se ei vältämättä suinkaan ole ihmisen lokeroimista eikä omaa rajoittuneisuutta.

king-david kirjoitti:

Itse olen 171 cm. Entä sinä?
"Lahkolainen" kalskahtaa aika ikävältä korvaan.


Ja poikalapselle voisin sanoa nyt kun muistutit ettei mielipiteeni homoseksualismista ole mihinkään muuttunut niinkuin ei sinunkaan.

Ps. otin autokuvan pois galleriasivultani niin ei siitä tarvitse enempää jauhaa. Alkoi kyllästyttää tällaiset keskustelut.

Lue lisää

toi 171 oli stetsoni päässä ja sukset jalassa....

poikalapsi kirjoitti:

Jos nyt ymmärisn vihjailusi oikein, sinusta sinulla on uskovana oikeus syrjiä homoa homoutensa vuoksi, vaikka syrjintä on Suomen maallisen lain mukaan laitonta. Niinkö? Muistutan, että samanmoisen asenteen perusteella minä saan sitten oman mielipiteeni perusteella syrjiä joka käänteessä helluntailaisia, jos haluan. En kylläkään halua, koska minusta semmoinen olisi päätöntä ja antaisi helluntailaislle oikeuden syrjiä minua homona. No, MINÄ käännän tässä nyt sen toisen posken.

Muuten: MIKSI sinulla on mielipide jonkun toisen ihmisen henkilökohtaisesta, synnynnäisestä ominaisuudesta? MIKÄ oikeus sinulla on semmoiseen mielipiteeseen?

Lue lisää

syrji,mutta raamatun sana joskus sattuu,varsinkin jos se ilmoittaa synnin jossa itse sattuu elämään.
Niin mullekin kävi,vaikka "alkoholistiksi" synnyinkin" HERRANI VAPAUTTI ja on eheyttänyt,samoin sain hyljätä myös tuon synnillisen elämän.
KOKEILE JEESUSTA SINÄKIN!

fri kirjoitti:

syrji,mutta raamatun sana joskus sattuu,varsinkin jos se ilmoittaa synnin jossa itse sattuu elämään.
Niin mullekin kävi,vaikka "alkoholistiksi" synnyinkin" HERRANI VAPAUTTI ja on eheyttänyt,samoin sain hyljätä myös tuon synnillisen elämän.
KOKEILE JEESUSTA SINÄKIN!

Lue lisää

Ihan kaikessa ystävyydessä: LOPETA tuo jatkuva taikauskon ja muun roskan tyrkytys. Minä yiedän oikein mainiosti, että homo on hautaan asti homo, vaikka kuinka latelisit satujasi päivästä toiseen. Anna olla: usko mihin uskot, minusta et KOSKAAN saa helluntailaista. Minulla on aivot, Jumala minulle nekin antoi kuten homouteni. Kiitän Häntä siitä.

Toivottavasti Herra vapauttaa sinut myös tyrkytyshalusta ja roskapuheista. Teillähän ei seurakunnassa ole homoja...

poikalapsi kirjoitti:

Ihan kaikessa ystävyydessä: LOPETA tuo jatkuva taikauskon ja muun roskan tyrkytys. Minä yiedän oikein mainiosti, että homo on hautaan asti homo, vaikka kuinka latelisit satujasi päivästä toiseen. Anna olla: usko mihin uskot, minusta et KOSKAAN saa helluntailaista. Minulla on aivot, Jumala minulle nekin antoi kuten homouteni. Kiitän Häntä siitä.

Toivottavasti Herra vapauttaa sinut myös tyrkytyshalusta ja roskapuheista. Teillähän ei seurakunnassa ole homoja...

Lue lisää

olemassa ja siellä kaiketi homoudesta saa vääntää asiaa joka vois sua paremmin kiinostaa,en tiedä.
Ehkä tän helari sivuston vois vähän raamatullisemmaksi laskea,koska jotkut sentään raamatun jakeilla perustelee kantansa.
Minä tuolla aiemmin kirjoitin,etten ala kokonaisuutta raamatusta pilkkomaan, vaan ottakoon kukin selvää kuinka raamattu asiat meille ilmoittaa.
Se mikä Jumalan silmissä on syntiä se on syntiä vaikket sitä sinä tai minä siksi hyväksy.

Kyllä Jumalan tahto ilmenee raamatusta,jos ihminen nöyrtyy sen vastaan ottamaan.
Vielä kerran et sinä täälläkään kirjoittelisi jos homoudesta ei kukaan kantaa ottaisi.
Koitat katkeruudessasi etsiä syitä helareista,jotka siteeraavat raamattua.
Sillekkään et mahda mitään ,että Jumala suuressa rakkaudessaan sinuakin kutsuu pelastukseen,vaikka morkaatkin ramatun opetusta ja Sanaa vastaan.
Minä en sinua houkuttele, mutta tiedän Vapahtajani tahdon hiukan syvemmältä kuin sinä.

fri kirjoitti:

olemassa ja siellä kaiketi homoudesta saa vääntää asiaa joka vois sua paremmin kiinostaa,en tiedä.
Ehkä tän helari sivuston vois vähän raamatullisemmaksi laskea,koska jotkut sentään raamatun jakeilla perustelee kantansa.
Minä tuolla aiemmin kirjoitin,etten ala kokonaisuutta raamatusta pilkkomaan, vaan ottakoon kukin selvää kuinka raamattu asiat meille ilmoittaa.
Se mikä Jumalan silmissä on syntiä se on syntiä vaikket sitä sinä tai minä siksi hyväksy.

Kyllä Jumalan tahto ilmenee raamatusta,jos ihminen nöyrtyy sen vastaan ottamaan.
Vielä kerran et sinä täälläkään kirjoittelisi jos homoudesta ei kukaan kantaa ottaisi.
Koitat katkeruudessasi etsiä syitä helareista,jotka siteeraavat raamattua.
Sillekkään et mahda mitään ,että Jumala suuressa rakkaudessaan sinuakin kutsuu pelastukseen,vaikka morkaatkin ramatun opetusta ja Sanaa vastaan.
Minä en sinua houkuttele, mutta tiedän Vapahtajani tahdon hiukan syvemmältä kuin sinä.

Lue lisää

Olet sinä kyllä merkillinen vänkääjä. Ensinnäkin TÄÄLLÄ keskustellan niistä asioista, jotka ovat helluntailaisille elämässä tarpeellsiia keskusteltavia. En ymmärrä sinun ja jokusen muun tarvetta hätistää KAIKKI puhe seksuaalivähemmistöistä yäältä pois. Meitä homoja on joukoissanne, vaikka kuinka kiellätte. Teillä on kohtaamisessa ongelma, jos on puhuttava täällä, ei millään homopalstoilla, joilla ette liiku. Samaan sävyyn voisin kysyä, mikset mene Netmissioniin "keskustelemaan", jos kerran sinua kiinnostaa vain oman propagandasi sävyttämä oppi ja siitä hymistely? Mikset mene? Minusta saat olla täällä, ihmettelen vain.

EN ole katkera. En myöskään kaipaa sinun epäonnistuneita tulkintojasi omista motiiveistani osallistua keskusteluihin. Olen motiivini selittänyt sinulleKIN, vaan ethän sinä usko niitä. Et sinä muuta usko kuin omat luulosi, joita sitten totena kylvät ympärillesi.

Jumalasta sinulla on oma käsityksesi, minulla omani. Aion pitää omani, koska sinun käsityksesi ei todellakaan ole kovin selkeä eikä raamatullinenkaan MINUN mielestäni.

Valehtelet minun vastustavan Jumalan sanaa. Valehtele rauhassa, omahan se on ongelmasi. Sontaoppisi tyrkyttämisen minulle saat nyt luvan lopetta. MINUA ei kiinnosta, mihin sinä uskot: oma on häpeäsi. Omat ovat houreesi.

poikalapsi kirjoitti:

Olet sinä kyllä merkillinen vänkääjä. Ensinnäkin TÄÄLLÄ keskustellan niistä asioista, jotka ovat helluntailaisille elämässä tarpeellsiia keskusteltavia. En ymmärrä sinun ja jokusen muun tarvetta hätistää KAIKKI puhe seksuaalivähemmistöistä yäältä pois. Meitä homoja on joukoissanne, vaikka kuinka kiellätte. Teillä on kohtaamisessa ongelma, jos on puhuttava täällä, ei millään homopalstoilla, joilla ette liiku. Samaan sävyyn voisin kysyä, mikset mene Netmissioniin "keskustelemaan", jos kerran sinua kiinnostaa vain oman propagandasi sävyttämä oppi ja siitä hymistely? Mikset mene? Minusta saat olla täällä, ihmettelen vain.

EN ole katkera. En myöskään kaipaa sinun epäonnistuneita tulkintojasi omista motiiveistani osallistua keskusteluihin. Olen motiivini selittänyt sinulleKIN, vaan ethän sinä usko niitä. Et sinä muuta usko kuin omat luulosi, joita sitten totena kylvät ympärillesi.

Jumalasta sinulla on oma käsityksesi, minulla omani. Aion pitää omani, koska sinun käsityksesi ei todellakaan ole kovin selkeä eikä raamatullinenkaan MINUN mielestäni.

Valehtelet minun vastustavan Jumalan sanaa. Valehtele rauhassa, omahan se on ongelmasi. Sontaoppisi tyrkyttämisen minulle saat nyt luvan lopetta. MINUA ei kiinnosta, mihin sinä uskot: oma on häpeäsi. Omat ovat houreesi.

Lue lisää

koskee niin sinua kuin minuakin.
Saamme tuoda omia mielipiteitämme esille, vaan sinä et ole raamatulla perustellut ettei homous olisi syntiä.
Raamatun sanoma kokonaisuutena ilmoittaa Jumalan suunnitelman ja Hänen tahtonsa ihmisen elämään.
Minä en poista raamatusta asioita ,joita Jumalan Henki on sinne inspiroinut kirjoitettavaksi.
Sinulla taas on halu poistaa sieltä kohdat jotka eivät itseäsi miellytä.
Eikö plekkin totuus,että kun homoudesta sanakin löytyy niin sulla herää hormoonit hyrräämään.
Sanoppa tai selitä miksi raamatussa Jumala sanoo vihaavansa miehen kanssa makaavaa miestä?
Ja miksi Jumala vihaa syntiä ,mutta rakastaa ihmistä?
Miksi ihmisen täytyy hyljätä synti?
Lopuksi ennenkuin lähden matkoille mieti,miksi Jumalan PYHÄ SANA on annettu pienelle ihmiselle???

fri kirjoitti:

koskee niin sinua kuin minuakin.
Saamme tuoda omia mielipiteitämme esille, vaan sinä et ole raamatulla perustellut ettei homous olisi syntiä.
Raamatun sanoma kokonaisuutena ilmoittaa Jumalan suunnitelman ja Hänen tahtonsa ihmisen elämään.
Minä en poista raamatusta asioita ,joita Jumalan Henki on sinne inspiroinut kirjoitettavaksi.
Sinulla taas on halu poistaa sieltä kohdat jotka eivät itseäsi miellytä.
Eikö plekkin totuus,että kun homoudesta sanakin löytyy niin sulla herää hormoonit hyrräämään.
Sanoppa tai selitä miksi raamatussa Jumala sanoo vihaavansa miehen kanssa makaavaa miestä?
Ja miksi Jumala vihaa syntiä ,mutta rakastaa ihmistä?
Miksi ihmisen täytyy hyljätä synti?
Lopuksi ennenkuin lähden matkoille mieti,miksi Jumalan PYHÄ SANA on annettu pienelle ihmiselle???

Lue lisää

Minulla ei ole haluja poistaa Raamatusta mitään, minulla on haluja ymmärtää KOKO RAAMATTUA OMAA TAUSTAANSA VASTEN, ei vain yksisilmäisesti tuomiten luettuja pilkkeitä.

Sinulla on eri Jumala kuin minulla. Minun Jumalani, se kristinuskon Jumala, ei MISSÄÄN sano vihaavansa homomiestä, joka rakstaa toista homomiestä. Hylkää sinä tuo tuomiosyntisi. Heteromiesten irstailut sen sijaan tuomitsee kyllä: varo sinäkin siis ja katsele ahneesti peiliin...

En ole lähdäössä matkoille. Houritko vai onko sinulla muuten vain harhoja?

dfhsejxsnhj

...

Maallisesta ja hengellisestä "regimentistä".

1.
Maallinen lainsäädäntö ei voi määritellä mikä on synti.

Maallisen lainsäädännön tehtävä ei ole ottaa kantaa siihen mikä Jumalan edessä on oikein ja mikä väärin. Ei ainakaan meidän länsimaisessa oikeusjärjestelmässämme. Ja mielestäni näin on hyvä. Joissakin islamilaisissa valtioissa joissa hengellinen regimentti (tai oikeastaan uskonnollinen valtakoneisto) hallitsee ja valvoo maallisen regimentin, määräten maallisen lainsäädännön kautta hengelliset totuuskäsitykset käyttäytymisnormeiksi myös niille jotka eivät usko, on toisin kuin meillä. Siellä ei ole niinkään eroa "maallisen rikoksen" ja "synnin" välillä.

...

2. Maallisen ja hengellisen juridiikan suhde yksilön oikeuksiin.

En ole aivan varma pitäisikö minun olla sitä mieltä että homoseksuaaleille tulee oikeudellisesti sallia seksuaalisen suuntautuneisuudensa harjoittaminen yhteiskunnassa vai ei.
Tällä hetkellä olen sitä mieltä että ei pitäisi sallia, mutta kysymys ei ole aivan yksiselitteinen.
Ainakin teoriassa tuo oikeus voitaisiin myös hengellisestä näkökulmasta antaa. Silloin on kyse vain maallliseen lainsäädäntöön kuuluvasta asiasta. Kuitenkaan en ole valmis menemään niin pitkälle että sallisin homoparien rekisteröidyt, avioliittoon verrattavat parisuhteet. Vaikka ehkä sekin voitaisiin vielä teoriassa hyväksyä?
Syy miksi en moista hyväksy on myös yhteiskunnallinen. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Mies mies tai nainen nainen eivät ole perheen perusyksikkö. Se on luonnoton tilanne.

Jos uskovina hyväksymme homoille oikeuden harjoittaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan - emme siis ole sitä mieltä että homoseksin harjoittaminen tulisi kriminalisoida - emme kuitenkaan voi ulottaa näitä oikeuksia seurakuntaan.
Se mitä sallitaan ei-uskovalle ei ole sallittua uskovalle.
Opetuksemme tulee olla että kun henkilö tulee uskoon hän ei enää voi jatkaa sitä mikä hengellisten tulkintojen valossa on synti. Tässä astutaan hengellisten totuuskäsitysten valtapiiriin.

Edelleen:
Seurakunta ei saa väkivalloin estää uskoontullutta harrastamasta syntiä, olkoon kyse homoseksualismista tai jostakin muusta synnistä.
Seurakunnan tehtävä on opettaa ja yksilöllinen vastuu jää sitten henkilöille itselleen.
Seurakunnalla on oikeus erottaa jäsenyydestään ne jotka eivät elämässään allekirjoita seurakunnassa vallitsevia käsityksiä.

Uskovina opetamme sitoutumista. Emme hyväksy seksiä avioliiton ulkopuolella. Mielestämme seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu ainoastaan avioliittoon jossa se toteutuu turvallisesti omalla paikallaan, siellä missä henkilöt ovat sitoutuneet toisiinsa, keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen.
Eikö siis ole vähintäänkin kummallista, että olemme (tai voisimme olla) valmiit hyväksymään homoille vapauden harjoittaa seksiä, mutta emme hyväksy heille rekisteröityä parisuhdetta eli kahden toisiinsa sitoutuneen henkilön liittoa?
Mainitsin jo että kysymys ei ole aivan yksiselitteinen.
Syy miksi tällainen näkemys voisi olla hengellisesti oikea perustuu hengellisen ja maallisen regimentin eroon. Olemmehan uskovina valmiit sallimaan senkin, että heterot yhteiskunnassa harjoittavat seksiä ilman avioliittoa? Emme vaadi sitäkään kriminalisoitavaksi? Tästäkin on kyllä monenlaisia näkemyksiä pitäisikö niin tehdä!
Mutta kun henkilö tulee uskoon ja seurakuntaan, hän tulee hengellisten näkemysten piiriin. Silloin opetamme heteroille että seksi kuuluu avioliittoon. Homoille opetamme että seksi ei kuulu heille ollenkaan - ja että Jumalalle on mahdollista korjata homoseksuaalinen identiteetti heteroseksuaaliseksi identiteetiksi.


3.
Mitä maallisen lainsäädännön tulee valvoa?

Koskien nyt käsittelemäämme esimerkkiä, siis homoseksuaalisen vähemmistön oikeuksia yhteiskunnassa ja seurakunnassa.
Maallisen lainsäädännön tehtävä on valvoa että homoseksuaaleilla on yhtälaiset oikeudet mielipiteidensä ilmaisuun yhteiskunnassa kuin heteroillakin.
Kuinka tämä ilmenee seurakunnassa ja lainsäädännön suhteessa seurakuntakysymyksiin?
Kristillinen seurakunta perustaa näkemyksensä hengelliseen regimenttiin. Siksi seurakunnassa on ja kuuluukin olla näkemys siitä mikä jumalallisessa mielessä on oikein ja mikä väärin. Osallistuessaan seurakunnan toimintaan henkilö hyväksyy siinä vallitsevat periaatteet.
Seurakunnan saarnapönttöä eivät koske yhtäläiset oikeudet mielipiteen ilmaisuun. Seurakunnan johdon vastuulla on valvoa mitä seurakunnassa julistetaan. Siksi, jos tulkitsemme homouden olevan synti, puhuja ei voi julistaa saarnastuolista opetusta, jossa homoseksuaalisuuden harjoittaminen Jumalan edessä hyväksytään.
Omalla paikallaan seurakunnalla on oikeus osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kertoa mikä Raamatun opetuksen mukaan on yhteiskunnassa synnillistä ja väärin.

Maallisen lainsäädännön tulee siis valvoa esimerkiksi sitä etteivät uskovat esimiehet maallisissa työpaikoissaan syrji eivätkä sorra ateisteja ja että heterot eivät työpaikoillaan syrji eivätkä sorra homoseksuaaleja näiden taipumusten tähden ja toisinpäin eli että ateistit eivät sorra jne.

Samoin maallisen lainsäädännön tulee valvoa mielipiteen ja uskonnonharjoittamisen vapauden säilymistä. Tähän kuuluu uskonnollisen yhdyskunnan oikeus seurakunnallisissa kysymyksissä pitää kiinni hengellisistä näkemyksistään.

...

Näkemykseni on että

a) Seksi on kaunista ja hyvää
b) Seksi kuuluu avioliittoon
c) Avioliitto kuuluu naisen ja miehen välille

Seksi ei voi olla kaunista ja hyvää avioliiton ulkopuolella. Seksi ei voi olla kaunista ja hyvää miehen ja miehen tai naisen ja naisen välillä.

Kuten totesin, mielestäni avioliittoon kuuluu keskinäinen rakkaus ja toinen toisensa kunnioittaminen. Heteroseksuaalisessa avioliitossa jossa keskinäinen rakkaus, toisen kunnioittaminen ja huomioiminen puuttuu, myös seksuaalinen kanssakäyminen syvällisessä mielessä kärsii. Siinä voi olla fyysistä tyydytystä, tuskin kuitenkaan emotionaalista. Jumalan asettama järjestys ja Hänen Raamatussa antamansa periaatteet ovat hyviä ja toimivia, ne rakentavat ja suojelevat elämää, ei riistäen ihmistä vaan johtaen häntä todelliseen toteutumiseen.
Koska elämme syntivaikutusten ja moninaisten demonisten vaikutteiden keskellä maailmassa, yksilön oikean persoonallisen totetumisen tiellä on esteitä.
Suuri osa näistä esteistä perustuu valheelliseen minäkuvaan ja vääristyneisiin käsityksiimme vapaudesta. Hyväksyessämme että Jumala tietää nämä asiat minua paremmin, astumme muuttumisen tielle jossa mielemme uudistumisen kautta pääsemme paremmin kokemaan itsemme juuri sinä persoonana, joka pohjimmiltamme olemme.

mamabeard kirjoitti:

...

Maallisesta ja hengellisestä "regimentistä".

1.
Maallinen lainsäädäntö ei voi määritellä mikä on synti.

Maallisen lainsäädännön tehtävä ei ole ottaa kantaa siihen mikä Jumalan edessä on oikein ja mikä väärin. Ei ainakaan meidän länsimaisessa oikeusjärjestelmässämme. Ja mielestäni näin on hyvä. Joissakin islamilaisissa valtioissa joissa hengellinen regimentti (tai oikeastaan uskonnollinen valtakoneisto) hallitsee ja valvoo maallisen regimentin, määräten maallisen lainsäädännön kautta hengelliset totuuskäsitykset käyttäytymisnormeiksi myös niille jotka eivät usko, on toisin kuin meillä. Siellä ei ole niinkään eroa "maallisen rikoksen" ja "synnin" välillä.

...

2. Maallisen ja hengellisen juridiikan suhde yksilön oikeuksiin.

En ole aivan varma pitäisikö minun olla sitä mieltä että homoseksuaaleille tulee oikeudellisesti sallia seksuaalisen suuntautuneisuudensa harjoittaminen yhteiskunnassa vai ei.
Tällä hetkellä olen sitä mieltä että ei pitäisi sallia, mutta kysymys ei ole aivan yksiselitteinen.
Ainakin teoriassa tuo oikeus voitaisiin myös hengellisestä näkökulmasta antaa. Silloin on kyse vain maallliseen lainsäädäntöön kuuluvasta asiasta. Kuitenkaan en ole valmis menemään niin pitkälle että sallisin homoparien rekisteröidyt, avioliittoon verrattavat parisuhteet. Vaikka ehkä sekin voitaisiin vielä teoriassa hyväksyä?
Syy miksi en moista hyväksy on myös yhteiskunnallinen. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Mies mies tai nainen nainen eivät ole perheen perusyksikkö. Se on luonnoton tilanne.

Jos uskovina hyväksymme homoille oikeuden harjoittaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan - emme siis ole sitä mieltä että homoseksin harjoittaminen tulisi kriminalisoida - emme kuitenkaan voi ulottaa näitä oikeuksia seurakuntaan.
Se mitä sallitaan ei-uskovalle ei ole sallittua uskovalle.
Opetuksemme tulee olla että kun henkilö tulee uskoon hän ei enää voi jatkaa sitä mikä hengellisten tulkintojen valossa on synti. Tässä astutaan hengellisten totuuskäsitysten valtapiiriin.

Edelleen:
Seurakunta ei saa väkivalloin estää uskoontullutta harrastamasta syntiä, olkoon kyse homoseksualismista tai jostakin muusta synnistä.
Seurakunnan tehtävä on opettaa ja yksilöllinen vastuu jää sitten henkilöille itselleen.
Seurakunnalla on oikeus erottaa jäsenyydestään ne jotka eivät elämässään allekirjoita seurakunnassa vallitsevia käsityksiä.

Uskovina opetamme sitoutumista. Emme hyväksy seksiä avioliiton ulkopuolella. Mielestämme seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu ainoastaan avioliittoon jossa se toteutuu turvallisesti omalla paikallaan, siellä missä henkilöt ovat sitoutuneet toisiinsa, keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen.
Eikö siis ole vähintäänkin kummallista, että olemme (tai voisimme olla) valmiit hyväksymään homoille vapauden harjoittaa seksiä, mutta emme hyväksy heille rekisteröityä parisuhdetta eli kahden toisiinsa sitoutuneen henkilön liittoa?
Mainitsin jo että kysymys ei ole aivan yksiselitteinen.
Syy miksi tällainen näkemys voisi olla hengellisesti oikea perustuu hengellisen ja maallisen regimentin eroon. Olemmehan uskovina valmiit sallimaan senkin, että heterot yhteiskunnassa harjoittavat seksiä ilman avioliittoa? Emme vaadi sitäkään kriminalisoitavaksi? Tästäkin on kyllä monenlaisia näkemyksiä pitäisikö niin tehdä!
Mutta kun henkilö tulee uskoon ja seurakuntaan, hän tulee hengellisten näkemysten piiriin. Silloin opetamme heteroille että seksi kuuluu avioliittoon. Homoille opetamme että seksi ei kuulu heille ollenkaan - ja että Jumalalle on mahdollista korjata homoseksuaalinen identiteetti heteroseksuaaliseksi identiteetiksi.


3.
Mitä maallisen lainsäädännön tulee valvoa?

Koskien nyt käsittelemäämme esimerkkiä, siis homoseksuaalisen vähemmistön oikeuksia yhteiskunnassa ja seurakunnassa.
Maallisen lainsäädännön tehtävä on valvoa että homoseksuaaleilla on yhtälaiset oikeudet mielipiteidensä ilmaisuun yhteiskunnassa kuin heteroillakin.
Kuinka tämä ilmenee seurakunnassa ja lainsäädännön suhteessa seurakuntakysymyksiin?
Kristillinen seurakunta perustaa näkemyksensä hengelliseen regimenttiin. Siksi seurakunnassa on ja kuuluukin olla näkemys siitä mikä jumalallisessa mielessä on oikein ja mikä väärin. Osallistuessaan seurakunnan toimintaan henkilö hyväksyy siinä vallitsevat periaatteet.
Seurakunnan saarnapönttöä eivät koske yhtäläiset oikeudet mielipiteen ilmaisuun. Seurakunnan johdon vastuulla on valvoa mitä seurakunnassa julistetaan. Siksi, jos tulkitsemme homouden olevan synti, puhuja ei voi julistaa saarnastuolista opetusta, jossa homoseksuaalisuuden harjoittaminen Jumalan edessä hyväksytään.
Omalla paikallaan seurakunnalla on oikeus osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kertoa mikä Raamatun opetuksen mukaan on yhteiskunnassa synnillistä ja väärin.

Maallisen lainsäädännön tulee siis valvoa esimerkiksi sitä etteivät uskovat esimiehet maallisissa työpaikoissaan syrji eivätkä sorra ateisteja ja että heterot eivät työpaikoillaan syrji eivätkä sorra homoseksuaaleja näiden taipumusten tähden ja toisinpäin eli että ateistit eivät sorra jne.

Samoin maallisen lainsäädännön tulee valvoa mielipiteen ja uskonnonharjoittamisen vapauden säilymistä. Tähän kuuluu uskonnollisen yhdyskunnan oikeus seurakunnallisissa kysymyksissä pitää kiinni hengellisistä näkemyksistään.

...

Näkemykseni on että

a) Seksi on kaunista ja hyvää
b) Seksi kuuluu avioliittoon
c) Avioliitto kuuluu naisen ja miehen välille

Seksi ei voi olla kaunista ja hyvää avioliiton ulkopuolella. Seksi ei voi olla kaunista ja hyvää miehen ja miehen tai naisen ja naisen välillä.

Kuten totesin, mielestäni avioliittoon kuuluu keskinäinen rakkaus ja toinen toisensa kunnioittaminen. Heteroseksuaalisessa avioliitossa jossa keskinäinen rakkaus, toisen kunnioittaminen ja huomioiminen puuttuu, myös seksuaalinen kanssakäyminen syvällisessä mielessä kärsii. Siinä voi olla fyysistä tyydytystä, tuskin kuitenkaan emotionaalista. Jumalan asettama järjestys ja Hänen Raamatussa antamansa periaatteet ovat hyviä ja toimivia, ne rakentavat ja suojelevat elämää, ei riistäen ihmistä vaan johtaen häntä todelliseen toteutumiseen.
Koska elämme syntivaikutusten ja moninaisten demonisten vaikutteiden keskellä maailmassa, yksilön oikean persoonallisen totetumisen tiellä on esteitä.
Suuri osa näistä esteistä perustuu valheelliseen minäkuvaan ja vääristyneisiin käsityksiimme vapaudesta. Hyväksyessämme että Jumala tietää nämä asiat minua paremmin, astumme muuttumisen tielle jossa mielemme uudistumisen kautta pääsemme paremmin kokemaan itsemme juuri sinä persoonana, joka pohjimmiltamme olemme.

Lue lisää

kristitty ilaisee valinnoissaan ja teoissaan, että missä regimentissä kulloinkin toimii, maallisessa vai hengellisessä.Taitaa tulla ristiriitoja? Ajatelleen nyt vaikka sitä Raamatun "nuorta miestä" joka oli rikas ja jolle Jeesus sanoi, että myy kaikki mitäsinulla on ja seuraa minua.Olisiko hänen pitänyt huomauttaa Jeesukselle, että bisnes kuuluu maalliseen regimenttiin ja seuraaminen taas hengelliseen joten ristiriitaa ei ole.Ja olisiko Jeesus sanonut: Ai niin, ihan meinasi unohtua.
Mutta eikö olekin huojentava tieto, varma , että nykyään "rikkaille nuorukaisille/ bisnekselle ei Jeesus tuollaisia ihmeellisyyksiä ehdottele.Tai onko niin, että j o s niin ehdottaa niin pitää siirtyä hengelliseen regimenttiin myös maallisen kanssa?Mutta ei ehdota eihän?
Muistuu mieleen kun luin jostakin erään kristityn bisneksen huipulla olevan, lausunnon, että liikevoitto ja kristillinen hyväntekeväisyys on erotettava toisistaan.Kuinka helpottava tieto.
Jos länsimaisten kristittyjen rahan käyttöä tutkitaan tilastojen valossa niin n. 84% esim am. kristityistä (ovat ryhmänsä rikkaimpia) käyttävät varansas omiin toimintoihin.Ei ihme
, että Wilkerson on asiasta niin kiusaantunut.

hese kirjoitti:

kristitty ilaisee valinnoissaan ja teoissaan, että missä regimentissä kulloinkin toimii, maallisessa vai hengellisessä.Taitaa tulla ristiriitoja? Ajatelleen nyt vaikka sitä Raamatun "nuorta miestä" joka oli rikas ja jolle Jeesus sanoi, että myy kaikki mitäsinulla on ja seuraa minua.Olisiko hänen pitänyt huomauttaa Jeesukselle, että bisnes kuuluu maalliseen regimenttiin ja seuraaminen taas hengelliseen joten ristiriitaa ei ole.Ja olisiko Jeesus sanonut: Ai niin, ihan meinasi unohtua.
Mutta eikö olekin huojentava tieto, varma , että nykyään "rikkaille nuorukaisille/ bisnekselle ei Jeesus tuollaisia ihmeellisyyksiä ehdottele.Tai onko niin, että j o s niin ehdottaa niin pitää siirtyä hengelliseen regimenttiin myös maallisen kanssa?Mutta ei ehdota eihän?
Muistuu mieleen kun luin jostakin erään kristityn bisneksen huipulla olevan, lausunnon, että liikevoitto ja kristillinen hyväntekeväisyys on erotettava toisistaan.Kuinka helpottava tieto.
Jos länsimaisten kristittyjen rahan käyttöä tutkitaan tilastojen valossa niin n. 84% esim am. kristityistä (ovat ryhmänsä rikkaimpia) käyttävät varansas omiin toimintoihin.Ei ihme
, että Wilkerson on asiasta niin kiusaantunut.

Lue lisää

Minusta kysymyksesi tässä yhteydessä tuntuvat täysin toisarvoisilta ja pelkältä sanojen heittelyltä.
Kristitty joka elää tuollaisen tilanteen läpi, niin hän kohtaa sen todellisuutena, ei jonain älyllisenä kysymyksenasetteluna.
Kyllä Jumala antaa uskovalle viisautta kuinka toimia.

Mielestäni olen tarpeeksi selvästi sanonut, jos luit kirjoitukseni läpi, että kristitty on sekä hengellisen että maallisen auktoriteetin alainen.
Ei jotenkin erikseen vaan samanaikaisesti.
Kristitty elää vain yhdessä todellisuudessa, jossa on läsnä sekä näkyvä että näkymätön. Ei siinä mitään sovittamatonta ristiriitaa ole...
Alamaisuus maallisille auktoriteeteille perustuu alamaisuuteen Jumalaa kohtaan. Hän haluaa meidän tottelevan myös maallisia lakeja. Ja silloin jos Hänen tahtonsa toteuttaminen johtaa ristiriitaan maallisen lain kanssa, otamme uskovina vastaan seuraukset ryhtymättä esimerkiksi väkivaltaan.

Esittämäsi esimerkkitapaus rikkaasta nuorukaisesta ja tapasi käsitellä aihetta osoittaa että ymmärsit näkemykseni väärin.

Se että teemme bisnestä kuuluu sekä maalliseen että hengelliseen "regimenttiin". Olemme Jeesuksen seuraajia myös siellä missä käsittelemme rahaa niin kuin kaikessa muussakin elämisessämme. Ei niitä voi erottaa toisistaan.

ELÄMME YHDESSÄ AINOASSA TODELLISUUDESSA. Emme kahdessa. Tätä todellisuutta voidaan eri osa-alueiden hahmottamiseksi jakaa ikäänkuin eri todellisuuksiksi, mutta kuitenkin ne kaikki ovat läsnä siinä yhdessä, jossa elämme. Elämä ei ole skitsofreeninen tapahtuma. Samoin ihminen voidaan jakaa että hän on henki, sielu ja ruumis, jotta ymmärtäisimme olemuksemme eri ulottuvuuksia. Kuitenkin on kyse yhdestä ainoasta olemuksesta - en voi olla henki irrallaan sielusta jne.

Muistan kuinka eräs uskova jossain elämänsä tilanteessa sanoi: "Muuten mulla kyllä menee nyt ihan hyvin, mutta hengellisyys on vähän retuperällä."
Kuinka uskovalla ihmisellä voi mennä muuten ihan hyvin, jos hengellinen elämä ontuu?
Silloin ihminen elää kuvaamassasi ristiriidassa. Jota sitten yrittää selvitellä tavalla ja toisella.
Minun näkemykseni on että Jeesus Kristus persoonana on ihmiselle perusta todellisuuden kokemiseen tasapainoisesti ja avoimin sydämin. Kun on avoin todelliselle Jumalalle, ei tarvitse selvitä elämän vaikeuksista pelailemalla. Ne saa kohdata todellisen Vapahtajan kanssa. Totuudessa.

Ja vielä. Totta kai liikevoitto ja kristillinen hyväntekeväisyys on erotettava toisistaan. En ymmärrä mitä tarkoitat. Täsmennä.
Liikemies toimii liikemaailmassa ja tietysti hän ottaa sen realiteetit huomioon. Mutta silloinkin hän on kristitty. Ei hän ole erikseen kristitty ja erikseen liikemies.
Jumalan tahto on että toimimme hengellisinä ihmisinä ja Hänen vaikutukselleen avoimena kaikessa missä toimimme. Se ei kuitenkaan johda sielulliseen haahuiluun.
Haahuilu jossa sekotetaan esimerkiksi liikevoitto ja kristillinen hyväntekeväisyys, ei ole raitista kristillistä elämää. Sellainen on ihmisestä ja ihmisen tulkinnoista lähtevää uskonnollisuutta, jossa henkilö olettaa että "nyt kun minä olen uskova, minun täytyy toimia tällä ja tällä tavalla".

Esim.:
Kun olen uskova, en saa omistaa liikevoitosta itselleni mitään, kaikki voitto on lahjoitettava pois.
Uuden testamentin opetus ei johda tuollaiseen.
Se saattaa olla johdatus jonkun kohdalla, mutta ei mikään malli, jota täytyisi noudattaa ollakseen uskova.

mamabeard kirjoitti:

...

Maallisesta ja hengellisestä "regimentistä".

1.
Maallinen lainsäädäntö ei voi määritellä mikä on synti.

Maallisen lainsäädännön tehtävä ei ole ottaa kantaa siihen mikä Jumalan edessä on oikein ja mikä väärin. Ei ainakaan meidän länsimaisessa oikeusjärjestelmässämme. Ja mielestäni näin on hyvä. Joissakin islamilaisissa valtioissa joissa hengellinen regimentti (tai oikeastaan uskonnollinen valtakoneisto) hallitsee ja valvoo maallisen regimentin, määräten maallisen lainsäädännön kautta hengelliset totuuskäsitykset käyttäytymisnormeiksi myös niille jotka eivät usko, on toisin kuin meillä. Siellä ei ole niinkään eroa "maallisen rikoksen" ja "synnin" välillä.

...

2. Maallisen ja hengellisen juridiikan suhde yksilön oikeuksiin.

En ole aivan varma pitäisikö minun olla sitä mieltä että homoseksuaaleille tulee oikeudellisesti sallia seksuaalisen suuntautuneisuudensa harjoittaminen yhteiskunnassa vai ei.
Tällä hetkellä olen sitä mieltä että ei pitäisi sallia, mutta kysymys ei ole aivan yksiselitteinen.
Ainakin teoriassa tuo oikeus voitaisiin myös hengellisestä näkökulmasta antaa. Silloin on kyse vain maallliseen lainsäädäntöön kuuluvasta asiasta. Kuitenkaan en ole valmis menemään niin pitkälle että sallisin homoparien rekisteröidyt, avioliittoon verrattavat parisuhteet. Vaikka ehkä sekin voitaisiin vielä teoriassa hyväksyä?
Syy miksi en moista hyväksy on myös yhteiskunnallinen. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Mies mies tai nainen nainen eivät ole perheen perusyksikkö. Se on luonnoton tilanne.

Jos uskovina hyväksymme homoille oikeuden harjoittaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan - emme siis ole sitä mieltä että homoseksin harjoittaminen tulisi kriminalisoida - emme kuitenkaan voi ulottaa näitä oikeuksia seurakuntaan.
Se mitä sallitaan ei-uskovalle ei ole sallittua uskovalle.
Opetuksemme tulee olla että kun henkilö tulee uskoon hän ei enää voi jatkaa sitä mikä hengellisten tulkintojen valossa on synti. Tässä astutaan hengellisten totuuskäsitysten valtapiiriin.

Edelleen:
Seurakunta ei saa väkivalloin estää uskoontullutta harrastamasta syntiä, olkoon kyse homoseksualismista tai jostakin muusta synnistä.
Seurakunnan tehtävä on opettaa ja yksilöllinen vastuu jää sitten henkilöille itselleen.
Seurakunnalla on oikeus erottaa jäsenyydestään ne jotka eivät elämässään allekirjoita seurakunnassa vallitsevia käsityksiä.

Uskovina opetamme sitoutumista. Emme hyväksy seksiä avioliiton ulkopuolella. Mielestämme seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu ainoastaan avioliittoon jossa se toteutuu turvallisesti omalla paikallaan, siellä missä henkilöt ovat sitoutuneet toisiinsa, keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen.
Eikö siis ole vähintäänkin kummallista, että olemme (tai voisimme olla) valmiit hyväksymään homoille vapauden harjoittaa seksiä, mutta emme hyväksy heille rekisteröityä parisuhdetta eli kahden toisiinsa sitoutuneen henkilön liittoa?
Mainitsin jo että kysymys ei ole aivan yksiselitteinen.
Syy miksi tällainen näkemys voisi olla hengellisesti oikea perustuu hengellisen ja maallisen regimentin eroon. Olemmehan uskovina valmiit sallimaan senkin, että heterot yhteiskunnassa harjoittavat seksiä ilman avioliittoa? Emme vaadi sitäkään kriminalisoitavaksi? Tästäkin on kyllä monenlaisia näkemyksiä pitäisikö niin tehdä!
Mutta kun henkilö tulee uskoon ja seurakuntaan, hän tulee hengellisten näkemysten piiriin. Silloin opetamme heteroille että seksi kuuluu avioliittoon. Homoille opetamme että seksi ei kuulu heille ollenkaan - ja että Jumalalle on mahdollista korjata homoseksuaalinen identiteetti heteroseksuaaliseksi identiteetiksi.


3.
Mitä maallisen lainsäädännön tulee valvoa?

Koskien nyt käsittelemäämme esimerkkiä, siis homoseksuaalisen vähemmistön oikeuksia yhteiskunnassa ja seurakunnassa.
Maallisen lainsäädännön tehtävä on valvoa että homoseksuaaleilla on yhtälaiset oikeudet mielipiteidensä ilmaisuun yhteiskunnassa kuin heteroillakin.
Kuinka tämä ilmenee seurakunnassa ja lainsäädännön suhteessa seurakuntakysymyksiin?
Kristillinen seurakunta perustaa näkemyksensä hengelliseen regimenttiin. Siksi seurakunnassa on ja kuuluukin olla näkemys siitä mikä jumalallisessa mielessä on oikein ja mikä väärin. Osallistuessaan seurakunnan toimintaan henkilö hyväksyy siinä vallitsevat periaatteet.
Seurakunnan saarnapönttöä eivät koske yhtäläiset oikeudet mielipiteen ilmaisuun. Seurakunnan johdon vastuulla on valvoa mitä seurakunnassa julistetaan. Siksi, jos tulkitsemme homouden olevan synti, puhuja ei voi julistaa saarnastuolista opetusta, jossa homoseksuaalisuuden harjoittaminen Jumalan edessä hyväksytään.
Omalla paikallaan seurakunnalla on oikeus osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kertoa mikä Raamatun opetuksen mukaan on yhteiskunnassa synnillistä ja väärin.

Maallisen lainsäädännön tulee siis valvoa esimerkiksi sitä etteivät uskovat esimiehet maallisissa työpaikoissaan syrji eivätkä sorra ateisteja ja että heterot eivät työpaikoillaan syrji eivätkä sorra homoseksuaaleja näiden taipumusten tähden ja toisinpäin eli että ateistit eivät sorra jne.

Samoin maallisen lainsäädännön tulee valvoa mielipiteen ja uskonnonharjoittamisen vapauden säilymistä. Tähän kuuluu uskonnollisen yhdyskunnan oikeus seurakunnallisissa kysymyksissä pitää kiinni hengellisistä näkemyksistään.

...

Näkemykseni on että

a) Seksi on kaunista ja hyvää
b) Seksi kuuluu avioliittoon
c) Avioliitto kuuluu naisen ja miehen välille

Seksi ei voi olla kaunista ja hyvää avioliiton ulkopuolella. Seksi ei voi olla kaunista ja hyvää miehen ja miehen tai naisen ja naisen välillä.

Kuten totesin, mielestäni avioliittoon kuuluu keskinäinen rakkaus ja toinen toisensa kunnioittaminen. Heteroseksuaalisessa avioliitossa jossa keskinäinen rakkaus, toisen kunnioittaminen ja huomioiminen puuttuu, myös seksuaalinen kanssakäyminen syvällisessä mielessä kärsii. Siinä voi olla fyysistä tyydytystä, tuskin kuitenkaan emotionaalista. Jumalan asettama järjestys ja Hänen Raamatussa antamansa periaatteet ovat hyviä ja toimivia, ne rakentavat ja suojelevat elämää, ei riistäen ihmistä vaan johtaen häntä todelliseen toteutumiseen.
Koska elämme syntivaikutusten ja moninaisten demonisten vaikutteiden keskellä maailmassa, yksilön oikean persoonallisen totetumisen tiellä on esteitä.
Suuri osa näistä esteistä perustuu valheelliseen minäkuvaan ja vääristyneisiin käsityksiimme vapaudesta. Hyväksyessämme että Jumala tietää nämä asiat minua paremmin, astumme muuttumisen tielle jossa mielemme uudistumisen kautta pääsemme paremmin kokemaan itsemme juuri sinä persoonana, joka pohjimmiltamme olemme.

Lue lisää

"Koska elämme syntivaikutusten ja moninaisten demonisten vaikutteiden keskellä maailmassa, yksilön oikean persoonallisen toteutumisen tiellä on esteitä.
Suurin osa näistä esteistä perustuu valheelliseen minäkuvaan ja vääristyneeseen käsitykseemme vapaudesta..."

Tästä aiheesta keskustelussa Arvot ja etiikka -palstalla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000058&posting=22000000007913998

mamabeard kirjoitti:

Minusta kysymyksesi tässä yhteydessä tuntuvat täysin toisarvoisilta ja pelkältä sanojen heittelyltä.
Kristitty joka elää tuollaisen tilanteen läpi, niin hän kohtaa sen todellisuutena, ei jonain älyllisenä kysymyksenasetteluna.
Kyllä Jumala antaa uskovalle viisautta kuinka toimia.

Mielestäni olen tarpeeksi selvästi sanonut, jos luit kirjoitukseni läpi, että kristitty on sekä hengellisen että maallisen auktoriteetin alainen.
Ei jotenkin erikseen vaan samanaikaisesti.
Kristitty elää vain yhdessä todellisuudessa, jossa on läsnä sekä näkyvä että näkymätön. Ei siinä mitään sovittamatonta ristiriitaa ole...
Alamaisuus maallisille auktoriteeteille perustuu alamaisuuteen Jumalaa kohtaan. Hän haluaa meidän tottelevan myös maallisia lakeja. Ja silloin jos Hänen tahtonsa toteuttaminen johtaa ristiriitaan maallisen lain kanssa, otamme uskovina vastaan seuraukset ryhtymättä esimerkiksi väkivaltaan.

Esittämäsi esimerkkitapaus rikkaasta nuorukaisesta ja tapasi käsitellä aihetta osoittaa että ymmärsit näkemykseni väärin.

Se että teemme bisnestä kuuluu sekä maalliseen että hengelliseen "regimenttiin". Olemme Jeesuksen seuraajia myös siellä missä käsittelemme rahaa niin kuin kaikessa muussakin elämisessämme. Ei niitä voi erottaa toisistaan.

ELÄMME YHDESSÄ AINOASSA TODELLISUUDESSA. Emme kahdessa. Tätä todellisuutta voidaan eri osa-alueiden hahmottamiseksi jakaa ikäänkuin eri todellisuuksiksi, mutta kuitenkin ne kaikki ovat läsnä siinä yhdessä, jossa elämme. Elämä ei ole skitsofreeninen tapahtuma. Samoin ihminen voidaan jakaa että hän on henki, sielu ja ruumis, jotta ymmärtäisimme olemuksemme eri ulottuvuuksia. Kuitenkin on kyse yhdestä ainoasta olemuksesta - en voi olla henki irrallaan sielusta jne.

Muistan kuinka eräs uskova jossain elämänsä tilanteessa sanoi: "Muuten mulla kyllä menee nyt ihan hyvin, mutta hengellisyys on vähän retuperällä."
Kuinka uskovalla ihmisellä voi mennä muuten ihan hyvin, jos hengellinen elämä ontuu?
Silloin ihminen elää kuvaamassasi ristiriidassa. Jota sitten yrittää selvitellä tavalla ja toisella.
Minun näkemykseni on että Jeesus Kristus persoonana on ihmiselle perusta todellisuuden kokemiseen tasapainoisesti ja avoimin sydämin. Kun on avoin todelliselle Jumalalle, ei tarvitse selvitä elämän vaikeuksista pelailemalla. Ne saa kohdata todellisen Vapahtajan kanssa. Totuudessa.

Ja vielä. Totta kai liikevoitto ja kristillinen hyväntekeväisyys on erotettava toisistaan. En ymmärrä mitä tarkoitat. Täsmennä.
Liikemies toimii liikemaailmassa ja tietysti hän ottaa sen realiteetit huomioon. Mutta silloinkin hän on kristitty. Ei hän ole erikseen kristitty ja erikseen liikemies.
Jumalan tahto on että toimimme hengellisinä ihmisinä ja Hänen vaikutukselleen avoimena kaikessa missä toimimme. Se ei kuitenkaan johda sielulliseen haahuiluun.
Haahuilu jossa sekotetaan esimerkiksi liikevoitto ja kristillinen hyväntekeväisyys, ei ole raitista kristillistä elämää. Sellainen on ihmisestä ja ihmisen tulkinnoista lähtevää uskonnollisuutta, jossa henkilö olettaa että "nyt kun minä olen uskova, minun täytyy toimia tällä ja tällä tavalla".

Esim.:
Kun olen uskova, en saa omistaa liikevoitosta itselleni mitään, kaikki voitto on lahjoitettava pois.
Uuden testamentin opetus ei johda tuollaiseen.
Se saattaa olla johdatus jonkun kohdalla, mutta ei mikään malli, jota täytyisi noudattaa ollakseen uskova.

Lue lisää

vain vastauksellasi, että väistät asiantilan jossa etenkin länsimainen kristitty elää.Ymmärrän kyllä, että tarkoitat hyvää ja jotakin harmoonista jossa mekin voimme aikaamme ja ajassamme elää mutta näin ei ole.
Aivan oikein, elämme yhdessä todellisuudessa mutta lihan ja hengen ristiriidasta emme, et, mihinkään pääse.Olet väärässä kun sanot että Jumala haluaa meidän elävän maallisen lainsäätäjän tahdon mukaan.Näin ei ole vaan valinta tilanteessa edessä on esim. kuolema, sijaan että toimisimme maallisen esivallan tahdossa.Tuntuuko provokatiiviseltä?En halua olla ilkeä tai riidanhaluinen mutta se mitä kirjoitat kuuluu jonnekkin muuhun todellisuuteen kuin missä elämme.
Ehkä kuitenkin toivon ettet koskaan näe elämää sellaisena kuin se näyttäytyy niille jotka ovat liike-elämässä ja näkevät mikä on kaiken pahan alku ja juuri, Raamattua lainatakseni.
Liikevoitto- oletko koskaan laskenut ruumiiden määrää niiden takana?Jos sinusta tuntuu taas, että sanoja heitellään niin älä ajattele, älä näe,ja kun saat elämänkokomusta näitä palstoja tai koneitamme ei enää ole.Levollisin mielin.
Ps. homo-neuroosista puheenvuorosi on asiapitoinen.

mamabeard kirjoitti:

"Koska elämme syntivaikutusten ja moninaisten demonisten vaikutteiden keskellä maailmassa, yksilön oikean persoonallisen toteutumisen tiellä on esteitä.
Suurin osa näistä esteistä perustuu valheelliseen minäkuvaan ja vääristyneeseen käsitykseemme vapaudesta..."

Tästä aiheesta keskustelussa Arvot ja etiikka -palstalla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000058&posting=22000000007913998

Lue lisää

Sanoja sanoja sanoja vaan
tekoja ei ollenkaan

hese kirjoitti:

vain vastauksellasi, että väistät asiantilan jossa etenkin länsimainen kristitty elää.Ymmärrän kyllä, että tarkoitat hyvää ja jotakin harmoonista jossa mekin voimme aikaamme ja ajassamme elää mutta näin ei ole.
Aivan oikein, elämme yhdessä todellisuudessa mutta lihan ja hengen ristiriidasta emme, et, mihinkään pääse.Olet väärässä kun sanot että Jumala haluaa meidän elävän maallisen lainsäätäjän tahdon mukaan.Näin ei ole vaan valinta tilanteessa edessä on esim. kuolema, sijaan että toimisimme maallisen esivallan tahdossa.Tuntuuko provokatiiviseltä?En halua olla ilkeä tai riidanhaluinen mutta se mitä kirjoitat kuuluu jonnekkin muuhun todellisuuteen kuin missä elämme.
Ehkä kuitenkin toivon ettet koskaan näe elämää sellaisena kuin se näyttäytyy niille jotka ovat liike-elämässä ja näkevät mikä on kaiken pahan alku ja juuri, Raamattua lainatakseni.
Liikevoitto- oletko koskaan laskenut ruumiiden määrää niiden takana?Jos sinusta tuntuu taas, että sanoja heitellään niin älä ajattele, älä näe,ja kun saat elämänkokomusta näitä palstoja tai koneitamme ei enää ole.Levollisin mielin.
Ps. homo-neuroosista puheenvuorosi on asiapitoinen.

Lue lisää

Ojennan sinulle ystävällisesti käteni ja tervehdin:
- Rauhaa.

Ehkä olemme ymmärtäneet toisiamme vajavaisesti?
Minusta tuntuu että puhumme eri asioista. Otit kantaa kirjoitukseeni kahdesta regimentistä.
Selvennän vielä:
Tarkoitan että uskova on sekä Jumalan lain että maallisten lakien alainen. Jumalan tahto on että maalliset lait olisivat Raamatun mukaisia.
Mutta silloinkin kun ne eivät sitä ole: me olemme yhteiskuntamme jäseninä tiettyjen velvoitteiden alaisia.

Tämä johti sinut puhumaan liikevoitosta ja ihmisten talouspeleistä. Jos oikein ymmärsin huolenasi on uskovien liikemiesten kaksinaamaisuus? Että toisaalta eletään esimerkiksi seurakunnassa uskovan elämää ja toisaalta liikemaailmassa ahneen liikemiehen elämää? Sellainen ei tietenkään sovi. Ja ainakin siinä kohdassa olen kanssasi samaa mieltä, mutta silloin emme keskustele kahdesta eri regimentistä.
Se että uskova on toisaalta uskova ja toisaalta liikemies ei tarkoita sitä että hän on uskovana hengellisen regimentin alainen ja liikemiehenä maallisen.
Olemme uskovina ihmisinä sekä maallisen että hengellisen regimentin alaisia. Jos jaamme itsemme erikseen uskovaksi ja erikseen liikemieheksi silloin eletään luonnottomassa, suorastaan skitsofreenissa tilanteessa.

Sitten varsinaiseen kirjoitukseesi.
Emme nyt siis puhu niinkään regimenteistä. Puhumme liiketaloudesta, rahan ahneudesta, uskovien kaksinaismoralismista ja pelailusta. Niinhän?
Puhutaan siis tästä aiheesta.

- - -

En väistä asiantilaa jossa etenkin länsimainen kristitty elää.
Minun mielestäni meidät on kutsuttu palvelemaan Jumalaa myös varoillamme. Koko elämämme kuuluu Jumalalle. Raha ei ole jokin elämästä irrallinen asia.
On sanottu että viimeisenä uskovan elämässä tulee uskoon lompakko. Se voi pitää paikkansa.
Kun Jumala alkaa meitä lihallisuudesta riisua ja johtaa elämään Hengen alamaisuudessa usein kiintymyksemme tavaraan ja omistamiseen on viimeinen taipumus jonka annamme Herran voittaa. Jonkun kohdalla se taipumus ei ehkä koskaan tule voitetuksi.

Lihan ja hengen ristiriidasta emme todellakaan pääse mihinkään. Mutta jälleen korostan että on kyse eri asiasta kuin maallisen ja hengellisen regimentin ero. En ole missään kohdin esittänyt sellaista teoriaa että liha kuuluu maalliseen regimenttiin ja henki hengelliseen.
Me kuulumme kristittyinä ihmisinä Jumalan valtakuntaan ja Hänen alamaisuuteensa. Tämä totuus koskee niin henkeämme kuin lihaamme. Sillä on vaikutuksensa koko elämään.
Me kuulumme kristittyinä ihmisinä tähän yhteiskuntaan jossa elämme ja olemme. Tämäkin on totuus joka koskee niin henkeämme kuin lihaamme. Jumala itse velvoittaa meidät elämään huomioiden maallisen regimentin mukanaan tuomat velvoitteet. Se on alamaisuutta Jumalan valtakunnalle.

Korostan:
Elämme kokonaisvaltaisina ihmisinä Jumalan alamaisuudessa ja Hän huomioi koko elämämme. On täysin mahdollista elää Jumalan tahdon mukaista elämää maailmassa.

- - -

Olin itse jonkin aikaa yksityisyrittäjänä. Se on aika kovaa työtä. Mutta ei minulle ollut mikään ongelma - eikä edelleenkään ole - antaa varoistani. Jos koen että Jumalan Henki minua niin kehottaa ja ohjaa voin ihan hyvin antaa rahani viimeistä centtiä myöten.
Ja kun olen kuuliaisesti antanut, joskus viimeisetkin käteisvarani, olen kyllä huomannut että Herra pitää huolen.
Mutta tämä ei ole liikevoiton ja hyväntekeväisyyden sekottamista. Liikevoitto on liikevoittoa ja hyväntekeväisyys hyväntekeväisyyttä. Siksi pyysin sinua täsmentämään.
Jos uskova liikemies sekoittaa liikevoiton ja hyväntekeväisyyteen annettavat varat, seuraus on järkyttävä. Todennäköisesti sellainen ihminen viedään hoitoon. Ainakaan Jumalan kunniaa se ei kirkasta, jos kirjoitan virallisiin papereihin "hyväntekeväisyys" sellaiseen kohtaan jossa on kyse liikevoitosta, tai jos kanavoin firman tililtä tietyn suuruiset summat kuukausittain menemään hyväntekeväisyyteen ja sitten kirjoitan veropapereihin siihen kohtaan "liikevoitto". Miksi niin täytyisi tehdä? Miksi ne täytyisi välttämättä sekoittaa? En ymmärrä.

Toteat että se mitä kirjoitin ei kuulu tähän todellisuuteen jossa elämme. Joko ymmärsit väärin sen mitä kirjoitin tai sitten olemme todellakin eri mieltä.
Mielestäni elän tässä todellisuudessa ja tahdon elää tätä todellisuutta sydän avoinna Jumalalle. En joidenkin uskonnollisten mallien mukaan tai väännellen asioita omien mieltymysteni mukaan ja tehden oloni vaikeaksi milloin milläkin turhalla jaarittelulla.
Jos olen liikemies ja uskova minusta ei ole niin tärkeää pohdiskella onko se mahdollista tai mahdotonta ja niin edelleen, paljon tärkeämpää on olla avoimena Jumalan edessä ja antaa Pyhän Hengen hoitaa. Jumala kykenee antamaan niihin asioihin oikeaa näkökykyä eikä tarvitse elää missään kummallisessa solmussa.

En sitä paitsi kirjoittanut että Jumala tahtoo meidän elävän maallisen lainsäätäjän tahdon mukaan. Käsitykseni on että Jumala tahtoo meidän elävän maallisen lainsäätäjän tahdon mukaan VAIN SIIHEN PISTEESEEN SAAKKA kuin lainsäädäntö on Jumalan tahdon mukainen. Jos Jumala tahtoo minun tekevän jotain minkä laki kieltää silloin tietenkin tottelen Jumalaa - ja otan vastaan maallisen lain antaman rangaistuksen. Jos se ei ole elämää tässä todellisuudessa, niin mikä sitten?
Ei Paavali ja Siilas ruvenneet reuhaamaan ja huutamaan että mitäs te meidät tänne vankeuteen laitoitte! Ei, vaan he ylisti ja kiitti Jumalaa.
Se on sitä realismia kun sydän on auki Jumalalle. Ja seurauksena oli että maallisen hallintavallan edustaja eli vanginvartija (ja muistaakseni koko perhekuntansa?) tuli uskoon.
Jos Paavali olisi sanonut että me ollaan Jumalan hallintavallan alaisia ja viis veisataan mistään muusta, niin kyllä sellainen ylpeä ja kova asenne olisi estänyt vapautuneen Jumalan palvonnan?
Paavali olisi kyllä voinut huutaa ylistystä Jumalalle piikitelläkseen vanginvartijoita ja osoittaakseen heille: ette te meitä hiljaisiksi saa. Mutta se ei olisi ollut oikeaa palvontaa!Oikea palvonta ei osoittele ihmisille vaan kohdistuu Jumalaan. Siihen rakastavaan Jumalaan joka on kanssamme juuri tässä todellisuudessa ja nyt.

- - -

Kysymys ei ole vain elämänkokemuksesta. Kyse on myös sydämen asenteesta. Katkeroitunut sydän käsittelee elämänkokemuksiaan aivan eri tavalla kuin sellainen sydän joka katsoo kaikessa Herraan. Kokemukset voi siis olla samat kahdella eri ihmisellä mutta asenne ihan eri. Se mikä ratkaisee on avoimuus Jumalan hyvyydelle.

Minua ei esimerkiksi auta hengellisyydessäni yhtään se jos pohdiskelen päiväkausia kuinka paljon ruumiita se ja se tuottaa. Silloin tapahtuu ainoastaan niin että lukkiudun pessimistisiin ajatuskuvioihin ja se taas heijastuu käyttäytymisessämme.

Jumalan tahto on että tämän ruumiita tuottavan ja monella tapaa pahoinvoivan maailman keskellä olemme viestinä paremmasta.
Kun keskitän ajatukseni Jeesukseen ja pyydän että näkisin todellisuuden sellaisena kuin se todella on, alan nähdä rakkaudesta käsin. Silloin en todellakaan ohita tämän maailman ikäviä tosiasioita mutta en myöskään jumiudu niihin.
Kaiken pahan keskellä voin kokea että kanssani on hyvä Jumala. Hänen armostaan saan kertoa evankeliumia toisillekin - ja myös elää sitä todeksi itse.

Raha on kaiken pahan alku ja juuri?
Niinhän sana sanoo. Alkukieltä en kyllä ole tuossa kohtaa tutkinut. Ainakin omistamisen himo tuottaa paljon pahaa. Tuskin taivaallisissa ulottuvuuksissa rahaa käytettiin kun sielunvihollinen lankesi ja siitä tuli sielunvihollinen?
Ydin oli että se halusi omistaa itselleen jotakin ohi totuuden, ohi Jumalan pyhyyden. Se halusi omistaa Jumalan aseman itselleen. Siitä lähti liikkeelle se paha joka mm. ihmisten rahanhimossa tänä päivänä toteutuu. Mutta myös muussa omistamisen himossa.
Jos seurustelen ja haluan kumppanini kanssa omistaa kokemuksen joka ei vielä meille kuulu, koska emme ole avioliitossa, ja lähden tässä halussani ohittamaan Jumalan tahtoa, silloin varastan ahneudessani itselleni kokemuksen joka ei kuulu minulle. Raamattu nimittää sitä haureudeksi.
Mutta jos kiinnitän sydämeni Jumalaan silloin en itsekkäästi kysy mitä minä tästä ja tästä saan. Tärkein kysymys on kuinka tässä nyt voin elää uskovana riemuiten Hänen hyvyydestään. Jumalan hyvyydestä voi riemuita myös kivun keskellä, jos se kipu on totuuden tähden tullutta, kuten Paavalin ja Siilaan tapauksessa.

Aivan selvää on että käytämme rahaa kun tässä maailmassa elämme. Jumala ei ole epärealistisuuden Jumala eikä käske meitä lähtemään erämaahan kasvattamaan itse omat porkkanamme. Luontaistalous on hyvä ja hyvä on jos joku kasvattaa itse omat ruokansa ja kykenee elämään niin ettei ollenkaan tarvitse rahaa. Mutta minä elän näissä olosuhteissa missä elän ja pyydän että Herra auttaa minua käyttämään rahojani oikein.

En tiedä puhuimmeko toistemme ohi?
Kohtasimmeko lainkaan?
Joka tapauksessa:
- Siunausta sinulle.
Vaikka olisimme asioista eri mieltäkin, mennään silti eteenpäin. Jeesus on hyvä.

mamabeard kirjoitti:

Ojennan sinulle ystävällisesti käteni ja tervehdin:
- Rauhaa.

Ehkä olemme ymmärtäneet toisiamme vajavaisesti?
Minusta tuntuu että puhumme eri asioista. Otit kantaa kirjoitukseeni kahdesta regimentistä.
Selvennän vielä:
Tarkoitan että uskova on sekä Jumalan lain että maallisten lakien alainen. Jumalan tahto on että maalliset lait olisivat Raamatun mukaisia.
Mutta silloinkin kun ne eivät sitä ole: me olemme yhteiskuntamme jäseninä tiettyjen velvoitteiden alaisia.

Tämä johti sinut puhumaan liikevoitosta ja ihmisten talouspeleistä. Jos oikein ymmärsin huolenasi on uskovien liikemiesten kaksinaamaisuus? Että toisaalta eletään esimerkiksi seurakunnassa uskovan elämää ja toisaalta liikemaailmassa ahneen liikemiehen elämää? Sellainen ei tietenkään sovi. Ja ainakin siinä kohdassa olen kanssasi samaa mieltä, mutta silloin emme keskustele kahdesta eri regimentistä.
Se että uskova on toisaalta uskova ja toisaalta liikemies ei tarkoita sitä että hän on uskovana hengellisen regimentin alainen ja liikemiehenä maallisen.
Olemme uskovina ihmisinä sekä maallisen että hengellisen regimentin alaisia. Jos jaamme itsemme erikseen uskovaksi ja erikseen liikemieheksi silloin eletään luonnottomassa, suorastaan skitsofreenissa tilanteessa.

Sitten varsinaiseen kirjoitukseesi.
Emme nyt siis puhu niinkään regimenteistä. Puhumme liiketaloudesta, rahan ahneudesta, uskovien kaksinaismoralismista ja pelailusta. Niinhän?
Puhutaan siis tästä aiheesta.

- - -

En väistä asiantilaa jossa etenkin länsimainen kristitty elää.
Minun mielestäni meidät on kutsuttu palvelemaan Jumalaa myös varoillamme. Koko elämämme kuuluu Jumalalle. Raha ei ole jokin elämästä irrallinen asia.
On sanottu että viimeisenä uskovan elämässä tulee uskoon lompakko. Se voi pitää paikkansa.
Kun Jumala alkaa meitä lihallisuudesta riisua ja johtaa elämään Hengen alamaisuudessa usein kiintymyksemme tavaraan ja omistamiseen on viimeinen taipumus jonka annamme Herran voittaa. Jonkun kohdalla se taipumus ei ehkä koskaan tule voitetuksi.

Lihan ja hengen ristiriidasta emme todellakaan pääse mihinkään. Mutta jälleen korostan että on kyse eri asiasta kuin maallisen ja hengellisen regimentin ero. En ole missään kohdin esittänyt sellaista teoriaa että liha kuuluu maalliseen regimenttiin ja henki hengelliseen.
Me kuulumme kristittyinä ihmisinä Jumalan valtakuntaan ja Hänen alamaisuuteensa. Tämä totuus koskee niin henkeämme kuin lihaamme. Sillä on vaikutuksensa koko elämään.
Me kuulumme kristittyinä ihmisinä tähän yhteiskuntaan jossa elämme ja olemme. Tämäkin on totuus joka koskee niin henkeämme kuin lihaamme. Jumala itse velvoittaa meidät elämään huomioiden maallisen regimentin mukanaan tuomat velvoitteet. Se on alamaisuutta Jumalan valtakunnalle.

Korostan:
Elämme kokonaisvaltaisina ihmisinä Jumalan alamaisuudessa ja Hän huomioi koko elämämme. On täysin mahdollista elää Jumalan tahdon mukaista elämää maailmassa.

- - -

Olin itse jonkin aikaa yksityisyrittäjänä. Se on aika kovaa työtä. Mutta ei minulle ollut mikään ongelma - eikä edelleenkään ole - antaa varoistani. Jos koen että Jumalan Henki minua niin kehottaa ja ohjaa voin ihan hyvin antaa rahani viimeistä centtiä myöten.
Ja kun olen kuuliaisesti antanut, joskus viimeisetkin käteisvarani, olen kyllä huomannut että Herra pitää huolen.
Mutta tämä ei ole liikevoiton ja hyväntekeväisyyden sekottamista. Liikevoitto on liikevoittoa ja hyväntekeväisyys hyväntekeväisyyttä. Siksi pyysin sinua täsmentämään.
Jos uskova liikemies sekoittaa liikevoiton ja hyväntekeväisyyteen annettavat varat, seuraus on järkyttävä. Todennäköisesti sellainen ihminen viedään hoitoon. Ainakaan Jumalan kunniaa se ei kirkasta, jos kirjoitan virallisiin papereihin "hyväntekeväisyys" sellaiseen kohtaan jossa on kyse liikevoitosta, tai jos kanavoin firman tililtä tietyn suuruiset summat kuukausittain menemään hyväntekeväisyyteen ja sitten kirjoitan veropapereihin siihen kohtaan "liikevoitto". Miksi niin täytyisi tehdä? Miksi ne täytyisi välttämättä sekoittaa? En ymmärrä.

Toteat että se mitä kirjoitin ei kuulu tähän todellisuuteen jossa elämme. Joko ymmärsit väärin sen mitä kirjoitin tai sitten olemme todellakin eri mieltä.
Mielestäni elän tässä todellisuudessa ja tahdon elää tätä todellisuutta sydän avoinna Jumalalle. En joidenkin uskonnollisten mallien mukaan tai väännellen asioita omien mieltymysteni mukaan ja tehden oloni vaikeaksi milloin milläkin turhalla jaarittelulla.
Jos olen liikemies ja uskova minusta ei ole niin tärkeää pohdiskella onko se mahdollista tai mahdotonta ja niin edelleen, paljon tärkeämpää on olla avoimena Jumalan edessä ja antaa Pyhän Hengen hoitaa. Jumala kykenee antamaan niihin asioihin oikeaa näkökykyä eikä tarvitse elää missään kummallisessa solmussa.

En sitä paitsi kirjoittanut että Jumala tahtoo meidän elävän maallisen lainsäätäjän tahdon mukaan. Käsitykseni on että Jumala tahtoo meidän elävän maallisen lainsäätäjän tahdon mukaan VAIN SIIHEN PISTEESEEN SAAKKA kuin lainsäädäntö on Jumalan tahdon mukainen. Jos Jumala tahtoo minun tekevän jotain minkä laki kieltää silloin tietenkin tottelen Jumalaa - ja otan vastaan maallisen lain antaman rangaistuksen. Jos se ei ole elämää tässä todellisuudessa, niin mikä sitten?
Ei Paavali ja Siilas ruvenneet reuhaamaan ja huutamaan että mitäs te meidät tänne vankeuteen laitoitte! Ei, vaan he ylisti ja kiitti Jumalaa.
Se on sitä realismia kun sydän on auki Jumalalle. Ja seurauksena oli että maallisen hallintavallan edustaja eli vanginvartija (ja muistaakseni koko perhekuntansa?) tuli uskoon.
Jos Paavali olisi sanonut että me ollaan Jumalan hallintavallan alaisia ja viis veisataan mistään muusta, niin kyllä sellainen ylpeä ja kova asenne olisi estänyt vapautuneen Jumalan palvonnan?
Paavali olisi kyllä voinut huutaa ylistystä Jumalalle piikitelläkseen vanginvartijoita ja osoittaakseen heille: ette te meitä hiljaisiksi saa. Mutta se ei olisi ollut oikeaa palvontaa!Oikea palvonta ei osoittele ihmisille vaan kohdistuu Jumalaan. Siihen rakastavaan Jumalaan joka on kanssamme juuri tässä todellisuudessa ja nyt.

- - -

Kysymys ei ole vain elämänkokemuksesta. Kyse on myös sydämen asenteesta. Katkeroitunut sydän käsittelee elämänkokemuksiaan aivan eri tavalla kuin sellainen sydän joka katsoo kaikessa Herraan. Kokemukset voi siis olla samat kahdella eri ihmisellä mutta asenne ihan eri. Se mikä ratkaisee on avoimuus Jumalan hyvyydelle.

Minua ei esimerkiksi auta hengellisyydessäni yhtään se jos pohdiskelen päiväkausia kuinka paljon ruumiita se ja se tuottaa. Silloin tapahtuu ainoastaan niin että lukkiudun pessimistisiin ajatuskuvioihin ja se taas heijastuu käyttäytymisessämme.

Jumalan tahto on että tämän ruumiita tuottavan ja monella tapaa pahoinvoivan maailman keskellä olemme viestinä paremmasta.
Kun keskitän ajatukseni Jeesukseen ja pyydän että näkisin todellisuuden sellaisena kuin se todella on, alan nähdä rakkaudesta käsin. Silloin en todellakaan ohita tämän maailman ikäviä tosiasioita mutta en myöskään jumiudu niihin.
Kaiken pahan keskellä voin kokea että kanssani on hyvä Jumala. Hänen armostaan saan kertoa evankeliumia toisillekin - ja myös elää sitä todeksi itse.

Raha on kaiken pahan alku ja juuri?
Niinhän sana sanoo. Alkukieltä en kyllä ole tuossa kohtaa tutkinut. Ainakin omistamisen himo tuottaa paljon pahaa. Tuskin taivaallisissa ulottuvuuksissa rahaa käytettiin kun sielunvihollinen lankesi ja siitä tuli sielunvihollinen?
Ydin oli että se halusi omistaa itselleen jotakin ohi totuuden, ohi Jumalan pyhyyden. Se halusi omistaa Jumalan aseman itselleen. Siitä lähti liikkeelle se paha joka mm. ihmisten rahanhimossa tänä päivänä toteutuu. Mutta myös muussa omistamisen himossa.
Jos seurustelen ja haluan kumppanini kanssa omistaa kokemuksen joka ei vielä meille kuulu, koska emme ole avioliitossa, ja lähden tässä halussani ohittamaan Jumalan tahtoa, silloin varastan ahneudessani itselleni kokemuksen joka ei kuulu minulle. Raamattu nimittää sitä haureudeksi.
Mutta jos kiinnitän sydämeni Jumalaan silloin en itsekkäästi kysy mitä minä tästä ja tästä saan. Tärkein kysymys on kuinka tässä nyt voin elää uskovana riemuiten Hänen hyvyydestään. Jumalan hyvyydestä voi riemuita myös kivun keskellä, jos se kipu on totuuden tähden tullutta, kuten Paavalin ja Siilaan tapauksessa.

Aivan selvää on että käytämme rahaa kun tässä maailmassa elämme. Jumala ei ole epärealistisuuden Jumala eikä käske meitä lähtemään erämaahan kasvattamaan itse omat porkkanamme. Luontaistalous on hyvä ja hyvä on jos joku kasvattaa itse omat ruokansa ja kykenee elämään niin ettei ollenkaan tarvitse rahaa. Mutta minä elän näissä olosuhteissa missä elän ja pyydän että Herra auttaa minua käyttämään rahojani oikein.

En tiedä puhuimmeko toistemme ohi?
Kohtasimmeko lainkaan?
Joka tapauksessa:
- Siunausta sinulle.
Vaikka olisimme asioista eri mieltäkin, mennään silti eteenpäin. Jeesus on hyvä.

Lue lisää

toivotan rauhaa.On ilo lukea säntillistä, pitkämielistä kirjoittamistasi.Miltei kateeksi käy rauhaasi, mutta, kuten tiedämme, se ei ole kaukana kestään joten siitä minullekkin lepoa ajoittaiseen sekasortooni.Miksi sanon näin?Huolimatta siitä, että elämme maailmassa mutta emme ole siitä, että taivasta ei täällä ole vaan monia maita ja hallintoja joiden mukaan , alla ihmiset ovat ja vaikka Valtakunta on, niin näen mitä on kun paha hallitsee maailmaa.Regimentit menevät enempi, jos sallitaan ilmaus, byrokratian puolelle ja siksi en niihin käsitteinä niin paljon huomiota kiinnittänyt.Liha ja henki, en näitä edellisiin käsitteisiin sotke, esillepanoni on vain impulsiivisempaa.
Tapamme ajatella asioita tai minkä näkökulman otamme, on vähän erilainen.Liikevoitto, ja mihin kohtaan verokirjaa se laitetaan ei sekään minua niin kovin kiinnosta mutta mitä kilpailukyvyn vahvistaminen ja globaalisuus saavat aikaan?Sanot ehkä, että Suomi on menestynyt kohtalaisen hyvin mutta yhteiskunnan joustavuus ja liike-elämän yhteistyö koulutusjärjestelmän kanssa kaipaavat nopeita muutoksia kansainvälisessä paineessa.Eurooppa ei vanhoilla eväillä pärjää uudessa tilanteessa...Meneekö lahjoitukset ja katteet oikeisiin riveihin.
Ajattele jos maailma olisi yksi pelto, monta hehtaaria.Kulmissa eri kansallisuudet ja kulttuurit.Sitten joku puhaltaisi pilliin ja huutaisi :"Kilpailkaa"!Jossakin kulmassa lapsia alkaisi kuolla nälkään kun paremmin menestyneet valtaavat enemmän alaa ja syntyisi blokkeja toisia vastaan.
"vain siihen pisteeseen saakka kuin lainsäädäntö on Jumalan tahdon mukainen".
Me elämme tässä pellossa ja yhä: oletko laskenut ruumiit?
Toivon että hivenen ymmärrät paatostani.
Sinua siunata tahdon.

hese kirjoitti:

toivotan rauhaa.On ilo lukea säntillistä, pitkämielistä kirjoittamistasi.Miltei kateeksi käy rauhaasi, mutta, kuten tiedämme, se ei ole kaukana kestään joten siitä minullekkin lepoa ajoittaiseen sekasortooni.Miksi sanon näin?Huolimatta siitä, että elämme maailmassa mutta emme ole siitä, että taivasta ei täällä ole vaan monia maita ja hallintoja joiden mukaan , alla ihmiset ovat ja vaikka Valtakunta on, niin näen mitä on kun paha hallitsee maailmaa.Regimentit menevät enempi, jos sallitaan ilmaus, byrokratian puolelle ja siksi en niihin käsitteinä niin paljon huomiota kiinnittänyt.Liha ja henki, en näitä edellisiin käsitteisiin sotke, esillepanoni on vain impulsiivisempaa.
Tapamme ajatella asioita tai minkä näkökulman otamme, on vähän erilainen.Liikevoitto, ja mihin kohtaan verokirjaa se laitetaan ei sekään minua niin kovin kiinnosta mutta mitä kilpailukyvyn vahvistaminen ja globaalisuus saavat aikaan?Sanot ehkä, että Suomi on menestynyt kohtalaisen hyvin mutta yhteiskunnan joustavuus ja liike-elämän yhteistyö koulutusjärjestelmän kanssa kaipaavat nopeita muutoksia kansainvälisessä paineessa.Eurooppa ei vanhoilla eväillä pärjää uudessa tilanteessa...Meneekö lahjoitukset ja katteet oikeisiin riveihin.
Ajattele jos maailma olisi yksi pelto, monta hehtaaria.Kulmissa eri kansallisuudet ja kulttuurit.Sitten joku puhaltaisi pilliin ja huutaisi :"Kilpailkaa"!Jossakin kulmassa lapsia alkaisi kuolla nälkään kun paremmin menestyneet valtaavat enemmän alaa ja syntyisi blokkeja toisia vastaan.
"vain siihen pisteeseen saakka kuin lainsäädäntö on Jumalan tahdon mukainen".
Me elämme tässä pellossa ja yhä: oletko laskenut ruumiit?
Toivon että hivenen ymmärrät paatostani.
Sinua siunata tahdon.

Lue lisää

paatostasi uskoakseni ainakin jonkin verran.
Mutta vielä tästä :)

Yöllä juolahti mieleeni mitä ehkä tarkoitit mainitessasi liikevoitosta ja hyväntekeväisyydestä. Tarkoituksesi oli varmaan sanoa että bisneksen pitäisi olla rehellistä ja inhimillistä eikä riistoon perustuvaa, ja tämän suhteen olet aika kyyninen, että voiko bisnes tässä maailmassa koskaan (enää) olla inhimillistä ja ihmisen huomioon ottavaa?

Esimerkiksi. Jos minulla liikkeenjohtajana olisi mahdollisuus myydä tarvitsevalle jotain edullisesti niin minun myös tulisi tehdä niin eikä repiä älytöntä hintaa. Jos taas olen ahne silloin vetoan just siihen että bisnes ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, ja revin tuotteesta mahdollisimman kovan hinnan. Jos asiakas joutuu taloudelliseen ahdinkoon eikä kykene laskua määräajassa maksamaan yritän viedä häneltä paidankin päältä, liikemies kun olen. Taisin ymmärtää pointtisi.

Vaan liiketoimintaan nyt kuitenkin kuuluu että palveluista otetaan kunnollinen hinta. Se mahdollistaa minulle työntekijöiden pitämisen palveluksessani. Maksan heille palkkaa, jota he tarvitsevat omaan taloudelliseen toimeentuloonsa.
No, tämä vain esimerkkinä. Itselläni siis ei ole alaisia joille maksaisin, eipä ole enää firmaakaan.
Emme elä enää jossain oravannahka-aikakaudessa. Niin kivaa kuin se ehkä olisikin. Sitä paitsi, silloinkin oli tietyt pelisäännöt joiden mukaan hyödykkeistä maksettiin, niitä vaihdettiin jne.

Yhteiskunnalliset palvelut, joita kaikki tarvitsemme, eivät pyöri itsestään. Verotusprosentti on Suomessa korkea, mutta veroilla pidetään yllä tarvitsemiamme palveluja.
Mitä enemmän liikkeeni tekee tulosta, sitä enemmän maksan veroja.

Ja toisaalta asiaa voidaan ajatella näinkin:
Olen uskova liikemies. Firmani myy vaikkapa puutavaraa. Myyn toiselle firmalle heidän tarvitsemiaan lautoja. Sellaisesta kuormasta hinta on normaalisti 800 - 1100 euron välillä.
Minulle olisi mahdollista myydä tuo puutavara edullisimpaan mahdolliseen hintaan eli 800. Mutta tiedän että tuo firma on hyvin toimeentuleva ja vakaavarainen joten otan tavarasta 1100.
Kaupasta tulevan tuoton annan hyväntekeväisyyteen. Ehkä annan sen ylimääräisenä lahjoituksena afrikkalaiselle lähetyssaarnaajalle ja hänen seurakunnalleen, jota jo ennestään muutenkin tuen varoillani.
Teinkö tässä jotakin väärää?
Mielestäni en.

(täytyy mennä. jatkan tästä esimerkistä myöhemmin. heips. ja hyvää päivänjatkoa.)

hese kirjoitti:

toivotan rauhaa.On ilo lukea säntillistä, pitkämielistä kirjoittamistasi.Miltei kateeksi käy rauhaasi, mutta, kuten tiedämme, se ei ole kaukana kestään joten siitä minullekkin lepoa ajoittaiseen sekasortooni.Miksi sanon näin?Huolimatta siitä, että elämme maailmassa mutta emme ole siitä, että taivasta ei täällä ole vaan monia maita ja hallintoja joiden mukaan , alla ihmiset ovat ja vaikka Valtakunta on, niin näen mitä on kun paha hallitsee maailmaa.Regimentit menevät enempi, jos sallitaan ilmaus, byrokratian puolelle ja siksi en niihin käsitteinä niin paljon huomiota kiinnittänyt.Liha ja henki, en näitä edellisiin käsitteisiin sotke, esillepanoni on vain impulsiivisempaa.
Tapamme ajatella asioita tai minkä näkökulman otamme, on vähän erilainen.Liikevoitto, ja mihin kohtaan verokirjaa se laitetaan ei sekään minua niin kovin kiinnosta mutta mitä kilpailukyvyn vahvistaminen ja globaalisuus saavat aikaan?Sanot ehkä, että Suomi on menestynyt kohtalaisen hyvin mutta yhteiskunnan joustavuus ja liike-elämän yhteistyö koulutusjärjestelmän kanssa kaipaavat nopeita muutoksia kansainvälisessä paineessa.Eurooppa ei vanhoilla eväillä pärjää uudessa tilanteessa...Meneekö lahjoitukset ja katteet oikeisiin riveihin.
Ajattele jos maailma olisi yksi pelto, monta hehtaaria.Kulmissa eri kansallisuudet ja kulttuurit.Sitten joku puhaltaisi pilliin ja huutaisi :"Kilpailkaa"!Jossakin kulmassa lapsia alkaisi kuolla nälkään kun paremmin menestyneet valtaavat enemmän alaa ja syntyisi blokkeja toisia vastaan.
"vain siihen pisteeseen saakka kuin lainsäädäntö on Jumalan tahdon mukainen".
Me elämme tässä pellossa ja yhä: oletko laskenut ruumiit?
Toivon että hivenen ymmärrät paatostani.
Sinua siunata tahdon.

Lue lisää

...

Samaa esimerkkiä käyttäen:
Otan lautakuormasta 1100 euroa. Jos mahdollista vähän ylikin. Motiivini on ahneus. En ajattele ollenkaan millainen on asiakkaani taloudellinen tilanne - tai jos ajattelenkin, ainoa motiivini on huoli hänen maksukyvystään minulle. Ajatuksiani ei siis rasita sellainen mahdollisuus että voisin auttaa hänen ehkä vaikeuksissa olevaa firmaansa myymällä tavaran edullisesti tai ehkä jopa - jos itselläni on siihen varaa - lahjoittamalla kuorman heille.
En ajattele myöskään sitä voisinko käyttää liikevoittoani Jumalan kunniaksi. Ajattelen vain omia henkilökohtaisia tarpeitani ja mielihyvääni.
Mitä tein väärin?
Kaikki mitä tein oli jo alun alkaen väärin, koska motiivini oli täysin itsekkäät.

On totta että ahneus ja toisen tilanteesta piittaamaton pelailu tuottaa paljon vahinkoa. Bisneskuvioissa on paljon häikäilemättömyyttä ja rajuja otteita. Mutta silti meidän ei tarvitse masentua. Tiedämme että Jumala on ihmisen puolella. Hän on jokaisen väärinkohdellun rinnalla ja senkin rinnalla jonka toiset ovat ajaneet konkurssiin ja joka on maallisen elämänsä raunioilla. Jumala on siellä hänen lohduttajanaan. Jos hän tuntee Jumalan, hän tietää: minun elämäni on turvassa.

Ja niiden liikemiesten, jotka on kristittyjä, ei tarvitse pelata mitään likaista peliä.
Tunnen monia rehellisiä liikemiehiä, jotka on oikeasti uskovia ja kuuntelevat Herraa...

Vaikka olisin kärsinyt vääryyttä kiitän siitä huolimatta Jumalaa, pyydän että sydämeni varjeltuisi katkeruudelta ja voisin olla Hänen valonaan pimeässä!
Jumalan sana ilmoittaa pysyviä totuuksia joista pidän kiinni. Sielunvihollinen on Golgatalla kerta kaikkiaan voitettu. Pyhä Henki on totuuden Henki. Kun luotan Jumalan sanaan vaikeuksieni yli silloin Pyhä Henki luottamukseni kautta toteuttaa tuon sanan ja tuottaa elämässäni sen mukaisia hedelmiä. Niin vihollinen tulee voitetuksi myös minussa ja henkilökohtaisissa asioissani.
Ehkä se on suunnitellut murskaavansa minut jollakin likaisella tempulla joko suoranaisen hyökkäyksen kautta tai ihmisten juonittelulla. Mutta kun tuossa tilanteessa käännänkin katseeni Jeesukseen, en sorru katkeruuteen enkä ryhdy lihan käsivarrella taistelemaan ihmisiä vastaan, tilanne kääntyy päinvastaiseksi: se ei vaikutakaan niin että kääntäisin selkäni Jumalan totuuksille, vaan kasvan lujemmin Jumalan totuuksiin ja Jeesukseen kiinni tämän taistelun kautta. Niin Jumala kääntää sen, millä vihollinen tahtoi minut tuhota, minulle voitoksi.

"Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: 'Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina'.
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Tuo "jalo voitto" on jotain paljon enemmän kuin maailman rikkaudet! Se on jotain niin suurenmoista, niin arvokasta ja ihanaa, etten todellakaan voi olla katkera enkä kateellinen niille, jotka maailman mittapuiden mukaan pärjäävät ja menestyvät hyvin.
Tiedän että Jumala on oikeudenmukainen tuomari. Hänen edessään jokainen polvi kerran notkistuu. Nekin jotka täällä ajassa ovat olleet hallitsijoita ja nöyryyttäneet toisia.
Rukoukseni on että jokainen voisi silloin kohdata Hänet armollisena Kaikkivaltiaana, rakastavana Isänä, jonka armossa synnit ovat poispyyhityt. Niin sinun kuin minun, meidän kuin heidän. Jokaisen joka nöyrtyi.

Monet ovat ne jotka vasta elämänsä raunioilla ja konkurssitilassaan nöyrtyivät Luojan armoon ja kokivat pelastuksen. Siinä tapauksessa Jumala käänsi pahankin palvelemaan hyvää, niitä iankaikkisia tarkoituksia, joita ei mitata ajallisin määrein.
"Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat..."

Olen minäkin elämäni aikana kokenut joitain vääryyksiä. Mutta en ryhdy niitä tässä luettelemaan. Olen kokenut myös sen ettei Jumalan lupaukset ole jotakin katteetonta utopiaa. Taivaan valtakunnan todellisuus on uskon realismia ja se kestää kyllä arjessa.

Niin. En ole laskenut ruumiita. Minulle on tärkeämpää "laskea" Jumalan lupauksia. Tiedän että Isä laskee ruumiit ja Hänellä on niistä tarkka selko ja kirjanpito.


Kirjoitit:
Jos maailma olisi pelto jne.
Niinhän se tavallaan onkin!
Ja isojen kilpaillessa heikot jää jalkoihin. Afrikassa on sananlasku joka menee jotekin näin: "Norsujen taistellessa ruoho kärsii." Ja taaskin sanon että Jumala voi taittuneen korren nostaa. Hän ei hylkää niitä jotka elämänsä koettelemuksissa antavat Jumalan rakkauden murtaa sydämensä. Anteeksiantamus on yhä edelleen väkevä voima, ylivoimainen Jumalan Pojan todellisuus ja taivaan valtakunnan realismi.

Se että ihmisiä kuolee nälkään kun isot yhtiöt vaan pitää huolta omista markkinaosuuksistaan ja valtiot on niissä mukana viis veisaten vähimmistä veljistään - se ei todellakaan ole Jumalan mielen mukaista toimintaa. Sellaista kehityksen puolesta en ole mielestäni missään kirjoittanut, en kirjoituksessani kahdesta "regimentistä" enkä muuallakaan. Siinä asiassa kyllä olen surullinen yhdessä sinun kanssasi.

Kuitenkin meidät on näiden surullisten ja masentavien asioiden keskellä kutsuttu nostamaan katseemme Herraan ja Hänen rakkauden kautta selviämään avarille vesille.

Siitä lainsäädännöstä lopuksi kommentti.
Olen Jumalan auktoriteetin alainen. Mutta Hän tahtoo minun kunnioittavan myös maallista lakia. Jos olen piittaamaton maallisesta laista, silloin olen piittaamaton myös Jumalan tahdosta. Suurilta osin maallinen laki perustuu Kymmeneen Käskyyn ja kristilliseen ihmiskäsitykseen. Siis pohjimmiltaan. On toki maallisia lakeja ja sääntöjä joista Raamattu ei puhu mitään. Raamatussa ei kielletä esimerkiksi autolla hurjastelua, eihän autoista ollut tuolloin vielä tietoakaan. Jos oletan ettei minun tarvitse noudattaa maallisia lakeja ollenkaan, ainoastaan Raamattua, silloinhan minun ei tarvitse piitata esimerkiksi liikesäännöistä yhtään mitään? Tästä oli jo puhetta tuolla keskustelun alkuosuuksissa.
Tätä tarkoitin.

Luulen että pääasioissa olemme jokseenkin samoilla linjoilla.
Kiitos mukavasta keskustelusta.

disciple kirjoitti:

Sanoja sanoja sanoja vaan
tekoja ei ollenkaan

mitä tekoja tarkoitat?

mamabeard kirjoitti:

...

Samaa esimerkkiä käyttäen:
Otan lautakuormasta 1100 euroa. Jos mahdollista vähän ylikin. Motiivini on ahneus. En ajattele ollenkaan millainen on asiakkaani taloudellinen tilanne - tai jos ajattelenkin, ainoa motiivini on huoli hänen maksukyvystään minulle. Ajatuksiani ei siis rasita sellainen mahdollisuus että voisin auttaa hänen ehkä vaikeuksissa olevaa firmaansa myymällä tavaran edullisesti tai ehkä jopa - jos itselläni on siihen varaa - lahjoittamalla kuorman heille.
En ajattele myöskään sitä voisinko käyttää liikevoittoani Jumalan kunniaksi. Ajattelen vain omia henkilökohtaisia tarpeitani ja mielihyvääni.
Mitä tein väärin?
Kaikki mitä tein oli jo alun alkaen väärin, koska motiivini oli täysin itsekkäät.

On totta että ahneus ja toisen tilanteesta piittaamaton pelailu tuottaa paljon vahinkoa. Bisneskuvioissa on paljon häikäilemättömyyttä ja rajuja otteita. Mutta silti meidän ei tarvitse masentua. Tiedämme että Jumala on ihmisen puolella. Hän on jokaisen väärinkohdellun rinnalla ja senkin rinnalla jonka toiset ovat ajaneet konkurssiin ja joka on maallisen elämänsä raunioilla. Jumala on siellä hänen lohduttajanaan. Jos hän tuntee Jumalan, hän tietää: minun elämäni on turvassa.

Ja niiden liikemiesten, jotka on kristittyjä, ei tarvitse pelata mitään likaista peliä.
Tunnen monia rehellisiä liikemiehiä, jotka on oikeasti uskovia ja kuuntelevat Herraa...

Vaikka olisin kärsinyt vääryyttä kiitän siitä huolimatta Jumalaa, pyydän että sydämeni varjeltuisi katkeruudelta ja voisin olla Hänen valonaan pimeässä!
Jumalan sana ilmoittaa pysyviä totuuksia joista pidän kiinni. Sielunvihollinen on Golgatalla kerta kaikkiaan voitettu. Pyhä Henki on totuuden Henki. Kun luotan Jumalan sanaan vaikeuksieni yli silloin Pyhä Henki luottamukseni kautta toteuttaa tuon sanan ja tuottaa elämässäni sen mukaisia hedelmiä. Niin vihollinen tulee voitetuksi myös minussa ja henkilökohtaisissa asioissani.
Ehkä se on suunnitellut murskaavansa minut jollakin likaisella tempulla joko suoranaisen hyökkäyksen kautta tai ihmisten juonittelulla. Mutta kun tuossa tilanteessa käännänkin katseeni Jeesukseen, en sorru katkeruuteen enkä ryhdy lihan käsivarrella taistelemaan ihmisiä vastaan, tilanne kääntyy päinvastaiseksi: se ei vaikutakaan niin että kääntäisin selkäni Jumalan totuuksille, vaan kasvan lujemmin Jumalan totuuksiin ja Jeesukseen kiinni tämän taistelun kautta. Niin Jumala kääntää sen, millä vihollinen tahtoi minut tuhota, minulle voitoksi.

"Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: 'Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina'.
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Tuo "jalo voitto" on jotain paljon enemmän kuin maailman rikkaudet! Se on jotain niin suurenmoista, niin arvokasta ja ihanaa, etten todellakaan voi olla katkera enkä kateellinen niille, jotka maailman mittapuiden mukaan pärjäävät ja menestyvät hyvin.
Tiedän että Jumala on oikeudenmukainen tuomari. Hänen edessään jokainen polvi kerran notkistuu. Nekin jotka täällä ajassa ovat olleet hallitsijoita ja nöyryyttäneet toisia.
Rukoukseni on että jokainen voisi silloin kohdata Hänet armollisena Kaikkivaltiaana, rakastavana Isänä, jonka armossa synnit ovat poispyyhityt. Niin sinun kuin minun, meidän kuin heidän. Jokaisen joka nöyrtyi.

Monet ovat ne jotka vasta elämänsä raunioilla ja konkurssitilassaan nöyrtyivät Luojan armoon ja kokivat pelastuksen. Siinä tapauksessa Jumala käänsi pahankin palvelemaan hyvää, niitä iankaikkisia tarkoituksia, joita ei mitata ajallisin määrein.
"Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat..."

Olen minäkin elämäni aikana kokenut joitain vääryyksiä. Mutta en ryhdy niitä tässä luettelemaan. Olen kokenut myös sen ettei Jumalan lupaukset ole jotakin katteetonta utopiaa. Taivaan valtakunnan todellisuus on uskon realismia ja se kestää kyllä arjessa.

Niin. En ole laskenut ruumiita. Minulle on tärkeämpää "laskea" Jumalan lupauksia. Tiedän että Isä laskee ruumiit ja Hänellä on niistä tarkka selko ja kirjanpito.


Kirjoitit:
Jos maailma olisi pelto jne.
Niinhän se tavallaan onkin!
Ja isojen kilpaillessa heikot jää jalkoihin. Afrikassa on sananlasku joka menee jotekin näin: "Norsujen taistellessa ruoho kärsii." Ja taaskin sanon että Jumala voi taittuneen korren nostaa. Hän ei hylkää niitä jotka elämänsä koettelemuksissa antavat Jumalan rakkauden murtaa sydämensä. Anteeksiantamus on yhä edelleen väkevä voima, ylivoimainen Jumalan Pojan todellisuus ja taivaan valtakunnan realismi.

Se että ihmisiä kuolee nälkään kun isot yhtiöt vaan pitää huolta omista markkinaosuuksistaan ja valtiot on niissä mukana viis veisaten vähimmistä veljistään - se ei todellakaan ole Jumalan mielen mukaista toimintaa. Sellaista kehityksen puolesta en ole mielestäni missään kirjoittanut, en kirjoituksessani kahdesta "regimentistä" enkä muuallakaan. Siinä asiassa kyllä olen surullinen yhdessä sinun kanssasi.

Kuitenkin meidät on näiden surullisten ja masentavien asioiden keskellä kutsuttu nostamaan katseemme Herraan ja Hänen rakkauden kautta selviämään avarille vesille.

Siitä lainsäädännöstä lopuksi kommentti.
Olen Jumalan auktoriteetin alainen. Mutta Hän tahtoo minun kunnioittavan myös maallista lakia. Jos olen piittaamaton maallisesta laista, silloin olen piittaamaton myös Jumalan tahdosta. Suurilta osin maallinen laki perustuu Kymmeneen Käskyyn ja kristilliseen ihmiskäsitykseen. Siis pohjimmiltaan. On toki maallisia lakeja ja sääntöjä joista Raamattu ei puhu mitään. Raamatussa ei kielletä esimerkiksi autolla hurjastelua, eihän autoista ollut tuolloin vielä tietoakaan. Jos oletan ettei minun tarvitse noudattaa maallisia lakeja ollenkaan, ainoastaan Raamattua, silloinhan minun ei tarvitse piitata esimerkiksi liikesäännöistä yhtään mitään? Tästä oli jo puhetta tuolla keskustelun alkuosuuksissa.
Tätä tarkoitin.

Luulen että pääasioissa olemme jokseenkin samoilla linjoilla.
Kiitos mukavasta keskustelusta.

Lue lisää

kirjoitat koskien Jumalan mahdollisuuksia ja tuomiota, ja kuinka kaikessa voimme laittaa Häneen toivomme, ovat asioita joista yksimielisyys oikein puhkeaa kukkaan.En ole huolissani kenenkään tuomiosta tai katkera saamastani kohtelusta.Todella, mikä onkaan se hetki kun kaikki polvistuvat Hänen eteensä,ei ole epätietoisuutta, että miksi niin tehdään tai pakkoa.
Kuvamme maailmasta on aikalailla lähellä toisiaan, kuten toteat.Se mitä liike-elämän "julmasta oikeudenmukaisuudesta" sanot, on sitä arkipäivää mitä ns. media eteemme päivittäin tuo.
Tapani esittää asiat ovat osin itseironisia, banaaleja, ironisia ja siten jotakin kiivautta, että lukijaystävällisyys kärsii.
Sanoit suhtautuvasi bisneksen toimintaan ja tavoitteisiin kyynisyydellä.Jos siis sitä tarkastellaan laajemmin kuin jonkun esim. kristityn näkökulmasta.Itse en näin voi asioihin suhtautua vaikkakin se olisi itseä suojelevaa ja realistista.Tunteeni on kauhu, kun ympärilleni katselen, ja lisääntyy mitä likemmäksi itseäni asia tulee.Ja tässä meillä on lievästi sanoen katsannossa suurimmat eroavuudet.
Ajattelen nimittäin, että sitten Lutherin ajoista regimentin, tuon maallisen, etuliitteeksi on jo aikoja sitten tullut taloudellinen-.Siis yhteiskuntien hallinto,lainsäädäntö yms. ovat ajautuneet itseään suuremman voiman alle.Toki heikkoja suojellaan ja vanhuksista pidetään huoli (tästä viimeisestä olisi paljon sanottavaa ja oli ironinen lohkaisu, kirjoit.huom.) mutta suurin kaikista on markkinavoimat.
Tiedämme, että Kiinassa parhaimmissa alihankkijatyöpaikoissa työntekijät ovat täältä katsoen työorjan asemassa; 14t./vrk,7vrk./vk.pidetään hengissä ei lapsityövoimaa nimeksikään, siis näin parhaimmissa, ne huonommat ovatkin muuta.Taloudellinen ministerivaltuuskunta kävi paikalla ja "Kiinan markkinat ovat suom. yrityksille tärkeitä".Kilpailu, tiedäthän, se turvaa monien kotimaisten työpaikkojen pysymisen täällä.Montako työorjaa/suomalainen työpaikka.Voidaan sanoa, että näinhän työ jakaantuu tasaisemmin ja oikeudenmukaisuus etenee,paitsi, että sinä olet väittämää kohtaan kyyninen ja minä kauhuissani,emmekä suotta.
Kun aiemmin puhuin kristitystä liikemiehestä ja hänen voitoistan, ajattelin lähinnä, että sellaisen omaisuuden ja koneiston ylläpito ja käytetyt luonnon resurssit pitäisivät hengissä, sanotaan karkeasti 25 000 alle 5v. lasta.Se on siis hänen ruumiidensa määrä, lienee päiväsaldo pallollamme.
Ajatteletko samaa mitä minä, eli jos tällainen elintaso tahdottaisiin kaikille, meidän pitäisi luoda 5-6 uutta maapalloa? Niin siis sinun ja minun elintasoa.Olisiko niin, että regimenttiä hoitaa ns. liha?10 käskyä...hmmm.
Täytyy tunnustaa, että minulla on joitakin orjia kehitysmaissa pitämässä elintasoani korkealla.En tarkoita sellaisia orjia mistä Raamattu puhuu ja jotka voivat joka 7. vuosi vapautua niin tahtoessaan, nämä taitavat olla pikemminkin kirjaimellisia ja, nyt hävettää, lapsi-sellaisia.En minäkään kuolleista lukua pidä, näkeehän ne sitten myöhemmin.
Muistan kun eräs pohjoismainen presidentti jälkeen vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun kehitysavun nostamisesta suositeltuun 0,7:ään, sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, että vasta kun olemme huolehtineet omasta hyvästä taloudenpidostamme voimme olla kykeneviä auttamaan toisia.Sitten tuli ennennäkemätön nousukausi ja apu %:aalisesti laski.Nyt hän taas kuuluu kehoittavan maataan antaman enemmän, vallaton kun nyt on.
Seuraava regimentti tullee olemaan antikristuksen.Mitähän me emme silloin laske?

mamabeard kirjoitti:

mitä tekoja tarkoitat?

täälläkin näillä palstoilla seuratessa
ja monissa seurakunnissa

puhetta puhetta
mutta ah, niin vähän uskon tekoja
jotka oikeasti eläisivät arkielämässä.

disciple kirjoitti:

täälläkin näillä palstoilla seuratessa
ja monissa seurakunnissa

puhetta puhetta
mutta ah, niin vähän uskon tekoja
jotka oikeasti eläisivät arkielämässä.

Lue lisää

näillä palstoilla on puhe, mielettömän paljon sanoja, toden totta. Mutta mitä emme voi nähdä on kuinka nuo sanat kenenkin kirjoittajan elämässä toteutuvat. Sitä voimme korkeintaan aavistella. :)
Siinä meidän pitää itse olla Jumalan edessä ensisijaisesti, eikö niin. Rukoillen itsellemme rehellisyyttä, myös rehellisyyttä kohdata epärehellisyytemme silloin kun Pyhä Henki sellaista valoon tuo.
Ja myös rukoilla sekä niiden puolesta jotka kirjoituksiamme lukee että myös muiden jotka tänne kirjoittaa.

mamabeard kirjoitti:

näillä palstoilla on puhe, mielettömän paljon sanoja, toden totta. Mutta mitä emme voi nähdä on kuinka nuo sanat kenenkin kirjoittajan elämässä toteutuvat. Sitä voimme korkeintaan aavistella. :)
Siinä meidän pitää itse olla Jumalan edessä ensisijaisesti, eikö niin. Rukoillen itsellemme rehellisyyttä, myös rehellisyyttä kohdata epärehellisyytemme silloin kun Pyhä Henki sellaista valoon tuo.
Ja myös rukoilla sekä niiden puolesta jotka kirjoituksiamme lukee että myös muiden jotka tänne kirjoittaa.

Lue lisää

"Siinä meidän pitää itse olla Jumalan edessä
ensisijaisesti, eikö niin."

ilman kysymysmerkkiä?

Niin totta, olen kanssasi samaa mieltä
että näkyvillä on puhe

sanojen ja lauseiden rakennelmia,
joita jokaisen kirjoittajan mielentila tai elämänkokemus tuo pintaan

myös paljon opittua tietoa, mutta valitettavan harvoin oikeaa sydämen tutkiskelua, myös liian paljon vääriä ennakkoasenteita, asioita ja tapahtumia kohtaan, mistä ei loppujen lopuksi
itsellä ole henkilökohtaista kokemusta

eli siis

kaiken kaikkiaan, ihminen ihmiselle.

Mutta, ilman tekoja on usko kuollut

voisiko olla niin, että Jumala tarkoittaa
näillä "teoilla" sydämen asennetta
myös puheissa?

disciple kirjoitti:

"Siinä meidän pitää itse olla Jumalan edessä
ensisijaisesti, eikö niin."

ilman kysymysmerkkiä?

Niin totta, olen kanssasi samaa mieltä
että näkyvillä on puhe

sanojen ja lauseiden rakennelmia,
joita jokaisen kirjoittajan mielentila tai elämänkokemus tuo pintaan

myös paljon opittua tietoa, mutta valitettavan harvoin oikeaa sydämen tutkiskelua, myös liian paljon vääriä ennakkoasenteita, asioita ja tapahtumia kohtaan, mistä ei loppujen lopuksi
itsellä ole henkilökohtaista kokemusta

eli siis

kaiken kaikkiaan, ihminen ihmiselle.

Mutta, ilman tekoja on usko kuollut

voisiko olla niin, että Jumala tarkoittaa
näillä "teoilla" sydämen asennetta
myös puheissa?

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000058&posting=22000000007977611