Anderomedan etäisyys meistä on 2,9 miljoonaa valovuotta ja näkyy himmeänä läikkänä ja lienee niin, että galaksien keskinäinen etäisyys toisistaan on samaa luokkaa - että pimmeetä on ihmissilmälle
Maailmankaikeus on pimeä?
Anonyymi
15
52
Vastaukset
- Anonyymi
Andromedan galaksin etäisyys Linnunradasta on sama kuin Linnunradan etäisyys Andromedan galaksista.
- Anonyymi
Kun katselet yöllä taivaalle, kaikki tähdet, jotka näet, ovat Linnunradan tähtiä. Kiikareilla tai kaukoputkella voit erottaa jotain naapurigalakseja, jotka Andromedaa lukuunottamatta eivät juurikaan näytä eroavan yksittäisistä tähdistä.
Isoilla teleskoopeilla voidaan kuitenkin nähdä yötaivaan pimeimmissäkin kohdissa tuhansia galakseja.- Anonyymi
Kyllä tämä galaksien välissä nähtävissä oleva tähtitaivas olisi huomattavasti harvempi pimeämpi kuin linnunradan sisältä nähty tähtitaivas.
Tähtitaivastamme halkova linnunrata-tähtivyö ja lukemattomat Linnunradan yksittäistädet puuttuisivat tästä galaksien välisetä tähtitaivassata. - Anonyymi
Terkoitin juurikin paljain silmin - ilman apulaitteita - nähtyä maailmankaikkeutta .. asetut jonnekin galaksien väliseen tilaan, niin eipä taida valoisaa olla?
Mikä on galaksien keskimääräinen etäisyys toisistaan? Jos on samaa luokkaa kuin Adromedan etäisyys Linnunradasta - niin siltä pohjalta sopii kysymystä märehtiä?
-hämärän rajamailla- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terkoitin juurikin paljain silmin - ilman apulaitteita - nähtyä maailmankaikkeutta .. asetut jonnekin galaksien väliseen tilaan, niin eipä taida valoisaa olla?
Mikä on galaksien keskimääräinen etäisyys toisistaan? Jos on samaa luokkaa kuin Adromedan etäisyys Linnunradasta - niin siltä pohjalta sopii kysymystä märehtiä?
-hämärän rajamailla-Keskimääräinen etäisyys lienee paljon suurempi. Linnunrata ja Andromeda kuuluvat samaan galaksijoukkoon. Superjoukkojen ja "seinien" välissä on valtavasti tyhjää avaruutta; paljon enemmän kuin tilaa galaksijoukkojen sisällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terkoitin juurikin paljain silmin - ilman apulaitteita - nähtyä maailmankaikkeutta .. asetut jonnekin galaksien väliseen tilaan, niin eipä taida valoisaa olla?
Mikä on galaksien keskimääräinen etäisyys toisistaan? Jos on samaa luokkaa kuin Adromedan etäisyys Linnunradasta - niin siltä pohjalta sopii kysymystä märehtiä?
-hämärän rajamailla-Valo ei valaise itseään. Fotoni ei ole siis etenevä valopiste tai "taskulamppu". Valaisun efekti syntyy valon kohdatessa pinnan, jossa osa valosta imeytyy pintaan ja osa heijastuu pinnasta pois. Pinnasta heijastuessaan valaisuteho heikkenee, mutta heijastunut valo voi valaista kuitenkin, kuten joskus kirkas kuu kuutamo valaisee myös.
Koska
- valoa kohtaavaa pintaa on todella vähän eli harvassa suhteessa tilaan (kuten kiinteät kappaleet tai kaasu),
- valon lähteitä on kappalemääräisesti suhteessa kokonaistilavuuteen myös "vähän",
- ylipäätään normaalin aineen määrä koko avaruuden mittakaavassa on vähäinen,
- valaistuksen voimakkuus heikkenee etäisyyden kasvaessa tai heijastuessa tai mennessään jonkin harvan aineen kuten kaasun lävitse sekä
- kosmologisessa mittakaavassa esiintyy myös punasiirtymä (jonka takia kaukaiset kohteet ja niistö lähtenyt valo eivät ole enää välttämättä näkyvän valon alueellakaan)
=> tyhjät avaruuden alueet näyttävät mustalta.
Silmien erotuskyky ei pysty poimimaan kuin vahvimmat valonlähteet. Asiaan voi liittyä myös kontrasti ja valoon tottuminen, eli jos ja kun yötaivaalla on kirkkaita kohteita, niiden valo saa silmät reagoimaan huonommin himmeämpiin kohteisiin. Joten kun silmät suojaa kirkkailta kohteilta, voi erottaa yllättävön monta himmeää kohdetta, joita ennen suojaamista ei ollut havainnut.
Maapallon pinnalla päivisin taivas näyttää siniseltä, koska auringon valo siroaa ilmakehässä, eli ilmakehän kaasut heijastavat auringoon valoa. Mutta yöllä auringon valon siroamista ei ole, ja avaruuden mustuus välittyy maanpinnalle saakka, ja ilmakehän vaikutus näkyy lähinnä tähtien "tuikkeena".
Muuten, jos vedetään asioita suoraviivaisesti yhteen ja mietitään vaikka Olbersin paradoksia - taivas tai avaruus ei ole täysin musta, vaan "taustavalaistus" on olemassa, joskin kovasti melkein pimeä ja kylmä. Eli kosminen mikroaaltotausta (CMB). CMB syntymekanismi on kuitenkin eri, kuin mihin Olbersin paradoksissa viittaillaan, joka on tähtien valon ja mustan yötaivaan ajatuskokeen paradoksi. Olbers ei siis ottanut huomioon aineen vähäistä määrää eikä punasiirtymääkään, eikä universumin kokoa ja tähtien ääretöntä huomattavasti vähäisempää lukumäärää, eikä välttämättä sitäkään, että tähdet ovat itseasiassa galakseissa ja valaisevat galakseja, eivätkä tasaisesti pitkin universumia.
- Anonyymi
Ikuinen yö ja harvahko tähtien tuike meitä odottaisi gaksien välisessä avaruudessa.
Laajuutta tällä tähtitaivaalla kuitenkin riittäisi, se ympäröisi havaitsijan pallomaisena joka suuntaan. - Anonyymi
Googletin, kun en tiennyt suoraan vastausta enkä osannut laskea. Ajattelin etukäteen, että on varmaan enemmän oltava, kuin tämän hetken Linnunradan ja Andromedan välinen etäisyys. Allaolevaa copy-paste ja suomennos suurimmaksi osaksi sieltä, seassa voi olla jotain omaakin horinaa.
Google haku: distance between galaxies light years
Vaikuttaisi siltä, että galaksien väliseksi etäisyydeksi on laskeskeltu keskimäärin n. 10 miljoonaa valovuotta.
Osuu yksiin oman alkuperäisen ajatuksen kanssa. Eikä kuulosta ainakaan liian suurelta minun korviini.
Tiedossaolevat asiat, joihin laskelmat voisi perustaa:
- Galaksien lukumääräksi universumissa on arvioitu noin 100 miljardia kappaletta,
- Universumin säteeksi arvioidaan noin 46 miljardia valovuotta.
Täytyy ottaa lisäksi huomioon sellaisia asioita, että oikeasti galaksit eivät ole tasaisesti jakaantuneet koko tilavuuteen vaan ryhmittyneet klustereiksi. Klusterit yhdessä muodostavat superklustereita. Universumissa on rakenteita. Mainittujen rakenteiden sisällä galaksit ovat lähempänä toisiaan kuin mainittu keskimääräinen etäisyys (keskimääräinen = tilanne jos olisivat tasaisesti jakaantuneina). Rakenteet keskenään voivat olla kauempana toisistaan, kuin mainittu 10 miljoonaa valovuotta.
Klustereiden ja superklustereiden väleihin jää aluitta, joissa ei samanlaista yhtenäistä rakennetta tai kasautumista ole havaittu.
Joten, se mitä tästä seuraa: Galaksit ovat suhteessa lähempänä toisiaan, kuin galaksien sisällä olevien tähtien etäisyydet ovat suhteessa toisiinsa. Ja siitä: Avaruudessa nähdään galaksien kohtaamisia ja törmäyksiä, mutta tähtien välisiä törmäyksiä ei ole tiedossa ensimmäistäkään.
Toisiaan kiertävien elinkaarensa päätteessä olevien tähtien yhteenliittymiä (kuten vaikka neutronitähtien) on havaittu mm. gravitaatioaaltoina, joka on yhdenlainen törmäys, mutta yhdistyminen pitkän yhteiselon jälkeen ei ole varsinainen vauhdista vastakkain (nopea) tapahtuma, vaan pidemmän tapahtumaketjun eli prosessin päätös.
En ole tehnyt esitetylle asialle sen suurempaa tarkistusta tai lähdekriittistä tarkastelua. Kannattaa suhtautua siis varauksella. - Anonyymi
On toisaalta harmi että emme elä nykyistä aikaamme esim. 1 Mrd myöhemmin, koska se Andromeda näkyisi kauniimmin yötaivaalla. Se lähestyy meidän kotigalaksiamme 500 00km/t.
Yhdistyminen tapahtunee laskelmien mukaan aikaisintaan 2,5mrd vuoden päästä.
Voi sitä uskontojen määrää mitä olisi ja sotia kun kaikki jumalat vastakkain mitä ihminen vain keksisi, kun keksii jo vähemmästäkin....
Ei olekkaan hyvä idea että eläisimme myöhemmin, jeesuksia ja jumalia olisi ehkä mrd, nyt jo hankalaa luulevaisten kanssa.- Anonyymi
"Ei olekkaan hyvä idea että eläisimme myöhemmin, jeesuksia ja jumalia olisi ehkä mrd, nyt jo hankalaa luulevaisten kanssa."
Ihmiskunnan historiassa jumalia on ollut runsaasti enemmän kuin nykyisin on jäljellä.
Jumalien määrä väheni 500 eKr aikoihin profeetta Zarathustran vaikutuksesta, joka keksi monoteismin, ja yhdisti sadat persialaiset jumalat vain yhdeksi jumalaksi.
Zarathustran vaikutus ulottui myös juutalaisuuteen. Aiemmin kanaaninmaalla oli kymmeniä jumalia joita kaikkia palvottiin, mutta 400-500 eKr aikoihin alettiin suosia vain yhden jumalan palvontaa ja tuloksena oli monoteistinen uskonto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei olekkaan hyvä idea että eläisimme myöhemmin, jeesuksia ja jumalia olisi ehkä mrd, nyt jo hankalaa luulevaisten kanssa."
Ihmiskunnan historiassa jumalia on ollut runsaasti enemmän kuin nykyisin on jäljellä.
Jumalien määrä väheni 500 eKr aikoihin profeetta Zarathustran vaikutuksesta, joka keksi monoteismin, ja yhdisti sadat persialaiset jumalat vain yhdeksi jumalaksi.
Zarathustran vaikutus ulottui myös juutalaisuuteen. Aiemmin kanaaninmaalla oli kymmeniä jumalia joita kaikkia palvottiin, mutta 400-500 eKr aikoihin alettiin suosia vain yhden jumalan palvontaa ja tuloksena oli monoteistinen uskonto."Ihmiskunnan historiassa jumalia on ollut runsaasti enemmän kuin nykyisin on jäljellä."
Kyllä noita jumalia ja uskontoja syntyy ihan jatkuvalla syötöllä entisten kuivahtaneiden tilalle joten älä ole huolissasi.
Ajattele vaikkapa skientologiaa ja AGW:tä ja New Agea. Kyllä jokaiselle löytyy jotain.
- Anonyymi
Minun käsittääkseni galaksien välissäkin harhailee harvakseen taivaankappaleita, tähtiä planeettoineen, niin eiköhän sielläkin tähtien luomaa valoisuutta koeta ainakin silloin tällöin.
Jos hyvin käy joku noista harhailijoista saattaa räjähtää supernovana ja silloin sitä valoa vasta riittäisikin, ainakin sadoiksi vuosiksi.Ilman muuta, galakseista aina karkaa tähtiä galaksien väliseen avaruuteen, kun tähtien keskinäisissä ohituksissa toinen saa vähän lisää vauhtia ja toinen menettää. Yleensä pienempi tähti sinkoutuu ulommas, ja suurempi vajoaa lähemmäs galaksin keskustaa. Niin voi käydä jopa pallomaisille tähtijoukoille, kuten NGC 2419 Ilveksen tähdistössä. Suurin osa galaksien välisessä avaruudessa vaeltavista tähdistä on punaisia kääpiöitä, joita on vaikea havaita jopa meidän kosmisesta lähiympäritöstä, saati miljoonien valovuosien päästä.
Yhtään suoranaisesti sattumanvaraista tähtien törmäystä ei tietääkseni ole havaittu, mutta äärettömän pitkien ajanjaksojen kuluessa niitäkin väistämättä tapahtuu.- Anonyymi
maanmittari.Koo kirjoitti:
Ilman muuta, galakseista aina karkaa tähtiä galaksien väliseen avaruuteen, kun tähtien keskinäisissä ohituksissa toinen saa vähän lisää vauhtia ja toinen menettää. Yleensä pienempi tähti sinkoutuu ulommas, ja suurempi vajoaa lähemmäs galaksin keskustaa. Niin voi käydä jopa pallomaisille tähtijoukoille, kuten NGC 2419 Ilveksen tähdistössä. Suurin osa galaksien välisessä avaruudessa vaeltavista tähdistä on punaisia kääpiöitä, joita on vaikea havaita jopa meidän kosmisesta lähiympäritöstä, saati miljoonien valovuosien päästä.
Yhtään suoranaisesti sattumanvaraista tähtien törmäystä ei tietääkseni ole havaittu, mutta äärettömän pitkien ajanjaksojen kuluessa niitäkin väistämättä tapahtuu.Myös galaksien sisällä olevien tähtien valtaenemmistö on punaisia kääpiöitä,
joskus punaisia kääpiöitä on jopa 90 % galaksin tähdistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös galaksien sisällä olevien tähtien valtaenemmistö on punaisia kääpiöitä,
joskus punaisia kääpiöitä on jopa 90 % galaksin tähdistä.Cosmos on punainen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä_on_punainen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911505
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1701203En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041060Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15947- 82870
- 66793
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40777Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289743Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107738Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K59725