Kuoleman jälkeen sielu saa uuden ruumiin ja puetaan puhtaisiin valkoisiin vaatteisiin. Jos sielu on kevyt hyvistä teoista niin se kohoaa ja nousee ylös taivaaseen Jumalan luokse, mutta jos sielu on synneistä raskas niin se vajoaa ja putoaa alas maan alle Helvettiin. Taivaaseen päässyt sielu muuttuu enkeliksi ja varjelee taivaasta maan päällä jääneitä mutta Helvettiin joutunut sielu muuttuu piruksi ja joutuu tekemään raskaita töitä paholaiselle.
Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?
Anonyymi
3187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Sielu lepää tuonpuoleisessa vain tietyn ajan. Muutamasta viikosta tuhanteen vuoteen maan ajassa mitaten. Sielu on jälleensyntyjä ja karman lain alainen. Sanotaan että elämä on koulu ja karma on opettajamme. Kukaan ei valmistu yhdeltä luokalta täsdä koulussa.
Sielu lepää tuonpuoleisessa vain tietyn ajan. Muutamasta viikosta tuhanteen vuoteen maan ajassa mitaten. Sielu on jälleensyntyjä ja karman lain alainen. Sanotaan että elämä on koulu ja karma on opettajamme. Kukaan ei valmistu yhdeltä luokalta täsdä koulussa.
Joku ajattelee,kuin minäkin.
Tosin on kuulemma vapautettu kierrosta pyytäessä!
Kyllä kaikki päättyy kuolemaan, minä kuolin ja tiedän sen.
Kuolemaa ei ole. Rauni Leena Luukasen kirja.
Olet ottanut kummitusjutut liian tosissaan
Kun ihminen kuolee niin siitä tulee enkeli joka nousee pian kuoleman jälkeen katselemaan maailman menoa pilvien päältä.
Tuonpuoleisesta ei huvita tarkkailla tänne murheen laaksoon. Siellä on paljon kivempaa katseltavaa, koko Universumi.. jonne voi tehdä tutkimusretkiä . Sukeltaa vaikka mustaan aukkoon.
Väärä tulkinta. Kun ihminen kuolee ottaa valkea enkeli hänestä kiinni vasemmasta kädestä ja musta enkeli oikeasta kädestä. Sitten enkelit kiskovat voimiensa takaa ja voittajasta riippuu pääseekö ihminen taivaaseen vain helvettiin.
Sielusta ei saa otetta kun sillä ei ole kehoa. Miten ne voivat siis kiskoa kun sielu on semmonen valoa hohtava pöllähdys?
Tunnetusti ruumis jää perikunnan kiusaksi. Eli enkelit ottanevat kiinni jostain poistuvasta hengestä. Miten sille määritellään oikea ja vasen?
Ihminen muuttuu pikkuhiljaa maan mullaksi ja kasvaa horsmaa. Mutta jos on jäänyt suoleen huonosti sulanutta sapuskaa kasvaa pers*en kohdalla hautakummulla perunanvarsia.
-a-teisti-
Morsiuspukuun miehetkin puetaan.
Aivan niin!
Olet ymmärtänyt väärin. Kuolema on määritelmän mukaisesti kaikken tapahtumisen loppu. Mitään ei tapahdu kun ei ole enää sitä henkilöä jolle voisi tapahtua. "Kuolemanjälkeinen elämä" on oksymoron. Elämä on ENNEN kuolemaa.
Joten ala elää kun vielä voit.
Elämä olisi julman epäoikeudenmukainen jos elämä ei jatkuisi kuoleman jälkeen. Kun joku syntyy johonkin pakolaisleiriin nälän, kuoleman, väkivallan keskelle ja joku taas hyvinvoivaan vauraaseen yhteiskuntaan rakastavien vanhempien lapseksi niin kysymys kuuluu että sattumaltako? Ei vaan sen selittää karman laki ja se ei voisi toimian ilman reinkarnaatiota. Mitä iylvät sitä niität.
Kuolemaa voi verrata siihen kun joka ilta nukahtaa. Ero on siinä että ei herää eikä myöskään näe unia.
Ainut mitä jää on viisaat kirjoitukset tänne palstalle.
Mutta jos olet unessa, mistä tiedät oletko näkemäsi unen aikana kuollut vai et.
Siitä että kuolleena ei voi nähdä unta.
Kuoltua jokaisesta tulee enkeli, mutta jos on syntitaakkaa niin paholainen lähettää hakemaan alas. Toinen kiskoo sitten nilkoista ja Peter ranteista kunnes heitetään arpaa siitä kumpi saa sielun.
Kerran pohdimme isän kanssa asiaa: mitä ihminen näkee sitten kuoleman jälkeen taivaasta? Tulimme tulokseen että ei näe mitään ei katsele sieltä toisia pilvien päältä koska se nollaisi koko raamatun jos niin pystyisi tekemään.
Aloittajan ensimmäinen lausekkin on täysin vastoin Raamatun sanomaa. Kukaan ei elä enää kuoleman jälkeen. Toisinsanoen sinulla ei ole kuolematonta sielua. Joten kun kuolet maadut maan tomuksi saman rangaistuksen ohella, joka langetettiin Adamille ja Evalle syntiinlankeemuksen jälkeen.
Kuoleman jälkeen ei siis ole enää mitään. Ei ajatuksia tai tekoja tuonelassa eli ihmiskunnan yhteisessä haudassa jonne menemme kaikki aikanaan.
Minut ripotellaan mereen.
Kuolmen jälkeen tapahtuu niin, että menemme toisiin dimensioihin. Tosin paavin arvelun mukaan pahat ihmiset kyllä hajoavat tyhjyyteen. Ja ehkä hyvä niin.
Kristinuskossa ei ole taivasta tai sinne menoa, ja jos sotket siihen vielä Paavalin syntiopin, niin loppu on tulenliekeissä hänen omin sanoin.
Ai niin, unohtui - Paavalin sanoin Pyhä henki leikkaa sielun irti, koska se on Jumalalle vastenmielinen.
Kuolema on vapauttaja joka vapauttaa sielun ruumiista. Suelu on kiinni hopealangalla ja se kun katkeaa niin se on menoa. Ruumiistairtoamistapaukdissa sielu irtoaa tiapäisesti ruumiista ja voi käydä pikavisiitillä astraalimaailmassa. Hopealanka on tavallaan turvanaru niinkuin sukeltajalla joka menee jään alle.
Kuoleman jälkeen alkaa kova riita perinnöstä sukulaisten kesken.
> Kuoleman jälkeen sielu saa uuden ruumiin ja puetaan puhtaisiin valkoisiin vaatteisiin. Jos sielu on kevyt hyvistä teoista niin se kohoaa ja nousee ylös taivaaseen Jumalan luokse, mutta jos sielu on synneistä raskas niin se vajoaa ja putoaa alas maan alle Helvettiin. Taivaaseen päässyt sielu muuttuu enkeliksi ja varjelee taivaasta maan päällä jääneitä mutta Helvettiin joutunut sielu muuttuu piruksi ja joutuu tekemään raskaita töitä paholaiselle.
Mistä keksit tuon? Ei näytä olevan ainakaan Raamatusta.
Luuletko että käymme nakuina Jumalan tuomittavaksi 😁
Kun minä irtaudun ruumiistani lepäilen jonkun aikaa. Sitten alan katsella hieman paikkoja, jos vaikka kävisin pienellä lennolla Universumissa. Tietenkin vanhoja tuttuja pitää moikata siinä sivussa. Toivon että näen myös henkioppaani jonka kanssa voin suunnitella tulevaa elämääni taas täällä maan päällä.
Taivas on virheellinen sana, pitää olla tuonpuoleinen. Se on tuossa ihan vieressä -Verhonn takana.
Kuvittele.
Satoja miljardeja planeettoja joista voit etsiä muita kulttuureita Jumalineen.
Toivomuksenani olisi mukava lämmin istumapaikkaa eturivistä mutta ei oven läheltä sillä olen arka vedolle.