ENSIMMÄINEN KIERROS

Ensin pari kysymystä:

- Epävarmuus on kasvanut, miksi?

- Mitkä ovat marginaalit kummassakin tutkimuksessa? +/- 2%, 3%, 4%?

Em. gallupeista voidaan mielestäni todeta vain se, että TODENNÄKÖISESTI Halosen kannatus riittäisi valintaan jo ensimmäisellä kaudella - molempana mittaushetkellä. Muttei välttämättä ensi vuonna.

Mutta Halosen kannatuksen suuntaa ei todellakaan voi sanoa, koska mittausmenetelmä (kysymyksen asettelu, kyselyyn käytetty media, jne.) on eri, tilaaja on eri, näyte on eri ja lisäksi vielä epävarmojen äänestäjien osuudet ovat jyrkästi toisistaan poikkeavat. Jonkin henkilön ilmaisema Halosen kannatuksen suunnasta noiden gallupien perusteella voidaan pitää lähinnä henkilökohtaisena mielipiteenä tai toiveena.

Samoja asioita korostetaan Uutispäivä Demarin artikkelissa:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=1876

"Vertailu tutkimusten välillä edellyttää kuitenkin sitä, että tiedetään riittävästi niissä käytetyistä aineistonkeruun menetelmistä, professori Suhonen korostaa"

"- Kun otetaan maaliskuun tutkimuksestakin huomioon vain kantansa ilmaisseet (92 prosenttia vastaajista), oli Halosen kannatus tuolloin 58 prosenttia. Se on siis pikemminkin noussut kuin laskenut, Suhonen muistuttaa."

KOMMENTTI: Eihän tuota kannatuksen suuntaa noista tuloksista voi todentaa! (perusteluni löytyvät tästä artikkelista) Suhonenhan itse juuri hetkeä aiemmin sanoi, että eri tutkimuslaitosten tuloksien välillä ei kannata lähteä tekemään vertailua, ellei tutkimusmenetelmiä tai niiden eroja tunneta. Epäilenpä, että Suhonen tuskin tuntee RI:n ja SG:n tutkimusmenetelmät, saatika niiden eroja.

"Näin suuri ero johtuu ilmeisesti lähinnä erilaisista aineistonkeruun menetelmistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin muutenkin. Aamulehden tuloksissa saattaa näkyä osaltaan myös se, että reilua viidennestä otoksesta ei tavoitettu tai saatu muusta syystä haastateltua."

KOMMENTTI: M.O.T.

KOMMENTTI: Miksi korostaa tavoitettavuutta "ei osaa sanoa" osuuden aiheuttajana, jos tutkimuslaitosten tutkimus- ja analysointimenetelmät ei kerta ole tiedossa. Tutkimuslaitos voi ihan yhtä lailla pienentää kokonaisnäytteen suuruutta tavoittamattomien haastateltavien osuudella, kuin liittää ko. äänet "ei osaa sanoa" osuudelle. Ainakin Taloustukimus näyttäisi käyttävän puoluekannatuksen osalta ensimmäistä vaihtoehtoa (kokonaisnäytteen pienentämistä), koska sen mittaustuloksisa näyemäärä muuttuu. Kuinkahan Suomen Gallup tai Research International käsittelevät niiden henkilöiden äänet, joita ei tavoitettu? Voiko tutkimuslaitoksen asiakas valita näiden kahden analyysi-vaihtoehdon väliltä ja voiko se vaihtaa tuota valintaa kesken mittauskauden? Näytemäärän suuruuden pieneneminen heijastuu, jos riittävän merkittävä, tutkimustuloksen tarkkuuden pienentymisenä.

Gallupeilla media manipuloi äänestäjiä. Nyt Almamediakin aikoo tulla apajille ja saada oman ehdokkaansa pressaksi. Katsotaan pärjääkö Hesarille ja Ylelle? Muuta mielenkiintoistahan pressan vaalissa ei olekaan. Pääministeri on Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko eli valtaeliitin etujenajaja.

Kommunismi ei ole kuollut. Se elaa ja voi hyvin Tampereen Yliopistossa, jossa myos koulutetaan lahes kaikki Suomen journalistit.
Kynan jalki on sitten niin punaista etta silmiin sattuu.