On tiettyjä kristinuskosta periytyviä väittämiä, mitä suuri osa ihmisistä pitää intuitiivisesti totena, vaikkei Jumaliin uskoisikaan. Itsekin huomasin vasta myöhemmin, että kulttuurikristillisyyden myötä olen omaksunut paljon vääriä olettamia, jotka on syytä vähintäänkin asettaa kyseenalaisiksi:
1. Tiede tutkii millainen maailma on, muttei voi vastata kysymykseen, miten meidän tulisi elää.
Ihmisten tunnekokemukset, ahdistus, masennus yms ovat täysin tieteen piirissä olevia asioita. On täysin tieteellinen kysymys, miten ihmisten tulisi elää, jotta kokisimme elämämme täysivaltaiseksi, merkitykselliseksi ja onnelliseksi. Toki tämä kysymys on moniulotteinen ja vaikea, mutta kyseessä on täysin rationaalisuuteen kuuluva kysymys.
2. Tiede ja uskonto eivät ole keskenään ristiriidassa. Ne vastaavat eri kysymyksiin.
Tieteelliseen ajatusmaailmaan kuuluu, ettei uskota asioihin ilman rationaalisia perusteita. Jokainen uskomus vaatii tuekseen rationaalisen näytön. Uskomukset tulee kyseenalaistaa ja niitä tulee testata. Uskomukset, jotka eivät ole falsifioitavissa ovat epätieteellisiä. Vaikkei uskontoon kuuluisikaan lainkaan tieteellisesti mahdottomia asioita (kuten pari päivää kuolleen ruumiin herääminen henkiin tai neitsyen synnyttämiä poikavauvoja), niin kyllähän kaikki teistiset uskonnot ovat ristiriidassa tieteellisen rationaalisen ajattelun kanssa: Niissä uskotaan asioihin ilman rationaalisia perusteita.
Uskonnot tarjoavat ihmisille yhteisöllisyyttä, tukiverkostoa, seremonioita ja helppoja näennäisiä selityksiä. Ne eivät kuitenkaan anna hyviä vastauksia mihinkään kysymyksiin. Ainut tapa oikeisiin vastauksiin on tieteellinen menetelmä, rationaalisuus ja tutkiminen. Tämä ei tarkoita, ettei tässäkin pitäisi ottaa omia ja muiden tunteita huomioon. Nämä tunteetkin ovat tieteellinen fakta.
Lopuksi todettakoon, että uskonnoissa on myös tosia ja hyviä neuvoja, mitkä voidaan perustella rationaalisesti. Nämä totuudet ovat kuitenkin olemassa ihan uskonnoista riippumatta. Uskonnot voivat myös olla hyödyllisiä, mutta tämä ei tee niistä totta.
1. Tiede tutkii millainen maailma on, muttei voi vastata kysymykseen, miten meidän tulisi elää.
Ihmisten tunnekokemukset, ahdistus, masennus yms ovat täysin tieteen piirissä olevia asioita. On täysin tieteellinen kysymys, miten ihmisten tulisi elää, jotta kokisimme elämämme täysivaltaiseksi, merkitykselliseksi ja onnelliseksi. Toki tämä kysymys on moniulotteinen ja vaikea, mutta kyseessä on täysin rationaalisuuteen kuuluva kysymys.
2. Tiede ja uskonto eivät ole keskenään ristiriidassa. Ne vastaavat eri kysymyksiin.
Tieteelliseen ajatusmaailmaan kuuluu, ettei uskota asioihin ilman rationaalisia perusteita. Jokainen uskomus vaatii tuekseen rationaalisen näytön. Uskomukset tulee kyseenalaistaa ja niitä tulee testata. Uskomukset, jotka eivät ole falsifioitavissa ovat epätieteellisiä. Vaikkei uskontoon kuuluisikaan lainkaan tieteellisesti mahdottomia asioita (kuten pari päivää kuolleen ruumiin herääminen henkiin tai neitsyen synnyttämiä poikavauvoja), niin kyllähän kaikki teistiset uskonnot ovat ristiriidassa tieteellisen rationaalisen ajattelun kanssa: Niissä uskotaan asioihin ilman rationaalisia perusteita.
Uskonnot tarjoavat ihmisille yhteisöllisyyttä, tukiverkostoa, seremonioita ja helppoja näennäisiä selityksiä. Ne eivät kuitenkaan anna hyviä vastauksia mihinkään kysymyksiin. Ainut tapa oikeisiin vastauksiin on tieteellinen menetelmä, rationaalisuus ja tutkiminen. Tämä ei tarkoita, ettei tässäkin pitäisi ottaa omia ja muiden tunteita huomioon. Nämä tunteetkin ovat tieteellinen fakta.
Lopuksi todettakoon, että uskonnoissa on myös tosia ja hyviä neuvoja, mitkä voidaan perustella rationaalisesti. Nämä totuudet ovat kuitenkin olemassa ihan uskonnoista riippumatta. Uskonnot voivat myös olla hyödyllisiä, mutta tämä ei tee niistä totta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.