Aihe

Miksi uudella veneellä on niin suuri arvo?

Anonyymi

Tämän voisi kysyä myös autoista, mutta kysytään nyt veneistä.

20 vuotta vanha hyvin pidetty vene on usein käyttöarvoltaan uutta vastaava, voi olla jopa parempi. Silti se on usein selvästi halvempi.

Mikä uusissa veneissä maksaa? Ainakaan hinta ei perustu mihinkään rationaaliseen syyhyn.

Vai ollaanko veneissäkin tultu jo niin pitkälle kertakäyttökulttuurissa, että vähänkin vanhemman veneen rakenteellisia ratkaisuja täytyy ruveta epäilemään jo muutaman vuoden päästä?

158

503

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hoi hoijas

    • Anonyymi

      No ei se vanha ole käyttöarvoltaan hyvä. No ehkä 20 v vielä voi olla, mutta aika pian tuosta eteenpäin alkaa kaikki olla vanhanaikaista. Vaikka kuinka päivittäisi ei kaikki vaihdu. Varsinkaan runkomuoto ja takila ei vaihdu.

      • Anonyymi

        "Vanhanaikaista"? Mitä tekemistä sillä on toimivuuden kanssa? Kyllä 40-vuotiaankin veneen runko ja takila toimivat hyvin, jos ne olivat uusina toimivia.

        Ja tuo jonkun esittämä 10% korjaus-/uusimistarve vuosittain on höpöhöpöä. Joskus esitetään nyrkkisääntönä, että vuotuiset kokonaiskulut, siis laituripaikka, telakka, vakuutukset, polttoaine, korjaukset ja uusimiset olisivat yhteensä n. 10% veneen arvosta. Siinä on jo vähän enemmän totuutta.

        Moottori kestää vähintään 20 vuotta => uusimiskulut käyttöajalle laskettuna enintään 500/a.
        Purjeet 10 vuotta ainakin => toiset 500 tai vähemmän (saahan niihin tietysti kulumaan enemmänkin, mutta eihän normaalijärkinen osta mitään laminaattipurjeita eikä valtavaa settiä muutenkaan, yksi keulapurje ja isopurje riittävät, spinnu tai genaakkeri voi olla kiva lisä).
        Elektroniikka ainakin 10 vuotta => 200-500.
        jnejen.

        Vuotuiset korjaus-/uusimiskulut ovat 200 000 euron veneeseen siis lähinnä 1%, ei 10%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vanhanaikaista"? Mitä tekemistä sillä on toimivuuden kanssa? Kyllä 40-vuotiaankin veneen runko ja takila toimivat hyvin, jos ne olivat uusina toimivia.

        Ja tuo jonkun esittämä 10% korjaus-/uusimistarve vuosittain on höpöhöpöä. Joskus esitetään nyrkkisääntönä, että vuotuiset kokonaiskulut, siis laituripaikka, telakka, vakuutukset, polttoaine, korjaukset ja uusimiset olisivat yhteensä n. 10% veneen arvosta. Siinä on jo vähän enemmän totuutta.

        Moottori kestää vähintään 20 vuotta => uusimiskulut käyttöajalle laskettuna enintään 500/a.
        Purjeet 10 vuotta ainakin => toiset 500 tai vähemmän (saahan niihin tietysti kulumaan enemmänkin, mutta eihän normaalijärkinen osta mitään laminaattipurjeita eikä valtavaa settiä muutenkaan, yksi keulapurje ja isopurje riittävät, spinnu tai genaakkeri voi olla kiva lisä).
        Elektroniikka ainakin 10 vuotta => 200-500.
        jnejen.

        Vuotuiset korjaus-/uusimiskulut ovat 200 000 euron veneeseen siis lähinnä 1%, ei 10%.

        Vanhanaikaista tarkoittaa kaikkea. Sähköasennuksia, sisustussuunnitelua, heloitusta, uunia, vesijärjestelmää jne. Osa toimi OK jo 70-luvulla ja osa on kehittynyt valtvasti 90-luvultakin.

        En ole vielä yhtään vanhempaa venettä nähnyt, jossa kaikki olisi oikeasti päivitetty. Muistan reilun 10 v takaa FG 39:n, jonka joku telakka oli "täydellisesti" uusinut. Olihan se hieno ulkoa, mutta sisutus oli kamalassa kunnossa ja paljon taisi olla alkuperäistä heloitustakin jäljellä. Eihän sitä kukaan ostanutkaan, kun pyynti oli 50 000 € korkeampi kuin muista samanikäisistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhanaikaista tarkoittaa kaikkea. Sähköasennuksia, sisustussuunnitelua, heloitusta, uunia, vesijärjestelmää jne. Osa toimi OK jo 70-luvulla ja osa on kehittynyt valtvasti 90-luvultakin.

        En ole vielä yhtään vanhempaa venettä nähnyt, jossa kaikki olisi oikeasti päivitetty. Muistan reilun 10 v takaa FG 39:n, jonka joku telakka oli "täydellisesti" uusinut. Olihan se hieno ulkoa, mutta sisutus oli kamalassa kunnossa ja paljon taisi olla alkuperäistä heloitustakin jäljellä. Eihän sitä kukaan ostanutkaan, kun pyynti oli 50 000 € korkeampi kuin muista samanikäisistä.

        Moni haluaa retromuotoillun rungon joka miellyttää silmää ja siksi niitä valmistetaan uustuotantonakin. Vesi ja tuuli toimii samoin kuin ennenkin, niin toimii se vanhakin vene. Sähkö on edelleen elektronien liikettä eikä sähköasennukset ole vanhanaikaisia vanhassakaan veneessä jos ne toimivat. Saa sen uunin ja vesijärjestelmän vaihdettua vanhaankin veneeseen siinä missä minkä tahansa muun lisävarusteen... ne vanhat vaan tuppaa kestämään pidempään kuin uudet niin ei ole toimivina tarvetta vaihtaa. Jos vanhassa on kaikki ehjää ja toimivaa niin pilaat sen uusimalla sen "tähän päivään". Haasteellisempaa on löytää vanhaan veneeseen laadukkaita osia jotka näyttävät alkuperäisiltä jotta kokonaisuus säilyy tyylikkäänä. Uusi ja moderni on uusi ja moderni vain pari kesää mutta klassikko on klassikko vuosikymmenestä toiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhanaikaista tarkoittaa kaikkea. Sähköasennuksia, sisustussuunnitelua, heloitusta, uunia, vesijärjestelmää jne. Osa toimi OK jo 70-luvulla ja osa on kehittynyt valtvasti 90-luvultakin.

        En ole vielä yhtään vanhempaa venettä nähnyt, jossa kaikki olisi oikeasti päivitetty. Muistan reilun 10 v takaa FG 39:n, jonka joku telakka oli "täydellisesti" uusinut. Olihan se hieno ulkoa, mutta sisutus oli kamalassa kunnossa ja paljon taisi olla alkuperäistä heloitustakin jäljellä. Eihän sitä kukaan ostanutkaan, kun pyynti oli 50 000 € korkeampi kuin muista samanikäisistä.

        "Vanhanaikainen" ei ole sana, joka juurikaan liittyisi toimivuuteen, se on lähinnä muotijuttu.

        Suurin osa 1990-luvulla käytössäolleista ratkaisuista on täysin toimivia tänäänkin. Lähinnä navigointielektroniikkaan on tullut relevanttia kehitystä.

        Oma veneeni on yli 30-vuotias. Navigointielektroniikkaa ja autopilottia lukuunottamatta kaikki on periaatteessa samanlaista kuin alkuperäinen ja toimii hienosti. Ainoa mieleentuleva muutos on se, että polttimot ja loisteputket on korvattu led-valoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni haluaa retromuotoillun rungon joka miellyttää silmää ja siksi niitä valmistetaan uustuotantonakin. Vesi ja tuuli toimii samoin kuin ennenkin, niin toimii se vanhakin vene. Sähkö on edelleen elektronien liikettä eikä sähköasennukset ole vanhanaikaisia vanhassakaan veneessä jos ne toimivat. Saa sen uunin ja vesijärjestelmän vaihdettua vanhaankin veneeseen siinä missä minkä tahansa muun lisävarusteen... ne vanhat vaan tuppaa kestämään pidempään kuin uudet niin ei ole toimivina tarvetta vaihtaa. Jos vanhassa on kaikki ehjää ja toimivaa niin pilaat sen uusimalla sen "tähän päivään". Haasteellisempaa on löytää vanhaan veneeseen laadukkaita osia jotka näyttävät alkuperäisiltä jotta kokonaisuus säilyy tyylikkäänä. Uusi ja moderni on uusi ja moderni vain pari kesää mutta klassikko on klassikko vuosikymmenestä toiseen.

        Aika vähäistä on kyllä vanhojen veneiden uustuontanto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vanhanaikainen" ei ole sana, joka juurikaan liittyisi toimivuuteen, se on lähinnä muotijuttu.

        Suurin osa 1990-luvulla käytössäolleista ratkaisuista on täysin toimivia tänäänkin. Lähinnä navigointielektroniikkaan on tullut relevanttia kehitystä.

        Oma veneeni on yli 30-vuotias. Navigointielektroniikkaa ja autopilottia lukuunottamatta kaikki on periaatteessa samanlaista kuin alkuperäinen ja toimii hienosti. Ainoa mieleentuleva muutos on se, että polttimot ja loisteputket on korvattu led-valoilla.

        Mitä vanhemmaksi menee, sen vanhanaikaisemmaksi menee. Ei ollut kunnolla toimivia fallilukkoja, ei itsekskuuttavia vinssejä, ei kannattavia kikitankoja ei rullalaitteita, ei nostimia taakse vedettynä, ei tuplapunkkia, ei erillistä kunnon vessaa, ei seisomakorkeutta laajalla alueella, ei pitkää vesilinjaa, ei tehokasta köliä ja peräsintä jne.

        Osan saa uusittua nykyaikaiseksi osaa ei. Hyvin harvassa on ne veneet, joissa on uusittu edes kaikki helposti vaihdettavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä vanhemmaksi menee, sen vanhanaikaisemmaksi menee. Ei ollut kunnolla toimivia fallilukkoja, ei itsekskuuttavia vinssejä, ei kannattavia kikitankoja ei rullalaitteita, ei nostimia taakse vedettynä, ei tuplapunkkia, ei erillistä kunnon vessaa, ei seisomakorkeutta laajalla alueella, ei pitkää vesilinjaa, ei tehokasta köliä ja peräsintä jne.

        Osan saa uusittua nykyaikaiseksi osaa ei. Hyvin harvassa on ne veneet, joissa on uusittu edes kaikki helposti vaihdettavat.

        Jaa. Mainitsin jo, että oma veneeni on yli 30-vuotias. Siinä on alkuperäisinä:
        -hyvin toimivat köysilukot
        -itseskuuttaavat genuavinssit
        -rullalaite keulalla
        -nostimet istumalaatikkoon vedettyinä
        -tuplapunkka sekä keulassa että perässä
        -erillinen vessa, ihan hyvän kokoinen (tässä kohtaa myönnän sen silti häviävän uudemmille: vessan seinät ja lattiat ovat puuta eli vessa ei ole muovipintainen moduuli kuten uustuotannossa => veden kanssa pitää vähän varoa)
        -seisomakorkeus käytännössä koko lattia-alalla.

        Vesilinja on lyhyempi kuin tämän päivän pystykeulaisissa ja leveäperäisissä veneissä; köli ja peräsin kyllä minusta toimivat, mutten tiedä, mitä tarkoitat tehokkaalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa. Mainitsin jo, että oma veneeni on yli 30-vuotias. Siinä on alkuperäisinä:
        -hyvin toimivat köysilukot
        -itseskuuttaavat genuavinssit
        -rullalaite keulalla
        -nostimet istumalaatikkoon vedettyinä
        -tuplapunkka sekä keulassa että perässä
        -erillinen vessa, ihan hyvän kokoinen (tässä kohtaa myönnän sen silti häviävän uudemmille: vessan seinät ja lattiat ovat puuta eli vessa ei ole muovipintainen moduuli kuten uustuotannossa => veden kanssa pitää vähän varoa)
        -seisomakorkeus käytännössä koko lattia-alalla.

        Vesilinja on lyhyempi kuin tämän päivän pystykeulaisissa ja leveäperäisissä veneissä; köli ja peräsin kyllä minusta toimivat, mutten tiedä, mitä tarkoitat tehokkaalla.

        Kokemuksesta voi sanoa, että alkuperäisosat yleensä kelpaavat omistajalle tai aikaisessa vaiheessa tulleelle toiselle omistajalle. Ulkopuoliselle ne näyttävät kulahteneelta roinalta joka pitäisi päivittää. Hyvin luonnollista, omaan silmään uudet veneet näyttävät muovisilta ka karuilta, toki myös tilavilta.

        Kauneus on aina katsojan silmässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika vähäistä on kyllä vanhojen veneiden uustuontanto.

        Johtuu usein siitä, että ne tehdään laadusta tinkimättä jolloin hinta nousee tavallisen tallaajan ulottumattomiin. Modernia blingblingiä saa sitten halvemmalla, mutta niissä onkin sitten heti korjattavaa heloituksissa sun muussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokemuksesta voi sanoa, että alkuperäisosat yleensä kelpaavat omistajalle tai aikaisessa vaiheessa tulleelle toiselle omistajalle. Ulkopuoliselle ne näyttävät kulahteneelta roinalta joka pitäisi päivittää. Hyvin luonnollista, omaan silmään uudet veneet näyttävät muovisilta ka karuilta, toki myös tilavilta.

        Kauneus on aina katsojan silmässä.

        Outoa tässä vain on se, että jos toiminnallisuus on kunnossa, niin mitä väliä ulkonäöllä?

        Sitä voin tavallaan ymmärtää, että ihmiset remppaavat ostamiaan asuntoja ennen sisäänmuuttoa, koska se on helpompi tehdä silloin kuin viiden vuoden päästä. Mutta veneessä rempat voi tehdä koska vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa tässä vain on se, että jos toiminnallisuus on kunnossa, niin mitä väliä ulkonäöllä?

        Sitä voin tavallaan ymmärtää, että ihmiset remppaavat ostamiaan asuntoja ennen sisäänmuuttoa, koska se on helpompi tehdä silloin kuin viiden vuoden päästä. Mutta veneessä rempat voi tehdä koska vaan.

        Niinpä, ja sitäpaitsi varustelussa pitää olla tyylitajua siinä missä kämpänkin remppaamisessa. Alkuperäinen aikakaudelle tunnusomainen tyyli on yleensä paras kunhan kaikki on ehjää ja siistiä. Ei vanhaan jugend sohvaryhmään laiteta Lack-sohvapöytää IKEAsta. Se on sitten eri asia pitääkö jugend tyylistä vai IKEAN muovi- ja paperimassakalusteista. Sama veneissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa tässä vain on se, että jos toiminnallisuus on kunnossa, niin mitä väliä ulkonäöllä?

        Sitä voin tavallaan ymmärtää, että ihmiset remppaavat ostamiaan asuntoja ennen sisäänmuuttoa, koska se on helpompi tehdä silloin kuin viiden vuoden päästä. Mutta veneessä rempat voi tehdä koska vaan.

        Ulkonäöllä on aivan helvetisti väliä, jos ei ihan puusilmä ole. Keskimäärin ulkonäöllä on siinäkin suuri merkitys, onko purjehdus myös vaimon harrastus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa tässä vain on se, että jos toiminnallisuus on kunnossa, niin mitä väliä ulkonäöllä?

        Sitä voin tavallaan ymmärtää, että ihmiset remppaavat ostamiaan asuntoja ennen sisäänmuuttoa, koska se on helpompi tehdä silloin kuin viiden vuoden päästä. Mutta veneessä rempat voi tehdä koska vaan.

        No purjeveneiden eliitti on kaunista. Kaunis ei enää ole kaunista jos se on kulunutta, rispaantunutta ja omistajalla on selitys kaikkeen ajatuksella että roina on kivaa ja toimii vielä.

        Jos haluaa purjehtia jollain suulissa tehdyllä purkilla joka on parsittu kasaan miten milloinkin ja kaikki toimii niin kiva ja hyvä. Mutta omi kaunis laatuvene pilattu huonolla ylläpidolla ja omistajan silmässä olevalla kauneudella ja tällöin ylläpitö jää tekemättä ja veneestä tulee väistämättä kaukaa kaunis, mutta läheltä hyvin kulahtanut.


    • Anonyymi

      Hinta ei perustu mihinkään rationaaliseen?
      Siis kilpaillulla markkinalla?

      Mihin sitten, arpomiseen?

      • Anonyymi

        Mielikuviin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielikuviin.

        Niiden luominen on raakaa tavoitteellista työtä ja hyvin rationaalista toimintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niiden luominen on raakaa tavoitteellista työtä ja hyvin rationaalista toimintaa.

        Niin on, mutta syntynyt asiakkaan mielikuva ei sitä ole. Asiakas kuitenkin määrittelee hinnan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin on, mutta syntynyt asiakkaan mielikuva ei sitä ole. Asiakas kuitenkin määrittelee hinnan.

        Ei asiakas määrittele hintaa. Voit kokeilla teoriaasi käytännössä vaikka Alepassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei asiakas määrittele hintaa. Voit kokeilla teoriaasi käytännössä vaikka Alepassa.

        Tuotteissa joita ei ole pakko ostaa asiakas määrittelee hinnan. Kauppa ei käy jos hinta koetaan liian korkeaksi. Teoriani toimii myös Alepassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuotteissa joita ei ole pakko ostaa asiakas määrittelee hinnan. Kauppa ei käy jos hinta koetaan liian korkeaksi. Teoriani toimii myös Alepassa.

        Vain lammas massa markkinoilla ajattelee noin. Löytyy ihmisiä jotka eivät tyydy tuollaiseen, vaan haluavat yksilöllistä laatua hinnan ollessa sivuseikka. Näin myös veneissä.

        T. Sellaisen omistaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain lammas massa markkinoilla ajattelee noin. Löytyy ihmisiä jotka eivät tyydy tuollaiseen, vaan haluavat yksilöllistä laatua hinnan ollessa sivuseikka. Näin myös veneissä.

        T. Sellaisen omistaja

        Asiakas määrittelee hinnan silloinkin kun ei halpa kelpaa. Kaikilla tulee kuitenkin se raja vastaan jossa hinta ei ole sivuseikka.

        "Vain lammas massa markkinoilla" - Mitä yrität selittää? Ei lammasmassa markkinoilla ajattele mitään. Jos lammas massamarkkinoilla jotain ajattelee, niin ei ainakaan hintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain lammas massa markkinoilla ajattelee noin. Löytyy ihmisiä jotka eivät tyydy tuollaiseen, vaan haluavat yksilöllistä laatua hinnan ollessa sivuseikka. Näin myös veneissä.

        T. Sellaisen omistaja

        Omistatko sellaisen? Eli tuollaisen? Ihmisen vai lampaan? Ihmistä ei voi omistaa. Pidä hauskaa lampaasi kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain lammas massa markkinoilla ajattelee noin. Löytyy ihmisiä jotka eivät tyydy tuollaiseen, vaan haluavat yksilöllistä laatua hinnan ollessa sivuseikka. Näin myös veneissä.

        T. Sellaisen omistaja

        En tiennytkään, että Sunwind teki aikoinaan tilauksesta paatteja. Mutta hyvä jos tykkäät, ne ei ole lampaille vaan laumanjohtaja susille, voimaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei asiakas määrittele hintaa. Voit kokeilla teoriaasi käytännössä vaikka Alepassa.

        Jos olisin ostamassa Alepaa voisin määritellä hinnan.


    • Anonyymi

      Juuri niin. Työ maksaa. Suomessa etenkin.

    • Anonyymi

      35-40 jalkainen 20 vuotias on varakkaan valinta. Purjeet ja uudet helat ja juokseva riki n. 10-15 k€, pohjaremontti 5k€, teak kannen huolto ja hionta 5k€, uudet elektroniikat 7-10 k€, Moottorin vaihto 10 k€...

      Noin alkajaisiksi, toki jos jo on kaikki tehtynä niin sitten kayttöarvoa on...

      • Anonyymi

        Jos 20 vuotiaaseen pitää kaikki nuo rempat tehdä on onnistunut löytämään huonon yksilön.


      • Anonyymi

        Näin on, vanhaan veneeseen kertyy korjausvelkaa 10 % vuodessa, jos ei korjauksia/uudistuksia tehdä samaa tahtia. 200 000 €:n veneeseen pitää panna joka vuosi 20 000 € rahaa, muuten tulee korjausvelkaa. Harva sellaista tekee. Oman veneeni, joka maksoi kaikkineen veteenlaskukunnossa, vakuutusarvon olen pudottanut 4% joka vuosi, nyt jo 10 vuoden ajan. Silti siihen on paljon uutta varustetta tullut vuosien mittaan. Tällä hetkellä veneeni realistinen arvo on noin 100 000 €.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos 20 vuotiaaseen pitää kaikki nuo rempat tehdä on onnistunut löytämään huonon yksilön.

        Keskimääräinen 20 vuotias on huonosti ylläpidetty ja kulunut. Kaikki kulahtanutta ja vähän rempallaan, purjeet mitä sattuu, ei vahattu, likainen, vanhat elektroniikat, virityksiä siellä täällä jne.

        Hienoja ja ylläpidettyjä veneitä on, mutta n. 20 % kalustosta maksimissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskimääräinen 20 vuotias on huonosti ylläpidetty ja kulunut. Kaikki kulahtanutta ja vähän rempallaan, purjeet mitä sattuu, ei vahattu, likainen, vanhat elektroniikat, virityksiä siellä täällä jne.

        Hienoja ja ylläpidettyjä veneitä on, mutta n. 20 % kalustosta maksimissaan.

        No kun itse olen purjehtinut 40 vuotiaalla jossa lähes kaikki köysiä, kankaita, pohjamaaleja ja moottoria lukuun ottamatta on alkuperäistä niin rohkenen olla eri mieltä. Miksi 20 vuotias olisi huonosti pidetty? Mikä on muuttunut? Materiaalit ja työn laatu heikentynyt niin paljon, vai venekansalla nykyään niin paljon ylimääräistä rahaa ettei omaisuudesta pidetä huolta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskimääräinen 20 vuotias on huonosti ylläpidetty ja kulunut. Kaikki kulahtanutta ja vähän rempallaan, purjeet mitä sattuu, ei vahattu, likainen, vanhat elektroniikat, virityksiä siellä täällä jne.

        Hienoja ja ylläpidettyjä veneitä on, mutta n. 20 % kalustosta maksimissaan.

        Ostin pari vuotta sitten 2003 -mallisen veneen.
        Käytännössä kaikki oli uusimisen tarpeessa, lisäksi veneessä oli pohjapalkisto paskana.

        Maksoin paatista 19 000 euroa, nyt olen lyönyt käytännössä kaiken uusiksi ja 60 000 euroa on palanut parannuksiin ja korjauksiin (karilleajovahinko meni myyjän vakuutuksesta).

        Uusi vastaavilla varusteilla (kun niitä vielä pari vuotta sitten sai) varusteltuna olisi maksanut rahteineen Suomeen tuotuna ja parannukset tehtynä vajaat satatonnia.
        Eli vielä ollaan voiton puolella hahahah!!!

        Selvä se, että uusi on uusi, mutta vain siihen asti, että se lasketaan veteen.

        Maksaa tämä veneily. Mutta kun on sellainen vika päässä, ettei voi kestää viallisia tai kulahtaneita vehkeitä, jotka ovat korjattavissa.

        Uudessa ei ole korjattavaa, mutta aina sitäkin voi parannella. Ja lämiskä huutaa leipää.

        Kalliimmaksi on tullut kuitenkin harrastaa uuden talon rakentamista, vanhan talon korjausta ja kaikkein kalleimmaksi on tullut 39 auton pitäminen ja viiden vanhan jenkkiraadon rakentaminen uuteen uskoon - kusipäisellä moottoriteholla.

        Autoharrastuksesta luovuttuani olen havainnut rahaa olevan mukavasti tungettavaksi veneeseen.
        Moottoripyöräily on tähänastisista harrastuksista ollut halvin - jos puutarhanhoitoa ei lasketa mukaan.

        Rikkinäinen ja puhkikulunut ei minusta ole patinaa.
        Sinänsä patina ei haittaa, mikäli toiminnallisuus on tallella eikä esimerkiksi veneen sisustasta saa tikkuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kun itse olen purjehtinut 40 vuotiaalla jossa lähes kaikki köysiä, kankaita, pohjamaaleja ja moottoria lukuun ottamatta on alkuperäistä niin rohkenen olla eri mieltä. Miksi 20 vuotias olisi huonosti pidetty? Mikä on muuttunut? Materiaalit ja työn laatu heikentynyt niin paljon, vai venekansalla nykyään niin paljon ylimääräistä rahaa ettei omaisuudesta pidetä huolta?

        On huonosti pidetty, koska omistajia ei kiinnosta eikä huvita. Ei veneissä ole vikaa, vain ylläpidossa.


    • Anonyymi

      Vanhaan veneeseen kertyy korjausvelkaa 10 % vuodessa, jos ei korjauksia/uudistuksia tehdä samaa tahtia. 200 000 €:n veneeseen pitää panna joka vuosi 20 000 € rahaa, muuten tulee korjausvelkaa. Harva sellaista tekee. Oman veneeni, joka maksoi kaikkineen veteenlaskukunnossa, vakuutusarvon olen pudottanut 4% joka vuosi, nyt jo 10 vuoden ajan. Silti siihen on paljon uutta varustetta tullut vuosien mittaan. Tällä hetkellä veneeni realistinen arvo on noin 100 000 €.

      • Anonyymi

        10% on mielestäni hiukan yläkanttiin, muttei ihan mahdoton. Veneen arvo laskee muistakin syistä kuin korjausvelan takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10% on mielestäni hiukan yläkanttiin, muttei ihan mahdoton. Veneen arvo laskee muistakin syistä kuin korjausvelan takia.

        Alakanttiin minusta. 10% tippuu jo kaupanteon hetkellä ja toinen mokoma ensimmäisen vesillelaskun myötä. Sitten tasoittuu ellei satu vahinkoja.


      • Anonyymi

        Ihan älytön ajatus, että 200 000 € venettä pitäisi laittaa vuosittain 20 000 € korjauksiin ja päivityksiin? Mihin ja miksi?

        Itselläni on uutena n. 100 000 € maksanut vene, tosin ostin sen 6-vuotiaana. Nyt se on 16v. Ei siihen ole laitettu koko tuona 16 v aikana yhteensä korjauksiin ja päivityksiin kuin ehkä 15 tonnia ja siitäkin puolet vain kisakäyttöön hankittuihin purjeisiin.

        Nyt sinun mielestäsi veneessä on jo n. 150 000 € korjausvelka eli uuden vastaavan verran. Kuitenkin vene on hienossa kunnossa lukuunottamatta purjeita, jotka pitää lähivuosina uusia. Vielä niillä voitettiin viime kesänä monta lähtöä kisoissa, joten ei ne surkeita ole.

        Ehkä myös elektroniikka alkaa osin olla päivityksen tarpeessa, vaikka toimiikin vielä täydellisesti.

        Purjekerta + elektroniikka maksaa yhteensä suunnilleen 10 000 € eli yksi vuosi tuota 10% tahtia ja sitten seuraavaksi ehkä kone tai purjeet uudestaan 10-15 v päästä.

        Välissä ehkä pohjan primerointi ja patjat, mutta ne eivät yhteensä maksa läheskään 10 000€.


      • Anonyymi

        Ihan älytön ajatus, että 200 000 € venettä pitäisi laittaa vuosittain 20 000 € korjauksiin ja päivityksiin? Mihin ja miksi?

        Itselläni on uutena n. 100 000 € maksanut vene, tosin ostin sen 6-vuotiaana. Nyt se on 16v. Ei siihen ole laitettu koko tuona 16 v aikana yhteensä korjauksiin ja päivityksiin kuin ehkä 15 tonnia ja siitäkin puolet vain kisakäyttöön hankittuihin purjeisiin.

        Nyt sinun mielestäsi veneessä on jo n. 150 000 € korjausvelka eli uuden vastaavan verran. Kuitenkin vene on hienossa kunnossa lukuunottamatta purjeita, jotka pitää lähivuosina uusia. Vielä niillä voitettiin viime kesänä monta lähtöä kisoissa, joten ei ne surkeita ole.

        Ehkä myös elektroniikka alkaa osin olla päivityksen tarpeessa, vaikka toimiikin vielä täydellisesti.

        Purjekerta + elektroniikka maksaa yhteensä suunnilleen 10 000 € eli yksi vuosi tuota 10% tahtia ja sitten seuraavaksi ehkä kone tai purjeet uudestaan 10-15 v päästä.

        Välissä ehkä pohjan primerointi ja patjat, mutta ne eivät yhteensä maksa läheskään 10 000€.


      • Anonyymi

        Ihan älytön ajatus, että 200 000 € venettä pitäisi laittaa vuosittain 20 000 € korjauksiin ja päivityksiin? Mihin ja miksi?

        Itselläni on uutena n. 100 000 € maksanut vene, tosin ostin sen 6-vuotiaana. Nyt se on 16v. Ei siihen ole laitettu koko tuona 16 v aikana yhteensä korjauksiin ja päivityksiin kuin ehkä 15 tonnia ja siitäkin puolet vain kisakäyttöön hankittuihin purjeisiin.

        Nyt sinun mielestäsi veneessä on jo n. 150 000 € korjausvelka eli uuden vastaavan verran. Kuitenkin vene on hienossa kunnossa lukuunottamatta purjeita, jotka pitää lähivuosina uusia. Vielä niillä voitettiin viime kesänä monta lähtöä kisoissa, joten ei ne surkeita ole.

        Ehkä myös elektroniikka alkaa osin olla päivityksen tarpeessa, vaikka toimiikin vielä täydellisesti.

        Purjekerta + elektroniikka maksaa yhteensä suunnilleen 10 000 € eli yksi vuosi tuota 10% tahtia ja sitten seuraavaksi ehkä kone tai purjeet uudestaan 10-15 v päästä.

        Välissä ehkä pohjan primerointi ja patjat, mutta ne eivät yhteensä maksa läheskään 10 000€.

        Veneen arvon tippuminen on sitten toinen juttu. Oman veneeni arvo on toteutuneiden kauppahintojen perusteella yli 50 000€. Vaikka olisin pistänyt siihen joka vuosi 10 000€, ei siitä kukaan maksaisi 70 000 €, tuskin edes 60 000 €.


      • Anonyymi

        Ihan älytön ajatus, että 200 000 € venettä pitäisi laittaa vuosittain 20 000 € korjauksiin ja päivityksiin? Mihin ja miksi?

        Itselläni on uutena n. 100 000 € maksanut vene, tosin ostin sen 6-vuotiaana. Nyt se on 16v. Ei siihen ole laitettu koko tuona 16 v aikana yhteensä korjauksiin ja päivityksiin kuin ehkä 15 tonnia ja siitäkin puolet vain kisakäyttöön hankittuihin purjeisiin.

        Nyt sinun mielestäsi veneessä on jo n. 150 000 € korjausvelka eli uuden vastaavan verran. Kuitenkin vene on hienossa kunnossa lukuunottamatta purjeita, jotka pitää lähivuosina uusia. Vielä niillä voitettiin viime kesänä monta lähtöä kisoissa, joten ei ne surkeita ole.

        Ehkä myös elektroniikka alkaa osin olla päivityksen tarpeessa, vaikka toimiikin vielä täydellisesti.

        Purjekerta + elektroniikka maksaa yhteensä suunnilleen 10 000 € eli yksi vuosi tuota 10% tahtia ja sitten seuraavaksi ehkä kone tai purjeet uudestaan 10-15 v päästä.

        Välissä ehkä pohjan primerointi ja patjat, mutta ne eivät yhteensä maksa läheskään 10 000€.

        Veneen arvon tippuminen on sitten toinen juttu. Oman veneeni arvo on toteutuneiden kauppahintojen perusteella yli 50 000€. Vaikka olisin pistänyt siihen joka vuosi 10 000€, ei siitä kukaan maksaisi 70 000 €, tuskin edes 60 000 €.


      • Anonyymi

        Ihan älytön ajatus, että 200 000 € venettä pitäisi laittaa vuosittain 20 000 € korjauksiin ja päivityksiin? Mihin ja miksi?

        Itselläni on uutena n. 100 000 € maksanut vene, tosin ostin sen 6-vuotiaana. Nyt se on 16v. Ei siihen ole laitettu koko tuona 16 v aikana yhteensä korjauksiin ja päivityksiin kuin ehkä 15 tonnia ja siitäkin puolet vain kisakäyttöön hankittuihin purjeisiin.

        Nyt sinun mielestäsi veneessä on jo n. 150 000 € korjausvelka eli uuden vastaavan verran. Kuitenkin vene on hienossa kunnossa lukuunottamatta purjeita, jotka pitää lähivuosina uusia. Vielä niillä voitettiin viime kesänä monta lähtöä kisoissa, joten ei ne surkeita ole.

        Ehkä myös elektroniikka alkaa osin olla päivityksen tarpeessa, vaikka toimiikin vielä täydellisesti.

        Purjekerta + elektroniikka maksaa yhteensä suunnilleen 10 000 € eli yksi vuosi tuota 10% tahtia ja sitten seuraavaksi ehkä kone tai purjeet uudestaan 10-15 v päästä.

        Välissä ehkä pohjan primerointi ja patjat, mutta ne eivät yhteensä maksa läheskään 10 000€.

        Veneen arvon tippuminen on sitten toinen juttu. Oman veneeni arvo on toteutuneiden kauppahintojen perusteella yli 50 000€. Vaikka olisin pistänyt siihen joka vuosi 10 000€, ei siitä kukaan maksaisi 70 000 €, tuskin edes 60 000 €.


      • Anonyymi

        Minä maksoin veneestäni 25 v sitten 50 000 €. Keskimäärin päivityksiin ja vuosittaisiin peruskuluihin on mennyt noin 10% ostohinnasta, sisältäen kilpakelpoisen purjevarustuksen ylläpidon. Veneen arvo on tällä hetkellä suunnlleen sama 50 000 €. Käyttöarvoa on myös saman verran jäljellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä maksoin veneestäni 25 v sitten 50 000 €. Keskimäärin päivityksiin ja vuosittaisiin peruskuluihin on mennyt noin 10% ostohinnasta, sisältäen kilpakelpoisen purjevarustuksen ylläpidon. Veneen arvo on tällä hetkellä suunnlleen sama 50 000 €. Käyttöarvoa on myös saman verran jäljellä.

        Todennäköisesti kyllä yliarvioita veneesi myyntiarvon. Jos 25 vuotta sitten maksoit 50 000, niin tämän päivän hinta on ehkä 10 000.

        Vain idiootit kuluttavat rahaa "kilpakelpoiseen purjevarustukseen". Mikä tarkoittaa melkein sitä, että vain idiootit kilpailevat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä maksoin veneestäni 25 v sitten 50 000 €. Keskimäärin päivityksiin ja vuosittaisiin peruskuluihin on mennyt noin 10% ostohinnasta, sisältäen kilpakelpoisen purjevarustuksen ylläpidon. Veneen arvo on tällä hetkellä suunnlleen sama 50 000 €. Käyttöarvoa on myös saman verran jäljellä.

        Aikamoinen velho olit jos 25 vuotta sitten euroissa maksoit. Jos laskit markat euroiksi 5,94573 muuntokertoimella niin sen veneen arvon pitäisi tänään olla yli 71000eur ettei arvonalenemaa olisi tapahtunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todennäköisesti kyllä yliarvioita veneesi myyntiarvon. Jos 25 vuotta sitten maksoit 50 000, niin tämän päivän hinta on ehkä 10 000.

        Vain idiootit kuluttavat rahaa "kilpakelpoiseen purjevarustukseen". Mikä tarkoittaa melkein sitä, että vain idiootit kilpailevat.

        Sisarvene, joka ei ole yhtä hyvin varustettu, vaihtoi pari vuotta sitten omistajaa kallimmalla.

        Vain idiootit katsovat oman tapansa purjehtia olevan ainoan oikean.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikamoinen velho olit jos 25 vuotta sitten euroissa maksoit. Jos laskit markat euroiksi 5,94573 muuntokertoimella niin sen veneen arvon pitäisi tänään olla yli 71000eur ettei arvonalenemaa olisi tapahtunut.

        Yrittikö tuo olla vitsi? Jos yritti, huonompaa on vaikea keksiä. Jos ei, se oi täydellistä kyvyttömyyttä ajatella loogisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yrittikö tuo olla vitsi? Jos yritti, huonompaa on vaikea keksiä. Jos ei, se oi täydellistä kyvyttömyyttä ajatella loogisesti.

        Kertoisit nyt vaan mitä siitä veneestäsi oikeasti maksoit. Normaalitörpöt ja verottaja ei tee inflaatiokorjauksia. Verottajan mukaan, jos olet jotain ostanut 50000 eurolla ja kymmenen vuotta myöhemmin myyt 50001 eurolla, olet tehnyt voittoa yhden euron joka ei tietenkään inflaatio huomioiden pidä paikkaansa. Sellaista käyttövenettä, joka ilman merkittävää tasonparannusta pitäisi arvonsa 25 vuoden ajan ei ole. Keräilyharvinaisuudet on asia erikseen rikä niiden arvon kehitys seuraa mitään logiikkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoisit nyt vaan mitä siitä veneestäsi oikeasti maksoit. Normaalitörpöt ja verottaja ei tee inflaatiokorjauksia. Verottajan mukaan, jos olet jotain ostanut 50000 eurolla ja kymmenen vuotta myöhemmin myyt 50001 eurolla, olet tehnyt voittoa yhden euron joka ei tietenkään inflaatio huomioiden pidä paikkaansa. Sellaista käyttövenettä, joka ilman merkittävää tasonparannusta pitäisi arvonsa 25 vuoden ajan ei ole. Keräilyharvinaisuudet on asia erikseen rikä niiden arvon kehitys seuraa mitään logiikkaa.

        Ja mitähän tekemistä inflaatiolla tai liikevoitolla on tässä? Numerot eivät muutu. Yksi oleellinen asia tässä oli ostaa vene hetkellä, jolloin kaikkea sai halvalla. Ja sitten tietenkin tehdä veneestä entistä parempi. Kaikista parannuksista ja päivityksistä huolimattahan vene on menettänyt arvoaan inflaation verran. Mutta sehän on tosi pieni kustannus, huvi/kustannus -suhde on varsin hyvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mitähän tekemistä inflaatiolla tai liikevoitolla on tässä? Numerot eivät muutu. Yksi oleellinen asia tässä oli ostaa vene hetkellä, jolloin kaikkea sai halvalla. Ja sitten tietenkin tehdä veneestä entistä parempi. Kaikista parannuksista ja päivityksistä huolimattahan vene on menettänyt arvoaan inflaation verran. Mutta sehän on tosi pieni kustannus, huvi/kustannus -suhde on varsin hyvä.

        Jos sinun oikeasti tarvitsee kysyä mikä merkitys inflaatiolla on verrattaessa rahasummia eri vuosikymmeniltä niin voi voi, ei ole sinulla helppoa. 50000eur tämän päivän rahassa on täysin eri arvoinen rahakasa kuin 20 vuotta sitten. Toki voit laskea voittoa tai arvonalenemaa kuten verottaja, mutta pieleen menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mitähän tekemistä inflaatiolla tai liikevoitolla on tässä? Numerot eivät muutu. Yksi oleellinen asia tässä oli ostaa vene hetkellä, jolloin kaikkea sai halvalla. Ja sitten tietenkin tehdä veneestä entistä parempi. Kaikista parannuksista ja päivityksistä huolimattahan vene on menettänyt arvoaan inflaation verran. Mutta sehän on tosi pieni kustannus, huvi/kustannus -suhde on varsin hyvä.

        Aha. Jos numerot eivät muutu maksoit veneestäsi 25 vuotta sitten 50000 markkaa. Euroilla et voinut maksaa kun niitä ei ollut. Ei se tänään ole 50000 euron arvoinen kun sen 50000 markalla ostit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10% on mielestäni hiukan yläkanttiin, muttei ihan mahdoton. Veneen arvo laskee muistakin syistä kuin korjausvelan takia.

        Pääoma pienenee jolloin 10% käypään arvoon on aika lähellä. Vähän yläkanttiin ehkä.

        Mutta kyllä se on niin, että jos ajaa kaiken loppuun niin hyvän rungon päällä on iso lasku odottamassa. Näitä on paljon, kaupan päälle tarina klassisesti miksi vetarin kumi on tottakai alkuperäinen. Ei tartte vaihtaa kato, ei kannata...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aha. Jos numerot eivät muutu maksoit veneestäsi 25 vuotta sitten 50000 markkaa. Euroilla et voinut maksaa kun niitä ei ollut. Ei se tänään ole 50000 euron arvoinen kun sen 50000 markalla ostit.

        Entiskäkin huonommaksi menee vitsin vääntäminen. En olisi uskonut olevan mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinun oikeasti tarvitsee kysyä mikä merkitys inflaatiolla on verrattaessa rahasummia eri vuosikymmeniltä niin voi voi, ei ole sinulla helppoa. 50000eur tämän päivän rahassa on täysin eri arvoinen rahakasa kuin 20 vuotta sitten. Toki voit laskea voittoa tai arvonalenemaa kuten verottaja, mutta pieleen menee.

        Kuka on väittänyt rahan arvon säilyneen, en minä ainakaan. Vuoden -95 300 000 mk ei tietenkään ole tämän päivän 50 000 €. Se ero rahan arvossa + ylläpitokulut on se hinta, minkä purjehtimisen hauskuudesta olen maksanut. Ja se on pieni hinta siitä huvista.

        Tämähän lähti väitteestä, että veneen ylläpito maksaa 10%:a veneen hinnasta. Totesin, että tietyillä edellytyksillä se pitää paikkansakin, siis kun ostaa oikealla hetkellä hyvin edullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka on väittänyt rahan arvon säilyneen, en minä ainakaan. Vuoden -95 300 000 mk ei tietenkään ole tämän päivän 50 000 €. Se ero rahan arvossa + ylläpitokulut on se hinta, minkä purjehtimisen hauskuudesta olen maksanut. Ja se on pieni hinta siitä huvista.

        Tämähän lähti väitteestä, että veneen ylläpito maksaa 10%:a veneen hinnasta. Totesin, että tietyillä edellytyksillä se pitää paikkansakin, siis kun ostaa oikealla hetkellä hyvin edullisesti.

        Oletko siis se kirjoittaja, joka väitti ostaneensa 25 vuotta sitten 50 000 eurolla?

        Jos maksoit sen 300 000 mk, mitä tuossa nyt esität, vastaa se tämän päivän rahassa n. 71 000 euroa. Sitä et taatusti veneestäsi nyt saa; ehkä 30 000 euroa on realismia.

        Jos taas maksoit hinnan, joka vastaa tämän päivän rahassa 50 000 euroa, olet maksanut veneestäsi n. 210 000 mk. Etkä taatusti saa siitä lähellekään 50 000 euroa, 20 000 ehkä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko siis se kirjoittaja, joka väitti ostaneensa 25 vuotta sitten 50 000 eurolla?

        Jos maksoit sen 300 000 mk, mitä tuossa nyt esität, vastaa se tämän päivän rahassa n. 71 000 euroa. Sitä et taatusti veneestäsi nyt saa; ehkä 30 000 euroa on realismia.

        Jos taas maksoit hinnan, joka vastaa tämän päivän rahassa 50 000 euroa, olet maksanut veneestäsi n. 210 000 mk. Etkä taatusti saa siitä lähellekään 50 000 euroa, 20 000 ehkä.

        En ole kumpikaan kirjoittajista, mutta 25 vuotta sitten oli vielä lama ja hinnat varsin edullisia. Vene-lehden pörssinumerossa 3/1995 on mm. seuraavaa n. 300 000 mk pyyntihinnalla:

        Lancing 47 (280 ja 285 tmk)
        S&S 40 -66 (350)
        Diva 39 (260 ja 265)
        Sirena 38 (alk. 280)
        Maestro 35 (alk. 320 -91)
        Finn 35 (240 ja 260)
        Avance 33 (208 ja 230)
        Nauticat 33 (alk. 175)
        Albin Nova (alk. 198)
        Inferno 31 (alk. 199)

        Eiköhän ole mahdollista, että on veneitä, joiden euro/markkamääräinen hinta ei ole tuosta muuttunut. Siis 300 000 mk maksaneesta veneestä saisi 50 000 €. Kai Maestro 35:sta vielä voisi saada 50 000 €. Vastaavasti Avance 33, Inferno 31 tai Albin Novasta 30 000 €.

        S&S 40 on sitten vaikeampi. Blue Oceanissa on 80-luvun S&S 40 myynnissä 150 000 €.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko siis se kirjoittaja, joka väitti ostaneensa 25 vuotta sitten 50 000 eurolla?

        Jos maksoit sen 300 000 mk, mitä tuossa nyt esität, vastaa se tämän päivän rahassa n. 71 000 euroa. Sitä et taatusti veneestäsi nyt saa; ehkä 30 000 euroa on realismia.

        Jos taas maksoit hinnan, joka vastaa tämän päivän rahassa 50 000 euroa, olet maksanut veneestäsi n. 210 000 mk. Etkä taatusti saa siitä lähellekään 50 000 euroa, 20 000 ehkä.

        Kuten sanottu, huonommin varusteltu sisarvene vaihtoi nykyisen hintatason aikaan omistajaa liki 60 000 €:lla. Viitisen aiemmin sama vene myytiin 70 000 €:lla. Se on todennettua realismia. Mutta minulle asialla on merkitystä korkeintaan vakuutusarvoa miettiessä. Tässä ketjussa arvioitiin vuosittaista kustannusta oasuutena veneen arvosta, ei myyntivoittoja tai -tappioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole kumpikaan kirjoittajista, mutta 25 vuotta sitten oli vielä lama ja hinnat varsin edullisia. Vene-lehden pörssinumerossa 3/1995 on mm. seuraavaa n. 300 000 mk pyyntihinnalla:

        Lancing 47 (280 ja 285 tmk)
        S&S 40 -66 (350)
        Diva 39 (260 ja 265)
        Sirena 38 (alk. 280)
        Maestro 35 (alk. 320 -91)
        Finn 35 (240 ja 260)
        Avance 33 (208 ja 230)
        Nauticat 33 (alk. 175)
        Albin Nova (alk. 198)
        Inferno 31 (alk. 199)

        Eiköhän ole mahdollista, että on veneitä, joiden euro/markkamääräinen hinta ei ole tuosta muuttunut. Siis 300 000 mk maksaneesta veneestä saisi 50 000 €. Kai Maestro 35:sta vielä voisi saada 50 000 €. Vastaavasti Avance 33, Inferno 31 tai Albin Novasta 30 000 €.

        S&S 40 on sitten vaikeampi. Blue Oceanissa on 80-luvun S&S 40 myynnissä 150 000 €.

        Tietysti, jos käytetyn ostaa ei sen arvonalenema ole niin suuri kuin uuden, mutta nyt oli kyse uuden veneen arvonalenemasta. Mitä vanhempi vene, sitä hitaammin sen arvo laskee jos sen pitää kunnossa. Riittävän vanha, niin arvo voi kääntyä nousuun.

        Eli katso sieltä 1995/1996 uusien veneiden markkamääräisiä hintoja ja saman vuosimallin veneiden hintoja nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanottu, huonommin varusteltu sisarvene vaihtoi nykyisen hintatason aikaan omistajaa liki 60 000 €:lla. Viitisen aiemmin sama vene myytiin 70 000 €:lla. Se on todennettua realismia. Mutta minulle asialla on merkitystä korkeintaan vakuutusarvoa miettiessä. Tässä ketjussa arvioitiin vuosittaista kustannusta oasuutena veneen arvosta, ei myyntivoittoja tai -tappioita.

        Tässä ketjussa ihmetellään miksi uudella veneellä on niin suuri arvo. Silloin uuden arvoa verrataan käytetyn arvoon tavalla tai toisella, eli verrataan käytettyä uuteen vastaavaan tai sen alkuperäiseen hintaan.


    • Anonyymi

      Uusi auto on hämmästyttävän halpa, siihen nähden kuinka mutkikas kokonaisuus on kyseessä. Viimmeiseen asti hiettujen tuotantotapojen ja materiaalivalintojen, sekä suurten valmistusmäärien ansiosta uusi auto pystytään kuitenkin myymään niinkin halvalla. Asia ehkä konkretisoituu uuden veneen hinnassa, jossa on paljon käsityötä, ja jotka tehdään pienissä erissä, tai jopa yksittäis kappaleina. Voisi ajatella niinkin, että uuden auton hinnan pitäisi olla samaa tasoa veneen kanssa. Näin jollei autojen tuotantoa olisi saatu puristettua kustannuksiltaa niin älyttöman pieneksi. Se, että 200 000 euroa tuntuu paljolta, johtuu taas siitä, että keskivero kuluttajalla ei ole sitä summaa kovin helposti irroittaa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että uusi vene kestää helpostikkin sen 20 vuotta eikä senkään jälkeen ole liian vanha, autossa taas, vaikka käyttäisi sitä vain vähän, alkaa 20 vuotta olemaan auton elinkaaren luppu.

      Käytettyjen hinnassa ei taas ole valmistuskustannuksien aiheuttamaa rajahintaa minkä alle sitä ei yksinkertaisesti kannata valmistaa myytäväksi. Käytetyn hinta muodostuu enemmä siitä mikä on sen käyttöarvo ostajalle ja kuinka suuri kysyntä sillä hetkellä on. Siinä tilanteessa mikä nyt esimerkiksi on muodostunut viimme koronakesän käytettyjen markkinoilla on se, että käytetyt on nyt myyty ja käytettyjen veneiden markkinoilla on vähemmän joustoa, jos haluat tietyn tyyppisen vähääkää isomman veneen on tarjolla vaihtoehtoja vain kourallinen, siinä on huono tingata hintaa kun joku muu ostaa kuitenkin. Onneksi itsellä on nyt hyvä kunnossa oleva purjevene eikä tarvitse miettiä vaihtoa tai veneiden hintoja.

    • Anonyymi

      Uusi auto on hämmästyttävän halpa, siihen nähden kuinka mutkikas kokonaisuus on kyseessä. Viimmeiseen asti hiettujen tuotantotapojen ja materiaalivalintojen, sekä suurten valmistusmäärien ansiosta uusi auto pystytään kuitenkin myymään niinkin halvalla. Asia ehkä konkretisoituu uuden veneen hinnassa, jossa on paljon käsityötä, ja jotka tehdään pienissä erissä, tai jopa yksittäis kappaleina. Voisi ajatella niinkin, että uuden auton hinnan pitäisi olla samaa tasoa veneen kanssa. Näin jollei autojen tuotantoa olisi saatu puristettua kustannuksiltaa niin älyttöman pieneksi. Se, että 200 000 euroa tuntuu paljolta, johtuu taas siitä, että keskivero kuluttajalla ei ole sitä summaa kovin helposti irroittaa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että uusi vene kestää helpostikkin sen 20 vuotta eikä senkään jälkeen ole liian vanha, autossa taas, vaikka käyttäisi sitä vain vähän, alkaa 20 vuotta olemaan auton elinkaaren luppu.

      Käytettyjen hinnassa ei taas ole valmistuskustannuksien aiheuttamaa rajahintaa minkä alle sitä ei yksinkertaisesti kannata valmistaa myytäväksi. Käytetyn hinta muodostuu enemmä siitä mikä on sen käyttöarvo ostajalle ja kuinka suuri kysyntä sillä hetkellä on. Siinä tilanteessa mikä nyt esimerkiksi on muodostunut viimme koronakesän käytettyjen markkinoilla on se, että käytetyt on nyt myyty ja käytettyjen veneiden markkinoilla on vähemmän joustoa, jos haluat tietyn tyyppisen vähääkää isomman veneen on tarjolla vaihtoehtoja vain kourallinen, siinä on huono tingata hintaa kun joku muu ostaa kuitenkin. Onneksi itsellä on nyt hyvä kunnossa oleva purjevene eikä tarvitse miettiä vaihtoa tai veneiden hintoja.

    • Anonyymi

      Uusi auto on hämmästyttävän halpa, siihen nähden kuinka mutkikas kokonaisuus on kyseessä. Viimmeiseen asti hiettujen tuotantotapojen ja materiaalivalintojen, sekä suurten valmistusmäärien ansiosta uusi auto pystytään kuitenkin myymään niinkin halvalla. Asia ehkä konkretisoituu uuden veneen hinnassa, jossa on paljon käsityötä, ja jotka tehdään pienissä erissä, tai jopa yksittäis kappaleina. Voisi ajatella niinkin, että uuden auton hinnan pitäisi olla samaa tasoa veneen kanssa. Näin jollei autojen tuotantoa olisi saatu puristettua kustannuksiltaa niin älyttöman pieneksi. Se, että 200 000 euroa tuntuu paljolta, johtuu taas siitä, että keskivero kuluttajalla ei ole sitä summaa kovin helposti irroittaa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että uusi vene kestää helpostikkin sen 20 vuotta eikä senkään jälkeen ole liian vanha, autossa taas, vaikka käyttäisi sitä vain vähän, alkaa 20 vuotta olemaan auton elinkaaren luppu.

      Käytettyjen hinnassa ei taas ole valmistuskustannuksien aiheuttamaa rajahintaa minkä alle sitä ei yksinkertaisesti kannata valmistaa myytäväksi. Käytetyn hinta muodostuu enemmä siitä mikä on sen käyttöarvo ostajalle ja kuinka suuri kysyntä sillä hetkellä on. Siinä tilanteessa mikä nyt esimerkiksi on muodostunut viimme koronakesän käytettyjen markkinoilla on se, että käytetyt on nyt myyty ja käytettyjen veneiden markkinoilla on vähemmän joustoa, jos haluat tietyn tyyppisen vähääkää isomman veneen on tarjolla vaihtoehtoja vain kourallinen, siinä on huono tingata hintaa kun joku muu ostaa kuitenkin. Onneksi itsellä on nyt hyvä kunnossa oleva purjevene eikä tarvitse miettiä vaihtoa tai veneiden hintoja.

      • Anonyymi

        Vene on autoon verrattuna niin yksinkertainen valmistaa että sen pitäisi olla halvempi. Veneen voi rakentaa vaikka itse mutta auton rakentaminen ilman valmiita osia on paljon vaikeampaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vene on autoon verrattuna niin yksinkertainen valmistaa että sen pitäisi olla halvempi. Veneen voi rakentaa vaikka itse mutta auton rakentaminen ilman valmiita osia on paljon vaikeampaa.

        No jääppä palkattomalle lomalle ja rakenna, halvaksi tulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jääppä palkattomalle lomalle ja rakenna, halvaksi tulee.

        Miksi jäisin palkattomalle lomalle? Voi sitä venettä töiden ohella rakentaa ihan huvikseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vene on autoon verrattuna niin yksinkertainen valmistaa että sen pitäisi olla halvempi. Veneen voi rakentaa vaikka itse mutta auton rakentaminen ilman valmiita osia on paljon vaikeampaa.

        Laminoitavan rungon arvo on vain pieni osa. Se on "helppo" tehdä, jos on muotti. Mutta sisustus puu maksaa. Ja vinssit, mastot, moottori yms yms Aika moni itsetehty on sen näköinen, että ei muille kelpaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laminoitavan rungon arvo on vain pieni osa. Se on "helppo" tehdä, jos on muotti. Mutta sisustus puu maksaa. Ja vinssit, mastot, moottori yms yms Aika moni itsetehty on sen näköinen, että ei muille kelpaa.

        Kaupallisessa toiminnassa nimenomaan se paljon käsityötä vaativa laminoitu runko muodostaa merkittävän osan loppuhinnasta. Sitä prosessia pyritään nopeuttamaan, yksinkertaistamaan ja automatisoimaan jotta valmistuskustannukset laskisivat. Usein samalla laskee laatukin.

        Minusta moni itsetehty puuvene päihittää ulkonäöllisesti kaikki sarjavalmisteiset kuitupaatit. Lasikuituveneen rungosta ei aina edes erota onko itsetehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vene on autoon verrattuna niin yksinkertainen valmistaa että sen pitäisi olla halvempi. Veneen voi rakentaa vaikka itse mutta auton rakentaminen ilman valmiita osia on paljon vaikeampaa.

        Veneessä on kaikki mitä autossakin ja sen lisäksi purjehdusvarustus ja LVI järjestelmät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi jäisin palkattomalle lomalle? Voi sitä venettä töiden ohella rakentaa ihan huvikseen.

        No jos ei laske omalle työlleen mitään arvoa ja aikaa on yllin kyllin niin mikäpä siinä. Mutta yhden sortin itsepetosta se on ellei veneenrakennus sitten ole sen mihinkä elämänsä vapaa-ajan haluaa käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneessä on kaikki mitä autossakin ja sen lisäksi purjehdusvarustus ja LVI järjestelmät.

        Vilkaisepa uudestaan venettä ja autoa.

        LVI = Lämpö Vesi Ilmanvaihto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos ei laske omalle työlleen mitään arvoa ja aikaa on yllin kyllin niin mikäpä siinä. Mutta yhden sortin itsepetosta se on ellei veneenrakennus sitten ole sen mihinkä elämänsä vapaa-ajan haluaa käyttää.

        Pitää sitten laittaa taksamittari pyörimään kun sillä veneellä purjehditaankin. Osa työvaiheista voi olla rasittavia jotka mieluummin jättäisi tekemättä, mutta niin on osa purjehtimisestakin. Muuten omilla käsillä tekeminen voi olla esim. konttorirotalle terapeuttista ja rentouttavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää sitten laittaa taksamittari pyörimään kun sillä veneellä purjehditaankin. Osa työvaiheista voi olla rasittavia jotka mieluummin jättäisi tekemättä, mutta niin on osa purjehtimisestakin. Muuten omilla käsillä tekeminen voi olla esim. konttorirotalle terapeuttista ja rentouttavaa.

        No jos se purjehdus tuntuu rasitteelta josta ei halua maksaa kannattaa lopettaa koko homma. Asiat on helppoja, hankkii purjeveneen sillä hinnalla mitä niitä markkinoilla on, ja purjehtii sillä jos siltä tuntuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vilkaisepa uudestaan venettä ja autoa.

        LVI = Lämpö Vesi Ilmanvaihto.

        Ai onko sinulla autossa lämmin painevesi ja viemäröinti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos se purjehdus tuntuu rasitteelta josta ei halua maksaa kannattaa lopettaa koko homma. Asiat on helppoja, hankkii purjeveneen sillä hinnalla mitä niitä markkinoilla on, ja purjehtii sillä jos siltä tuntuu.

        Jokaisella purjehtijalla on ollut tai tulee hetkiä, jolloin toivoisi, että olisi jo satamassa tai kotisohvalla. Vaikea sitä legiä on keskenkään jättää kun liikkeelle on lähdetty. Hiukan myöhemmin taas maittaa ja aika kultaa muistot. Sama pätee siihen veneen rakentamiseenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai onko sinulla autossa lämmin painevesi ja viemäröinti?

        On lämmin painevesi, ei juomakelpoista. Kaikissa on lämpö ja ilmanvaihto, nykyään useimmissa ilmastointi. Joissain autoissa on viemäröintikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On lämmin painevesi, ei juomakelpoista. Kaikissa on lämpö ja ilmanvaihto, nykyään useimmissa ilmastointi. Joissain autoissa on viemäröintikin.

        Vai että oikein vessa ja suihkukin löytyy autostasi. No tosiasia on se että nykyaikaisessa purjeveneessä on kaikki mitä autossa ja enemmän. Autot on halvalla sarjatuotantona tehtävä tusinatuote ja autovalmistaja valmistaa enemmän autoja päivässä mitä veneitä valmistetaan vuodessa. On ilmiselvää että veneenhinta on aivan eri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai että oikein vessa ja suihkukin löytyy autostasi. No tosiasia on se että nykyaikaisessa purjeveneessä on kaikki mitä autossa ja enemmän. Autot on halvalla sarjatuotantona tehtävä tusinatuote ja autovalmistaja valmistaa enemmän autoja päivässä mitä veneitä valmistetaan vuodessa. On ilmiselvää että veneenhinta on aivan eri.

        Älä viitsi. Autossa on enemmän sähkövetoja la liikkuvia osia, ja moni komponentti mitä löytyy veneestä ja autosta on autossa laadukkaammin ja pienemmillä virhetoleransseilla valmistettu.

        Kaikki veneet eivät ole asuttavia, mutta silti kalliita. Jos vertaat asuttavaa venettä autoon, vertaa sitä asuttavaan autoon.


    • Anonyymi

      Uuden ja vähän käytetyn hintaeron täytyy olla selkeä, koska muuten ostaja ostaa uuden veneen. Eli jos yrittää myydä vanhaa melkein uuden hinnalla, ei se mene kaupaksi. Uskoisin tässä olevan psykologisen jutun. Ainoat selkeät edut uudessa ovat takuu, uudet purjeet ja mahdollisuus vaikuttaa varustukseen tms.

    • Anonyymi

      Eron täytyy olla selkeä, koska muuten ostaja ostaa aina uuden veneen. Kyse on psykologiasta.

      • Anonyymi

        Ei pelkästään psykologiasta.

        Jos kuvitellaan tilanne, jossa kaupan pihalla on tuntematon henkilö, joka myy ilman takuita täysin samaa tuotetta kuin kauppias täysyin samaan hintaan, niin suurin osa ostaa sen kaupasta.

        Vaikka tuote on fyysisesti sama, niin kaupalla on rahan arvoisia vastuita ja velvollisuuksia sekä uskottavuutta niiden kantamiseen. Tuote on harvoin pelkkä fyysinen tuote vaan siihen lähes aina liittyy muita merkittäviä asioita. VAnhana kauppiaana voikin todeta, että kun kaikesta muusta on sovittu, niin hintaneuvottelusta tulee helppo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pelkästään psykologiasta.

        Jos kuvitellaan tilanne, jossa kaupan pihalla on tuntematon henkilö, joka myy ilman takuita täysin samaa tuotetta kuin kauppias täysyin samaan hintaan, niin suurin osa ostaa sen kaupasta.

        Vaikka tuote on fyysisesti sama, niin kaupalla on rahan arvoisia vastuita ja velvollisuuksia sekä uskottavuutta niiden kantamiseen. Tuote on harvoin pelkkä fyysinen tuote vaan siihen lähes aina liittyy muita merkittäviä asioita. VAnhana kauppiaana voikin todeta, että kun kaikesta muusta on sovittu, niin hintaneuvottelusta tulee helppo.

        Pari vuotta saa valmistajan ja myyjäliikkeen kanssa vääntää takuuasioita kun käytetyssä ne laatuvirheet on jo ilmenneet ja korjattu. Käytetty on jo testattu eikä pakasta revitty puolivalmiste joka testautetaan asiakkaalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pari vuotta saa valmistajan ja myyjäliikkeen kanssa vääntää takuuasioita kun käytetyssä ne laatuvirheet on jo ilmenneet ja korjattu. Käytetty on jo testattu eikä pakasta revitty puolivalmiste joka testautetaan asiakkaalla.

        Joko on korjattu tai ei ole.
        On myös mahdollista, että yksityinen myyyjä haluaa päästä rojustaan eroon ja kertoo ihan mitä vaan, jota arvelee ostajan haluavan kuulla.

        Voihan liikekin laistaa vastuitaan, mutta sen voi viedä oikeuteen. Yksityisenkin voi, mutta yksityisen vastuut ovat paljon pienemmät.

        Pitää myös ottaa huiomioon, että itse itseään pätevinä veneenfixausasiantuntijoita on paljon vähemmän kuin niitä, jotka aidosti osaa hommat. Yksityinen myyjä voi olla siinä uskossa, että on löytänyt kaikki viat ja asiantuntevasti korjannut ne laituriparlamentin suosiollisella myötävaikutuksella.

        Vaikka myyjä olisi huolelisesti tunkenut 2-tahtiöljyä jokaiseen rakoon, mihin sitä saa mahtumaan ja maalannut sinkit myrkkymaalilla ettei ne kulu, voi lopputulos olla huonompi kuin ilman hyvää huolenpitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joko on korjattu tai ei ole.
        On myös mahdollista, että yksityinen myyyjä haluaa päästä rojustaan eroon ja kertoo ihan mitä vaan, jota arvelee ostajan haluavan kuulla.

        Voihan liikekin laistaa vastuitaan, mutta sen voi viedä oikeuteen. Yksityisenkin voi, mutta yksityisen vastuut ovat paljon pienemmät.

        Pitää myös ottaa huiomioon, että itse itseään pätevinä veneenfixausasiantuntijoita on paljon vähemmän kuin niitä, jotka aidosti osaa hommat. Yksityinen myyjä voi olla siinä uskossa, että on löytänyt kaikki viat ja asiantuntevasti korjannut ne laituriparlamentin suosiollisella myötävaikutuksella.

        Vaikka myyjä olisi huolelisesti tunkenut 2-tahtiöljyä jokaiseen rakoon, mihin sitä saa mahtumaan ja maalannut sinkit myrkkymaalilla ettei ne kulu, voi lopputulos olla huonompi kuin ilman hyvää huolenpitoa.

        Myyntipuheet on aina myyntipuheita. Kaupoille voi ottaa puolueettoman ammattilaisen ellei oma asiantuntemus riitä veneen kunnon arviointiin. Liikkeen voi viedä oikeuteen ja ainoa varma voittaja on lakimiehet.


    • Anonyymi

      Jos ero olisi pieni, ostaja ostaisi aina uuden. Kyse on psokologiasta. Siispä jos laitat vanhaan uuden hinnan, se ei mene kaupaksi. Ainoa konkreettinen ero on takuu.

      • Anonyymi

        Ostaisitko 90-luvun datsunin uuden auton sijaan, jos sillä ei olisi ajettu metriäkään ja saisit takuun päälle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ostaisitko 90-luvun datsunin uuden auton sijaan, jos sillä ei olisi ajettu metriäkään ja saisit takuun päälle?

        Riippuu tietysti siitä, mikä datsun, mihin uuteen autoon verrataan ja mikä on hinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ostaisitko 90-luvun datsunin uuden auton sijaan, jos sillä ei olisi ajettu metriäkään ja saisit takuun päälle?

        Eihän 90-luvun Datsun ole uusi tai uuden veroinen. En ymmärrä pointtia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän 90-luvun Datsun ole uusi tai uuden veroinen. En ymmärrä pointtia?

        Pointti on se, että vaikka 90-luvun datsun olisi priima ja pakasta vedetty, se ei vastaa uutta autoa. Arvo on laskenut ilman, että siinä olisi kulumia tai käytön jälkiä.

        Ikä itsessään on syy halvempaan hintaan koska tekniikka kehittyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti on se, että vaikka 90-luvun datsun olisi priima ja pakasta vedetty, se ei vastaa uutta autoa. Arvo on laskenut ilman, että siinä olisi kulumia tai käytön jälkiä.

        Ikä itsessään on syy halvempaan hintaan koska tekniikka kehittyy.

        Ei aina. Joskus arvo nousee ja tiettyjä asioita tehtiin ennen paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti on se, että vaikka 90-luvun datsun olisi priima ja pakasta vedetty, se ei vastaa uutta autoa. Arvo on laskenut ilman, että siinä olisi kulumia tai käytön jälkiä.

        Ikä itsessään on syy halvempaan hintaan koska tekniikka kehittyy.

        Ehkä, mutta vaikkapa 7v vanha vene ei ole teknisesti jäänyt yhtään jälkeen uudesta. Mahtaako 90-luvun Datsunissa olla edes 12-tuumaista navigointinäyttöä tai kaistavahtia. Datsun-esimerkki ei siis ihan vangitse ajatusta.


    • Anonyymi

      Tosi on, että uudet veneet, autot ja asunnot ovat aivan liian kalliita tavalliselle duunarille.

      Tosi on sekin, että duunarit eivät koskaan historiassa ole asuneet uusissa kämpissä, ajaneet uusilla Mersuilla eivätkä purjehtineet uusilla veneillä.

      Aika harvalla itse asiassa on nelikymppisenä parikymppistä, vähän käytettyä vaimoakaan.
      Hyvin monella on joka kerta pukille kiivetessään vanhempi nainen alla kuin mitä on koskaan tullut aiemmin lykittyä.
      Sama koskee venettä. Joka kevät se on aina vähän vanhempi.

      Ja sen "järvi ei soutamalla kulu" -kliseen voitte unohtaa.

      Turha niitä uusia on kuolata. Keskimääräinen palkansaaja ei järkevästi ikinä yletä moiseen, eikä vanhempien perintörahoja hullukaan tunge veneeseen. Ellei sitten itse tiedä olevansa jo takasuoralla.

      • Anonyymi

        Dannyn naiset ei vanhene, itse asiassa tuntuu vain nuorentuvan. Päiväkodeissa kasvaa jo Dannyn tulevia heiloja.


    • Anonyymi

      Ei sillä uudella veneellä ole suuri arvo, vaan korkea hinta.

      • Anonyymi

        Se on juurikin näin. Osta ammattimyyjältä vene listahinnalla ja tarjoa sitä seuraavana päivänä toiselle ammattimyyjälle vaihdossa uuteen halvempaan niin tiedät veneen arvon.


      • Anonyymi

        Veneen arvon määrittäminen on ihan yhtä vaikeaa kuin minkä muun tahansa.
        Kaupantekohetkellä vene on ostajalle arvokkaampi kuin raha, josta hän luopuu ja myyjälle arvottomampi koska kumpikin tekevät vaihtokaupan mieleellään ja mahdollisesti suostuisivat itselleen huonompaankin vaihtosuhteeseen.

        Normaalissa puhekielessä kuitenkin käytetään arvoa ja hintaa synonyymeinä eikä se ole virhe. Se olisi virhe, jos ensin määriteltäisiin mitä termejä käytetään missäkin yhteydessä ja jos silloin arvolle annettaisiin joku määritelmä, joka poikkeaa hinnasta.

        Kaikeinkaikkiaan semanttinen pilkunnusssiminen on usein turhaa ja tässä se ei edes sisällä mitään oivallusta koska arvon ja hinnan käyttäminen samassa merkityksessä on huomattavasti tunnetumpi kuin niiden erottaminen toisistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneen arvon määrittäminen on ihan yhtä vaikeaa kuin minkä muun tahansa.
        Kaupantekohetkellä vene on ostajalle arvokkaampi kuin raha, josta hän luopuu ja myyjälle arvottomampi koska kumpikin tekevät vaihtokaupan mieleellään ja mahdollisesti suostuisivat itselleen huonompaankin vaihtosuhteeseen.

        Normaalissa puhekielessä kuitenkin käytetään arvoa ja hintaa synonyymeinä eikä se ole virhe. Se olisi virhe, jos ensin määriteltäisiin mitä termejä käytetään missäkin yhteydessä ja jos silloin arvolle annettaisiin joku määritelmä, joka poikkeaa hinnasta.

        Kaikeinkaikkiaan semanttinen pilkunnusssiminen on usein turhaa ja tässä se ei edes sisällä mitään oivallusta koska arvon ja hinnan käyttäminen samassa merkityksessä on huomattavasti tunnetumpi kuin niiden erottaminen toisistaan.

        Ei arvo ja hinta todellakaan ole synonyymejä. Käyttöarvo voi olla yli tai alle rahallisen arvon. Myyntihinta voi erota pyyntihinnasta merkittävästi vaikka kumpikaan ei olisi rahallisen arvon tasolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneen arvon määrittäminen on ihan yhtä vaikeaa kuin minkä muun tahansa.
        Kaupantekohetkellä vene on ostajalle arvokkaampi kuin raha, josta hän luopuu ja myyjälle arvottomampi koska kumpikin tekevät vaihtokaupan mieleellään ja mahdollisesti suostuisivat itselleen huonompaankin vaihtosuhteeseen.

        Normaalissa puhekielessä kuitenkin käytetään arvoa ja hintaa synonyymeinä eikä se ole virhe. Se olisi virhe, jos ensin määriteltäisiin mitä termejä käytetään missäkin yhteydessä ja jos silloin arvolle annettaisiin joku määritelmä, joka poikkeaa hinnasta.

        Kaikeinkaikkiaan semanttinen pilkunnusssiminen on usein turhaa ja tässä se ei edes sisällä mitään oivallusta koska arvon ja hinnan käyttäminen samassa merkityksessä on huomattavasti tunnetumpi kuin niiden erottaminen toisistaan.

        Veneen arvon määrittäminen ei ole ollenkaan vaikeaa, sillä kukin tekee sen vain omasta puolestaan.
        Tuohon semanttiseen pilkunnussimiseen olet lähinnä itse sortunut.


    • Anonyymi

      Eikös tilanne ollut vielä 10-15 vuotta sitten sellainen että veneen hinnat eivät laskeneet ollenkaan iän mukana. Eli pitivät arvonsa todella hyvin. Se oli mun mielestä vielä oudompi tilanne.

      Muistetaan että niin veneessä kuin autoissa ei riitä se että tekniikka on kunnossa. Kehitys kehittyy, veneet kuten autotkin osataan nykyään ehkä suunnitella paremmin. Esim. 20v vanha auto voi olla loistavassa kunnossa ja laadukas mutta voi viedä polttoainetta älyttömästi ja kolariturvallisuus olematon.

      • Anonyymi

        Ehkä ja voi.


    • Anonyymi

      Taas ihan älyvapaa kiihkoiluketju.

      Näitä provoja selvästi tehtailee joku mainostajien provikalla, koska kukaan täysjärkinen ei tällaisia kysele.

      Elämme markkinataloudessa, jos joku ei sattumoisin tiennyt, ja hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan. Hyvin yksinkertaista.

      Paljon mielenkiintoisempi kysymys sen sijaan on, mikä helvetti tässä loputtomiin kalutussa aiheessa jaksaa herättää näin saatanallisesti tunteita?

      Vai onko enemmistö vastaajistakin vaan provoilijoita? Ilmeisesti.

      • Anonyymi

        Ei ole niin yksinkertaista, koska markkinoiden ei anneta toimia vapaasti vaan niitä ohjataan politiikalla joka ei noudata mitään lakeja (niitä luodaan).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole niin yksinkertaista, koska markkinoiden ei anneta toimia vapaasti vaan niitä ohjataan politiikalla joka ei noudata mitään lakeja (niitä luodaan).

        No anna joku esimerkki. Poliittisin keinoin pakotetaan ihmiset ostamaan veneitä? Ja vieläpä ylihintaan? Niinkö?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No anna joku esimerkki. Poliittisin keinoin pakotetaan ihmiset ostamaan veneitä? Ja vieläpä ylihintaan? Niinkö?

        En edes vaivaudu noin typerään kommenttiin kunnolla vastaamaan, mutta mietippä nyt alkuun miten esim. kauppasopimukset, tullit, verot, työehdot, tuoteturvallisuusmääräykset ja ympäristömääräykset syntyvät. Politiikka muovaa markkinoita. Poliittisin keinoin määritellään minkälaisia veneitä saa myydä ja ostaa, ja epäsuorasti osittain myös mihin hintaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En edes vaivaudu noin typerään kommenttiin kunnolla vastaamaan, mutta mietippä nyt alkuun miten esim. kauppasopimukset, tullit, verot, työehdot, tuoteturvallisuusmääräykset ja ympäristömääräykset syntyvät. Politiikka muovaa markkinoita. Poliittisin keinoin määritellään minkälaisia veneitä saa myydä ja ostaa, ja epäsuorasti osittain myös mihin hintaan.

        Ei, ei ja ei. Poliittisesti ei hintoja määritellä, sen määräävät juurikin markkinat.

        Oletko kommunisti vai muuten vaan jämähtänyt johonkin suunnitelmatalouteen?

        Vastaa nyt vaan kunnolla, jos osaat...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, ei ja ei. Poliittisesti ei hintoja määritellä, sen määräävät juurikin markkinat.

        Oletko kommunisti vai muuten vaan jämähtänyt johonkin suunnitelmatalouteen?

        Vastaa nyt vaan kunnolla, jos osaat...

        Hah! Et tajunnut pätkääkään. Turha sulle mitään vastata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah! Et tajunnut pätkääkään. Turha sulle mitään vastata.

        Punikilla loppu argumentit, niin alkoi solvata. Tyypillistä ja odotettua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Punikilla loppu argumentit, niin alkoi solvata. Tyypillistä ja odotettua.

        Ei se ollut solvaus, enkä ole punikki. Eikä loppunut argumentit. Se nyt vaan on selvä, että kilpailun sääntelyllä, ympäristölainsäädännöllä jne. on vaikutuksia kustannuksiin ja siksi myös hintoihin. Tässä sinulle yksi esimerkki, niin ehkä kenties ymmärrät: 98E5.

        Sinulla ei ole ollut argumentin argumenttia, joten se siitä.


    • Anonyymi

      Ostin uuden 50keur hintaisen moottoriveneen 42keur "tarjoushintaan" ja jos olisin sen ensimmäisen kesän jälkeen myynyt olisin saanut siitä 35keur. Periaatteessa sama vene 6v vanhana 28keur toteutunut kauppa. Siinä sitä hintakehitystä, mutta aivan sama koska ostin käyttöön enkä myyntiin. No miksi ostin uuden enkä 6v käytettyä? Ei vääriä varustevalintoja, käyttöhistoria takuulla kunnossa ja onhan se kiva ajaa edes kesän uudella veneellä. Perikunta sitten myy mihin hintaan myy, kaikki mitä siitä saa on siinä vaiheessa voittoa.

      • Anonyymi

        Veneellä ja muullakin tavaralla voi olla eri hinta samalla hetkellä eri paikoissa. Oikea hinta on varmuudella vain se, jolla tavara vaihtaa omistajaa sillä hetkellä, niillä ehdoilla ja siinä paikassa.


    • Anonyymi

      Uudet veneet ovat niin kalliita koska niitä ei tehdä massatuotantona vaan korkeintaan muutama vene kerrallaan. Näin ei saada mitään sarjatuotannon etuja. Tuotekehityskustannukset per vene ovat tästä johtuen suuret. Venetukkujen ja -liikkeiden pitää myös saada apteekkiluokan katteet kun myynti on niin vähäistä. Onneksi edes perämoottoreissa on päästy isompiin valmistussarjoihin.

      • Anonyymi

        Enemmän on menty sarjatuotannon suuntaan ja silti veneet ovat kalliimpia kuin 40 vuotta sitten. Jos verrokiksi otetaan samoin menetelmin valmistettu vene karkaa hinta vielä enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enemmän on menty sarjatuotannon suuntaan ja silti veneet ovat kalliimpia kuin 40 vuotta sitten. Jos verrokiksi otetaan samoin menetelmin valmistettu vene karkaa hinta vielä enemmän.

        Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.

        Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).

        Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h

        Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.

        Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.

        Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.

        Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.

        Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.

        Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).

        Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h

        Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.

        Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.

        Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.

        Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.

        Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.

        Unontui noi BMW:n kiihtyvyydet 1981 perusmalli 0-100 km/h 13,7 (tosi sportti!) ja 2021 7,9 s.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.

        Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).

        Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h

        Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.

        Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.

        Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.

        Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.

        Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.

        Ei mitään Big Mac indeksejä tai BMW:tä. Haet jonkun 70-lukulaisen pienen perhepurkkarin alkuperäisen hinnan ja muunnat sen rahanarvolaskurilla tähän päivään. Vaikka joku Avance 24 tai Finn 26 valmiina veistämöltä asettunee johonkin 35keur paikkeille ilman moottoria tai lisävarusteita. Mitä nyt nykyään tuon kokoluokan veneitä löytyy, niin äkkiä saa laittaa toistakymmentä tuhatta siihen hintaan päälle eikä siinäkään ole moottoria tai elektroniikkaa mukana. Nää nyt on vaan hattulukuja kun on hiukan näppituntumaa, mutta sama varmasti toistuu isommissakin vaikka ne oli 70-luvulla yhtä harvinaisia kuin alle 30 jalkaiset nykyään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.

        Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).

        Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h

        Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.

        Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.

        Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.

        Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.

        Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.

        Nykyään ollaan asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, mutta kolmekymppisenä asunto on huomattavasti isompi ja perheessä on kaksi autoa, kesämökki ja vene, lennetään kaukomatkoille ja Euroopan kaupunkilomalle kerran vuodessa. On telkkarit, kotiteatterit, pleikkarit, kännykät ja tietokoneet. 80 luvulla ei välttämättä ollut autoa ollenkaan, eikä kesämökkiä, ja venekin saatiin hankittua kun siirryttiin varhaiseläkkeelle. 28 tuuman telkkari oli iso. Kyllä nykyäänkin ne lainat lyhenisivät ihan eri tahtiin jos oltaisiin valmiita luopumaan monesta muusta, mutta kun kaikki mulle heti nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.

        Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).

        Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h

        Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.

        Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.

        Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.

        Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.

        Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.

        Nyt on nollakorot. Kuittasin 24 vuodelle lasketun asuntolainan 13 vuodessa muutama vuosi sitten... ei olisi kannattanut kun rahaa saa nyt pankista halvalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt on nollakorot. Kuittasin 24 vuodelle lasketun asuntolainan 13 vuodessa muutama vuosi sitten... ei olisi kannattanut kun rahaa saa nyt pankista halvalla.

        Ja unohtui... keskipalkka on huono mittari kun tuloerot kasvavat. Puolet suomalaisista tienaa alle 2900eur kuussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään ollaan asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, mutta kolmekymppisenä asunto on huomattavasti isompi ja perheessä on kaksi autoa, kesämökki ja vene, lennetään kaukomatkoille ja Euroopan kaupunkilomalle kerran vuodessa. On telkkarit, kotiteatterit, pleikkarit, kännykät ja tietokoneet. 80 luvulla ei välttämättä ollut autoa ollenkaan, eikä kesämökkiä, ja venekin saatiin hankittua kun siirryttiin varhaiseläkkeelle. 28 tuuman telkkari oli iso. Kyllä nykyäänkin ne lainat lyhenisivät ihan eri tahtiin jos oltaisiin valmiita luopumaan monesta muusta, mutta kun kaikki mulle heti nyt.

        Vertailu vanhaan ontuu muussakin, kuin elektroniikassa. 1970-luvulla suomalaiset vasta saavuttivat geneettisen pituutensa, sitä ennen ruoan puute vaikutti pituuteen.
        70- luvulla moni oli kantoveden varassa ja ulkohuusi oli yleinen.

        Tämän päivän minimiasuminen ja toimeentulo oli ylellisyyttä 30- vuotta sitten ja nyt siitä saa huomautuksen EU:lta.

        On aika vähän asioita, joita voi verrata suoraan toisiinsa. Asumisväljyyskin voi olla mitä vaan, kun monessa paikassa isoja asuntoja ei kukaan huoli edes ilmaiseksi ja toisaalta yksiöt Helsingissä johtavat kymmenien vuosien velkoihin. Aikoinaan niissä asui työväkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja unohtui... keskipalkka on huono mittari kun tuloerot kasvavat. Puolet suomalaisista tienaa alle 2900eur kuussa.

        Siis puolet palkansaajista, ei puolet suomalaisista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.

        Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).

        Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h

        Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.

        Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.

        Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.

        Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.

        Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.

        On olemassa samoja menetelmiä. Ruiskupuhallettu lasikuitumassa vs. käsinladonta, käsinlaminoidut kölitukit vs liimattu kaksoiskuori, tietokoneohjatut työstökoneet vs. pahvimallit ja käsinsahaus jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa samoja menetelmiä. Ruiskupuhallettu lasikuitumassa vs. käsinladonta, käsinlaminoidut kölitukit vs liimattu kaksoiskuori, tietokoneohjatut työstökoneet vs. pahvimallit ja käsinsahaus jne.

        70- ja 80-luvulla valtaosa pohjoismaisista purjeveneistä tehtiin ruiskulaminoimalla ja isoilla lasikuituisilla elementeillä, joissa paljasta lasikuitua riitti. Ei niin enää kukaan tee veneitä. Silloin oli myös veneveistäjän palkka surkea nykytasoon verrattuna eli se käsityövaltaisesti tekeminen ei juuri lisää maksanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unontui noi BMW:n kiihtyvyydet 1981 perusmalli 0-100 km/h 13,7 (tosi sportti!) ja 2021 7,9 s.

        Parempi kiihtyvyys. So, who cares.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parempi kiihtyvyys. So, who cares.

        Ei siinä muuta kuin, että aika eri auto on perusmallin 500-sarjalainen nykään kuin 1981. Silloinen 535 vastaa ominaisuuksiltaan enemmän nykyistä halvinta mallia ja se maksoi varmasti tuplat tai enemmänkin 518 verrattuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä muuta kuin, että aika eri auto on perusmallin 500-sarjalainen nykään kuin 1981. Silloinen 535 vastaa ominaisuuksiltaan enemmän nykyistä halvinta mallia ja se maksoi varmasti tuplat tai enemmänkin 518 verrattuna.

        Mä en ymmärrä, miten nämä autojutut ylipäänsä liittyy veneilypalstaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en ymmärrä, miten nämä autojutut ylipäänsä liittyy veneilypalstaan.

        Ei mitenkään muuten kuin lähdin autohintojen ja keskipalkkojen kautta miettimään onko veneet kallistuneet 40 vuodessa. Joku niin väitti, mutta ei taida päteä kuin kalliimman pään veneille.

        Eli niistä harvoista jäljellä olevista pohjoismaisista on tullut hyvin kalliiden veneiden tekijöitä. 40 vuotta sitten täällä tehtiin Euroopan halvimmat purjeveneet poislukien Nautor, Baltic ja ehkä joku muu.


    • Anonyymi

      Ja edelleenkään sen rungon laminointityö ei ole puoliakaan valmiin veneen hinnasta. Muu työ, materiaalit ja osat maksavat eniten.

      • Anonyymi

        Mikään muu yksittäinen osa ei maksa niin paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään muu yksittäinen osa ei maksa niin paljon.

        Riippuu siitä, mitä pidetään osana. Jos osaksi lasketaan suunnittelutyö, niin sen osuus on myös suuri. Markkinointiinkin satsataan paljon ja tiloihin. Omistajienkin pitäisi saada rahalleen korkoa, mutta veneiden valmistus ei ole mikää sampo.

        Muoteillakin on iso arvo.

        Kaikeinkaikkiaan uskallan väittää, että suurin yksittäinen komponentti on alihankinta.


      • Anonyymi

        Ei taida olla edes 1/3 pelkkä lasikuituvalmis runko ilman köliä ja peräsintä, jotka usein ostetaan ulkopuolelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu siitä, mitä pidetään osana. Jos osaksi lasketaan suunnittelutyö, niin sen osuus on myös suuri. Markkinointiinkin satsataan paljon ja tiloihin. Omistajienkin pitäisi saada rahalleen korkoa, mutta veneiden valmistus ei ole mikää sampo.

        Muoteillakin on iso arvo.

        Kaikeinkaikkiaan uskallan väittää, että suurin yksittäinen komponentti on alihankinta.

        Alihwnkkijoita on useampia eikä se ole mikään veneen komponentti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alihwnkkijoita on useampia eikä se ole mikään veneen komponentti.

        Se on määrittelykysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei taida olla edes 1/3 pelkkä lasikuituvalmis runko ilman köliä ja peräsintä, jotka usein ostetaan ulkopuolelta.

        Lasketko mukaan muotin, työn ja tilat vai pelkät materiaalit?

        Jos ajatuksena on veneen hinnan muodostuminen pelkkiem ateriaalien kustannuksena, niin aina voi tilata rakennussarjan eli lavan hartsia ja kuitua. Siitä sitten väkertämään maailman parasta venettä :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu siitä, mitä pidetään osana. Jos osaksi lasketaan suunnittelutyö, niin sen osuus on myös suuri. Markkinointiinkin satsataan paljon ja tiloihin. Omistajienkin pitäisi saada rahalleen korkoa, mutta veneiden valmistus ei ole mikää sampo.

        Muoteillakin on iso arvo.

        Kaikeinkaikkiaan uskallan väittää, että suurin yksittäinen komponentti on alihankinta.

        Asiakkaalle vielä suurempi yksittäinen komponentti sitten on veneveistämö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on määrittelykysymys.

        No se komponentti on yksi osa ja sen valmistuskustannuksiin sisältyy tietysti vähintään materiaalit, työ, energia ja valmistuksessa syntyneen jätteen käsittely, mutta valmistuserästä riippuen myös tietynsuuruinen osuus tuotantotiloista, työkaluista, suunnittelusta ja testauksesta. Kokonaiskustannuksiin tulee sitten varastointia, rahtia, markkinointia jne.

        Alihankkija voi tuottaa sen komponentin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiakkaalle vielä suurempi yksittäinen komponentti sitten on veneveistämö.

        Jos siltä tuntuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasketko mukaan muotin, työn ja tilat vai pelkät materiaalit?

        Jos ajatuksena on veneen hinnan muodostuminen pelkkiem ateriaalien kustannuksena, niin aina voi tilata rakennussarjan eli lavan hartsia ja kuitua. Siitä sitten väkertämään maailman parasta venettä :D

        Muotti on kertakulu ja kallis sellainen, mutta tehtäessä vähänkin suurempaa sarjaa sen hinta ei paljoa enää tunnu.

        Rungon materiaalit ovat suuruusluokkaa 10 €/kg ja 35-jalkaisen lasikuiturunko painaa 1000-2000 kg eli pelkät materiaali suuruusluokkaa 20 000 €.

        Ennen myytiinkiin paljon puolivalmiita eri valmiusasteisina pelkästä lasikuiturungosta purjehdusvalmiiseen. Hinnat olivat suuruusluokaltaan 1/3-2/3 valmiista veneestä.

        Siis tuo 1/3 sisältää kaiken sen saman minkä valmiin veneenkin hinta. Työn, materiaalin, jonkun osuuden muotti- ja suunnittelukuluista sekä tiloista.

        Edelleenhän purjehdusvalmiin 35-jalkaisen saa melko halvalla, jos tinkii kaikesta tarpeeksi. Viko S 35 maksaa hiukan yli 80 000 €.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muotti on kertakulu ja kallis sellainen, mutta tehtäessä vähänkin suurempaa sarjaa sen hinta ei paljoa enää tunnu.

        Rungon materiaalit ovat suuruusluokkaa 10 €/kg ja 35-jalkaisen lasikuiturunko painaa 1000-2000 kg eli pelkät materiaali suuruusluokkaa 20 000 €.

        Ennen myytiinkiin paljon puolivalmiita eri valmiusasteisina pelkästä lasikuiturungosta purjehdusvalmiiseen. Hinnat olivat suuruusluokaltaan 1/3-2/3 valmiista veneestä.

        Siis tuo 1/3 sisältää kaiken sen saman minkä valmiin veneenkin hinta. Työn, materiaalin, jonkun osuuden muotti- ja suunnittelukuluista sekä tiloista.

        Edelleenhän purjehdusvalmiin 35-jalkaisen saa melko halvalla, jos tinkii kaikesta tarpeeksi. Viko S 35 maksaa hiukan yli 80 000 €.

        Muotillakin on rajalliset käyttökerrat. Vähänkin suurempaa sarjaa tehtäessä joutuu muotit uusimaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muotillakin on rajalliset käyttökerrat. Vähänkin suurempaa sarjaa tehtäessä joutuu muotit uusimaan.

        Onkos Suomessa tehty yhdestäkään veneestä niin suurta sarjaa? Joistain kunnon sarjatuontavneistä, kuten Albin Vega, Maxi 777 jne. oli useita muotteja kun oli useita tuotantopaikkojakin. Jos muotti kestää vaikkapa 500 venettä, on sen kustannus mitätön runkoa kohti.

        H-venettä Suomessa on tehty paljon. Onko mikään muu päässyt edes 500 veneeseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos Suomessa tehty yhdestäkään veneestä niin suurta sarjaa? Joistain kunnon sarjatuontavneistä, kuten Albin Vega, Maxi 777 jne. oli useita muotteja kun oli useita tuotantopaikkojakin. Jos muotti kestää vaikkapa 500 venettä, on sen kustannus mitätön runkoa kohti.

        H-venettä Suomessa on tehty paljon. Onko mikään muu päässyt edes 500 veneeseen?

        Ei ole mitään 500 käyttökerran rajaa. Riippuu täysin siitä miten muotit on tehty. Mitä paremmin tehty muotti, sitä kalliimpi ja pitkäikäisempi. Laadukkaan muotin voi kunnostaa monta kertaa ja heikkolaatuinen on muutaman kymmenen käyttökerran jälkeen entinen vaikka se ei olisi kertakäyttöiseksi tehty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos Suomessa tehty yhdestäkään veneestä niin suurta sarjaa? Joistain kunnon sarjatuontavneistä, kuten Albin Vega, Maxi 777 jne. oli useita muotteja kun oli useita tuotantopaikkojakin. Jos muotti kestää vaikkapa 500 venettä, on sen kustannus mitätön runkoa kohti.

        H-venettä Suomessa on tehty paljon. Onko mikään muu päässyt edes 500 veneeseen?

        Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500. Sitten muotit vaihtui Sunwind 27:ksi joita ei kai sitten niin monta valmistettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onkos Suomessa tehty yhdestäkään veneestä niin suurta sarjaa? Joistain kunnon sarjatuontavneistä, kuten Albin Vega, Maxi 777 jne. oli useita muotteja kun oli useita tuotantopaikkojakin. Jos muotti kestää vaikkapa 500 venettä, on sen kustannus mitätön runkoa kohti.

        H-venettä Suomessa on tehty paljon. Onko mikään muu päässyt edes 500 veneeseen?

        Onhan niitä veneitä joita on valmistettu tuhat kappaletta tai ylikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan niitä veneitä joita on valmistettu tuhat kappaletta tai ylikin.

        Terhi 385:ttä on valmistettu yli 40000 kpl ja valmistus jatkuu edelleen. Ei ole lasikuitua, mutta uusi vene jonka hinta vastaa arvoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500. Sitten muotit vaihtui Sunwind 27:ksi joita ei kai sitten niin monta valmistettu.

        Sunwind 26 valmistettiin n. 400 kpl ja 27:n kahta versiota n. 430 kpl. Viimeinen 26 valmistui v. 1981 ja saman vuoden lopulla alkoi 27:n valmistus. Sen ainut ero oli aluksi vino peräpeili.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sunwind 26 valmistettiin n. 400 kpl ja 27:n kahta versiota n. 430 kpl. Viimeinen 26 valmistui v. 1981 ja saman vuoden lopulla alkoi 27:n valmistus. Sen ainut ero oli aluksi vino peräpeili.

        Joidenkin lähteiden 26:tta valmistettiin noin 500.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sunwind 26 valmistettiin n. 400 kpl ja 27:n kahta versiota n. 430 kpl. Viimeinen 26 valmistui v. 1981 ja saman vuoden lopulla alkoi 27:n valmistus. Sen ainut ero oli aluksi vino peräpeili.

        VENE-lehti 3/94 väittää, että Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500 kpl.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VENE-lehti 3/94 väittää, että Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500 kpl.

        Olikos enempää kuin yksi muotti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olikos enempää kuin yksi muotti?

        Sitä ei tarina kerro.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terhi 385:ttä on valmistettu yli 40000 kpl ja valmistus jatkuu edelleen. Ei ole lasikuitua, mutta uusi vene jonka hinta vastaa arvoa.

        Itsekin olen tehnyt ehkä sata 385:ttä kesätöissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VENE-lehti 3/94 väittää, että Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500 kpl.

        Minulla oli Sunwind 26 n:o 401. Sen valmistui keväällä 1981. Syksyllä alkoi 27:n valmistui. Sata venettä tuolla välillä kuulostaa paljolta. Sunwind 27, jonka kyljessä oli tarralla juhlanumero 800, näin Ruotsissa v. 1988. Oli ilmeisesti sinä vuonna valmistunut.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Artikkeli on vuodelta 2009, joten vähän vanhahtavaa data on, mutta perusteet varmasti paikkansapitävät yhä.

        Ihmetyttää vain veneen rungon valmistus rotaatiovalulla. Soutuveneen käsitän, mutta 40-jalkainen tarvitsisi jumalattomat laitteet ja tilan rotaatiovalua varten.

        Bavariat ja Beneteaut löytyvät Youtubesta, niiden tehtaalla ei rotaatiovalukoneita näy....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Artikkeli on vuodelta 2009, joten vähän vanhahtavaa data on, mutta perusteet varmasti paikkansapitävät yhä.

        Ihmetyttää vain veneen rungon valmistus rotaatiovalulla. Soutuveneen käsitän, mutta 40-jalkainen tarvitsisi jumalattomat laitteet ja tilan rotaatiovalua varten.

        Bavariat ja Beneteaut löytyvät Youtubesta, niiden tehtaalla ei rotaatiovalukoneita näy....

        Sais olla aika mahtavat materiaalipaksuudet että rotaatiovaletusta saisi riittävän jäykän. Painoa olisi hulppeasti. Olisi siinä pukituksissa ihmeteltävää kun kohtuullisen painoista ei kölin varaan kestäisi laittaa ja pukkitassut painaisi kyljet lommolle. Kevätauringossa koko runko nuukahtaisi ellei masto, vantit ja harukset pitäisi sitä kuosissa. Kolmikerrosrakenteena sopivalla väliaineella paino ja jäykkyys saadaan melkein hallintaan, mutta korjaaminen helkkarin vaikeaa. Menetelmä ei toimi kunnolla edes kajakeissa niin kuka hullu yrittäisi 40-jalkaista purkkaria?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Artikkeli on vuodelta 2009, joten vähän vanhahtavaa data on, mutta perusteet varmasti paikkansapitävät yhä.

        Ihmetyttää vain veneen rungon valmistus rotaatiovalulla. Soutuveneen käsitän, mutta 40-jalkainen tarvitsisi jumalattomat laitteet ja tilan rotaatiovalua varten.

        Bavariat ja Beneteaut löytyvät Youtubesta, niiden tehtaalla ei rotaatiovalukoneita näy....

        Jos puhutaan kustannusten prosenttiosuuksista niin mikään tuskin on muuttunut. Palkat eivät ole juuri nousseet. Polyesterihartsin ja vastaavien aineiden hintaan vaikuttaa öljyn hinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Artikkeli on vuodelta 2009, joten vähän vanhahtavaa data on, mutta perusteet varmasti paikkansapitävät yhä.

        Ihmetyttää vain veneen rungon valmistus rotaatiovalulla. Soutuveneen käsitän, mutta 40-jalkainen tarvitsisi jumalattomat laitteet ja tilan rotaatiovalua varten.

        Bavariat ja Beneteaut löytyvät Youtubesta, niiden tehtaalla ei rotaatiovalukoneita näy....

        Terhit tehdään kuumentamalla muovilevyä ja tipauttamalla se muotin päälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Terhit tehdään kuumentamalla muovilevyä ja tipauttamalla se muotin päälle.

        Kaukana rotaatiovalusta ja eri muovilaatu. Muovilevy imaistaan muottiin kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Artikkeli on vuodelta 2009, joten vähän vanhahtavaa data on, mutta perusteet varmasti paikkansapitävät yhä.

        Ihmetyttää vain veneen rungon valmistus rotaatiovalulla. Soutuveneen käsitän, mutta 40-jalkainen tarvitsisi jumalattomat laitteet ja tilan rotaatiovalua varten.

        Bavariat ja Beneteaut löytyvät Youtubesta, niiden tehtaalla ei rotaatiovalukoneita näy....

        Kustannusrakennetta käytetaan tukimuksessa aika villisti. Oikeampi termi olisi muuttuvat kustannukset, vaikkei niitäkään ole kokonaisuudessaan sisällytetty.


    • Anonyymi

      Veneen tekeminen on niin kallista. Työvoimakulut, materiaalit, tilat ja arvonlisävero nostavat kulut ylös. Jos vene olisi laite jota kootaan korkean automaation tehtaaassa miljoonitttain, niin yksikköhinta olisi edullinen.

    • Anonyymi

      ALV pitää maksaa aina

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomeen julistettu poikkeustila

      Ulkonaliikkumiskielto pikapuoliin.
      Maailman menoa
      270
      5954
    2. Hallitus sekaisin kuin seinäkello, olis kuitenkin pitänyt ottaa se Nyrkki

      Yle: Toisen asteen rajoitukset saavat hallituksen rivit rakoilemaan. "Nuorisojärjestöt vaativat koronanyrkkiä: Onko tilanne kenenkään hallussa?" Ris
      Maailman menoa
      165
      3906
    3. Helsingin Itäkeskuksessa maskipakko, valvotaanko sitä?

      Itiksessä on nyt maskipakko mutta valvotaanko sitä mitenkään? https://www.itis.fi/fi/ajankohtaista/kauppakeskuksessa-maskipakko
      Maailman menoa
      210
      3823