Tämän voisi kysyä myös autoista, mutta kysytään nyt veneistä.
20 vuotta vanha hyvin pidetty vene on usein käyttöarvoltaan uutta vastaava, voi olla jopa parempi. Silti se on usein selvästi halvempi.
Mikä uusissa veneissä maksaa? Ainakaan hinta ei perustu mihinkään rationaaliseen syyhyn.
Vai ollaanko veneissäkin tultu jo niin pitkälle kertakäyttökulttuurissa, että vähänkin vanhemman veneen rakenteellisia ratkaisuja täytyy ruveta epäilemään jo muutaman vuoden päästä?
20 vuotta vanha hyvin pidetty vene on usein käyttöarvoltaan uutta vastaava, voi olla jopa parempi. Silti se on usein selvästi halvempi.
Mikä uusissa veneissä maksaa? Ainakaan hinta ei perustu mihinkään rationaaliseen syyhyn.
Vai ollaanko veneissäkin tultu jo niin pitkälle kertakäyttökulttuurissa, että vähänkin vanhemman veneen rakenteellisia ratkaisuja täytyy ruveta epäilemään jo muutaman vuoden päästä?
Vastaukset 158
Vanhimmat
Hoi hoijas
No ei se vanha ole käyttöarvoltaan hyvä. No ehkä 20 v vielä voi olla, mutta aika pian tuosta eteenpäin alkaa kaikki olla vanhanaikaista. Vaikka kuinka päivittäisi ei kaikki vaihdu. Varsinkaan runkomuoto ja takila ei vaihdu.
"Vanhanaikaista"?++Mitä+tekemistä+sillä+on+toimivuuden+kanssa?++Kyllä+40-vuotiaankin+veneen+runko+ja+takila+toimivat+hyvin,+jos+ne+olivat+uusina+toimivia.
Vanhanaikaista tarkoittaa kaikkea. Sähköasennuksia, sisustussuunnitelua, heloitusta, uunia, vesijärjestelmää jne. Osa toimi OK jo 70-luvulla ja osa on kehittynyt valtvasti 90-luvultakin.
En ole vielä yhtään vanhempaa venettä nähnyt, jossa kaikki olisi oikeasti päivitetty. Muistan reilun 10 v takaa FG 39:n, jonka joku telakka oli "täydellisesti" uusinut. Olihan se hieno ulkoa, mutta sisutus oli kamalassa kunnossa ja paljon taisi olla alkuperäistä heloitustakin jäljellä. Eihän sitä kukaan ostanutkaan, kun pyynti oli 50 000 € korkeampi kuin muista samanikäisistä.
Moni haluaa retromuotoillun rungon joka miellyttää silmää ja siksi niitä valmistetaan uustuotantonakin. Vesi ja tuuli toimii samoin kuin ennenkin, niin toimii se vanhakin vene. Sähkö on edelleen elektronien liikettä eikä sähköasennukset ole vanhanaikaisia vanhassakaan veneessä jos ne toimivat. Saa sen uunin ja vesijärjestelmän vaihdettua vanhaankin veneeseen siinä missä minkä tahansa muun lisävarusteen... ne vanhat vaan tuppaa kestämään pidempään kuin uudet niin ei ole toimivina tarvetta vaihtaa. Jos vanhassa on kaikki ehjää ja toimivaa niin pilaat sen uusimalla sen "tähän päivään". Haasteellisempaa on löytää vanhaan veneeseen laadukkaita osia jotka näyttävät alkuperäisiltä jotta kokonaisuus säilyy tyylikkäänä. Uusi ja moderni on uusi ja moderni vain pari kesää mutta klassikko on klassikko vuosikymmenestä toiseen.
"Vanhanaikainen" ei ole sana, joka juurikaan liittyisi toimivuuteen, se on lähinnä muotijuttu.
Suurin osa 1990-luvulla käytössäolleista ratkaisuista on täysin toimivia tänäänkin. Lähinnä navigointielektroniikkaan on tullut relevanttia kehitystä.
Oma veneeni on yli 30-vuotias. Navigointielektroniikkaa ja autopilottia lukuunottamatta kaikki on periaatteessa samanlaista kuin alkuperäinen ja toimii hienosti. Ainoa mieleentuleva muutos on se, että polttimot ja loisteputket on korvattu led-valoilla.
Aika vähäistä on kyllä vanhojen veneiden uustuontanto.
Mitä vanhemmaksi menee, sen vanhanaikaisemmaksi menee. Ei ollut kunnolla toimivia fallilukkoja, ei itsekskuuttavia vinssejä, ei kannattavia kikitankoja ei rullalaitteita, ei nostimia taakse vedettynä, ei tuplapunkkia, ei erillistä kunnon vessaa, ei seisomakorkeutta laajalla alueella, ei pitkää vesilinjaa, ei tehokasta köliä ja peräsintä jne.
Osan saa uusittua nykyaikaiseksi osaa ei. Hyvin harvassa on ne veneet, joissa on uusittu edes kaikki helposti vaihdettavat.
Jaa. Mainitsin jo, että oma veneeni on yli 30-vuotias. Siinä on alkuperäisinä:
-hyvin toimivat köysilukot
-itseskuuttaavat genuavinssit
-rullalaite keulalla
-nostimet istumalaatikkoon vedettyinä
-tuplapunkka sekä keulassa että perässä
-erillinen vessa, ihan hyvän kokoinen (tässä kohtaa myönnän sen silti häviävän uudemmille: vessan seinät ja lattiat ovat puuta eli vessa ei ole muovipintainen moduuli kuten uustuotannossa => veden kanssa pitää vähän varoa)
-seisomakorkeus käytännössä koko lattia-alalla.
Vesilinja on lyhyempi kuin tämän päivän pystykeulaisissa ja leveäperäisissä veneissä; köli ja peräsin kyllä minusta toimivat, mutten tiedä, mitä tarkoitat tehokkaalla.
Kokemuksesta voi sanoa, että alkuperäisosat yleensä kelpaavat omistajalle tai aikaisessa vaiheessa tulleelle toiselle omistajalle. Ulkopuoliselle ne näyttävät kulahteneelta roinalta joka pitäisi päivittää. Hyvin luonnollista, omaan silmään uudet veneet näyttävät muovisilta ka karuilta, toki myös tilavilta.
Kauneus on aina katsojan silmässä.
Johtuu usein siitä, että ne tehdään laadusta tinkimättä jolloin hinta nousee tavallisen tallaajan ulottumattomiin. Modernia blingblingiä saa sitten halvemmalla, mutta niissä onkin sitten heti korjattavaa heloituksissa sun muussa.
Outoa tässä vain on se, että jos toiminnallisuus on kunnossa, niin mitä väliä ulkonäöllä?
Sitä voin tavallaan ymmärtää, että ihmiset remppaavat ostamiaan asuntoja ennen sisäänmuuttoa, koska se on helpompi tehdä silloin kuin viiden vuoden päästä. Mutta veneessä rempat voi tehdä koska vaan.
Niinpä, ja sitäpaitsi varustelussa pitää olla tyylitajua siinä missä kämpänkin remppaamisessa. Alkuperäinen aikakaudelle tunnusomainen tyyli on yleensä paras kunhan kaikki on ehjää ja siistiä. Ei vanhaan jugend sohvaryhmään laiteta Lack-sohvapöytää IKEAsta. Se on sitten eri asia pitääkö jugend tyylistä vai IKEAN muovi- ja paperimassakalusteista. Sama veneissä.
Ulkonäöllä on aivan helvetisti väliä, jos ei ihan puusilmä ole. Keskimäärin ulkonäöllä on siinäkin suuri merkitys, onko purjehdus myös vaimon harrastus.
No purjeveneiden eliitti on kaunista. Kaunis ei enää ole kaunista jos se on kulunutta, rispaantunutta ja omistajalla on selitys kaikkeen ajatuksella että roina on kivaa ja toimii vielä.
Jos haluaa purjehtia jollain suulissa tehdyllä purkilla joka on parsittu kasaan miten milloinkin ja kaikki toimii niin kiva ja hyvä. Mutta omi kaunis laatuvene pilattu huonolla ylläpidolla ja omistajan silmässä olevalla kauneudella ja tällöin ylläpitö jää tekemättä ja veneestä tulee väistämättä kaukaa kaunis, mutta läheltä hyvin kulahtanut.
Hinta ei perustu mihinkään rationaaliseen?
Siis kilpaillulla markkinalla?
Mihin sitten, arpomiseen?
Mielikuviin.
Niiden luominen on raakaa tavoitteellista työtä ja hyvin rationaalista toimintaa.
Niin on, mutta syntynyt asiakkaan mielikuva ei sitä ole. Asiakas kuitenkin määrittelee hinnan.
Ei asiakas määrittele hintaa. Voit kokeilla teoriaasi käytännössä vaikka Alepassa.
Tuotteissa joita ei ole pakko ostaa asiakas määrittelee hinnan. Kauppa ei käy jos hinta koetaan liian korkeaksi. Teoriani toimii myös Alepassa.
Vain lammas massa markkinoilla ajattelee noin. Löytyy ihmisiä jotka eivät tyydy tuollaiseen, vaan haluavat yksilöllistä laatua hinnan ollessa sivuseikka. Näin myös veneissä.
T. Sellaisen omistaja
Asiakas määrittelee hinnan silloinkin kun ei halpa kelpaa. Kaikilla tulee kuitenkin se raja vastaan jossa hinta ei ole sivuseikka.
"Vain lammas massa markkinoilla" - Mitä yrität selittää? Ei lammasmassa markkinoilla ajattele mitään. Jos lammas massamarkkinoilla jotain ajattelee, niin ei ainakaan hintaa.
Omistatko sellaisen? Eli tuollaisen? Ihmisen vai lampaan? Ihmistä ei voi omistaa. Pidä hauskaa lampaasi kanssa.
En tiennytkään, että Sunwind teki aikoinaan tilauksesta paatteja. Mutta hyvä jos tykkäät, ne ei ole lampaille vaan laumanjohtaja susille, voimaa...
Jos olisin ostamassa Alepaa voisin määritellä hinnan.
Juuri niin. Työ maksaa. Suomessa etenkin.
35-40 jalkainen 20 vuotias on varakkaan valinta. Purjeet ja uudet helat ja juokseva riki n. 10-15 k€, pohjaremontti 5k€, teak kannen huolto ja hionta 5k€, uudet elektroniikat 7-10 k€, Moottorin vaihto 10 k€...
Noin alkajaisiksi, toki jos jo on kaikki tehtynä niin sitten kayttöarvoa on...
Jos 20 vuotiaaseen pitää kaikki nuo rempat tehdä on onnistunut löytämään huonon yksilön.
Näin+on,+vanhaan+veneeseen+kertyy+korjausvelkaa+10+%+vuodessa,+jos+ei+korjauksia/uudistuksia+tehdä+samaa+tahtia.+200+000+€:n+veneeseen+pitää+panna+joka+vuosi+20+000+€+rahaa,+muuten+tulee+korjausvelkaa.+Harva+sellaista+tekee.+Oman+veneeni,+joka+maksoi+kaikkineen+veteenlaskukunnossa,+vakuutusarvon+olen+pudottanut+4%+joka+vuosi,+nyt+jo+10+vuoden+ajan.+Silti+siihen+on+paljon+uutta+varustetta++tullut+vuosien+mittaan.+Tällä+hetkellä+veneeni+realistinen+arvo+on+noin+100+000+€.
Keskimääräinen+20+vuotias+on+huonosti+ylläpidetty+ja+kulunut.+Kaikki+kulahtanutta+ja+vähän+rempallaan,+purjeet+mitä+sattuu,+ei+vahattu,+likainen,+vanhat+elektroniikat,+virityksiä+siellä+täällä+jne.+
No kun itse olen purjehtinut 40 vuotiaalla jossa lähes kaikki köysiä, kankaita, pohjamaaleja ja moottoria lukuun ottamatta on alkuperäistä niin rohkenen olla eri mieltä. Miksi 20 vuotias olisi huonosti pidetty? Mikä on muuttunut? Materiaalit ja työn laatu heikentynyt niin paljon, vai venekansalla nykyään niin paljon ylimääräistä rahaa ettei omaisuudesta pidetä huolta?
Ostin pari vuotta sitten 2003 -mallisen veneen.
Käytännössä kaikki oli uusimisen tarpeessa, lisäksi veneessä oli pohjapalkisto paskana.
Maksoin paatista 19 000 euroa, nyt olen lyönyt käytännössä kaiken uusiksi ja 60 000 euroa on palanut parannuksiin ja korjauksiin (karilleajovahinko meni myyjän vakuutuksesta).
Uusi vastaavilla varusteilla (kun niitä vielä pari vuotta sitten sai) varusteltuna olisi maksanut rahteineen Suomeen tuotuna ja parannukset tehtynä vajaat satatonnia.
Eli vielä ollaan voiton puolella hahahah!!!
Selvä se, että uusi on uusi, mutta vain siihen asti, että se lasketaan veteen.
Maksaa tämä veneily. Mutta kun on sellainen vika päässä, ettei voi kestää viallisia tai kulahtaneita vehkeitä, jotka ovat korjattavissa.
Uudessa ei ole korjattavaa, mutta aina sitäkin voi parannella. Ja lämiskä huutaa leipää.
Kalliimmaksi on tullut kuitenkin harrastaa uuden talon rakentamista, vanhan talon korjausta ja kaikkein kalleimmaksi on tullut 39 auton pitäminen ja viiden vanhan jenkkiraadon rakentaminen uuteen uskoon - kusipäisellä moottoriteholla.
Autoharrastuksesta luovuttuani olen havainnut rahaa olevan mukavasti tungettavaksi veneeseen.
Moottoripyöräily on tähänastisista harrastuksista ollut halvin - jos puutarhanhoitoa ei lasketa mukaan.
Rikkinäinen ja puhkikulunut ei minusta ole patinaa.
Sinänsä patina ei haittaa, mikäli toiminnallisuus on tallella eikä esimerkiksi veneen sisustasta saa tikkuja.
On huonosti pidetty, koska omistajia ei kiinnosta eikä huvita. Ei veneissä ole vikaa, vain ylläpidossa.
Vanhaan+veneeseen+kertyy+korjausvelkaa+10+%+vuodessa,+jos+ei+korjauksia/uudistuksia+tehdä+samaa+tahtia.+200+000+€:n+veneeseen+pitää+panna+joka+vuosi+20+000+€+rahaa,+muuten+tulee+korjausvelkaa.+Harva+sellaista+tekee.+Oman+veneeni,+joka+maksoi+kaikkineen+veteenlaskukunnossa,+vakuutusarvon+olen+pudottanut+4%+joka+vuosi,+nyt+jo+10+vuoden+ajan.+Silti+siihen+on+paljon+uutta+varustetta++tullut+vuosien+mittaan.+Tällä+hetkellä+veneeni+realistinen+arvo+on+noin+100+000+€.
10%+on+mielestäni+hiukan+yläkanttiin,+muttei+ihan+mahdoton.+Veneen+arvo+laskee+muistakin+syistä+kuin+korjausvelan+takia.
Alakanttiin+minusta.+10%+tippuu+jo+kaupanteon+hetkellä+ja+toinen+mokoma+ensimmäisen+vesillelaskun+myötä.+Sitten+tasoittuu+ellei+satu+vahinkoja.
Ihan+älytön+ajatus,+että+200+000+€+venettä+pitäisi+laittaa+vuosittain+20+000+€+korjauksiin+ja+päivityksiin?+Mihin+ja+miksi?
Ihan+älytön+ajatus,+että+200+000+€+venettä+pitäisi+laittaa+vuosittain+20+000+€+korjauksiin+ja+päivityksiin?+Mihin+ja+miksi?
Ihan+älytön+ajatus,+että+200+000+€+venettä+pitäisi+laittaa+vuosittain+20+000+€+korjauksiin+ja+päivityksiin?+Mihin+ja+miksi?
Ihan+älytön+ajatus,+että+200+000+€+venettä+pitäisi+laittaa+vuosittain+20+000+€+korjauksiin+ja+päivityksiin?+Mihin+ja+miksi?
Ihan+älytön+ajatus,+että+200+000+€+venettä+pitäisi+laittaa+vuosittain+20+000+€+korjauksiin+ja+päivityksiin?+Mihin+ja+miksi?
Minä+maksoin+veneestäni+25+v+sitten+50+000+€.+Keskimäärin+päivityksiin+ja+vuosittaisiin+peruskuluihin+on+mennyt+noin+10%+ostohinnasta,+sisältäen+kilpakelpoisen+purjevarustuksen+ylläpidon.+Veneen+arvo+on+tällä+hetkellä+suunnlleen+sama+50+000+€.+Käyttöarvoa+on+myös+saman+verran+jäljellä.
Todennäköisesti kyllä yliarvioita veneesi myyntiarvon. Jos 25 vuotta sitten maksoit 50 000, niin tämän päivän hinta on ehkä 10 000.
Vain idiootit kuluttavat rahaa "kilpakelpoiseen purjevarustukseen". Mikä tarkoittaa melkein sitä, että vain idiootit kilpailevat.
Aikamoinen velho olit jos 25 vuotta sitten euroissa maksoit. Jos laskit markat euroiksi 5,94573 muuntokertoimella niin sen veneen arvon pitäisi tänään olla yli 71000eur ettei arvonalenemaa olisi tapahtunut.
Sisarvene, joka ei ole yhtä hyvin varustettu, vaihtoi pari vuotta sitten omistajaa kallimmalla.
Vain idiootit katsovat oman tapansa purjehtia olevan ainoan oikean.
Yrittikö tuo olla vitsi? Jos yritti, huonompaa on vaikea keksiä. Jos ei, se oi täydellistä kyvyttömyyttä ajatella loogisesti.
Kertoisit nyt vaan mitä siitä veneestäsi oikeasti maksoit. Normaalitörpöt ja verottaja ei tee inflaatiokorjauksia. Verottajan mukaan, jos olet jotain ostanut 50000 eurolla ja kymmenen vuotta myöhemmin myyt 50001 eurolla, olet tehnyt voittoa yhden euron joka ei tietenkään inflaatio huomioiden pidä paikkaansa. Sellaista käyttövenettä, joka ilman merkittävää tasonparannusta pitäisi arvonsa 25 vuoden ajan ei ole. Keräilyharvinaisuudet on asia erikseen rikä niiden arvon kehitys seuraa mitään logiikkaa.
Ja mitähän tekemistä inflaatiolla tai liikevoitolla on tässä? Numerot eivät muutu. Yksi oleellinen asia tässä oli ostaa vene hetkellä, jolloin kaikkea sai halvalla. Ja sitten tietenkin tehdä veneestä entistä parempi. Kaikista parannuksista ja päivityksistä huolimattahan vene on menettänyt arvoaan inflaation verran. Mutta sehän on tosi pieni kustannus, huvi/kustannus -suhde on varsin hyvä.
Jos sinun oikeasti tarvitsee kysyä mikä merkitys inflaatiolla on verrattaessa rahasummia eri vuosikymmeniltä niin voi voi, ei ole sinulla helppoa. 50000eur tämän päivän rahassa on täysin eri arvoinen rahakasa kuin 20 vuotta sitten. Toki voit laskea voittoa tai arvonalenemaa kuten verottaja, mutta pieleen menee.
Aha. Jos numerot eivät muutu maksoit veneestäsi 25 vuotta sitten 50000 markkaa. Euroilla et voinut maksaa kun niitä ei ollut. Ei se tänään ole 50000 euron arvoinen kun sen 50000 markalla ostit.
Pääoma+pienenee+jolloin+10%+käypään+arvoon+on+aika+lähellä.+Vähän+yläkanttiin+ehkä.+
Entiskäkin huonommaksi menee vitsin vääntäminen. En olisi uskonut olevan mahdollista.
Kuka+on+väittänyt+rahan+arvon+säilyneen,+en+minä+ainakaan.+Vuoden+-95+300+000+mk+ei+tietenkään+ole+tämän+päivän+50+000+€.+Se+ero+rahan+arvossa+++ylläpitokulut+on+se+hinta,+minkä+purjehtimisen+hauskuudesta+olen+maksanut.+Ja+se+on+pieni+hinta+siitä+huvista.
Oletko siis se kirjoittaja, joka väitti ostaneensa 25 vuotta sitten 50 000 eurolla?
Jos maksoit sen 300 000 mk, mitä tuossa nyt esität, vastaa se tämän päivän rahassa n. 71 000 euroa. Sitä et taatusti veneestäsi nyt saa; ehkä 30 000 euroa on realismia.
Jos taas maksoit hinnan, joka vastaa tämän päivän rahassa 50 000 euroa, olet maksanut veneestäsi n. 210 000 mk. Etkä taatusti saa siitä lähellekään 50 000 euroa, 20 000 ehkä.
En ole kumpikaan kirjoittajista, mutta 25 vuotta sitten oli vielä lama ja hinnat varsin edullisia. Vene-lehden pörssinumerossa 3/1995 on mm. seuraavaa n. 300 000 mk pyyntihinnalla:
Lancing 47 (280 ja 285 tmk)
S&S 40 -66 (350)
Diva 39 (260 ja 265)
Sirena 38 (alk. 280)
Maestro 35 (alk. 320 -91)
Finn 35 (240 ja 260)
Avance 33 (208 ja 230)
Nauticat 33 (alk. 175)
Albin Nova (alk. 198)
Inferno 31 (alk. 199)
Eiköhän ole mahdollista, että on veneitä, joiden euro/markkamääräinen hinta ei ole tuosta muuttunut. Siis 300 000 mk maksaneesta veneestä saisi 50 000 €. Kai Maestro 35:sta vielä voisi saada 50 000 €. Vastaavasti Avance 33, Inferno 31 tai Albin Novasta 30 000 €.
S&S 40 on sitten vaikeampi. Blue Oceanissa on 80-luvun S&S 40 myynnissä 150 000 €.
Kuten sanottu, huonommin varusteltu sisarvene vaihtoi nykyisen hintatason aikaan omistajaa liki 60 000 €:lla. Viitisen aiemmin sama vene myytiin 70 000 €:lla. Se on todennettua realismia. Mutta minulle asialla on merkitystä korkeintaan vakuutusarvoa miettiessä. Tässä ketjussa arvioitiin vuosittaista kustannusta oasuutena veneen arvosta, ei myyntivoittoja tai -tappioita.
Tietysti, jos käytetyn ostaa ei sen arvonalenema ole niin suuri kuin uuden, mutta nyt oli kyse uuden veneen arvonalenemasta. Mitä vanhempi vene, sitä hitaammin sen arvo laskee jos sen pitää kunnossa. Riittävän vanha, niin arvo voi kääntyä nousuun.
Eli katso sieltä 1995/1996 uusien veneiden markkamääräisiä hintoja ja saman vuosimallin veneiden hintoja nyt.
Tässä ketjussa ihmetellään miksi uudella veneellä on niin suuri arvo. Silloin uuden arvoa verrataan käytetyn arvoon tavalla tai toisella, eli verrataan käytettyä uuteen vastaavaan tai sen alkuperäiseen hintaan.
Uusi auto on hämmästyttävän halpa, siihen nähden kuinka mutkikas kokonaisuus on kyseessä. Viimmeiseen asti hiettujen tuotantotapojen ja materiaalivalintojen, sekä suurten valmistusmäärien ansiosta uusi auto pystytään kuitenkin myymään niinkin halvalla. Asia ehkä konkretisoituu uuden veneen hinnassa, jossa on paljon käsityötä, ja jotka tehdään pienissä erissä, tai jopa yksittäis kappaleina. Voisi ajatella niinkin, että uuden auton hinnan pitäisi olla samaa tasoa veneen kanssa. Näin jollei autojen tuotantoa olisi saatu puristettua kustannuksiltaa niin älyttöman pieneksi. Se, että 200 000 euroa tuntuu paljolta, johtuu taas siitä, että keskivero kuluttajalla ei ole sitä summaa kovin helposti irroittaa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että uusi vene kestää helpostikkin sen 20 vuotta eikä senkään jälkeen ole liian vanha, autossa taas, vaikka käyttäisi sitä vain vähän, alkaa 20 vuotta olemaan auton elinkaaren luppu.
Käytettyjen hinnassa ei taas ole valmistuskustannuksien aiheuttamaa rajahintaa minkä alle sitä ei yksinkertaisesti kannata valmistaa myytäväksi. Käytetyn hinta muodostuu enemmä siitä mikä on sen käyttöarvo ostajalle ja kuinka suuri kysyntä sillä hetkellä on. Siinä tilanteessa mikä nyt esimerkiksi on muodostunut viimme koronakesän käytettyjen markkinoilla on se, että käytetyt on nyt myyty ja käytettyjen veneiden markkinoilla on vähemmän joustoa, jos haluat tietyn tyyppisen vähääkää isomman veneen on tarjolla vaihtoehtoja vain kourallinen, siinä on huono tingata hintaa kun joku muu ostaa kuitenkin. Onneksi itsellä on nyt hyvä kunnossa oleva purjevene eikä tarvitse miettiä vaihtoa tai veneiden hintoja.
Uusi auto on hämmästyttävän halpa, siihen nähden kuinka mutkikas kokonaisuus on kyseessä. Viimmeiseen asti hiettujen tuotantotapojen ja materiaalivalintojen, sekä suurten valmistusmäärien ansiosta uusi auto pystytään kuitenkin myymään niinkin halvalla. Asia ehkä konkretisoituu uuden veneen hinnassa, jossa on paljon käsityötä, ja jotka tehdään pienissä erissä, tai jopa yksittäis kappaleina. Voisi ajatella niinkin, että uuden auton hinnan pitäisi olla samaa tasoa veneen kanssa. Näin jollei autojen tuotantoa olisi saatu puristettua kustannuksiltaa niin älyttöman pieneksi. Se, että 200 000 euroa tuntuu paljolta, johtuu taas siitä, että keskivero kuluttajalla ei ole sitä summaa kovin helposti irroittaa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että uusi vene kestää helpostikkin sen 20 vuotta eikä senkään jälkeen ole liian vanha, autossa taas, vaikka käyttäisi sitä vain vähän, alkaa 20 vuotta olemaan auton elinkaaren luppu.
Käytettyjen hinnassa ei taas ole valmistuskustannuksien aiheuttamaa rajahintaa minkä alle sitä ei yksinkertaisesti kannata valmistaa myytäväksi. Käytetyn hinta muodostuu enemmä siitä mikä on sen käyttöarvo ostajalle ja kuinka suuri kysyntä sillä hetkellä on. Siinä tilanteessa mikä nyt esimerkiksi on muodostunut viimme koronakesän käytettyjen markkinoilla on se, että käytetyt on nyt myyty ja käytettyjen veneiden markkinoilla on vähemmän joustoa, jos haluat tietyn tyyppisen vähääkää isomman veneen on tarjolla vaihtoehtoja vain kourallinen, siinä on huono tingata hintaa kun joku muu ostaa kuitenkin. Onneksi itsellä on nyt hyvä kunnossa oleva purjevene eikä tarvitse miettiä vaihtoa tai veneiden hintoja.
Uusi auto on hämmästyttävän halpa, siihen nähden kuinka mutkikas kokonaisuus on kyseessä. Viimmeiseen asti hiettujen tuotantotapojen ja materiaalivalintojen, sekä suurten valmistusmäärien ansiosta uusi auto pystytään kuitenkin myymään niinkin halvalla. Asia ehkä konkretisoituu uuden veneen hinnassa, jossa on paljon käsityötä, ja jotka tehdään pienissä erissä, tai jopa yksittäis kappaleina. Voisi ajatella niinkin, että uuden auton hinnan pitäisi olla samaa tasoa veneen kanssa. Näin jollei autojen tuotantoa olisi saatu puristettua kustannuksiltaa niin älyttöman pieneksi. Se, että 200 000 euroa tuntuu paljolta, johtuu taas siitä, että keskivero kuluttajalla ei ole sitä summaa kovin helposti irroittaa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että uusi vene kestää helpostikkin sen 20 vuotta eikä senkään jälkeen ole liian vanha, autossa taas, vaikka käyttäisi sitä vain vähän, alkaa 20 vuotta olemaan auton elinkaaren luppu.
Käytettyjen hinnassa ei taas ole valmistuskustannuksien aiheuttamaa rajahintaa minkä alle sitä ei yksinkertaisesti kannata valmistaa myytäväksi. Käytetyn hinta muodostuu enemmä siitä mikä on sen käyttöarvo ostajalle ja kuinka suuri kysyntä sillä hetkellä on. Siinä tilanteessa mikä nyt esimerkiksi on muodostunut viimme koronakesän käytettyjen markkinoilla on se, että käytetyt on nyt myyty ja käytettyjen veneiden markkinoilla on vähemmän joustoa, jos haluat tietyn tyyppisen vähääkää isomman veneen on tarjolla vaihtoehtoja vain kourallinen, siinä on huono tingata hintaa kun joku muu ostaa kuitenkin. Onneksi itsellä on nyt hyvä kunnossa oleva purjevene eikä tarvitse miettiä vaihtoa tai veneiden hintoja.
Vene on autoon verrattuna niin yksinkertainen valmistaa että sen pitäisi olla halvempi. Veneen voi rakentaa vaikka itse mutta auton rakentaminen ilman valmiita osia on paljon vaikeampaa.
No jääppä palkattomalle lomalle ja rakenna, halvaksi tulee.
Miksi jäisin palkattomalle lomalle? Voi sitä venettä töiden ohella rakentaa ihan huvikseen.
Laminoitavan rungon arvo on vain pieni osa. Se on "helppo" tehdä, jos on muotti. Mutta sisustus puu maksaa. Ja vinssit, mastot, moottori yms yms Aika moni itsetehty on sen näköinen, että ei muille kelpaa.
Kaupallisessa toiminnassa nimenomaan se paljon käsityötä vaativa laminoitu runko muodostaa merkittävän osan loppuhinnasta. Sitä prosessia pyritään nopeuttamaan, yksinkertaistamaan ja automatisoimaan jotta valmistuskustannukset laskisivat. Usein samalla laskee laatukin.
Minusta moni itsetehty puuvene päihittää ulkonäöllisesti kaikki sarjavalmisteiset kuitupaatit. Lasikuituveneen rungosta ei aina edes erota onko itsetehty.
Veneessä on kaikki mitä autossakin ja sen lisäksi purjehdusvarustus ja LVI järjestelmät.
No jos ei laske omalle työlleen mitään arvoa ja aikaa on yllin kyllin niin mikäpä siinä. Mutta yhden sortin itsepetosta se on ellei veneenrakennus sitten ole sen mihinkä elämänsä vapaa-ajan haluaa käyttää.
Vilkaisepa uudestaan venettä ja autoa.
LVI = Lämpö Vesi Ilmanvaihto.
Pitää sitten laittaa taksamittari pyörimään kun sillä veneellä purjehditaankin. Osa työvaiheista voi olla rasittavia jotka mieluummin jättäisi tekemättä, mutta niin on osa purjehtimisestakin. Muuten omilla käsillä tekeminen voi olla esim. konttorirotalle terapeuttista ja rentouttavaa.
No jos se purjehdus tuntuu rasitteelta josta ei halua maksaa kannattaa lopettaa koko homma. Asiat on helppoja, hankkii purjeveneen sillä hinnalla mitä niitä markkinoilla on, ja purjehtii sillä jos siltä tuntuu.
Ai onko sinulla autossa lämmin painevesi ja viemäröinti?
Jokaisella purjehtijalla on ollut tai tulee hetkiä, jolloin toivoisi, että olisi jo satamassa tai kotisohvalla. Vaikea sitä legiä on keskenkään jättää kun liikkeelle on lähdetty. Hiukan myöhemmin taas maittaa ja aika kultaa muistot. Sama pätee siihen veneen rakentamiseenkin.
On lämmin painevesi, ei juomakelpoista. Kaikissa on lämpö ja ilmanvaihto, nykyään useimmissa ilmastointi. Joissain autoissa on viemäröintikin.
Vai että oikein vessa ja suihkukin löytyy autostasi. No tosiasia on se että nykyaikaisessa purjeveneessä on kaikki mitä autossa ja enemmän. Autot on halvalla sarjatuotantona tehtävä tusinatuote ja autovalmistaja valmistaa enemmän autoja päivässä mitä veneitä valmistetaan vuodessa. On ilmiselvää että veneenhinta on aivan eri.
Älä viitsi. Autossa on enemmän sähkövetoja la liikkuvia osia, ja moni komponentti mitä löytyy veneestä ja autosta on autossa laadukkaammin ja pienemmillä virhetoleransseilla valmistettu.
Kaikki veneet eivät ole asuttavia, mutta silti kalliita. Jos vertaat asuttavaa venettä autoon, vertaa sitä asuttavaan autoon.
Uuden ja vähän käytetyn hintaeron täytyy olla selkeä, koska muuten ostaja ostaa uuden veneen. Eli jos yrittää myydä vanhaa melkein uuden hinnalla, ei se mene kaupaksi. Uskoisin tässä olevan psykologisen jutun. Ainoat selkeät edut uudessa ovat takuu, uudet purjeet ja mahdollisuus vaikuttaa varustukseen tms.
Eron täytyy olla selkeä, koska muuten ostaja ostaa aina uuden veneen. Kyse on psykologiasta.
Ei pelkästään psykologiasta.
Jos kuvitellaan tilanne, jossa kaupan pihalla on tuntematon henkilö, joka myy ilman takuita täysin samaa tuotetta kuin kauppias täysyin samaan hintaan, niin suurin osa ostaa sen kaupasta.
Vaikka tuote on fyysisesti sama, niin kaupalla on rahan arvoisia vastuita ja velvollisuuksia sekä uskottavuutta niiden kantamiseen. Tuote on harvoin pelkkä fyysinen tuote vaan siihen lähes aina liittyy muita merkittäviä asioita. VAnhana kauppiaana voikin todeta, että kun kaikesta muusta on sovittu, niin hintaneuvottelusta tulee helppo.
Pari vuotta saa valmistajan ja myyjäliikkeen kanssa vääntää takuuasioita kun käytetyssä ne laatuvirheet on jo ilmenneet ja korjattu. Käytetty on jo testattu eikä pakasta revitty puolivalmiste joka testautetaan asiakkaalla.
Joko on korjattu tai ei ole.
On myös mahdollista, että yksityinen myyyjä haluaa päästä rojustaan eroon ja kertoo ihan mitä vaan, jota arvelee ostajan haluavan kuulla.
Voihan liikekin laistaa vastuitaan, mutta sen voi viedä oikeuteen. Yksityisenkin voi, mutta yksityisen vastuut ovat paljon pienemmät.
Pitää myös ottaa huiomioon, että itse itseään pätevinä veneenfixausasiantuntijoita on paljon vähemmän kuin niitä, jotka aidosti osaa hommat. Yksityinen myyjä voi olla siinä uskossa, että on löytänyt kaikki viat ja asiantuntevasti korjannut ne laituriparlamentin suosiollisella myötävaikutuksella.
Vaikka myyjä olisi huolelisesti tunkenut 2-tahtiöljyä jokaiseen rakoon, mihin sitä saa mahtumaan ja maalannut sinkit myrkkymaalilla ettei ne kulu, voi lopputulos olla huonompi kuin ilman hyvää huolenpitoa.
Myyntipuheet on aina myyntipuheita. Kaupoille voi ottaa puolueettoman ammattilaisen ellei oma asiantuntemus riitä veneen kunnon arviointiin. Liikkeen voi viedä oikeuteen ja ainoa varma voittaja on lakimiehet.
Jos ero olisi pieni, ostaja ostaisi aina uuden. Kyse on psokologiasta. Siispä jos laitat vanhaan uuden hinnan, se ei mene kaupaksi. Ainoa konkreettinen ero on takuu.
Ostaisitko 90-luvun datsunin uuden auton sijaan, jos sillä ei olisi ajettu metriäkään ja saisit takuun päälle?
Riippuu tietysti siitä, mikä datsun, mihin uuteen autoon verrataan ja mikä on hinta.
Eihän 90-luvun Datsun ole uusi tai uuden veroinen. En ymmärrä pointtia?
Pointti on se, että vaikka 90-luvun datsun olisi priima ja pakasta vedetty, se ei vastaa uutta autoa. Arvo on laskenut ilman, että siinä olisi kulumia tai käytön jälkiä.
Ikä itsessään on syy halvempaan hintaan koska tekniikka kehittyy.
Ei aina. Joskus arvo nousee ja tiettyjä asioita tehtiin ennen paremmin.
Ehkä, mutta vaikkapa 7v vanha vene ei ole teknisesti jäänyt yhtään jälkeen uudesta. Mahtaako 90-luvun Datsunissa olla edes 12-tuumaista navigointinäyttöä tai kaistavahtia. Datsun-esimerkki ei siis ihan vangitse ajatusta.
Tosi on, että uudet veneet, autot ja asunnot ovat aivan liian kalliita tavalliselle duunarille.
Tosi on sekin, että duunarit eivät koskaan historiassa ole asuneet uusissa kämpissä, ajaneet uusilla Mersuilla eivätkä purjehtineet uusilla veneillä.
Aika harvalla itse asiassa on nelikymppisenä parikymppistä, vähän käytettyä vaimoakaan.
Hyvin monella on joka kerta pukille kiivetessään vanhempi nainen alla kuin mitä on koskaan tullut aiemmin lykittyä.
Sama koskee venettä. Joka kevät se on aina vähän vanhempi.
Ja sen "järvi ei soutamalla kulu" -kliseen voitte unohtaa.
Turha niitä uusia on kuolata. Keskimääräinen palkansaaja ei järkevästi ikinä yletä moiseen, eikä vanhempien perintörahoja hullukaan tunge veneeseen. Ellei sitten itse tiedä olevansa jo takasuoralla.
Dannyn naiset ei vanhene, itse asiassa tuntuu vain nuorentuvan. Päiväkodeissa kasvaa jo Dannyn tulevia heiloja.
Ei sillä uudella veneellä ole suuri arvo, vaan korkea hinta.
Se on juurikin näin. Osta ammattimyyjältä vene listahinnalla ja tarjoa sitä seuraavana päivänä toiselle ammattimyyjälle vaihdossa uuteen halvempaan niin tiedät veneen arvon.
Veneen arvon määrittäminen on ihan yhtä vaikeaa kuin minkä muun tahansa.
Kaupantekohetkellä vene on ostajalle arvokkaampi kuin raha, josta hän luopuu ja myyjälle arvottomampi koska kumpikin tekevät vaihtokaupan mieleellään ja mahdollisesti suostuisivat itselleen huonompaankin vaihtosuhteeseen.
Normaalissa puhekielessä kuitenkin käytetään arvoa ja hintaa synonyymeinä eikä se ole virhe. Se olisi virhe, jos ensin määriteltäisiin mitä termejä käytetään missäkin yhteydessä ja jos silloin arvolle annettaisiin joku määritelmä, joka poikkeaa hinnasta.
Kaikeinkaikkiaan semanttinen pilkunnusssiminen on usein turhaa ja tässä se ei edes sisällä mitään oivallusta koska arvon ja hinnan käyttäminen samassa merkityksessä on huomattavasti tunnetumpi kuin niiden erottaminen toisistaan.
Ei arvo ja hinta todellakaan ole synonyymejä. Käyttöarvo voi olla yli tai alle rahallisen arvon. Myyntihinta voi erota pyyntihinnasta merkittävästi vaikka kumpikaan ei olisi rahallisen arvon tasolla.
Veneen arvon määrittäminen ei ole ollenkaan vaikeaa, sillä kukin tekee sen vain omasta puolestaan.
Tuohon semanttiseen pilkunnussimiseen olet lähinnä itse sortunut.
Eikös tilanne ollut vielä 10-15 vuotta sitten sellainen että veneen hinnat eivät laskeneet ollenkaan iän mukana. Eli pitivät arvonsa todella hyvin. Se oli mun mielestä vielä oudompi tilanne.
Muistetaan että niin veneessä kuin autoissa ei riitä se että tekniikka on kunnossa. Kehitys kehittyy, veneet kuten autotkin osataan nykyään ehkä suunnitella paremmin. Esim. 20v vanha auto voi olla loistavassa kunnossa ja laadukas mutta voi viedä polttoainetta älyttömästi ja kolariturvallisuus olematon.
Ehkä ja voi.
Taas ihan älyvapaa kiihkoiluketju.
Näitä provoja selvästi tehtailee joku mainostajien provikalla, koska kukaan täysjärkinen ei tällaisia kysele.
Elämme markkinataloudessa, jos joku ei sattumoisin tiennyt, ja hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan. Hyvin yksinkertaista.
Paljon mielenkiintoisempi kysymys sen sijaan on, mikä helvetti tässä loputtomiin kalutussa aiheessa jaksaa herättää näin saatanallisesti tunteita?
Vai onko enemmistö vastaajistakin vaan provoilijoita? Ilmeisesti.
Ei ole niin yksinkertaista, koska markkinoiden ei anneta toimia vapaasti vaan niitä ohjataan politiikalla joka ei noudata mitään lakeja (niitä luodaan).
No anna joku esimerkki. Poliittisin keinoin pakotetaan ihmiset ostamaan veneitä? Ja vieläpä ylihintaan? Niinkö?
En edes vaivaudu noin typerään kommenttiin kunnolla vastaamaan, mutta mietippä nyt alkuun miten esim. kauppasopimukset, tullit, verot, työehdot, tuoteturvallisuusmääräykset ja ympäristömääräykset syntyvät. Politiikka muovaa markkinoita. Poliittisin keinoin määritellään minkälaisia veneitä saa myydä ja ostaa, ja epäsuorasti osittain myös mihin hintaan.
Ei, ei ja ei. Poliittisesti ei hintoja määritellä, sen määräävät juurikin markkinat.
Oletko kommunisti vai muuten vaan jämähtänyt johonkin suunnitelmatalouteen?
Vastaa nyt vaan kunnolla, jos osaat...
Hah! Et tajunnut pätkääkään. Turha sulle mitään vastata.
Punikilla loppu argumentit, niin alkoi solvata. Tyypillistä ja odotettua.
Ei se ollut solvaus, enkä ole punikki. Eikä loppunut argumentit. Se nyt vaan on selvä, että kilpailun sääntelyllä, ympäristölainsäädännöllä jne. on vaikutuksia kustannuksiin ja siksi myös hintoihin. Tässä sinulle yksi esimerkki, niin ehkä kenties ymmärrät: 98E5.
Sinulla ei ole ollut argumentin argumenttia, joten se siitä.
Ostin uuden 50keur hintaisen moottoriveneen 42keur "tarjoushintaan" ja jos olisin sen ensimmäisen kesän jälkeen myynyt olisin saanut siitä 35keur. Periaatteessa sama vene 6v vanhana 28keur toteutunut kauppa. Siinä sitä hintakehitystä, mutta aivan sama koska ostin käyttöön enkä myyntiin. No miksi ostin uuden enkä 6v käytettyä? Ei vääriä varustevalintoja, käyttöhistoria takuulla kunnossa ja onhan se kiva ajaa edes kesän uudella veneellä. Perikunta sitten myy mihin hintaan myy, kaikki mitä siitä saa on siinä vaiheessa voittoa.
Veneellä ja muullakin tavaralla voi olla eri hinta samalla hetkellä eri paikoissa. Oikea hinta on varmuudella vain se, jolla tavara vaihtaa omistajaa sillä hetkellä, niillä ehdoilla ja siinä paikassa.
Uudet veneet ovat niin kalliita koska niitä ei tehdä massatuotantona vaan korkeintaan muutama vene kerrallaan. Näin ei saada mitään sarjatuotannon etuja. Tuotekehityskustannukset per vene ovat tästä johtuen suuret. Venetukkujen ja -liikkeiden pitää myös saada apteekkiluokan katteet kun myynti on niin vähäistä. Onneksi edes perämoottoreissa on päästy isompiin valmistussarjoihin.
Enemmän on menty sarjatuotannon suuntaan ja silti veneet ovat kalliimpia kuin 40 vuotta sitten. Jos verrokiksi otetaan samoin menetelmin valmistettu vene karkaa hinta vielä enemmän.
Onko oikein olemassa "samoin menetelmin" valmistettua venettä? Onhan ne kalliimmatkin veneet aika erilaisia kuin 70/80-luvun taitteessa.
Mihin vertaat 40-vuoden takaista hintaa? Jos autoihin vertaa, niin kehitys on ollut seuraavaa. 1981 Sirena maksoi 260 000 mk ja BMW 518 90 000 mk (testivarustelussa 101 000 mk).
Nyt halvin 500-sarjalainen maksaa alkean 46 000 €. Taitaa olla kyllä selvästi suurempi auto ja konevaihtoehto on jotain aivan muuta kuin 518 aikoinaan. 0-100 km/h
Mikä sitten on sopiva vene vertailuun? Arcona 385 maksaa 340 000 €, mutta onhan tuo jo valtavasti isompi vene. Bavaria 37 maksaa 140 000 € ja reilusti isompi sekin on.
Sirena siis maksoi 2.9 BMW:tä 1981 ja nyt Arcona maksaa 7,4 ja Bavaria 3,0 BMW:tä. Arconan hinta on siis karannut tolkuttomasti, mutta Bavarian ei. 80-luvun Bavariat eivät ainakaan halvempia olleet kuin Suomalaiset.
Keskipalkka taisi 1981 olla 5000 mk paikkeilla ja nyt 3400 €/kk. Sirenaan meni siis 4,3 v keskipalkka, Bavariaan menisi 3,4 v ja Arconaan 8,3 v palkka.
Ison (nykyään keskikokoisen) matkaveneen siis saa nykyään useampi ostettua kuin 1981.
Suurin ero on ehkä se, että nykyään olla asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, kun 70/80-luvulla inflaatio kuittasi velan helposti 10 vuodessa ja 30- tai viimeistään 40-vuotias oli velaton ja loppuelämänsä kämpässä halutessaan.
Unontui noi BMW:n kiihtyvyydet 1981 perusmalli 0-100 km/h 13,7 (tosi sportti!) ja 2021 7,9 s.
Ei mitään Big Mac indeksejä tai BMW:tä. Haet jonkun 70-lukulaisen pienen perhepurkkarin alkuperäisen hinnan ja muunnat sen rahanarvolaskurilla tähän päivään. Vaikka joku Avance 24 tai Finn 26 valmiina veistämöltä asettunee johonkin 35keur paikkeille ilman moottoria tai lisävarusteita. Mitä nyt nykyään tuon kokoluokan veneitä löytyy, niin äkkiä saa laittaa toistakymmentä tuhatta siihen hintaan päälle eikä siinäkään ole moottoria tai elektroniikkaa mukana. Nää nyt on vaan hattulukuja kun on hiukan näppituntumaa, mutta sama varmasti toistuu isommissakin vaikka ne oli 70-luvulla yhtä harvinaisia kuin alle 30 jalkaiset nykyään.
Nykyään ollaan asuntovelallisia 60-vuotiaaksi, mutta kolmekymppisenä asunto on huomattavasti isompi ja perheessä on kaksi autoa, kesämökki ja vene, lennetään kaukomatkoille ja Euroopan kaupunkilomalle kerran vuodessa. On telkkarit, kotiteatterit, pleikkarit, kännykät ja tietokoneet. 80 luvulla ei välttämättä ollut autoa ollenkaan, eikä kesämökkiä, ja venekin saatiin hankittua kun siirryttiin varhaiseläkkeelle. 28 tuuman telkkari oli iso. Kyllä nykyäänkin ne lainat lyhenisivät ihan eri tahtiin jos oltaisiin valmiita luopumaan monesta muusta, mutta kun kaikki mulle heti nyt.
Nyt on nollakorot. Kuittasin 24 vuodelle lasketun asuntolainan 13 vuodessa muutama vuosi sitten... ei olisi kannattanut kun rahaa saa nyt pankista halvalla.
Ja unohtui... keskipalkka on huono mittari kun tuloerot kasvavat. Puolet suomalaisista tienaa alle 2900eur kuussa.
Vertailu vanhaan ontuu muussakin, kuin elektroniikassa. 1970-luvulla suomalaiset vasta saavuttivat geneettisen pituutensa, sitä ennen ruoan puute vaikutti pituuteen.
70- luvulla moni oli kantoveden varassa ja ulkohuusi oli yleinen.
Tämän päivän minimiasuminen ja toimeentulo oli ylellisyyttä 30- vuotta sitten ja nyt siitä saa huomautuksen EU:lta.
On aika vähän asioita, joita voi verrata suoraan toisiinsa. Asumisväljyyskin voi olla mitä vaan, kun monessa paikassa isoja asuntoja ei kukaan huoli edes ilmaiseksi ja toisaalta yksiöt Helsingissä johtavat kymmenien vuosien velkoihin. Aikoinaan niissä asui työväkeä.
Siis puolet palkansaajista, ei puolet suomalaisista.
On olemassa samoja menetelmiä. Ruiskupuhallettu lasikuitumassa vs. käsinladonta, käsinlaminoidut kölitukit vs liimattu kaksoiskuori, tietokoneohjatut työstökoneet vs. pahvimallit ja käsinsahaus jne.
70- ja 80-luvulla valtaosa pohjoismaisista purjeveneistä tehtiin ruiskulaminoimalla ja isoilla lasikuituisilla elementeillä, joissa paljasta lasikuitua riitti. Ei niin enää kukaan tee veneitä. Silloin oli myös veneveistäjän palkka surkea nykytasoon verrattuna eli se käsityövaltaisesti tekeminen ei juuri lisää maksanut.
Parempi kiihtyvyys. So, who cares.
Ei siinä muuta kuin, että aika eri auto on perusmallin 500-sarjalainen nykään kuin 1981. Silloinen 535 vastaa ominaisuuksiltaan enemmän nykyistä halvinta mallia ja se maksoi varmasti tuplat tai enemmänkin 518 verrattuna.
Mä en ymmärrä, miten nämä autojutut ylipäänsä liittyy veneilypalstaan.
Ei mitenkään muuten kuin lähdin autohintojen ja keskipalkkojen kautta miettimään onko veneet kallistuneet 40 vuodessa. Joku niin väitti, mutta ei taida päteä kuin kalliimman pään veneille.
Eli niistä harvoista jäljellä olevista pohjoismaisista on tullut hyvin kalliiden veneiden tekijöitä. 40 vuotta sitten täällä tehtiin Euroopan halvimmat purjeveneet poislukien Nautor, Baltic ja ehkä joku muu.
Ja edelleenkään sen rungon laminointityö ei ole puoliakaan valmiin veneen hinnasta. Muu työ, materiaalit ja osat maksavat eniten.
Mikään muu yksittäinen osa ei maksa niin paljon.
Riippuu siitä, mitä pidetään osana. Jos osaksi lasketaan suunnittelutyö, niin sen osuus on myös suuri. Markkinointiinkin satsataan paljon ja tiloihin. Omistajienkin pitäisi saada rahalleen korkoa, mutta veneiden valmistus ei ole mikää sampo.
Muoteillakin on iso arvo.
Kaikeinkaikkiaan uskallan väittää, että suurin yksittäinen komponentti on alihankinta.
Ei taida olla edes 1/3 pelkkä lasikuituvalmis runko ilman köliä ja peräsintä, jotka usein ostetaan ulkopuolelta.
Alihwnkkijoita on useampia eikä se ole mikään veneen komponentti.
Se on määrittelykysymys.
Lasketko mukaan muotin, työn ja tilat vai pelkät materiaalit?
Jos ajatuksena on veneen hinnan muodostuminen pelkkiem ateriaalien kustannuksena, niin aina voi tilata rakennussarjan eli lavan hartsia ja kuitua. Siitä sitten väkertämään maailman parasta venettä :D
Asiakkaalle vielä suurempi yksittäinen komponentti sitten on veneveistämö.
No se komponentti on yksi osa ja sen valmistuskustannuksiin sisältyy tietysti vähintään materiaalit, työ, energia ja valmistuksessa syntyneen jätteen käsittely, mutta valmistuserästä riippuen myös tietynsuuruinen osuus tuotantotiloista, työkaluista, suunnittelusta ja testauksesta. Kokonaiskustannuksiin tulee sitten varastointia, rahtia, markkinointia jne.
Alihankkija voi tuottaa sen komponentin.
Jos siltä tuntuu.
Muotti on kertakulu ja kallis sellainen, mutta tehtäessä vähänkin suurempaa sarjaa sen hinta ei paljoa enää tunnu.
Rungon materiaalit ovat suuruusluokkaa 10 €/kg ja 35-jalkaisen lasikuiturunko painaa 1000-2000 kg eli pelkät materiaali suuruusluokkaa 20 000 €.
Ennen myytiinkiin paljon puolivalmiita eri valmiusasteisina pelkästä lasikuiturungosta purjehdusvalmiiseen. Hinnat olivat suuruusluokaltaan 1/3-2/3 valmiista veneestä.
Siis tuo 1/3 sisältää kaiken sen saman minkä valmiin veneenkin hinta. Työn, materiaalin, jonkun osuuden muotti- ja suunnittelukuluista sekä tiloista.
Edelleenhän purjehdusvalmiin 35-jalkaisen saa melko halvalla, jos tinkii kaikesta tarpeeksi. Viko S 35 maksaa hiukan yli 80 000 €.
Muotillakin on rajalliset käyttökerrat. Vähänkin suurempaa sarjaa tehtäessä joutuu muotit uusimaan.
Onkos Suomessa tehty yhdestäkään veneestä niin suurta sarjaa? Joistain kunnon sarjatuontavneistä, kuten Albin Vega, Maxi 777 jne. oli useita muotteja kun oli useita tuotantopaikkojakin. Jos muotti kestää vaikkapa 500 venettä, on sen kustannus mitätön runkoa kohti.
H-venettä Suomessa on tehty paljon. Onko mikään muu päässyt edes 500 veneeseen?
Ei ole mitään 500 käyttökerran rajaa. Riippuu täysin siitä miten muotit on tehty. Mitä paremmin tehty muotti, sitä kalliimpi ja pitkäikäisempi. Laadukkaan muotin voi kunnostaa monta kertaa ja heikkolaatuinen on muutaman kymmenen käyttökerran jälkeen entinen vaikka se ei olisi kertakäyttöiseksi tehty.
Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500. Sitten muotit vaihtui Sunwind 27:ksi joita ei kai sitten niin monta valmistettu.
Onhan niitä veneitä joita on valmistettu tuhat kappaletta tai ylikin.
Terhi 385:ttä on valmistettu yli 40000 kpl ja valmistus jatkuu edelleen. Ei ole lasikuitua, mutta uusi vene jonka hinta vastaa arvoa.
Sunwind 26 valmistettiin n. 400 kpl ja 27:n kahta versiota n. 430 kpl. Viimeinen 26 valmistui v. 1981 ja saman vuoden lopulla alkoi 27:n valmistus. Sen ainut ero oli aluksi vino peräpeili.
Joidenkin lähteiden 26:tta valmistettiin noin 500.
VENE-lehti 3/94 väittää, että Sunwind 26:tta valmistettiin noin 500 kpl.
Olikos enempää kuin yksi muotti?
Sitä ei tarina kerro.
Itsekin olen tehnyt ehkä sata 385:ttä kesätöissä.
Minulla oli Sunwind 26 n:o 401. Sen valmistui keväällä 1981. Syksyllä alkoi 27:n valmistui. Sata venettä tuolla välillä kuulostaa paljolta. Sunwind 27, jonka kyljessä oli tarralla juhlanumero 800, näin Ruotsissa v. 1988. Oli ilmeisesti sinä vuonna valmistunut.
Vähän faktaa tuotantokustannuksista jos jotakuta kiinnostaisi:
http://www.finnboat.fi/linked/fi/BPIT_Lasikuituveneiden_laminointitekniikoiden.pdf
Artikkeli on vuodelta 2009, joten vähän vanhahtavaa data on, mutta perusteet varmasti paikkansapitävät yhä.
Ihmetyttää vain veneen rungon valmistus rotaatiovalulla. Soutuveneen käsitän, mutta 40-jalkainen tarvitsisi jumalattomat laitteet ja tilan rotaatiovalua varten.
Bavariat ja Beneteaut löytyvät Youtubesta, niiden tehtaalla ei rotaatiovalukoneita näy....
Sais olla aika mahtavat materiaalipaksuudet että rotaatiovaletusta saisi riittävän jäykän. Painoa olisi hulppeasti. Olisi siinä pukituksissa ihmeteltävää kun kohtuullisen painoista ei kölin varaan kestäisi laittaa ja pukkitassut painaisi kyljet lommolle. Kevätauringossa koko runko nuukahtaisi ellei masto, vantit ja harukset pitäisi sitä kuosissa. Kolmikerrosrakenteena sopivalla väliaineella paino ja jäykkyys saadaan melkein hallintaan, mutta korjaaminen helkkarin vaikeaa. Menetelmä ei toimi kunnolla edes kajakeissa niin kuka hullu yrittäisi 40-jalkaista purkkaria?
Jos puhutaan kustannusten prosenttiosuuksista niin mikään tuskin on muuttunut. Palkat eivät ole juuri nousseet. Polyesterihartsin ja vastaavien aineiden hintaan vaikuttaa öljyn hinta.
Terhit tehdään kuumentamalla muovilevyä ja tipauttamalla se muotin päälle.
Kaukana rotaatiovalusta ja eri muovilaatu. Muovilevy imaistaan muottiin kiinni.
Kustannusrakennetta käytetaan tukimuksessa aika villisti. Oikeampi termi olisi muuttuvat kustannukset, vaikkei niitäkään ole kokonaisuudessaan sisällytetty.
Veneen tekeminen on niin kallista. Työvoimakulut, materiaalit, tilat ja arvonlisävero nostavat kulut ylös. Jos vene olisi laite jota kootaan korkean automaation tehtaaassa miljoonitttain, niin yksikköhinta olisi edullinen.
ALV pitää maksaa aina