erot dogmatiikan kannalta

Olen pohtiva luterilainen maallikko ja olen yrittänyt jonkin aikaa muodostaa itselleni jonkinlaista kokonaiskäsitystä siitä mikä on lännen katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon opilliset erot.

ymmärrän että aikoinaan luterilaisuuden syntyessä erityisesti vanhurskautamisoppi oli tapetilla ja se on luterilaisen identiteetin kannalta ollut keskeinen pointti pitkään. mutta nythän on se "yhteinen julistus" allekirjoitettu vaikka siinä on jotain vivahdeeroja olemassa edelleen.

muita pointteja olen ymmärtänyt olevan mm. sen että meillä luterilaisilla ei ole purgatoriota/kiirastulta lainkaan.

lisäksi aiemmin täällä keskusteltiin mariologiasta ja sen suhteen jäin suunnilleen siihen käsitykseen että katolilaisuudessa on ne neljä dogmia luterilaisten kahta vastaan.

ehtoolliskäsitys ei ollut kovin ihmeellinen ero transsubstantaatioineen ja konsubstantaatioineen.

voisiko joku ystävällinen ihminen kertoa että mitä muita eroja on? mieluiten merkittävimmästä päästä, kiitos.

olen myös saattanut jäädä huomaamatta, jos täällä on ollut joitakin muita kohtia käsitelty, koska järkeviä keskusteluja ei aina välttämättä huomaa kohinan ja roskan alta

kiitän kovasti etukäteen jos jollain on jotain sanottavaa tähän asiaan.
6469
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Palstamme vakituinen Luther-konsultti K-J voi varmaan vastailla tähän enemmän kuin hyvin, tässä kuitenkin nyt muutamia ensiksi mieleeni nousevia asioita.

Luterilaiset eivät hyväksy:

1. Paavin primaattia.
2. Traditiota ilmoituslähteenä ja (katolisen kirkon) opetusvirkaa Raamatun autenttisena tulkitsijana.

Lisäksi selviä eroja löytyy konkupisenssin ymmärtämisessä ja sakramenttien lukumäärässä ja pyhien asemasta kirkossa.

Ks. myös
http://www.evl.fi/kkh/kuo/suolop.htm

Äänestä
  • kiitos, asialliset vastaukset ovat ihania.

    muut kohdat vastauksestasi ymmärsin varsin hyvin, mutta voitko vielä suomentaa konkupisenssin käsiteen ja mitä käsityseroja siihen liittyy mikä se sitten onkin?

    Äänestä

  • zxcvb kirjoitti:

    kiitos, asialliset vastaukset ovat ihania.

    muut kohdat vastauksestasi ymmärsin varsin hyvin, mutta voitko vielä suomentaa konkupisenssin käsiteen ja mitä käsityseroja siihen liittyy mikä se sitten onkin?

    Konkupisenssilla tarkotetaan teologian sanakirjamääritelmän mukaan seuraavaa:

    Katolisen kirkon näkemys:

    Synnillinen halu, haluaminen, järkeä vastustava spontaani aistinen ja henkinen pyrkimys, joka ei katolisen opin näkökulmasta sinänsä ole syntiä.

    Luterilainen näkemys:

    Ihmisen itsekeskeinen Jumalan-vastainen himo ja sellaisena jo synti.

    (Ks. S.A. Teinonen, Teologian sanakirja (1999). 2.painos. Kirjapaja.

    Ks. yhteinen julistus vanhurskauttamisopista:
    http://www.evl.fi/kkh/kuo/suolop.htm

    Trenton ja uskonpuhdistajien opit ovat yhtä siinä, että perisynti ja myös jäljellejäänyt Jumalan vastainen konkupisenssi, ovat ... koko elämän kestävän taistelun aihe syntiä vastaan ... kasteen jälkeen ihmisen konkupisenssi ei enää erota ihmistäJumalasta; Trenton kielellä se ei siten ole enää 'varsinaisessa merkityksessä syntiä', luterilaisittain sanottuna: se on 'peccatum regnatum' eli hallittua syntiä (LV 52,14-24).

    Äänestä

  • UnaSancta kirjoitti:

    Konkupisenssilla tarkotetaan teologian sanakirjamääritelmän mukaan seuraavaa:

    Katolisen kirkon näkemys:

    Synnillinen halu, haluaminen, järkeä vastustava spontaani aistinen ja henkinen pyrkimys, joka ei katolisen opin näkökulmasta sinänsä ole syntiä.

    Luterilainen näkemys:

    Ihmisen itsekeskeinen Jumalan-vastainen himo ja sellaisena jo synti.

    (Ks. S.A. Teinonen, Teologian sanakirja (1999). 2.painos. Kirjapaja.

    Ks. yhteinen julistus vanhurskauttamisopista:
    http://www.evl.fi/kkh/kuo/suolop.htm

    Trenton ja uskonpuhdistajien opit ovat yhtä siinä, että perisynti ja myös jäljellejäänyt Jumalan vastainen konkupisenssi, ovat ... koko elämän kestävän taistelun aihe syntiä vastaan ... kasteen jälkeen ihmisen konkupisenssi ei enää erota ihmistäJumalasta; Trenton kielellä se ei siten ole enää 'varsinaisessa merkityksessä syntiä', luterilaisittain sanottuna: se on 'peccatum regnatum' eli hallittua syntiä (LV 52,14-24).

    kiitoksia,

    osaisiko joku kertoa vielä alkuperäiseen kysymykseeni jotain täydentävää? onkohan se mainitsemasi konsultti jossain kuulolla?

    Äänestä

  • zxcvb kirjoitti:

    kiitoksia,

    osaisiko joku kertoa vielä alkuperäiseen kysymykseeni jotain täydentävää? onkohan se mainitsemasi konsultti jossain kuulolla?

    tietysti laaja. UnaSanctan vataus itseasiassa kattaa kaiken ja on minusta erittäin hyvä. Pannaampa korvan taakse.

    Tradition yksityiskohtia emme äkkiä voi palstalla läpikäydä.

    Kummankin kirkon katekismuksia vertaamalla pääsee jo pitkälle.

    Turust

    Äänestä

  • zxcvb kirjoitti:

    kiitoksia,

    osaisiko joku kertoa vielä alkuperäiseen kysymykseeni jotain täydentävää? onkohan se mainitsemasi konsultti jossain kuulolla?

    ...onko minulla mitään sen enempää sanottavaa, kuin mitä Una Sancta ja nimimerkki Turust toteavat.

    Ainut asia, mikä minulle on luovuttamaton on oppi uskonvanhurskaudesta, sillä siihen kulminoituu koko luterilainen oppi, joka YJ:ssa lähenee katolista oppia. Käytännössä YJ:ssä vanhurskauttaminen tapahtuu siis uskosta ja teoista. Se on kyllä tässä asiakirjassa hienovaraisesti ilmaistuna. Sen voit itse todeta Una Sanctan antamasta linkistä.

    "Yksin armosta, uskossa Kristuksen pelastavaan työhön eikä oman ansiomme perusteella Jumala hyväksyy meidät ja me saamme Pyhän Hengen, joka uudistaa sydämemme ja varustaa ja kutsuu meidät hyviin tekoihin".

    Esimerkiksi tässä kohdassa tuo hienovarainen armon ja tekojen synergia ilmenee. YJ vaikuttaa jo luterilaisissa seurakunnissa mm.liturgiassa, josta minulla on olemassa sisäpiirin tietoa. Seurakuntalaiset eivät vaan huomaa muutosta, sillä se on sen verran hienovaraista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


zxcvb kirjoitti:

Olen pohtiva luterilainen maallikko ja olen yrittänyt jonkin aikaa muodostaa itselleni jonkinlaista kokonaiskäsitystä siitä mikä on lännen katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon opilliset erot.

ymmärrän että aikoinaan luterilaisuuden syntyessä erityisesti vanhurskautamisoppi oli tapetilla ja se on luterilaisen identiteetin kannalta ollut keskeinen pointti pitkään. mutta nythän on se "yhteinen julistus" allekirjoitettu vaikka siinä on jotain vivahdeeroja olemassa edelleen.

muita pointteja olen ymmärtänyt olevan mm. sen että meillä luterilaisilla ei ole purgatoriota/kiirastulta lainkaan.

lisäksi aiemmin täällä keskusteltiin mariologiasta ja sen suhteen jäin suunnilleen siihen käsitykseen että katolilaisuudessa on ne neljä dogmia luterilaisten kahta vastaan.

ehtoolliskäsitys ei ollut kovin ihmeellinen ero transsubstantaatioineen ja konsubstantaatioineen.

voisiko joku ystävällinen ihminen kertoa että mitä muita eroja on? mieluiten merkittävimmästä päästä, kiitos.

olen myös saattanut jäädä huomaamatta, jos täällä on ollut joitakin muita kohtia käsitelty, koska järkeviä keskusteluja ei aina välttämättä huomaa kohinan ja roskan alta

kiitän kovasti etukäteen jos jollain on jotain sanottavaa tähän asiaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu