Keskusta mukana Hallitus aikoo todeta poikkeusolot

Kun valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, valtioneuvos antaa käyttöönottoasetuksen määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kiireellisessä tilanteessa valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön pelkästään hallituksen päätöksellä, jolloin se on voimassa kolme kuukautta.

Se viedään välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi, joka päättää, jääkö se voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan.

Valmiuslaki on on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana ja muissa poikkeusoloissa, jollaiseksi koronapandemia on määritelty.

Esimerkiksi, jos koronatartunnat uhkaavat vaarantaa sairaanhoidon ja tehohoidon kantokyvyn maassa tai alueella tai tartunnat tietyllä alueella ”kasvavat räjähdysmäisesti siten, että kasvun pysäyttämiseksi ei ole muuta tehtävissä kuin rajoittaa henkilöiden liikkumista ja kohtaamista rajatulla alueella”.

Tällöin tulisi mahdolliseksi, että ”valmiuslaista aktivoitaisiin sellaiset välttämättömät toimivaltuudet, joilla turvataan terveydenhuolloin ja tehohoidon kantokykyä tai torjutaan tartuntatautia vähentämällä fyysisiä kontakteja ja rajoittamalla henkilöiden oikeutta liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi”.

Helsinki on julkaissut (24.2.) tuoreet luvut koronatartunnan saaneista.
Kuluneen kahden viikon jaksolla Helsingin suurin ilmaantuvuus oli Puistolassa. Ilmaantuvuusluku per 100 000 asukasta oli 682. Tartuntoja todettiin 63.

Seuraavaksi korkeimmat, yli 500:n ilmaantuvuusluvut, olivat Etelä-Vuosaaressa (637 tartuntaa per 100 000 asukasta), Siltamäessä (614) Myllypurossa (581), Mellunmäessä (505) ja Roihuvuoressa (502).

Lähelle 500:n ilmaantuvuuslukua kohosi myös Jakomäki-Alppikylä (486).
Eniten tartuntoja oli Etelä-Vuosaaressa (197).
Matalimmat ilmaantuvuusluvut olivat 60–70 tartunnan paikkeilla Kuusisaaressa, Lehtisaaressa, Katajanokalla, Paloheinässä ja Vattuniemessä.
Ilmaantuvuus on lisääntynyt etenkin Koillis- ja Itä-Helsingissä. Suurimman ja pienimmän ilmaantuvuusluvun välinen ero kasvoi kahdessa viikossa noin sadalla tartunnalla 100 000 ihmistä kohti.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3880567

Helsinki motitetaan näillä näkymin. Ei anneta leviävän kokomaan alueelle.
Varmaan jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi alkaa Helsinkiä vähentämään asukastiheyttä. Kun tilaa on muuallakin. kriisiaikana tuollainen keskittymä ei toimi.

Alkaa olleen selvää että kunavaalit siiretään tuonnemmaksi.

Koronan takia määrätty eristys on pätevä syy äänestysmahdollisuuden epäämiselle?
– Asetelma on se, että tartuntautilääkärin päätöksellä ihminen joutuu olemaan erillään muista ihmisistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemyksen mukaan tällaisella henkilölle ei olisi muita terveysturvallisia äänestysmahdollisuuksia kuin nettiäänestäminen, jota meillä ei ole.
– Eli kun ollaan eristyksessä, niin silloin ollaan erillään muista ihmisistä. Silloin äänestämisen toimittaminen vaaliviranomaisten valvonnassa on mahdotonta.

Eikä nettiäänestämiseen olla menossa?
– Toistaiseksi ei olla menossa. Tällaisen järjestelmän laatiminen olisi teknisestikin useiden vuosien työ.

Marin huomasi ettei ilman presidenttiä selviäkkään, kuin keväällä tuittuili sen kanssa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan valtioneuvosto on valmis toteamaan poikkeusolot yhteistyössä presidentin kanssa.

Marinin mukaan presidentti on omalta osaltaan todennut olevansa valmis poikkeusolojen toteamiseen, mikäli sen mukaisia toimivaltuuksia tarvitaan. Pääministeri on keskustellut eilen asiasta myös eduskunnan puhemiehen kanssa ja kutsunut kaikki eduskuntapuolueet keskustelemaan tilanteesta kello 12.

Tavoitteena on vähentää sosiaaliset kontaktit minimiin pahenevassa epidemiatilanteessa.