Yhdysvallat on käyttänyt koronaelvytykseen niin paljon rahaa, että se saa ekonomistinkin nauramaan – muuttuuko valtion rooli taloudessa pysyvästi?
Talouden lisäelvytystä kannattaa lähes 80 prosenttia yhdysvaltalaisista. Tavallisille kansalaisille raha on näkynyt esimerkiksi valtion kansalaisille maksamina šekkeinä ja paikoin jopa palkkaa korkeampina työttömyyskorvauksina.
RAHAA on. Viime vuonna Yhdysvaltain kongressi lupasi koronaviruksen runteleman talouden elvytykseen yli 3,1 biljoonaa eli 3 100 miljardia dollaria.
Maaliskuun puoliväliin mennessä kongressin demokraatit ja presidentti Joe Biden aikovat hyväksyä vielä uuden, arviolta 1 900 miljardin elvytyspaketin. Yhteensä elvytykseen on käytettävissä siis noin 4 100 miljardia. Summa on yli viisi kertaa suurempi kuin EU:n elvytysrahasto.
Tavallisille yhdysvaltalaisille raha on näkynyt esimerkiksi valtion kansalaisille maksamina šekkeinä ja korotettuina työttömyyskorvauksina, jotka viime keväänä saattoivat olla palkkaa korkeampia. Ihmisille maksettiin siitä, että he pysyisivät kotona.
Lue lisää: Koronaelvytyksen ansiosta työttömyyskorvaus voi Yhdysvalloissa olla nyt isompi kuin palkka
Rahaa on käytetty valtavasti, ekonomisti Price V. Fishback Arizonan yliopistosta sanoo videohaastattelussa. Summat ovat niin poskettomia, että hän nauraa ääneen niistä puhuessaan.
”Tämä kaikki on kerta kaikkiaan eriskummallista.”
FISHBACK tuntee poikkeukselliset talousajat. Hän on erikoistunut 1930-luvun lamaan ja presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelmaan, joka lisäsi valtion roolia taloudessa ja loi esimerkiksi Yhdysvaltain eläkejärjestelmän.
Roosevelt ja New Deal vilahtelivat otsikoissa ja poliitikkojen puheissa jo ennen pandemiaa, mutta kuluneen vuoden aikana niistä on puhuttu entistäkin enemmän. On aika unohtaa puheet pienestä valtiosta, sanotaan. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Tarvitaan uusi New Deal.
Fishback on eri mieltä. Valtion hätäaputöille ei ole tarvetta. Nyt pitää päästä viruksesta eroon.
”Emme tarvitse uutta New Dealia. Olemme jo paljon ohi sen, mitä New Deal saavutti.”
PYÖRITELLÄÄN vähän numeroita. Fishbackin mukaan New Deal nosti valtiontalouden menot noin kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toisen maailmansodan aikana osuus nousi 40 prosenttiin.
1970-luvulta alkaen osuus pysyi tasaisesti noin 20 prosentissa, kunnes vuoden 2008 finanssikriisi nosti sen 24 prosenttiin.
Nyt Yhdysvalloissa on noustu kymmenessä kuukaudessa noin 38 prosenttiin – mikäli kaikki elvytykseen myönnetyt rahat olisi käytetty. Bidenin paketti nostanee koko vuoden luvut noin 40 prosenttiin. Siis toisen maailmansodan tasolle.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007826279.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=iltasanomat.fi&utm_content=promobox
Talouden lisäelvytystä kannattaa lähes 80 prosenttia yhdysvaltalaisista. Tavallisille kansalaisille raha on näkynyt esimerkiksi valtion kansalaisille maksamina šekkeinä ja paikoin jopa palkkaa korkeampina työttömyyskorvauksina.
RAHAA on. Viime vuonna Yhdysvaltain kongressi lupasi koronaviruksen runteleman talouden elvytykseen yli 3,1 biljoonaa eli 3 100 miljardia dollaria.
Maaliskuun puoliväliin mennessä kongressin demokraatit ja presidentti Joe Biden aikovat hyväksyä vielä uuden, arviolta 1 900 miljardin elvytyspaketin. Yhteensä elvytykseen on käytettävissä siis noin 4 100 miljardia. Summa on yli viisi kertaa suurempi kuin EU:n elvytysrahasto.
Tavallisille yhdysvaltalaisille raha on näkynyt esimerkiksi valtion kansalaisille maksamina šekkeinä ja korotettuina työttömyyskorvauksina, jotka viime keväänä saattoivat olla palkkaa korkeampia. Ihmisille maksettiin siitä, että he pysyisivät kotona.
Lue lisää: Koronaelvytyksen ansiosta työttömyyskorvaus voi Yhdysvalloissa olla nyt isompi kuin palkka
Rahaa on käytetty valtavasti, ekonomisti Price V. Fishback Arizonan yliopistosta sanoo videohaastattelussa. Summat ovat niin poskettomia, että hän nauraa ääneen niistä puhuessaan.
”Tämä kaikki on kerta kaikkiaan eriskummallista.”
FISHBACK tuntee poikkeukselliset talousajat. Hän on erikoistunut 1930-luvun lamaan ja presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelmaan, joka lisäsi valtion roolia taloudessa ja loi esimerkiksi Yhdysvaltain eläkejärjestelmän.
Roosevelt ja New Deal vilahtelivat otsikoissa ja poliitikkojen puheissa jo ennen pandemiaa, mutta kuluneen vuoden aikana niistä on puhuttu entistäkin enemmän. On aika unohtaa puheet pienestä valtiosta, sanotaan. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Tarvitaan uusi New Deal.
Fishback on eri mieltä. Valtion hätäaputöille ei ole tarvetta. Nyt pitää päästä viruksesta eroon.
”Emme tarvitse uutta New Dealia. Olemme jo paljon ohi sen, mitä New Deal saavutti.”
PYÖRITELLÄÄN vähän numeroita. Fishbackin mukaan New Deal nosti valtiontalouden menot noin kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Toisen maailmansodan aikana osuus nousi 40 prosenttiin.
1970-luvulta alkaen osuus pysyi tasaisesti noin 20 prosentissa, kunnes vuoden 2008 finanssikriisi nosti sen 24 prosenttiin.
Nyt Yhdysvalloissa on noustu kymmenessä kuukaudessa noin 38 prosenttiin – mikäli kaikki elvytykseen myönnetyt rahat olisi käytetty. Bidenin paketti nostanee koko vuoden luvut noin 40 prosenttiin. Siis toisen maailmansodan tasolle.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007826279.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=iltasanomat.fi&utm_content=promobox
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.