Jarkko Kempin Hersalo-elämänkerta sivu 266:
"... Hersalon toteaa Taavetti Laatikaisesta:" Kyllä Laatikainen aikoinaan oli niitä viimeisiä ansaitsemaan Mannerheim-ristin. " Edelleen Hersalon tytär Raili muisteli, ettei Laatikainen todellakaan ollut suosiossa. Pelkkä Laatikainen nimen lausuminen sai yleensä rauhallisen Hersalon kiihtymään."
"Laatikainen niitä viimeisiä ansaitsemaan Mannerheim-ristin"
Anonyymi
53
1807
Vastaukset
- Anonyymi
Sivu oli 226, ei 266. Sieltä vielä poimittuna...
Hersalo: "Laatikainen, Takkula, Raikkala ja Järvinen ovat olleet ye-upseereita, jollaisia ei luulisi sodissamme olleen: jarruja suureen menestykseen ja syypäitä suuriin tappioihin."- Anonyymi
Mitenkä mahtoi sujua yhteistyö Raikkalan kanssa Suojeluskunta -historiikkia kirjoitettaessa?
Raikkala näyttäisi tehneen ainakin tuon III -osan ja luultavasti oli mukana muissakin osissa, sillä hänen nimensä näyttäsis olevan mukana koko teossarjassa.
Suojeluskuntain historia I - Puolustustahtoinen kansa
Tekijä: Hersalo N. V. - Raikkala Hannes
Suojeluskuntain historia III. Kamppaileva kansa. Määrätietoista rakennustyötä rauhanvuosina 1930–1944 sekä sotavuodet 1939-1944. Hata, Helsinki 1964
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannes_Raikkala
Aikoinaan osat ilmestyivät vuosina 1955, 1962 ja 1964 ja kuvateos siis 1967.
N.V. Hersalo ja Hannes Raikkala Suojeluskuntain historia I-III
Hata Oy, -55 -62 -64, Vapautemme vartiossa 1967
- Anonyymi
esim..laatikainen, talvela,, vihma,,, jne..siinä oli liian ylös nostettuja,, kyvyt ei rittäneet enää...
- Anonyymi
Vihma oli kova, mutta Laatikainen täys pas-ka. Laatikaisen suusta on näitä juttuja, kun homman hoitaminen ei kiinnostanut... kutsukaa sitten paikalle , kun mitaleja jaetaan.
- Anonyymi
Talvelaa on yleisesti pidetty luonnevikaisena. Mitä tulee Hersaloon itseensä hän oli divisioonan komentajana sekä Talvisodassa (21.D) että Jatkosodassa (15.D). Talvisodassa epäkiitollinen tehtävä johtaa surkeasti koulutettuja täydennysdivisioonan joukkoja. Jatkosodassa kantoi osan Vuosalmen puolustuksen paineesta. Esitettiin Mannerheim-ristin ritariksi muttei hyväksytty. Siitäkö kitinä? Ilmeisesti ei päässyt Mannerheimin suosioon. Aika hyvänä komentajana kuitenkin pidettiin.
- Anonyymi
Laatikainen laiminlöi asioita Kannaksella 1944. Epäilemättä pahensi muutenkin tilannetta vaikkei yksin tietenkään syypää.
Ilmeisesti on niin että myös jatkosodassa noin 1/4 komentajista ja ylemmistä upseeristosta ei ollut tilanteen tasalla. Miksi Laatikainen yleni noin korkeaan asemaan? Mannerheimin suosiossa.- Anonyymi
Juoppo, pashka, mutta Marskin suosiossa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juoppo, pashka, mutta Marskin suosiossa
siis Laatikainen
- Anonyymi
Niilo Viktor Hersalo (vuoteen 1935 Sigell) oli paha lahtari Kalmin porukassa ja Lahden Hennalassa hän toteutti hurmejuhliaan 1918 oikein urakalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Hersalo
Saipa hänkin lopulta kokea henkilökohtaisesti veren makua kun hänen poikansa luutnantti Mauri Hersalo kuoli 4. marraskuuta 1943.
Legenda jo eläessään ( WSOY:n 1970-luvulla julkaisema sarja suomalaisten henkilöiden elämäkertoja. Poliitikko Juha Rihtniemi, kirjoittajana Jaakko Korjus, 1975) -kirjassa on Hersalon Rihtniemelle lähettämä kuva arkussa olleesta kuolleesta pojastaan.
Juha Rihtniemi oli samanlaisen lahtarin poika, eli Kajaanin Sissirykmentiksi itseään kutsuvan osaston johtajan, Elja Rihtniemen poika. Tämä Kajaanista tullut lahtari vastaavasti kunnostautui Viipurin valleilla satojen siviilien teloitukseen päättyneissä hurmejuhlissa 1918.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elja_Rihtniemi- Anonyymi
Myös Laatikaisen poika vänrikki Esko Laatikainen kaatui 1942 Lempaalassa.
10.D historiikin mukan hän halusi välttämättä ampua panssarintorjuntatykillä vihollista vaikka miehet varoittivat, että sieltä tulee ärhäkästi takaisin.
Molemmin puolin joukot olivat ryhmittyneet kukkuloille Lempaalan järven maarintamalla ryhmityksen oikealla siivellä, ps-tykki oli valmiina suoja-asemassa. Sitä käytettiin vain tositilanteessa ja heti käytön jälkeen se siirretiin suoja-asemaan.
Laatikainen ehti ampua yhden laukausen eikä siirtynyt riittävän ripeästi suojaan ja sai vihollisen ammuksesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös Laatikaisen poika vänrikki Esko Laatikainen kaatui 1942 Lempaalassa.
10.D historiikin mukan hän halusi välttämättä ampua panssarintorjuntatykillä vihollista vaikka miehet varoittivat, että sieltä tulee ärhäkästi takaisin.
Molemmin puolin joukot olivat ryhmittyneet kukkuloille Lempaalan järven maarintamalla ryhmityksen oikealla siivellä, ps-tykki oli valmiina suoja-asemassa. Sitä käytettiin vain tositilanteessa ja heti käytön jälkeen se siirretiin suoja-asemaan.
Laatikainen ehti ampua yhden laukausen eikä siirtynyt riittävän ripeästi suojaan ja sai vihollisen ammuksesta.Mansteinin poika kaatui myös. Jussi Sihvon poika myös.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mansteinin poika kaatui myös. Jussi Sihvon poika myös.
Turun Sanomien selvityksen mukaan noin 60 kenraalista joka kolmas menetti lähisukulaisiaan.
Kenraalimajuri Heikki Kekonin Klaus -poika, 20, oli sotamiehenä tykistössä, kun hän helmikuussa 1940 kuoli Riihimäen ilmapommituksessa. Länsi-Kannaksella puolustautuneen II armeijakunnan tykistökomentaja, eversti Carl-Gustaf Schauman , 48, tsaarin armeijan kenraalin Fredrik Schaumanin poika, haavoittui 15. helmikuuta kuolettavasti Summassa auton ajettua tykistötulessa ojaan.
Kenraaliluutnantti Birger Åkermanin poika, luutnantti Carl-Henrik Åkerman , 30, kaatui komppanianpäällikkönä Viipurinlahdella 11. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan alussa Mannerheim kuuli, että hänen balttilaissyntyinen kummipoikansa oli kaatunut upseerioppilaana Saksan itärintamalla. Poika oli kirjoitellut hänelle. Marski kertoi pojasta päämajassa kenraaliluutnantti Viljo Tuompolle , muttei kertonut nimeä. Pojan isä oli marskin ystävä Venäjän armeijasta ja oli muuttanut Virosta Saksaan.
- Tieto kiinnostaa, koska uskomme sen pitävyyteen. Eri henkilöt ovat esittäneet vuosien mittaan paljon vääriä tietoja yhteyksistä marsalkkaan, mutta tämä pitää selvittää. Pojan äiti kuului balttilaiseen Wrangell -sukuun, jonka jäämistöä, kuten kirjoja meillä on, kertoi Kauniaisissa asuva Mannerheim-suvun päämies, kreivi Carl Gustav Mannerheim .
Kenraalilta kuoli vaimo sekä poika
Talvisodassa kaatui runsaat 25 000 miestä, mutta hyökkäysvaihe 1941 vaati yli 25 000 kuolonuhria, kun kesän 1944 torjuntataisteluissa kaatui noin 15 000 miestä. Hyökätessä kaatui viiden sodanjohtajan läheisiä, asemasodassa 1942-44 yhdeksän ja kesällä 1944 kuusi.
Kenraalimajuri Aaro Pajarin sisarenpoika, 21-vuotias vänrikki Risto Ekala kaatui Rukajärvellä elokuun alussa.
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvon poika, 18-vuotias tykkimies Ylermi Sihvo kaatui elokuussa Viipuriin hyökättäessä ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan , 26, joulukuussa Karhumäessä.
Kirvelevän iskun koki presidentti Svinhufvud, jonka läheisin lapsenlapsi, 19-vuotias lyseolainen ja pioneerikersantti Pehr Erik kaatui marraskuussa 1941 Maaselässä. Hän halusi rintamalle, koska suvussa ei ollut muita lähtijöitä. Isoisä Ukko-Pekka halusi Petroskoihin matkustettuaan kuulla pojan viime vaiheista.
Lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindenin vänrikkipoika, hävittäjälentäjä Urho Linden , 21, katosi maaliskuussa 1942 ilmataistelussa Itä-Karjalassa ja kenraalimajuri Väinö PalojärvenHenrik -poika putosi Kauhavalla koneineen moottorin sammuttua. Uhtuan divisioonankomentaja Palojärvi menetti heinäkuussa 1942 myös vaimonsa, jonka partisaanit surmasivat autoon Kuusamossa.
Kenraalimajuri Bertel Winellin poika Berndt Winell , 22, kaatui tykistön tulenjohtajaluutnanttina Syvärillä jouluna 1942. Silloin tuoni korjasi satoa myös kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta, jonka Esko -poika, 22, kaatui Lempaalassa Kannaksen etulinjassa, kun luutnantti tulitti pst-tykillä vihollisbunkkeria. Samoina päivinä kuoli J.K. Paasikiven poika, Maaselän ryhmän it-komentaja everstiluutnantti Juhani Paasikivi , 41.
Kenttäpiispa Johannes Björklund menetti marraskuussa 1942 vaimonsa Helsingin ilmapommituksessa ja kenraalimajuri Einar MäkinenMarja -tyttärensä sairauden takia. Yleistynyt tuberkuloosi vei myös kenraalimajuri Lars Melanderin 11-vuotiaan Barbara -tyttären.
Kersantti katosi isän esikunnasta
Maaliskuussa 1943 kaatui päämajan yleisesikuntapäällikön, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vänrikkipoika Martin Heinrichs , 19, Syvärillä 5. Divisioonassa. Sitä johti Heinrichsin ystävä kenraalimajuri Kustaa Tapola . Hän valmistutti pojan kaatumispaikasta maalauksen ja teetti kartan sekä selostuksen, kuten hän oli aiemmin tehnyt veljenpojastaan Jussista , 23. Tämä lakitieteen ylioppilas ja vänrikki, josta Tapola huolehti pojan jäätyä orvoksi, oli kaatunut joulukuussa 1939 Tolvajärvellä.
Elokuussa 1943 kaatui Ohdan lohkolla Kannaksella luutnantti Georg Alfthan , 29, joka oli tsaarin armeijan menestyksekkäimmän suomalaisen rintamakomentajan, kenraaliluutnantti Carl Alfthanin poika. Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo , 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 10. Divisioonan lohkolla 9.6.1944 Kannaksella divisioonankomentajan kenraalimajuri Jussi Sihvon poika, luutnantti Jouko Sihvo , 22, lähti vastaiskuun ja kaatui. Ratsuväkiprikaatin komentajan kenraalimajuri Melanderin kersanttipoika Bjarne Melander , 19, katosi kun venäläispanssarit hajoittivat prikaatin esikunnan, jossa poika palveli.
Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin 25-vuotias kapteenipoika Lauri Walden , JR 7:n komppanianpäällikkö, katosi Kivennavan Siiranmäen ankarissa kamppailuissa. Viimeisenä kenraalimajuri Uolevi Poppiuksen Ville -poika, 18-vuotias tykistökorpraali, kaatui Viipurin lähellä.
P.S. Eversti Eino Polonin molemmat pojat kaatuivat sodassa ja vaimokin kuoli. Ukko itse sokeutui vanhoilla päivillään.
http://brantberg.fi/Polon Eino.htm - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turun Sanomien selvityksen mukaan noin 60 kenraalista joka kolmas menetti lähisukulaisiaan.
Kenraalimajuri Heikki Kekonin Klaus -poika, 20, oli sotamiehenä tykistössä, kun hän helmikuussa 1940 kuoli Riihimäen ilmapommituksessa. Länsi-Kannaksella puolustautuneen II armeijakunnan tykistökomentaja, eversti Carl-Gustaf Schauman , 48, tsaarin armeijan kenraalin Fredrik Schaumanin poika, haavoittui 15. helmikuuta kuolettavasti Summassa auton ajettua tykistötulessa ojaan.
Kenraaliluutnantti Birger Åkermanin poika, luutnantti Carl-Henrik Åkerman , 30, kaatui komppanianpäällikkönä Viipurinlahdella 11. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan alussa Mannerheim kuuli, että hänen balttilaissyntyinen kummipoikansa oli kaatunut upseerioppilaana Saksan itärintamalla. Poika oli kirjoitellut hänelle. Marski kertoi pojasta päämajassa kenraaliluutnantti Viljo Tuompolle , muttei kertonut nimeä. Pojan isä oli marskin ystävä Venäjän armeijasta ja oli muuttanut Virosta Saksaan.
- Tieto kiinnostaa, koska uskomme sen pitävyyteen. Eri henkilöt ovat esittäneet vuosien mittaan paljon vääriä tietoja yhteyksistä marsalkkaan, mutta tämä pitää selvittää. Pojan äiti kuului balttilaiseen Wrangell -sukuun, jonka jäämistöä, kuten kirjoja meillä on, kertoi Kauniaisissa asuva Mannerheim-suvun päämies, kreivi Carl Gustav Mannerheim .
Kenraalilta kuoli vaimo sekä poika
Talvisodassa kaatui runsaat 25 000 miestä, mutta hyökkäysvaihe 1941 vaati yli 25 000 kuolonuhria, kun kesän 1944 torjuntataisteluissa kaatui noin 15 000 miestä. Hyökätessä kaatui viiden sodanjohtajan läheisiä, asemasodassa 1942-44 yhdeksän ja kesällä 1944 kuusi.
Kenraalimajuri Aaro Pajarin sisarenpoika, 21-vuotias vänrikki Risto Ekala kaatui Rukajärvellä elokuun alussa.
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvon poika, 18-vuotias tykkimies Ylermi Sihvo kaatui elokuussa Viipuriin hyökättäessä ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan , 26, joulukuussa Karhumäessä.
Kirvelevän iskun koki presidentti Svinhufvud, jonka läheisin lapsenlapsi, 19-vuotias lyseolainen ja pioneerikersantti Pehr Erik kaatui marraskuussa 1941 Maaselässä. Hän halusi rintamalle, koska suvussa ei ollut muita lähtijöitä. Isoisä Ukko-Pekka halusi Petroskoihin matkustettuaan kuulla pojan viime vaiheista.
Lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindenin vänrikkipoika, hävittäjälentäjä Urho Linden , 21, katosi maaliskuussa 1942 ilmataistelussa Itä-Karjalassa ja kenraalimajuri Väinö PalojärvenHenrik -poika putosi Kauhavalla koneineen moottorin sammuttua. Uhtuan divisioonankomentaja Palojärvi menetti heinäkuussa 1942 myös vaimonsa, jonka partisaanit surmasivat autoon Kuusamossa.
Kenraalimajuri Bertel Winellin poika Berndt Winell , 22, kaatui tykistön tulenjohtajaluutnanttina Syvärillä jouluna 1942. Silloin tuoni korjasi satoa myös kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta, jonka Esko -poika, 22, kaatui Lempaalassa Kannaksen etulinjassa, kun luutnantti tulitti pst-tykillä vihollisbunkkeria. Samoina päivinä kuoli J.K. Paasikiven poika, Maaselän ryhmän it-komentaja everstiluutnantti Juhani Paasikivi , 41.
Kenttäpiispa Johannes Björklund menetti marraskuussa 1942 vaimonsa Helsingin ilmapommituksessa ja kenraalimajuri Einar MäkinenMarja -tyttärensä sairauden takia. Yleistynyt tuberkuloosi vei myös kenraalimajuri Lars Melanderin 11-vuotiaan Barbara -tyttären.
Kersantti katosi isän esikunnasta
Maaliskuussa 1943 kaatui päämajan yleisesikuntapäällikön, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vänrikkipoika Martin Heinrichs , 19, Syvärillä 5. Divisioonassa. Sitä johti Heinrichsin ystävä kenraalimajuri Kustaa Tapola . Hän valmistutti pojan kaatumispaikasta maalauksen ja teetti kartan sekä selostuksen, kuten hän oli aiemmin tehnyt veljenpojastaan Jussista , 23. Tämä lakitieteen ylioppilas ja vänrikki, josta Tapola huolehti pojan jäätyä orvoksi, oli kaatunut joulukuussa 1939 Tolvajärvellä.
Elokuussa 1943 kaatui Ohdan lohkolla Kannaksella luutnantti Georg Alfthan , 29, joka oli tsaarin armeijan menestyksekkäimmän suomalaisen rintamakomentajan, kenraaliluutnantti Carl Alfthanin poika. Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo , 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.
Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 10. Divisioonan lohkolla 9.6.1944 Kannaksella divisioonankomentajan kenraalimajuri Jussi Sihvon poika, luutnantti Jouko Sihvo , 22, lähti vastaiskuun ja kaatui. Ratsuväkiprikaatin komentajan kenraalimajuri Melanderin kersanttipoika Bjarne Melander , 19, katosi kun venäläispanssarit hajoittivat prikaatin esikunnan, jossa poika palveli.
Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin 25-vuotias kapteenipoika Lauri Walden , JR 7:n komppanianpäällikkö, katosi Kivennavan Siiranmäen ankarissa kamppailuissa. Viimeisenä kenraalimajuri Uolevi Poppiuksen Ville -poika, 18-vuotias tykistökorpraali, kaatui Viipurin lähellä.
P.S. Eversti Eino Polonin molemmat pojat kaatuivat sodassa ja vaimokin kuoli. Ukko itse sokeutui vanhoilla päivillään.
http://brantberg.fi/Polon Eino.htm》Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo , 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.《
Hukkui rahakassaa varkailta "suojellakseen"... ihan outo juttu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös Laatikaisen poika vänrikki Esko Laatikainen kaatui 1942 Lempaalassa.
10.D historiikin mukan hän halusi välttämättä ampua panssarintorjuntatykillä vihollista vaikka miehet varoittivat, että sieltä tulee ärhäkästi takaisin.
Molemmin puolin joukot olivat ryhmittyneet kukkuloille Lempaalan järven maarintamalla ryhmityksen oikealla siivellä, ps-tykki oli valmiina suoja-asemassa. Sitä käytettiin vain tositilanteessa ja heti käytön jälkeen se siirretiin suoja-asemaan.
Laatikainen ehti ampua yhden laukausen eikä siirtynyt riittävän ripeästi suojaan ja sai vihollisen ammuksesta.Siis JR1:n eikä 10.D historiikki:
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mansteinin poika kaatui myös. Jussi Sihvon poika myös.
Myös Josef Stalinin vangiksi jäänyt poika Jakov kuoli vangiksi jäätyään vankileirillä 1943 käveltyään sähköaitaan! Jooseppi ei halunnut häntä vaihtaa vapaaksi vaikka vaihtoa tarjottiin...
- Anonyymi
mauri hersalo hukkui 4.11. 43 salakkalahteen olisiko syynä humala
- Anonyymi
Mannerheim-ristin jakamisessa pärstäkerroin ratkaisi. Lisäksi mitä enemmän ahdingossa maa oli ja mitä enemmän sotaväsymystä sitä enemmän sen jakamisella pyrittiin boostaamaan moraalia.
Luultavasti Hersalon kommentit kiirivät jotain kautta Päämajan kihojen tietoon jo sodan aikana ja marskinritarin arvo jäi saamatta.- Anonyymi
” Mannerheim-ristin jakamisessa pärstäkerroin ratkaisi”
Ei ratkaissus ja erikoista ristissä oli juuri se, että sen saattoi saada niin sotamies kuin kenraalikin. Saaja sai aina mukaan perustelut ristin myöntämisestä ja alimmilla sotilasarvoilla oli aina kyseessä poikkeuksellisen tehokas taistelija!
”Lisäksi mitä enemmän ahdingossa maa oli ja mitä enemmän sotaväsymystä sitä enemmän sen jakamisella pyrittiin boostaamaan moraalia.”
Ristin arvostus pysyi koko sodan ajan korkealla eikä mitään lopun ’alennusmyyntiä’ tapahtunut kuin stallarin jutuissa!
”Luultavasti Hersalon kommentit kiirivät jotain kautta Päämajan kihojen tietoon jo sodan aikana ja marskinritarin arvo jäi saamatta.”
Oli aina makuasia täyttyivätkö ehdot. Ristiä myönnettiin VASTA jatkosodassa ja Talvisodassa sitä ei käytetty!
- Anonyymi
Siis tämä kirja:
Kenraali ja sotataidon kehittäjä N. V. Hersalo. Jyväskylä: Docendo, 2013 - Anonyymi
Ansaitsemaan? Kun merkin nimi on mannerheim-risti niin en ottaisi vaikka pakotettaisiin. En myöskään lenin-risti tai kim il jong -risti. Enkä myöskään ronald reagan- tai churchill-risti. Kaikki henkilöpalvonta on minulle täysin vierasta.
- Anonyymi
No, onneksi vaara ei ole kovin ilmeinen:-D
- Anonyymi
Niin mutta Kim Jong Unin risti näyttää killuvan sun pukusi takinliepeessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, onneksi vaara ei ole kovin ilmeinen:-D
Lupaan pyhästi olla henkilöpalvomatta SINUA!
- Anonyymi
Saman kirjan sivulla 57 on lahtarin itsensä kertomus kostoteloituksesta, jossa hän ammutti oman kertomansa mukaan "30 miestä ja muutaman naisen". Tämän hän oli kertonut ystävälleen Uuno Järviselle kirjeessä (1973) , saadakseen "sydämensä purkautua". Tämä teloitus sopii ajallisesti huhtikuun 29 päivään 1918.
Samalla sivulla on maininta Hersalon kirjeestä koulutoverilleen Väinö Hovilalle vuonna 1974. Siinä hän valittelee epäonneaan jouduttuaan Kalmin pataljoonan alaisuudessa komppanioineen Lahden Hennalaan 20.4. - 4.5-1918. Täällä he olivat saksalaisen Brandensteinin komennossa ja vastuulla oli jo pari- kolmetuhatta punavankia. Saksalaiset vaativat kostoteloituksia punaisten pommituksesta ja vaativat 150 ammuttavaksi eli aina 5 ammuttavaa per yksi sairaalaan tullut kranaatti. Vangit piti valita rivistä, eli malliin joka 5. ammuttavaksi.
Jarkko Kemppi: Kenraali ja sotataidon kehittäjä N. V. Hersalo. Jyväskylä: Docendo, 2013- Anonyymi
Sigell kaunisteli siinäkin. Hennalan reippaat teloittajathan pääsivät todella vauhtiin vasta kun teloitukset mahdollistava raaka-aine oli siirretty Hennalaan Fellmannin pellolta. Pari viikkoa paukuteltiin yötäpäivää kunnes tilanne saatiin edes hiukan hallintaan armeijan johdon toimesta.
- Anonyymi
Mies joka oli maineestaan niin tarkka, että vaati lehteen kirjoittamansa jutut luettavakseen vielä juuri ennen painoon menoa, heittää toisista tuollaista!
- Anonyymi
Kaikki aikuisina kuohuvat vuodet 1914-1945 eläneet joutuivat tyrskyihin mukaan.
Selviytyminen vaihteli.
Jotkut ovat sitten syytelleet tyrskyistä muita,jotkut jopa itseään.
Monet vaikenivat tyystin.
Taavetti Laatikaisen komentamalla IV AK:n lohkolla tapahtuivat kesäkuussa 1944 kaikki Suomen armeijan mokat, jotka johtivat viime kädessä ns, Kannaksen kujanjuoksuun ja Viipurin menetykseen.
Laatikainen säästi tykistön kranaatteja, Niitä ei kulutettu Valkeasaaressa venäläisten läpimurron torjumiseen. Eikä niitä kulutettu Viipurin puolustamisessa. IV AK:lta jäi 30000 kranaattia ampumatta. Akseli Airo olikin erittäin tyytyväinen, kun Suomi Ryti-Ribbentrop-sopimuksen perusteella sai Saksalata 70 000 kranaattia tilalle.
Ajalla 9-20.6.1941 Laatikainen ei jakanut panssarinyrkkejä ja kauhuja sotilaille Perusteli asiaa sillä, että ko. aseet oli luokiteltu sotasalaisuudeksi.
Laatikainen hyväksyi Laguksen toimet Kuuterselän vastahyökkäyksessä 14.6.1941. Lagus ei halunnut lähettää hyökkäykseen Panssaridivisioonan (PsD) Panssariprikaatia. Lagus perusteli asiaa sillä, että vaivalla hankitut panssarivaunut olisivat saattaneet vaurioitua jo siirtymämarssilla venäläisten tulituksessa. Lagus lähetti torjuntaan PsD:n Jääkäriprikaatin, yhden rynnäkkötykkikomppanian sekä vähillä kranaateilla varustetun tykistöyksikön.- Anonyymi
Hölynpölyä.
Laatikainen oli mitalinsa annsainnut siinä, kuin muutkin rintamakenraalit.
Tosin hän ei mikään räiskyvä hyökkääjä ollut, eikä liioin itsensä ylentäjä.
Laatikainen ei säästellyt kranaatteja, vaan hänen heikko tykistökomentajansa.
Laatikainen säilytti kesällä -44 hermonsa ja juuri hänen joukkonsa hankkivat Talin-Ihantalan torjuntavoiton.
Panssarinyrkit ja-kauhut jaettiin PE:n käskyllä joukoille juuri hyökkäyksen alla.Koulutusta ei juuri ehditty järjestää, vaikka kouluttajakursseja oli pidetty.
PsD:n hyökkäyksen sählivät Laatikainen ja Lagus yhteisvoimin,vaikka eivät muuten yhteistyöhön kyenneetkään. Laguksen kanssa siihen ei kyennyt kukaan,ellei sitten Talvela.
Kannakselta puuttui voimakas järjestäväbkäsi,kunnes Oesch täytti senbpaikan. Silloin oli jo katastrofi meneillään. - Anonyymi
Miksi olen lukenut, että Laatikainen hajotti panssaridivisioonan, kun Lagus oli sitä mieltä, että panssareita ei saa hajottaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi olen lukenut, että Laatikainen hajotti panssaridivisioonan, kun Lagus oli sitä mieltä, että panssareita ei saa hajottaa
Se oli Kuuterselkään tehdyssä vatahyökkäyksessä
- Anonyymi
Laatikainen ei tainut tajuta ettei rynnäkkötykki ole nimestään huolimatta hyökkäysase vaan puolustusase?
- Anonyymi
Kerro jokin asia,jonka SINÄ tajusit kesällä -44! Tai milloin tahansa myöhemminkin.
- Anonyymi
Ja miten se asia ilmeni? Ei Laatikainen johtanut hyökkäystä Kuuterselässä! Stallarin into mustamaalaukseen on liikuttavaa tasoa!
Palkittia sodanjohtajaa marsalkka Zukovia kutsui omat joukot nimellä ”teurastaja”. Arvaatko, mistä nimi kertoi? - Anonyymi
Oli niin kännissä koko ajan että vaan sotki asioita
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja miten se asia ilmeni? Ei Laatikainen johtanut hyökkäystä Kuuterselässä! Stallarin into mustamaalaukseen on liikuttavaa tasoa!
Palkittia sodanjohtajaa marsalkka Zukovia kutsui omat joukot nimellä ”teurastaja”. Arvaatko, mistä nimi kertoi?Zhukov ei liity mitenkään.
Vihollinen mursi suomalaisten
puolustuksen Kuuterselässä 14.6.
aamulla. Ylipäällikkö alisti voimak-
kaimman reservinsä, kenraalimajuri
Ruben Laguksen komentaman Pans-
saridivisioonan IV Armeijakunnan
komentajalle, kenraaliluutnantti
Taavetti Laatikaiselle.
- Anonyymi
Toukokuun 22. päivänä kaksi suomalaista Lentorykmentti 3:n konetta teki tiedustelulennon, jolla kartoitettiin tilannetta IV Armeijakunnan vastaisen vihollisalueen maanteillä. Toinen lentäjä, luutnantti Puro laski tienpätkä kerrallaan kuorma-autojen määrän. Niitä oli yli 500. Ylemmissä johtoportaissa arveltiin, että kyseessä olivat kelirikon jälkeiset täydennyskuljetukset. Tosiasiassa hyökkäysarmeijan materiaalia keskitettiin ryhmitysalueelle.
Ylimmän tiedustelujohtajan, eversti Aladár Paasosen piti seuraavana päivänä esitellä kyseisen tiedustelulennon tulokset ylipäällikölle, marsalkka Mannerheimille. Hänelle ne oli toimittanut päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen. Päämajan ylin operatiivinen johtaja, kenraaliluutnantti Aksel Airo vaati saada hoitaa esittelyn. Paasonen myöntyi.
Saman tien Airo vaati, että Ketosen tuoretta vihollistilannetiedotusta on muutettava vähemmän hälyttäväksi. Sen mukaan suurhyökkäys oli odotettavissa viikon sisällä. Tiedotus peruutettiin ja korvattiin uudella. Airo ei halunnut hermostuttaa Mannerheimia. Airo oli huippuluokan sotilasammattilainen, jolta kuitenkin puuttui rintamakokemus.
Toukokuun 25. päivänä IV Armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen totesi armeijakunnan komentajien kokouksessa:
”Vaikkakin on ollut havaittavissa vihollisen selustassa vilkasta liikehtimistä, niin suurhyökkäystä ei ole lähiaikoina odotettavissa.”
Laatikaisen sanat rauhoittivat marsalkka Mannerheimia.
Etulinjasssa olevan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä kertoi myöhemmin, että ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa.”- Anonyymi
"Toinen lentäjä, luutnantti Puro laski tienpätkä kerrallaan kuorma-autojen määrän. Niitä oli yli 500."
Puna-armeija toistuvasti harhautti suomalaisia ja saksalaisia valeajoneuvoilla ja soittamalla kovaäänisistä moottoriajoneuvojen ääniä. Itse hyökkäyksen toteuttaneet joukot tuotiin laivoilla yöaikaan Kannaksella aivan viimetipassa. Aseet ja ammukset oli tuotu paljon aiemmin. Edestakaisin liikuttelulla hämättiin myös painopisteen arviointia.
- Anonyymi
Täällä on hyvin tietoviisasta porukkaa.
https://maanpuolustus.net/members/aj77.482/
Oskar Reposen kirja Kannas liekeissä kertoo totuuden Taavetista, joka muuten sai Hitleriltä mitalin.- Anonyymi
Reposen kirja ei ole tutkimus,vaan näkemys.
Laatikainen sai Rautaristin molemmat luokat ja lisäksi Saksan Kultaisen Ristin,mikä oli varsin korkea kunniamerkki suomalaiselle kenraalille.
Mitaliasioita Saksan Päämajassa valvoi sotamarsalkka Keitel toimeenpanijana henkilöstö-esikunnan päällikkö. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Reposen kirja ei ole tutkimus,vaan näkemys.
Laatikainen sai Rautaristin molemmat luokat ja lisäksi Saksan Kultaisen Ristin,mikä oli varsin korkea kunniamerkki suomalaiselle kenraalille.
Mitaliasioita Saksan Päämajassa valvoi sotamarsalkka Keitel toimeenpanijana henkilöstö-esikunnan päällikkö.Näin takakansiteksti:
Kannas liekeissä on vahva sotaromaani ja rohkea dokumentti. Se pohjautuu kirjailijan isän eversti Reposen sotapäiväkirjoihin ja henkilökohtaisiin muistiinpanoihin. Se tallentaa uskollisesti ja kaunistelematta Keltaisen rykmentin taistelut Koivistolla Kannaksen suurhyökkäyksen aikana, kun suomalaiset perääntyivät täydessä sekasorrossa kohti Viipuria vuonna 1944. Reponen ei kaihda paljastamasta yksityiskohtia, jotka antavat perääntymisvaiheen tapahtumista uuden, hätkähdyttävän kuvan.
- Anonyymi
Parhaimmat komentajat näyttivät kesällä 1944 olleen U-linjalla ja yleensäkin Laatokan Karjalassa. Martola armeijakunnan komentajana, Tapola Ilves-divisioonan komentajana ja Ekman 21.Prikaatin komentajana.
Kuka oli Viipurinlahdella V AK:n komentajana?- Anonyymi
Martola oli kovimman taisteluvaiheen Kannaksella 2.D:n komentajana.
Erityisesti Ihantalan taistelun aikana oli seudulla joukko kovimpia kenraaleita: Vihma,Lagus, Heiskanen, Autti jne.
Ja pääpomona ykköstiukkis Oesch. Jopa Marski antoi hänelle työrauhan ja pajatti tuntikaudet puhelimessa Talvelan kanssa.
V AK:n komentaja oli kovista otteistaan tunnettu Antero Svensson. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Martola oli kovimman taisteluvaiheen Kannaksella 2.D:n komentajana.
Erityisesti Ihantalan taistelun aikana oli seudulla joukko kovimpia kenraaleita: Vihma,Lagus, Heiskanen, Autti jne.
Ja pääpomona ykköstiukkis Oesch. Jopa Marski antoi hänelle työrauhan ja pajatti tuntikaudet puhelimessa Talvelan kanssa.
V AK:n komentaja oli kovista otteistaan tunnettu Antero Svensson.Minkäslaisia perunateatterin tarkastajan vakansseja marski jakoi ja kenelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkäslaisia perunateatterin tarkastajan vakansseja marski jakoi ja kenelle.
Kyllä ne oli katkohoitoa juopon kotijoukkojen komentajan esikunnan tarkastajan tehtävissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Martola oli kovimman taisteluvaiheen Kannaksella 2.D:n komentajana.
Erityisesti Ihantalan taistelun aikana oli seudulla joukko kovimpia kenraaleita: Vihma,Lagus, Heiskanen, Autti jne.
Ja pääpomona ykköstiukkis Oesch. Jopa Marski antoi hänelle työrauhan ja pajatti tuntikaudet puhelimessa Talvelan kanssa.
V AK:n komentaja oli kovista otteistaan tunnettu Antero Svensson."Martola oli kovimman taisteluvaiheen Kannaksella 2.D:n komentajana."
2.D:n osalta Pääpuolustusasemassa ja Siiranmäessä mutta sen jälkeen VI AK:n päällikkönä johtamassa U-linjan taisteluja. Syynä Talvelan ja Blickin (VI AK:n päällikkö) konflikti Laatokan Karjalassa.
Mitä tulee kovimpaan taisteluvaiheeseen niin se kyllä oli Äyräpää 2.D:lle. Esim JR 7:n ja JR 49:n miehiä kaatui tai katosi(kuoli) 10.-19.6 yhteensä 368 miestä mutta Äyräpäässä 4.-19.7 yvteensä 684.
- Anonyymi
Juoksiko Laatikainen Cooper-testissä 2600m joka on kantaupseerin kenttäkelpoisuusvaatimus?
- Anonyymi
Jos 2600 metrin päässä oli viinapullo...
- Anonyymi
Lockstedtin leirillä kai
- Anonyymi
Voi hyvä poika, sotien aikaan ei kukaan ollut kuullutkann Cooperin testistä.
- Anonyymi
Laatikainen oli oivallinen kenu kun vain oli rauhan aika.Oli näjetsen huumorimiehiä.
Sota-aikana sitten oma vatsa,annosviinat ja sauna veivät liikaa resursseja taistelunjohtamiselta. - Anonyymi
Laatikainen tosiaan oli sijoittanut pääosan puolustajista ja tykistöstä Siiranmäkeen. Kuuterselkää puolusti vain yksi JR 53:n pataljoona. Vastassa oli kaksi jv-divisoonaa ja pari panssari ja rynnäkkötykkirykmenttiä. Tämä selittää myös paniikinomaisen vastahyökkäysyrityksen. Jos halutaan ajatella positiivisesti, Laatikainen pelasti monen rykmentin ja alemman tason komentajan hengen sillä, että oli viskannut esikuntapäällikköjen raportit suurhyökkäyksen alkamisesta ö-mappiin. Myös kaikki pakenevat yksiköt saavat kiittää henkensä säilymisestä Laatikaista, ml. Rubinho Lagus, sillä edes Oesch ei uskonut Kuuterselän vastahyökkäykseen, vaikka koko ps-divisioona olisi ajoissa siihen osallistunut. Hanell joutuikin selvittämään, miksi kolme vuotta rakennettu VT-linja murtui kolmessa päivässä, kun siihen oli käytetty satakertaa enemmän teräsbetonia kuin Mannerheim-linjaan. Selitys kuului, puolustuslinjan putsaaminen valmisteluilla oli liian helppoa ja tykkikorsuja ei ollut, eikä yhtään välipuolustustasaa. Saksalainen majuri yritti tammikuussa saada Suomen kenraalit ymmärtämään näitä asioita. Ryssän hyökkäys on kuin kaasupilli, särön ilmaannuttua, siihen syötetään lisää happea.
Oesch käsitti, että Keski-Kannaksella ei voinut ruveta taistelemaan, koska NL:n tykistö tuhoaisi vetäytyvät joukot. Mannerheim hyväksyi tämän, samalla kuitenkin annettiin Viipurin hyvät huoltoyhteydet viholliselle. - Anonyymi
Kemppi ja Bäckman siis nauttivat konjakkia pankin kellarissa ja asioivat päämajan kautta Laatikaiselle klo 14.55!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?701362En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1061227- 1131165
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K731090Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop69957IS viikonloppu 18-19.5.2024.
Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var76772Oliko vähä sometettu taas vai?
Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a9712- 41711
Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän369703- 53666