Juri Kilin ja Ari Rautio tutkivat Ilomantsissa taistelleiden puna-armeijan joukkojen tappiot ajalla 1.8-11.8.44 ja päätyivät lukemaan: 5 000. Huomioimalla pari viimeistä heinäkuun päivää on tappiot olleen Luultavammin n. 6 000 miestä. Tappiot kattavat 289. ja 176.JvD sekä 3. , 69. ja 70. MerijvPrikaatin. 10 vuorokauden kenttätykistön ammuskulutus suomalaisilla 36 000 ja puna-armeijalla 10 000. Suomalaisten tappiot 1 700 miestä.
Hyökkääjän tappiot siis noin 1 mies per 6 kenttätykin kranaattia. Suomalaisilla samoin 1 mies per 6 kranaattia. Tässä tapauksessa juhlittavaa suomalaisille jäi lopulta vain sotasaaliista. Se sisälsi Koskimäen mukaan: 6 (kevyttä?) panssarivaunua, 51 kenttätykkiä (76mm?), 89 kranaatinheitintä, 55 panssarintorjuntatykkiä (45 mm) , 43 autoa, 33 kenttäradiota, 48 kenttäkeitintä ja 333 hevosta.
Sotasaalis oli lopulta aika vaatimaton koska:
- panssarit keveitä ja vanhentuneita
- 76 mm tykeistä Suomen oli määrä luopua
- 45 mm pst-tykkejä yllin kyllin muutenkin
- 82 mm heittimet olivat lähinnä varastotavaraa ja 120 mm heittimiä Suomi jopa vei Ruotsiin 1943-44.
Ilomantsi oli kovia kokeneelle ja moneen kertaan lyödylle armeijallamme balsamia haavoihin mutta missään nimessä se ei ollut niin huikea voitto mitä usein luullaan. Motitus epäonnistui. Motitusyritys tuli omille joukoille myös kovin kalliiksi ja tappiosuhde ei erityisen komea suomalaisille. 1:3.6
////Kainalniemen Hiki
Hyökkääjän tappiot siis noin 1 mies per 6 kenttätykin kranaattia. Suomalaisilla samoin 1 mies per 6 kranaattia. Tässä tapauksessa juhlittavaa suomalaisille jäi lopulta vain sotasaaliista. Se sisälsi Koskimäen mukaan: 6 (kevyttä?) panssarivaunua, 51 kenttätykkiä (76mm?), 89 kranaatinheitintä, 55 panssarintorjuntatykkiä (45 mm) , 43 autoa, 33 kenttäradiota, 48 kenttäkeitintä ja 333 hevosta.
Sotasaalis oli lopulta aika vaatimaton koska:
- panssarit keveitä ja vanhentuneita
- 76 mm tykeistä Suomen oli määrä luopua
- 45 mm pst-tykkejä yllin kyllin muutenkin
- 82 mm heittimet olivat lähinnä varastotavaraa ja 120 mm heittimiä Suomi jopa vei Ruotsiin 1943-44.
Ilomantsi oli kovia kokeneelle ja moneen kertaan lyödylle armeijallamme balsamia haavoihin mutta missään nimessä se ei ollut niin huikea voitto mitä usein luullaan. Motitus epäonnistui. Motitusyritys tuli omille joukoille myös kovin kalliiksi ja tappiosuhde ei erityisen komea suomalaisille. 1:3.6
////Kainalniemen Hiki
Vastaukset 22
Vanhimmat
Suomalaisten tappiot olivat yllättävän suuret kun huomio suomalaisten ylivoiman tykistössä. 400 kaatunutta ja kadonnutta ja noin 1 300 haavoittunutta.
Tappion tuottaminen onnistui paljon paremmin Nietjärven taisteluissa joissa aiheutettiin niin ikään viholliselle 6 000 miehen tappiot omien ollessa 700. Kannattiko siis aiheuttaa 1 000 miehen ylimääräiset tappiot noiden kenttä keittiöiden vuoksi?
Kesän 1944 torjuntataisteluissa Nietjärvi nousee tappiosuhteita peilaamalla selkeäksi ykköseksi.
”Kannattiko siis aiheuttaa 1 000 miehen ylimääräiset tappiot noiden kenttä keittiöiden vuoksi?”
KANNATTI ILMAN MUUTA, koska kyseessä oli torjuntataistelu, jolla estettiin yritys tunkeutua Suomeen!
Jos stallari itse uskoo, että panoksena oli vain pari kenttäkeittiötä niin se on hänen häpeänsä!
SEN SIJAAN hän kun on edustamassa palstalla neukun näkökulmaa ja etua, voisi kertoa, että mikä oli hyökkäyksen pointti? MIKSI hyökätä enää 26.7.-13.8.1944? STAVKA uhrasi jälleen kerran aivan suotta joukkonsa tappiolle ja kaluston menetyksille?!
Ja aloituksen pointti oli ?
"Ja aloituksen pointti oli ?"
Ehkä se miten mottitaistelut muodostuivat motittajalle liian kalliiksi? Tämähän huomattiin jo talvisodassakin. Tykistöylivoimasta huolimatta 2 divisioonaa ei tuhoutunut.
Suomalaisten tappiot Laatokan Karjalassa 1.6-11.8.44 olivat 21 000 miestä. Hyökkääjän 63 600. Siis 1:3. Hyökkääjä työnsi suomalaiset yli 200 km länteen käytännössä 3 viikossa. Sekä U-linja että Ilomantsi selittyy kasvaneilla hyökkääjän logistisilla ongelmilla. Suomalaiset joukot taas kyettiin heinäkuun puolivälissä huoltaa aiempaa nopeammin. Laatokan Karjalassa suomalaiset menettivät selvästi enemmän kenttätykkejä mitä saivat sotasaalista.
” Laatokan Karjalassa suomalaiset menettivät selvästi enemmän kenttätykkejä mitä saivat sotasaalista.”
Joista melkoinen osa oli Ranskalta lahjaksi saatuja 1870-luvun jäykkälavettisia de Bange-tykkejä joihin ei ollut enää ammuksia?
Kannattiko neukun hyökätä parin kenttäkeittiön vuoksi?
No tuliko se puna-armeija Suomen miehittäjäksi?
No ei tullut, ja sehän se vasta Kremlin edessä konttaajia kyrsii.
Jaxuhalit.
” Ilomantsin torjuntavoittokin (1944) jäi torsoksi”
Onhan se sääli, ettei puna-armeijan viimeisin tappio Suomen rintamalla ole stallarin mielestä tarpeeksi suuri!
Mutta onhan sereilua ettei lyödä lisää kovasti neljän edellisen torjuntavoiton jälkeen:-D
Puna-armeijalla 5 000 miehen tappiot jossain 11 päivän korpitaistelussa olivat yhtä merkittävät kuin Suomelle 80 miehen tappiot.
29 000 miehen tappiolla puna-armeija aiheutti Suomella suuren katastrofin Karjalan Kannaksella. Suomella suhteessa väkilukuun ja miesmäärään oli II maailmansodassa kolmanneksi suurimmat sotilastappiot (kaatuneet haavoittuneet) koko maailmassa.
EU:n lypsäessä Suomea mielinmäärin on aihetta kysyä: oliko uhrimme turhia? 🤔
Jaa taas tuo mystinen "tarkkispoika" uhkaa viedä kaikkein armaimmatkin kommentatorilta?
Elämä on rankkaa jos ei lue Aku Ankkaa!!
"Voi olla, mutta me kestimme ne ja saavutimme jotain merkittävää!"
Sinä räähkä et ole saavuttanut yhtään mitään, älä yritä ottaa kunniaa toisten teoista!
Laatokan Karjalassa suomalaiset menettivät 123 kenttätykkiä joista 49 jäykkälavettisia. Maaselällä menetettiin lisäksi 10 kenttätykkiä. Pst-tykkejä menetetty pelkästään 37-45 mm 53 kpl. Lisäksi 11 kpl määrä 75 mm Pak 40 ja 2 kpl vanhempaa Pst 75/ 38 tykkejä menetti Aunuksen Ryhmä. Siis pst-tappioista suomalaiset menettivät enemmän kuin saivat sotasaaliina.
Suomessa halutaan tietoisesti vähätellä omia kalustotappiosta ja liioitella esim Ilomantsin sotasaalista.
Oikeat lukemat 69 pst-tykkiä ja 133 kenttätykkiä. Nimittäin II AK menetti Maaselällä 3 kpl 37 mm tykkiä jotka puuttuvat täällä mainituista. Aunuksen Ryhmä ja II AK menettivät yhteensä 56 kpl 37-45 mm tykkiä. Siihen päälle tuntematon määrä rannikkotykkejä ja it-tykkejä. Kannaksen lukemat 151 kenttätykkiä (pääasiassa laadukasta ja raskasta) sekä 187 pst-tykkiä.
Menetykset kirjattu ajalle 9.6-7.7.44.
FBI on etsintäkuuluttanut Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvan oligarkin Jevgeni Prigožinin, kertoo muun muassa Moscow Times.
Ukko omistaa Pietari trollitehtaan, jonka pioneeripojat täällä väärentävät historiaa.
Voitto oli komea. Joukoilla ei ollut edes ylivoimaa ja silti saartoivat kahteen mottiin pari divisioonaa. Tappiot jäivät vihollisella pieniksi, koska iso osa porukkaa talsi korpia pitkin omalle puolelle ilman aseita
se itä-karjalan torjunta oli hyvä lisä,moraalin murtaja, näin se puna-armeijan ja bolsujen uho selvästi laski, kun veri valui karjalan korpiin. ja kannakselle. On siinä ollu politrukeilla selittämistä, minne uljas eteneminen loppui...
Ja hengissä selvinneillä NL mosureilla ei yhtään helpottnut. Kun irtautuivat kannaksella ja itä-karjalassa, niin monet osastot lähti viroon ja valko-venäjälle, jne , samaan tuhoisaan hyökkäys hommaan. Ja lopputuloksena tuhoutui kokonainen ikäluokka! kovaa veristä puuhaa.
Olisi mielenkiintoista lukea venäläisten omia muisteloita, kun vain tietäisi mitä kirjoja? -vinkit tervetulleita! ( siis jos on ei poliittisia muisteloita..).
Venläiet teki n.. 1990-2000 L sarja elokuvan rangaistuspataljoona, kannattaa katsoa, se kertoo aika paljo venäläisestä sotimisesta, vaikka viihdettä onkin...
Silti Iipo juoksi tukka putkella karkuu henkensä edestä ja jätti raskaat aseensa jälkeen!
tarkootat toveri iivanaa joka juoksi surmansuuhun?
Ja kyllä Suomen vetäytymiset onnistui itä-karjalasta kohtuu hyvin.
Mutta Kannaksella kyllä se alku -44 meni aivan huonosti,,
ja osoitti että armeijan johto ei toiminut, "oli kesäterässä". ja varautuminen oli laiminlyöty.. Miten voi ollakin niin ammattitaidoton sodanjohto silloin !!
Mutta sitten kakka jo housussa alkoi puolustus onneksi pitää kun viipuri men...
Mutta huonosta suomen sodan johdosta johtuen tuli liian suuri veriuhri suomalaisillekin..
Omaa voimaa, miehiä, kalustoa uhrattiin !!! Huonon johtamisen kautta !!
Ja onneksi lopulta vastattiin NL hyökkäykseen ja myös NL urhot sai maistaa suomen kenttätykistön voimaa....
Ehkäpä tulevaisuudessa historia kertoo, mikä oli syy -44 kannaksen kesäterään???...
Voi olla taustalla sopimuksia, luuloja, lupauksia, tms,,,, jotka tulee joskus julki?
Suomalaisten pako Itä-Karjalasta ja Karjalan Kannakselta onnistui tosi hyvin. Kuolleita vain 17 000.
Kyllä Suomelle kävi huonosti- Mädätettiin jo niin pitkälle, etä ei edes Karjalaa halunnut takaisin
Hyvinhän siinä lopulta kävi. Ruskiarmeija ei pitänyt suunniteltua paraatimarssiaan Helsingissä ja koko Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri päätyi toivottaman tilanteensa lopulta ymmärrettyään itsemurhaan.
Tiltujan se tietty kyrsii, mutta semmosta se elämä on.
Taisi käydä niin että tykkikalustossa suomalaisilla oli kesällä 1944 suuremmat tappiot kuin hyökkääjillä ja sama taisi olla myös saatujen sotavankien määrässä?
No, tuo on pikemminkin oletus kuin poikkeus vetäyty,istaosteluissa!