...on vaaka jonka pinta-ala on vaikkapa 100 neliömetriä ja siinä on lunta vaikkapa metri joka satanut siihen muutaman kuukauden aikana niin että suvikelejä ei juurikaan ole ollut. Kun sitten tulee pidemmän aikaa kestävä lämpöjakso kuten nyt on ollut niin näyttääkö tuo vaaka nyt suurempaa lukemaa kuin ennen tuota lämpöjaksoa. Netistä yllättävän vaikea löytää asiasta faktaa, toiset sanoo sitä ja toiset tätä.
Jos meillä...
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yleine harhaluulo on että lisäisi painoa (massaa), mutta ei pidä paikkaansa. Vain siinä tauksessa, että lumeen sataa vettä. Lumikolassa tai lapiossa märkä lumi tuntuu raskaammalta, koska sen tiheys on suurempi, siitä kai luulo johtunee.
Eikö ilmankosteus vaikuta lumen koostumukseen ja siten painoon?
Nyt kolkutellaan fysiikan nobelia
Tässähän olisikin Myytinmurtajille hommaa.
Kun pakkaslumeen tulee kosteutta, lumi painuu kasaan. Suojakelillä kosteus valuu katolta ränniin. Metri räntää paina tietenkin enemmän kuin metri pakkashöttöä, mutta pakkashötön paino ei muutu kasaan painuessa.
Minun mielestä yleensä lämpöjaksolla lumi sulaa ja sulanut vesi haihtuu ilmaan. Eli kokonaismassa pienenee. Näin tapahtuu keväällä.
Jossain ääritapauksessa voisi hetkellisesti ilman kosteus myös tiivistyä lumeen ja lumen massa kasvaa. Näin voisi tapahtua pakkasjakson jälkeen kun lumi on kylmää ja kosteus tiivistyy kylmään lumeen.
Voi siinä lumen massa hieman kasvaa ilman kosteuden vaikutuksesta.
Pakkaslumi on kuivaa ja pakkasella ilman kosteus on vähäinen. Kun lämpötila nousee, ilman kosteus kasvaa ja kosteutta siirtyy hieman myös lumeen.
Kokonaisuutena lumen massa pysyy lähes ennallaan.