Hämmästyttävä asia miten näin surkealla tulivoimalla varustettu jalkaväki ei joutunut täysin sotkettua jalkoihin vaikkapa kesällä 1944. Vilkaisu jalkaväkirykmentin tulivoimaan on masentava.
3600 miestä määrävahvuisena mutta vain 6 kpl etupäässä 45 mm pst-tykkejä tai osin vain 37 mm tykkejä. Sen lisäksi 6 kpl 120 mm heittimiä 9 kpl 81 mm heittimiä. Kiväärikomppanioiden aseistus toki parani niin että ryhmässä yhden konepistoolin sijasta oli 2 tai 3. Mutta siinäpä oleellinen parannus vuoteen 1941 verrattuna. Ei ihme että panssarikauhu joukoissa on ollut suuri kun vastassa T-34/85 tai jopa JS-panssareita.
Vastaavasti puna-armeijan divisioonassa oli yleensä 6 000 - 7100 miestä. Esimerkkinä Kuuterselässä 3.Divisioonan linjojen läpi pureutuneen 358.Divisioonan vahvuus:
miesvahvuus: 6972 (keskimäärin 300 enemmän kuin muilla jv-divisioonilla)
kiväärejä: 3025
konepistooleja: 2 402
pikakiväärejä: 241
konekiväärejä: 81
DshK: 6 raskas konekivääri (vain yhdellä kaartindivisioonalla näitä aseita myös 18 kpl)
45 mm pst: 36
120 mm heittimiä:18
82 mm heittimiä: 54
Puolta suuremmalla miesmäärältään olevalla neuvostodivisioonalla oli raskaita heittimiä 3 kertaa enemmän ja 82 mm heittimiä peräti 6 kertaa enemmän kuin suomalaisilla 81 mm. Pst-tykkejä peräti 6 kertaa enemmän. Konepistoolien määrä 5-6 kertaa suurempi. Vain pikakivääreissä suomalaisilla oli niukasti enemmän suhteessa. Konekiväärimäärä suomalaisellä divisioonalla 84 kpl eli 3 enemmän. Toisaalta suomalaisella divisioonalla oli miehiä lähes 2 kertaa enemmän joten suhteessa puna-armeijan divisioona oli tässä aselajissa tulivoimaisempi.
3600 miestä määrävahvuisena mutta vain 6 kpl etupäässä 45 mm pst-tykkejä tai osin vain 37 mm tykkejä. Sen lisäksi 6 kpl 120 mm heittimiä 9 kpl 81 mm heittimiä. Kiväärikomppanioiden aseistus toki parani niin että ryhmässä yhden konepistoolin sijasta oli 2 tai 3. Mutta siinäpä oleellinen parannus vuoteen 1941 verrattuna. Ei ihme että panssarikauhu joukoissa on ollut suuri kun vastassa T-34/85 tai jopa JS-panssareita.
Vastaavasti puna-armeijan divisioonassa oli yleensä 6 000 - 7100 miestä. Esimerkkinä Kuuterselässä 3.Divisioonan linjojen läpi pureutuneen 358.Divisioonan vahvuus:
miesvahvuus: 6972 (keskimäärin 300 enemmän kuin muilla jv-divisioonilla)
kiväärejä: 3025
konepistooleja: 2 402
pikakiväärejä: 241
konekiväärejä: 81
DshK: 6 raskas konekivääri (vain yhdellä kaartindivisioonalla näitä aseita myös 18 kpl)
45 mm pst: 36
120 mm heittimiä:18
82 mm heittimiä: 54
Puolta suuremmalla miesmäärältään olevalla neuvostodivisioonalla oli raskaita heittimiä 3 kertaa enemmän ja 82 mm heittimiä peräti 6 kertaa enemmän kuin suomalaisilla 81 mm. Pst-tykkejä peräti 6 kertaa enemmän. Konepistoolien määrä 5-6 kertaa suurempi. Vain pikakivääreissä suomalaisilla oli niukasti enemmän suhteessa. Konekiväärimäärä suomalaisellä divisioonalla 84 kpl eli 3 enemmän. Toisaalta suomalaisella divisioonalla oli miehiä lähes 2 kertaa enemmän joten suhteessa puna-armeijan divisioona oli tässä aselajissa tulivoimaisempi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ohto Mannisen mukaan puna-armeijan vain noin 6 500 miehen jv-divisioonan defensiivinen tulivoima oli erittäin hyvä. Suomalaiset sodan ajan krh-asiantuntijat pitivät esim 1941 puna-armeijan krh-joukkojen toimintaa ja eteenkin aktiivisuutta parempana kuin suomalaisten.
Todellisuudessa ero ei ollut kovin suuri. Pahin puute oli se, ettei sodan aikana saatu aikaiseksi kevyttä kp:tä eli peltihreikkiä. Kivääreiden ja konepistoolien suhde oli makuasia. Toisaalta kun knepistooli ei ollut kobvin tehokas, jos ampumaetäisyyn ylitti 100 metriä. Jv- ryhmässä oli keskimäärin myös yks pikakivääri (Emma) ja se on stallarilta taas ’unohtunut’!
Tuntemattoman kohtaus, missä raskaat aseet heitettiin lompoloon on tosi, niin teki Melanderin ratsuväkikin Kyyterissä, eikä kukaan lähtenyt työntelemään tykkejä Valkeasaaresta käsivoimin.
Suomalaisen jv :n aseistus oli -44 hyvin tyydyttävä. Tulivoima riitti jalkaväkihyökkäysten torjuntaan tykistön tuella.
Panssarintorjunnan heikkous korjattiin nopeasti suurella määrällä lähitorjunta-aseita.
Suurvaltojen teho perustui suuriin ilmavoimiin sekä valtaviin tykistö-ja panssarikeskityksiin. Eivät ne jv:n voimin sotineet.