Ei vanhalle rajalle jäämisestä olisi Suomea mitenkään palkittu. Päinvastoin olisi ollut erittäin vaarallista kun Neuvostoliiton suurhyökkäys olisi 1944 alkanut satoja kilometrejä lännempää.
Raatteen tien kohdalla hyökkäys oli helposti yltänyt Ouluun saakka.
Neuvostoliittoa olisi tyydyttänyt vain se , ettei Suomi olisi tehnyt Saksan kanssa syksyllä 1940 kauttakulkusopimusta.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kauttakulkusopimusta pidettiin jatkosodan alkusyynä.
Niin se varmaan olikin, mutta oikeudenkäynnissä ei kysytty mikä olisi ollut Suomen vaihtoehto.
Neuvostoliitto kielsi jyrkästi vuoteen 1989 saakka , että teki 23.8.1939 Saksan kanssa salaisen etupiirijaon. Niin ollen siitä ei voitu puhua mitään sotasyyllisyysoikeudenkäynnisssä.
Nykyään tiedämme, että NL halusi toteuttaa salaisen etupiirijaon sovjetisoimalla Suomen ja halusi sen takia saksalaiset kauttakulkujoukot pois Suomesta.
Suomen vaihtoehto Saksaan tukeutumiselle olisi siis ollut sovjetisointi mutta siitä ei saanut puhua.
https://www.verkkouutiset.fi/tasan-75-vuotta-sitten-hitler-ja-stalin-yrittivat-salaa-toista-sopimusta-suomesta-43270/#114bff36
Raatteen tien kohdalla hyökkäys oli helposti yltänyt Ouluun saakka.
Neuvostoliittoa olisi tyydyttänyt vain se , ettei Suomi olisi tehnyt Saksan kanssa syksyllä 1940 kauttakulkusopimusta.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kauttakulkusopimusta pidettiin jatkosodan alkusyynä.
Niin se varmaan olikin, mutta oikeudenkäynnissä ei kysytty mikä olisi ollut Suomen vaihtoehto.
Neuvostoliitto kielsi jyrkästi vuoteen 1989 saakka , että teki 23.8.1939 Saksan kanssa salaisen etupiirijaon. Niin ollen siitä ei voitu puhua mitään sotasyyllisyysoikeudenkäynnisssä.
Nykyään tiedämme, että NL halusi toteuttaa salaisen etupiirijaon sovjetisoimalla Suomen ja halusi sen takia saksalaiset kauttakulkujoukot pois Suomesta.
Suomen vaihtoehto Saksaan tukeutumiselle olisi siis ollut sovjetisointi mutta siitä ei saanut puhua.
https://www.verkkouutiset.fi/tasan-75-vuotta-sitten-hitler-ja-stalin-yrittivat-salaa-toista-sopimusta-suomesta-43270/#114bff36
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mannerheim sanoo muistelmissaan asian juuri niinkuin se oli.
”Kauttakulkusopimusta on myöhemmin ankarasti arvosteltu, mutta syntyessään se aiheutti helpotuksen huokauksen koko maassa. Jokainen tajusi, että Saksan mielenkiinto Suomea kohtaan oli silloisessa tilanteessa ainoa oljenkortemme, vaikka sen kestävyydestä ei kukaan tiennytkään mitään. -- -- Tapahtumain myöhempi kulku ja etenkin se, mitä on tullut tietoon Molotovin marraskuussa 1940 tapahtuneesta Berliinissä käynnistä, on kuitenkin saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että ilman kauttakulkusopimuksen ilmi tuomaa Saksan mielenkiintoa Suomi olisi jo syksyllä 1940 joutunut uuden hyökkäyksen uhriksi, hyökkäyksen, jota maamme ei olisi ollut silloin valmis kohtaamaan.”
G. Mannerheim – Muistelmat; Osa II; 1952; sivut 290-291
Jatkosota päättyi suomalaisten ja saksalaisten saavuttamaan torjuntavoittoon Ihantalassa ja muualla.
Jatkosota olisi vältetty, jos ei olisi tehty Saksan kanssa kauttakulkusopimustaa syksyllä 1940 , mutta Suomi olisi suurella todennäköisyydellä silloin sovjetisoitu.
Jatkosodan aiheuttamat tuhot oli mitättömän pienet verrattuna niihin valtaviin tuhoihin mitä sovjetisointi Suomelle olisi aiheuttanut.
Jatkosota kannatti siis ehdottomasti käydä.
Silti esim. Laatikaisen pelle vastusti rajan ylittämistä. Halusi kai lipoa Marskin persettä
No eihän olisi ollut!
Suomea ei liittoutuneiden silmissä olisi pidetty niin täysin Saksan vasallina esimerkiksi Teheranissa!Lisäksi kun etulinja Kannaksella romahti ja Puna-armeija aloitti etenemisen,lähtivät vanhan rajan yli menneet joukot livakasti vetäytymään jättäen "Pohjolan Gibraltarin" eli Itä-karjalan vahvat linnoitukset likimain laukaustakaan ampumatta är-yssille!Ne linnoitukset olisi tarvittu Kannaksella sekä tukemassa puolustusta vanhan rajan oikealla puolella!Olisi säästynyt tuhansia suomalaisia miehiä!
Kun olisi noudatettu Moskovan rauhansopimusta ja jääty kesän -41 rajalle niin Jatkosota olisi jäänyt tulematta ja säästytty hirveiltä asioilta.
Jos ryssa olisi noudattanut sopimuksia, niin sotaa ei olisi tullut.
Mikäoli kesän - 41 raja ?
Stallari tarkoittanee Talvisodan rauhan rajaa?
Saksa olisi pohjoisessa joka tapauksessa hyökännyt ja olisimme päätyneet sotakentäksi!
Tietysti Tarton rauhan raja, jonka Suomi palautti 1941.
Eihän se sota olisi siihen loppunut?
Jos Suomen lupa hyökkäykseen olisi puuttunut niin ei olisi hyökännyt. Jos Saksa olisi väkisin miehittänyt Lapin niin Suomi olisi voinut -44 aloittaa sakujen häädön kuten tekikin. Ei mitään reaalimaailman uhkaa joutua sotakentäksi.
Vaikka Suomi olisi jäänyt Tarton rauhan rajalle niin mikäs ihme olisi sødan siihen lopettanut! Ei rauhaa voi solmia yksipuolisesti!
Ja jos neukku olisi suostunut ”Välirauhaan” 1941 niin se olisi vuosien 1944-1945 voiman tunnuksena vienyt vuoden 1940 maat uudelleen ja kenties Tornionjokea myöten!
Aika erikoinen on tuo ajatusleikki!
” Jos Suomen lupa hyökkäykseen olisi puuttunut niin ei olisi hyökännyt. ”
Tietenkin olisi! Mitäpä sakut olisivat meistä välittäneet?
”Jos Saksa olisi väkisin miehittänyt Lapin niin Suomi olisi voinut -44 aloittaa sakujen häädön kuten tekikin. ”
Toki niin, mutta vuoden 1940-tason aseilla. Kukapa meille olisi runkkyjä ja mersuja myynyt?
”Ei mitään reaalimaailman uhkaa joutua sotakentäksi.”
Jos Saksa olisi hyökännyt Petsamosta kohti Muurmannia olisi alueellamme sodittu!
No eks sie bonjaa ? Suomen olisi pitänyt jäädä Moskovan rauhan rajalle eli siihen missä nytkin olemme eikä hyökätä ollenkaan. Sotaa ei olisi tullut, ei -41 eikä myöskään -44.
Kun olisi noudatettu Moskovan rauhansopimusta ja jääty kesän -41 rajalle niin Jatkosota olisi jäänyt tulematta ja säästytty hirveiltä asioilta.
Neuvostoliiton sotilastukikohta Hangossa olisi ollut Saksan hyökkäyskohde ja taistelut olisivat levinneet koko Suomen alueelle.
Se vältettiin kun liityttiin sotaan omilla ehdoilla ja taistelut vietiin Itä-Karjalaan.
Saksalaisten kanssa sovittiin 1941 että suomalaiset valtaavat Hangon ja Ahvenanmaan. Ilman sopimista saksalaiset olisivat varmaan tehneet sen itsekin.
Se olisi ollut erittäin vaarallista Suomelle joka yrittäisi pysyä sivussa sodasta.
Ei Saksa olisi hyväksynyt että Suomenlahden pohjoisrannikolle olisi jäänyt NL:n vahva laivastotukikohta.
Oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoilla.
Sitä ei olisi pystynyt mitenkään takaamaan! Saksa olisi joka tapauksessa hyökännyt pohjoisessa Norjan vastaisella rajalla ja taistelut olisivat levinneet myös Suomen alueelle! Kumpikaan maa ei rajoja kunnioittanut!
On vaikea uskoa, että Neuvostoliitto olisi hyväksynyt saksalaisten sotilaiden ja aseiden kauttakulun Suomen kautta Norjaan sen jälkeen kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
Neuvostoliiton olisi ollut erittäin hyödyllistä miehittää Pohjois-Suomi ja estää kauttakulku.
Saksalaiset tietenkin olisivat taistelleet vastaan ja Suomesta olisi tullut sotakenttä.
Kauttakulkusopimus syksyllä 1940 pelasti Suomen sovjetisoinnilta mutta jatkosotaa ei voitu välttää kun Suomessa oli saksalaisia joukkoja.
Sotasyyllisoikeudessa kauttakulkusopimusta pidettiin jatkosodan alkusyynä mitä se olikin.
Mutta oikeudessa ei kysytty mikä oli Suomen vaihtoehto. Kuten Mannerheim sanoo muistelmissaan vaihtoehto oli Neuvostoliton hyökkäys Suomeen syksyllä 1940
Ruotsin ja Saksan kauttakulkusopimusta NL ei voinut estää kun maiden välissä oli Suomi.
Eli mitään toimivaa vaihtoehtoa ei stallarilta sitten löydy?
Ensi kerran kuulen ilmaisun, että Itä-Karjala oli ”Pohjolan Gibraltar”? Taitaa olla ihan ikioma keksintö?
Itä-Karjalaa todellakin linnoitettiin Jatkosodan aikana niin raskaasti,että sitä luonnehdittiin "Pohjolan Gibraltariksi".Linnoitukset osoittautuivat "tyhjän väärtiksi",kun Kannas petti.
Jälkeenpäin tuota järjettömyyttä yritettiin selitellä sillä,että Itä-karjala olisi jonkinlainen "pantti" tulevissa rauhanneuvotteluissa.
Hah!!
"Se oli yksi vaihtoehto sodan jatkuessa!"
Se oli hölmöläisten vaihtoehto.Jos linnoitetaan raskaasti alue,joka jo alunpitäen aiotaan sopivassa tilanteessa luovuttaa naapurille,on kyseessä kökköinen ajattelu.
Varsinkaan Suomen tapaisella pienellä ja köyhällä maalla ei olisi ollut varaa sijoittaa pääomia sodan aikana niin järjettömästi.
On siinä puna-armeijalaisten kelvannut nauraa röhötellä hienoissa ja ehjissä bunkkereissa ja juoksuhaudoissa ja nostella vodkamaljoja suomalaisten nopealle ja keveälle lähdölle.
” Se oli hölmöläisten vaihtoehto.Jos linnoitetaan raskaasti alue,joka jo alunpitäen aiotaan sopivassa tilanteessa luovuttaa naapurille,on kyseessä kökköinen ajattelu.”
Ei niitä rakentaessa tiedetty luovuttavan! Sitäpaitsi niitä rakensivat lepovuorossa olleet rintamajoukot paikallisista tarpeista ja parempi sekin kun lampunjalkojen veistely!
”Varsinkaan Suomen tapaisella pienellä ja köyhällä maalla ei olisi ollut varaa sijoittaa pääomia sodan aikana niin järjettömästi.”
Olipa hyvinkin, etenkin kun siihen ei juuri pääomia sidottu!
”On siinä puna-armeijalaisten kelvannut nauraa röhötellä hienoissa ja ehjissä bunkkereissa ja juoksuhaudoissa ja nostella vodkamaljoja suomalaisten nopealle ja keveälle lähdölle.”
Oho! Tarkkispoika osaa oivasti selittää Puna-armeijan hitaan etenemisnopeuden Itä-Karjalassa! Akaa kului viikkoja juopotellessa tyhjissä asemissa! Ei tainnut kuri olla kummoinen:-D
Saksa luhistui oudon nopeasi ja siksi ei tullut tasapeliä tai pitkää sotaa ym
Professori: Itä-Karjalan valtaaminen oli Mannerheimin suurin virhe
Arvostetun sotahistorioitsijan mielestä marsalkka Mannerheim oli ammattitaidoton ylipäällikkönä.
Uuden kirjan mukaan Mannerheim oli taidostaan epävarma ja haki tunteeseen joskus apua alkoholista. Suomalaistankit Petroskoissa. Kirjan mukaan Itä-Karjalan valtaus oli erehdys.
Uuden kirjan mukaan Mannerheim oli taidostaan epävarma ja haki tunteeseen joskus apua alkoholista. Suomalaistankit Petroskoissa. Kirjan mukaan Itä-Karjalan valtaus oli erehdys.KUVA: LEHTIKUVA JA SA-KUVA / M.J. VUORELA
Seppo Varjus
5.10.2016 10:00
Marsalkka Mannerheimin ammattitaito sodanjohtajana oli heikko, koska hänen koulutuksensa oli puutteellinen. Hänen virhearvionsa Itä-Karjalan valloituksessa jatkosodassa tulivat Suomelle ”äärettömän kalliiksi”.
Näin arvioi sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola uudessa kirjassa Mannerheim (Tammi). Suomen arvostetuimpiin kuuluva historioitsija Turtola on kirjoittanut marsalkasta erittäin kriittisen elämäkerran. Sen lopulla hän pohtii väitettä, että ”vain Mannerheimin johdolla” Suomi selvisi läpi toisen maailmansodan.
”Olisiko syytä katsoa asiaa myös toisinpäin. Suomi selvisi sodista siitä huolimatta, että Mannerheim oli johdossa”, Turtola kirjoittaa.
Mannerheim toimi Suomen sodissa ylipäällikkönä.
Itä-Karjalan suuri erehdys
Mannerheimin suurena erehdyksenä Turtola pitää Itä-Karjalan valloitusta jatkosodassa. Hänen mukaansa se vaati suuremmat tappiot kuin koko talvisota.
Mannerheimin ajatus oli, että jos Aunus olisi suomalaisissa käsissä taistelujen päättyessä, Neuvostoliitto voisi suostua aluemyönnytyksiin. Kun Kannas murtui kesällä 1944, suomalaiset joutuivat kuitenkin saman tien vetämään joukot Itä-Karjalasta.
Turtolan mielestä valtauksen tulos oli heti valtava pettymys. Itä-Karjalassa oli vähemmän suomensukuista väestöä kuin kuviteltiin. Tähän vaikuttivat Stalinin tekemät väestönsiirrot ja surmat. Työikäiset miehet puna-armeija vei mukanaan ja jätti työvoimapulan. Suomi joutui ruokkimaan siviiliväestöä. Turtolan mukaan vastuu Itä-Karjalan venäläisten sulkemisista keskitysleireille oli viime kädessä ylipäällikön vastuulla.
Itä-Karjalasta luultiin saatavan taloudellista hyötyä. Puna-armeija ehti kuitenkin hävittää tuotantolaitokset ja viedä koneet pois. Suomen armeijan tarmoa ja resursseja kului Itä-Karjalan korpien linnoittamiseen sen sijaan, että olisi keskitytty lopulta kriittisempään Kannakseen.
Turtola on surkea punikki
Olisikin pitänyt jäädä Moskovan rauhan rajalle. Suomi olisi säästynyt paljolta pahalta.
Suur-Suomi-aate oli kirjattu kaikkien muiden porvarillisten puolueiden ohjelmaan, paitsi Ruotsalaisen Kansanpuolueen ohjelmasta Itä-Karjalan liittaminen Suomeen puuttui.
Ruotsalaisten kannalta ymmärtää hyvin, etteivät nämä olleet turanistisen Suur-Suomi-aatteen kannattajia.
Hitlerin opit arjalaisuudesta ja elintilan hankkiminen idästä oli tietysti pohjimmiltaan Pangermanismia, samoin Stalin halusi kaikki slaavit alaisuuteensa, mikä oli Panslavismia.
Yksinäisen natsivajakin kuivahtanut avaus taas kerran. Typerys ei ole ymmärtävinään edes itseään.
Tietenkin Suomi olisi saanut "palkinnon", riviessä olisi ollut kymmeniä tuhansia miehiä enemmän miehiä, jotka eivät olisi kaatuneet turhassa Itä-Karjalan valtausoperaatiossa. Myös hyökkäykset saksalaisten alaisuudessa kohti Muurmannin rataa olivat aivan turhia. Jos nekin olisi jätetty tekemättä, olisivat nekin miehet olleet torjumassa NL: hyökkäystä 1944, jos sellainen olisi edes tullut.
” Tietenkin Suomi olisi saanut "palkinnon", riviessä olisi ollut kymmeniä tuhansia miehiä enemmän miehiä, jotka eivät olisi kaatuneet turhassa Itä-Karjalan valtausoperaatiossa. ”
Ei Itä-Karjalan valtaus vaatinut ”kymmeniä tuhansia miehiä” vaan taidat laskea tappioihin miukaan myös matkan vuoden 19400 rajalta Laatokan Karjalassa vuoden 1939 rajalle! Lisäksi edullinen ja helposti puolustettava vesistölinja säästi miehiä asemasodassa ja antoi tilaa vuonna 1944 vetäytymisvaiheessa.
”Myös hyökkäykset saksalaisten alaisuudessa kohti Muurmannin rataa olivat aivan turhia. Jos nekin olisi jätetty tekemättä, olisivat nekin miehet olleet torjumassa NL: hyökkäystä 1944, jos sellainen olisi edes tullut.”
Sillä suunnalla oli molemmilta osapuolilta joukkoja ja ne toimivat yhdessä! Sodassa operoidaan kun on ajatelma, että sota voitetaan!
” Tietenkin Suomi olisi saanut "palkinnon", riviessä olisi ollut kymmeniä tuhansia miehiä enemmän miehiä, jotka eivät olisi kaatuneet turhassa Itä-Karjalan valtausoperaatiossa. ”
Ei Itä-Karjalan valtaus vaatinut ”kymmeniä tuhansia miehiä” vaan taidat laskea tappioihin miukaan myös matkan vuoden 19400 rajalta Laatokan Karjalassa vuoden 1939 rajalle! Lisäksi edullinen ja helposti puolustettava vesistölinja säästi miehiä asemasodassa ja antoi tilaa vuonna 1944 vetäytymisvaiheessa.
”Myös hyökkäykset saksalaisten alaisuudessa kohti Muurmannin rataa olivat aivan turhia. Jos nekin olisi jätetty tekemättä, olisivat nekin miehet olleet torjumassa NL: hyökkäystä 1944, jos sellainen olisi edes tullut.”
Sillä suunnalla oli molemmilta osapuolilta joukkoja ja ne toimivat yhdessä! Sodassa operoidaan kun on ajatelma, että sota voitetaan!
” Tietenkin Suomi olisi saanut "palkinnon", riviessä olisi ollut kymmeniä tuhansia miehiä enemmän miehiä, jotka eivät olisi kaatuneet turhassa Itä-Karjalan valtausoperaatiossa. ”
Ei Itä-Karjalan valtaus vaatinut ”kymmeniä tuhansia miehiä” vaan taidat laskea tappioihin miukaan myös matkan vuoden 19400 rajalta Laatokan Karjalassa vuoden 1939 rajalle! Lisäksi edullinen ja helposti puolustettava vesistölinja säästi miehiä asemasodassa ja antoi tilaa vuonna 1944 vetäytymisvaiheessa.
”Myös hyökkäykset saksalaisten alaisuudessa kohti Muurmannin rataa olivat aivan turhia. Jos nekin olisi jätetty tekemättä, olisivat nekin miehet olleet torjumassa NL: hyökkäystä 1944, jos sellainen olisi edes tullut.”
Sillä suunnalla oli molemmilta osapuolilta joukkoja ja ne toimivat yhdessä! Sodassa operoidaan kun on ajatelma, että sota voitetaan!
Selvästi vuoden 1940 rajaa pidempi linja ei ollut helposti puolustettava, jonka takia siitä jouduttiin luopumaan 1944. Asemasota kulutti sekin miehiä, jotka kaikki hekin olisivat olleet torjumassa vihollista 1944 ilman typerää hyökkäyssotaa.
Sellaisten alueiden valtaaminen suurella mieshukalla, joita ei kuitenkaan pysty pitämään, on tyhmyyttä.
” Selvästi vuoden 1940 rajaa pidempi linja ei ollut helposti puolustettava, jonka takia siitä jouduttiin luopumaan 1944. ”
Vuoden 1940 olisi ollut huomattavasti vaikeammin puolustettava kuin 1951 hankittu vesistölinja. Samalla se toi operaatioiden kannalta hyödyllistä takamaastoa, jota vuoden 1940 rajassa ei ollet. Vesistölinjasta luovuttiin taistelutta, KOSKA Itä-Karjalasta jouduttiin kiireesti siirtämään divisioonia Kannakselle!
”Asemasota kulutti sekin miehiä, jotka kaikki hekin olisivat olleet torjumassa vihollista 1944 ilman typerää hyökkäyssotaa.”
Vesistölinja oli helpommin puolustettava ja säästi verta asemasodassa!
”Sellaisten alueiden valtaaminen suurella mieshukalla, joita ei kuitenkaan pysty pitämään, on tyhmyyttä.”
Oma lauseesi kuvaa vain jälkiviisauden suomaa tyhmyyttä! Vesistölinja hankittiin vuoden 1941 tilanteessa ja vuonna 1944 tilanne oli tyystin eri!
” Selvästi vuoden 1940 rajaa pidempi linja ei ollut helposti puolustettava, jonka takia siitä jouduttiin luopumaan 1944. ”
Vuoden 1940 olisi ollut huomattavasti vaikeammin puolustettava kuin 1951 hankittu vesistölinja. Samalla se toi operaatioiden kannalta hyödyllistä takamaastoa, jota vuoden 1940 rajassa ei ollet. Vesistölinjasta luovuttiin taistelutta, KOSKA Itä-Karjalasta jouduttiin kiireesti siirtämään divisioonia Kannakselle!
”Asemasota kulutti sekin miehiä, jotka kaikki hekin olisivat olleet torjumassa vihollista 1944 ilman typerää hyökkäyssotaa.”
Vesistölinja oli helpommin puolustettava ja säästi verta asemasodassa!
”Sellaisten alueiden valtaaminen suurella mieshukalla, joita ei kuitenkaan pysty pitämään, on tyhmyyttä.”
Oma lauseesi kuvaa vain jälkiviisauden suomaa tyhmyyttä! Vesistölinja hankittiin vuoden 1941 tilanteessa ja vuonna 1944 tilanne oli tyystin eri!
Mikä ihmeen vesistölinja? Suurin osa juoksuhaudoista oli kaukana järjettömästi mutkittelevan Syvärin takana ja Maaselän kannaksella ei ollut mitään jokia, joihin olisi tukeuduttu. Rintamalinja oli reilusti pidempi ja vaati siksi verta lukuisissa taisteluissa. Koko linja jouduttiin hylkäämään, koska sitä oli mahdoton puolustaa. Vihollinen pysäytettiin Laatokan pahjoispuolelle linjalle, joka ei tukeutunut vesistöihin lainkaan. Jos Puolustus olisi haluttu tukea vesistöön, olisi pitänyt vetäytyä Saimaan-Kallaveden linjalle, jonne oli rakennettu jopa puolustusasemia 1940.
Mitähän mahtaa olla "jälkiviisauden suoma tyhmyys"? Puolustusvoimat tutkii historiaansa jatkuvasti ja vuosittain julkaistaan suuri määrä hyvinkin kriittisiä tutkimuksia, joiden tarkoituksena on kehittää puolustusvalmiutta ja -kykyä. Jo talvisodan jälkeen moni asia pistettiin uusiksi. Onko sekin "jälkiviisauden suomaa tyhmyyttä"?
Ei ole avautunut trollaus- ja nimittelykampanjasi ydinsanoma. Historiasta et tiedä juuri mitään, mutta tunget palstan täyteen tyhmiä huutomerkkiviestejäsi ja kilometrien mittaisia lainauksia asiosta, jotka kaikki muut ovat tienneet jo kymmeniä vuosia. Mikä sinun tyhjäntoimittajan koko elämän tarkoitus mahtaa olla?
No totta kai vanhalle rajalle jääminen olisi ollut hyödytöntä, kun tavoitteena oli Suur-Suomen luominen, ja Itä-Karjalan liittäminen Suomeen.
Suomen johto lobbasi Saksaa 1941 propagandateolla: ”Elintilaa Suomelle!”
Suomen johto tilasi tiedemiehiltä propagandateoksen, jolla vuonna 1941 lobattiin Saksalta siunausta ”elintilapolitiikalle”. Suomalaiset osallistuivat teoksen markkinointiin Saksassa.
Pekka Tuomikoski
7.8.2016 13:53
Suomen elintila – näin voi saksalaisille suunnatun propagandateoksen sanatarkasti suomentaa. Kirja julkaistiin 1941. Sitä olivat tekemässä miehet Suomen tiedemaailman huipulta: professori Väinö Auer, tuleva akateemikko Eino Jutikkalasekä kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.
Kirjan tulikuuman teeman äärellä kierreltiin ja kaarreltiin – kuin kissa kuuman puuron vieressä. Siitä tehtiin perusversio ja salatumpi rankempi versio.
Historiallisten, maantieteellisten ja kansatieteellisten esitysten voimalla saksalaiset pyrittiin vakuuttamaan Suomen elintilan tarpeesta Itä-Karjalassa, Kuolassa ja jopa Norjan Ruijassa. Kirja sai Saksassa merkittävän yleisön. Suomen ”elintilavaatimuksia” perusteltiin monisanaisesti.
Tämän avulla suomalaiset pyrkivät Saksan johtajan Adolf Hitlerin valloituspolitiikan imuun. Kotimaan politiikassa teosta ei tarvittu – se oli siis suunnattu suoraan saksalaisille.
Presidentti Risto Ryti ja pääministeri Jukka Rangell toimivat teoksen taustalla harmaina eminensseinä. Sen valossa näyttää, että Suomella oli kuin olikin elintilaa rohmuava agenda. Tämä tosin pyrittiin sodan jälkeen tiukasti kiistämään.
Teoksen teksteissä propagoidaan hyvin natsistiseen sävyyn – esimerkiksi että suomalaisten heimot olivat toimineet Venäjän slaavien ”herrakansoina”. Suora viittaus arjalaiseen herrakansaideologiaan.
AUER ja Jutikkala alkoivat tehdä Saksalle suunnattua propagandateosta heti jatkosodan sytyttyä, vaikka idea oli muhinut jo aiemmin. Teos pyrki ”tieteellisyyteen”, mutta oli Jutikkalan omienkin sanojen mukaan ”mukatieteellinen”. Teoksessa on runsaasti karttoja ja selvityksiä historiallisista perusteista elintilalle.
Analyysikirja on tuhti esitys Suur-Suomi-aatteen historiaa ja käytäntöä. Kirjan kaari laajenee kuin koko Suomen valloituspoliittiseksi ohjelmanjulistukseksi.
Aina maanpetturit esittävät, että Suomi olisi käynyt "hyökkäyssotaa". Ei SUomi voi käydä hyökkäyssotaa, kun se on joutunut hyökkäyssodan kohteeksi. Hyökkäyssota akävi ainoastaan NL. Sen jälkeen se vielä tekis elväksi haluavansa jatkaa. Saksa lopetti Talvisodan ja oli ainoa tuki. Siten Suomen oli jatkettava Saksan kanssa ja kyse oli koko ajan puolustautumisesta. Sitäpaitsi Saksa ei olisi edes hyväksynyt jäämistä vanhalle rajalle.
Eli mielestäsi Ryti ja Rangell olivat maanpettureita.
Eli mielestäsi Ryti ja Rangell olivat maanpettureita.
Eli mielestäsi Ryti ja Rangell olivat maanpettureita.
Onko hyökkäyssotija AINA Tarkkispojan mielestä ”maanpetturi”? Miksi kutsut jatkossa herroja Stalin, Breznev ja Putin?
Hyökkäyssodasta Suomea syyttelevät ovat maanpettureita. Tosin kenelle lopulta menee läpi se, että Suomi olisi jotenkin hyökkäyssotija, jos se yleensä alkaisi Jatkosodan ja ei jäisi vanhalle rajalle? Idiootimaisuuden riemuvoitto
Hah. Hekjö väittäisivät jossain Suomen hyökänneen? Tietenkin voidaan puhua hyökkäysoperaatiosta, mutta syntistä hyökkäyssotaa se ei tarkoittanut
Ryti halusi eroon Suomen ja Neuvostoliiton välisestä itärajasta – uutuuskirja paljastaa valtiojohdon suunnitelmat 1941
Uuden kirjan mukaan presidentti Risto Ryti halusi ”lyhyet rajat”.
Presidentti Ryti olisi uuden kirjan mukaan halunnut ”lyhyet rajat”.Kuva: Viljo Pietinen / SA-kuva
Seppo Varjus
20.2.2019 13:01
Presidentti Risto Ryti toivoi jatkosodan alussa Suomelle ”lyhyitä rajoja”. Keskustellessaan Saksan Suomen lähettilään Wipert von Blücherin kanssa 11. syyskuuta 1941, Ryti esitti rajoja, jotka ulottuisivat Syväriin ja Nevajokeen silloisen Leningradin lähellä. Pohjoisessa Suomi halusi jopa Kuolan niemimaata.
Paras vaihtoehto Suomen kannalta olisi ollut, että Neuvostoliiton tai Venäjän kanssa ei olisi jäänyt enää ollenkaan yhteistä rajaa. Sen sijaan Saksa voisi ottaa haltuunsa Suomen uuden itärajan viereiset alueet Vienan ja Arkangelin suunnalla.
Asiasta kerrotaan Markku Reimaan uudessa kirjassa Kekkosen kuiskaaja - harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti (Docendo). Pakaslahti oli diplomaatti, joka toimi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja kansliapäällikkönä sodan aikana. Kirjassa käytetään hänen aiemmin julkaisemattomia muistiinpanojaan.
Mainitun presidentin ja natsi-Saksan suurlähettilään keskustelun aikana jatkosotaa oli tuolloin käyty muutama kuukausi. Sekä Suomen että Saksan joukot etenivät syvälle Neuvostoliittoon ja sen luhistuminen näytti varmalta.
Pakaslahden muistiinpanoista löytyy kuitenkin maininta, että Suomen ulkoministeri Rolf Witting ja suurlähettiläs von Blücher olivat keskustelleet sodan alueellisista päämääristä jo elokuun lopussa. Tuolloin oli selvinnyt, että saksan johtaja Adolf Hitler ei vielä ollut valmis ratkaisemaan niitä.
Kirjassa kerrotaan myös alemmalla tasolla tapahtuneista suunnitelmista sodan jälkeisen aikojen varalle. Mm. Itä-Karjalan sotilashallinnossa ja päämajan tiedustelussa palvellut tekniikan tohtori Reino Castrén laati muistion, jossa suunniteltiin suomensukuisen väestön kokoamista yhteen. Kaavailuissa olivat mukana mordvalaiset ja ostjakitkin.
Suomeen rajoittuvilla alueilla suomensukuisia arveltiin olevan noin 850 000 ja muualla peräti 2,5 miljoonaa. Sota-ajan vaikeuksista huolimatta tämä joukko piti koota yhteneväiselle, suomalaisille valtioalueelle, josta olisi poistettu vieraat väestöainekset. Näin olisi luotu ”voimakas, vapaa talonpoikaisasutus, mihin pohjoisiin oloihin nähden oli hyvät edellytykset”.
Petroskoin valtaus. Suomessa viriteltiin suuria suunnitelmia uusista rajoista.Kuva: Vännrikki K. Borg
Leningradia eli Pietaria Castrén luonnehti ”keinotekoisena luomukseksi ja Venäjälle taakaksi”. Koska Leningradin takamaat liitettäisiin Suomeen, se ei voisi säilyä suurkaupunkina. Sen paikalle voitaisiin jättää vapaakaupunki, jota suomalaiset ja saksalaiset valvoisivat.
Sodan jälkeen Castrénilla oli merkittävä rooli Helsingin metron suunnittelussa.
Kirjassa kerrotaan, että Mannerheimin 11. heinäkuutta 1941 antama kuuluisa ”miekantuppi-päiväkäsky” hermostutti ulkoministeriön Pakaslahden. Tämä soitti päämajan tiedotusosastolle ja haukkui sen ulkopolitiikkaan sekaantumisesta.
Pakaslahti luuli, että tiedotusosasto oli laatinut käskyn. Sen oli kuitenkin luonnostellut kenraali Viljo Tuompo marsalkan ohjeiden mukaan. Käskyä tulkittiin niin, että Suomi tavoittelee rajantakaista Karjalaa omakseen, mikä herätti hermostusta ulkomailla. Suomen diplomaatit joutuivat rauhoittelemaan epäluuloja.
Neuvostoliiton kommunismidiktatuurille ei riittänyt talvisodan päättäneen maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimuksella vaatimansa alueluovutukset ja Hangon tukikohta, vaan piti saada Helsinki, Turku, Vaasa, Oulu, Kilpisjärvi, Rovaniemi, Jyväskylä, Mikkeli, Kuopio, Kajaani, ja tuon päälle vielä loputkin Suomesta.
Vjatsheslav Molotov Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30.6.1940:
”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
Suomen oli valittava joko Viron, Latvian ja Liettuan tie: tulla pakkoliitetyksi Neuvostoliiton kommunismidiktatuuriin, tai sitten liittoutua sen ainoan Euroopan valtion kanssa, joka kykeni estämään Moskovan vaatimukset Suomen suhteen, Hitlerin Saksan.
Yksin jättäytyminen olisi tiennyt taloudellista kurjuutta, nälänhätää ja myöhemmin sotatantereeksi joutumista, sekä varmaa miehitystä jossain vaiheessa.