Ei tullut mitään paikallisen sopimisen kehittämisestä. Se kaatui myös edellisen Eduskunnan aikana, jolloin ay-liike käveli ulos ovet paukkuen. Kolmikanta on historiaa.
Suomenmaa kirjoitti 3.3.2021:
"Työryhmällä ei ollut antaa yhteistä esitystä työllisyyden edistämisen ministeriryhmälle tänään.
TULOSTA ei tullut. Voin luonnehtia, että tuli mahalasku. Näin kiteyttää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen paikallisen sopimisen lisäämistä pohtineen kolmikantaisen työryhmän karille ajautuneet neuvottelut.
– Tämä on iso pettymys, kun töitä on tehty koko vaalikausi, mutta mitään olennaista ei ole saatu aikaan. Tämä oli odotettua, mutta valitettavaa, koska yritykset tarvitsevat työpaikkasopimista pystyäkseen menestymään kilpailussa, Pentikäinen sanoo STT:lle.
Viime vaiheessa työryhmän pöydällä oli työministeri Haataisen valtiosihteerin Ville Kopran valmistelema kaksivaiheinen esitys, mutta se kaatui työnantajia edustavien Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastustukseen.
PENTIKÄISEN mukaan Yrittäjien ja EK:n oli mahdoton hyväksyä mallia, koska se olisi tarkoittanut luottamusmiespakkoa yleissitovaan kenttään.
– Jos luottamusmiesjärjestelmä olisi tuotu lakiin, olisi syrjäytetty järjestäytymättömien ja johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen neuvotelleeseen liittoon kuuluvien työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.
Aineksia jatkovalmisteluun voisi Pentikäisen mukaan vielä löytyä työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellusta vastauksesta eduskunnan viime kaudella antamaan lausumaan paikallisesta sopimisesta. Hänen mukaansa vastaus on käsitelty työryhmässä.
...
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON EK:n lakiasiain johtaja Markus Äimälä kertoo, että lisäajan kuluessa pyritään saamaan joku ratkaisu aikaan.
Neuvottelujen kariutuminen tässä vaiheessa oli EK:lle iso pettymys.
Äimälän mukaan sovun tiellä oli kaksi asiaa, joita työantajapuoli pitää välttämättöminä muutoksina. Ensimmäinen on eri yritysten erilainen kohtelu. Järjestäytymättömissä yrityksissä on kielto tehdä työehtosopimuksia muiden kuin luottamusmiesten kanssa
– Mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia pitäisi olla mahdollista riippumatta siitä onko yritys järjestäytynyt vai järjestäytymätön, Äimälä korostaa.
Toinen asia on, että reippaasti yli puolessa yrityksistä ei hänen mukaansa ole lainkaan luottamusmiehiä. Hänen mukaansa on kestämätön tilanne, että yli puolet yrityksistä jää paikallisen sopimisen ulkopuolelle.
– Jos luottamusmiestä ei ole, sopimuksia ei voi tehdä.
HALLITUS on kaivannut työmarkkinajärjestöiltä linjauksia viimeistään huhtikuun puoliväliriiheen.
Yhteinen tavoite on ollut, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voitaisiin lisätä myös yleissitovia työehtosopimuksia noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä. Suurin hankaus työryhmän työssä olikin, millä pelisäännöillä mahdollisuuksia laajennettaisiin.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.
Yrittäjät ja EK ovat ajaneet työryhmässä mallia, jossa olisi poistettu kaikki laissa olevat sopimisen kiellot järjestäytymättömiltä yleistä työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä ja mahdollistettu sopiminen luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa.
– Se toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja myös eduskunnan ponnessa (viime vaalikaudella) esittämän tahdon, Pentikäinen sanoo."
Suomenmaa kirjoitti 3.3.2021:
"Työryhmällä ei ollut antaa yhteistä esitystä työllisyyden edistämisen ministeriryhmälle tänään.
TULOSTA ei tullut. Voin luonnehtia, että tuli mahalasku. Näin kiteyttää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen paikallisen sopimisen lisäämistä pohtineen kolmikantaisen työryhmän karille ajautuneet neuvottelut.
– Tämä on iso pettymys, kun töitä on tehty koko vaalikausi, mutta mitään olennaista ei ole saatu aikaan. Tämä oli odotettua, mutta valitettavaa, koska yritykset tarvitsevat työpaikkasopimista pystyäkseen menestymään kilpailussa, Pentikäinen sanoo STT:lle.
Viime vaiheessa työryhmän pöydällä oli työministeri Haataisen valtiosihteerin Ville Kopran valmistelema kaksivaiheinen esitys, mutta se kaatui työnantajia edustavien Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastustukseen.
PENTIKÄISEN mukaan Yrittäjien ja EK:n oli mahdoton hyväksyä mallia, koska se olisi tarkoittanut luottamusmiespakkoa yleissitovaan kenttään.
– Jos luottamusmiesjärjestelmä olisi tuotu lakiin, olisi syrjäytetty järjestäytymättömien ja johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen neuvotelleeseen liittoon kuuluvien työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.
Aineksia jatkovalmisteluun voisi Pentikäisen mukaan vielä löytyä työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellusta vastauksesta eduskunnan viime kaudella antamaan lausumaan paikallisesta sopimisesta. Hänen mukaansa vastaus on käsitelty työryhmässä.
...
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON EK:n lakiasiain johtaja Markus Äimälä kertoo, että lisäajan kuluessa pyritään saamaan joku ratkaisu aikaan.
Neuvottelujen kariutuminen tässä vaiheessa oli EK:lle iso pettymys.
Äimälän mukaan sovun tiellä oli kaksi asiaa, joita työantajapuoli pitää välttämättöminä muutoksina. Ensimmäinen on eri yritysten erilainen kohtelu. Järjestäytymättömissä yrityksissä on kielto tehdä työehtosopimuksia muiden kuin luottamusmiesten kanssa
– Mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia pitäisi olla mahdollista riippumatta siitä onko yritys järjestäytynyt vai järjestäytymätön, Äimälä korostaa.
Toinen asia on, että reippaasti yli puolessa yrityksistä ei hänen mukaansa ole lainkaan luottamusmiehiä. Hänen mukaansa on kestämätön tilanne, että yli puolet yrityksistä jää paikallisen sopimisen ulkopuolelle.
– Jos luottamusmiestä ei ole, sopimuksia ei voi tehdä.
HALLITUS on kaivannut työmarkkinajärjestöiltä linjauksia viimeistään huhtikuun puoliväliriiheen.
Yhteinen tavoite on ollut, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voitaisiin lisätä myös yleissitovia työehtosopimuksia noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä. Suurin hankaus työryhmän työssä olikin, millä pelisäännöillä mahdollisuuksia laajennettaisiin.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.
Yrittäjät ja EK ovat ajaneet työryhmässä mallia, jossa olisi poistettu kaikki laissa olevat sopimisen kiellot järjestäytymättömiltä yleistä työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä ja mahdollistettu sopiminen luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa.
– Se toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja myös eduskunnan ponnessa (viime vaalikaudella) esittämän tahdon, Pentikäinen sanoo."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.