Yhtä suomalaista kaatunutta kohden 3 puna-armeijan sotilasta. Haavoittuneista suhdelukema pienempi. Tämän osoittavat useiden taistelujen saldot. Suurinpiirtein sama kuin Natsi-Saksa vs NL itärintamalla.
Jatkosodassa suomalaisten tappiosuhde suhteessa vastustajaan vain 1:3
Anonyymi
4883
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ehkä jos jätetään huomioimatta suomalaisten ottamat noin 64 000 sotavankia. Suomalaisia jäi sotavangiksi 3 500.
Syväri huhtikuu 1942: 2 000 vs 12 700
Kannas 9.-20.6: 9 850 vs 31 000
Viipurinlahti 1944: 4 400 vs 11 000
Vuosalmi 1944 : 6100 vs 15 000
Tali-Ihantala 1944 : 8 750 vs 22 000
Nietjärvi 1944 : 700 vs 5000
Ilomantsi 1944: 1700 vs 5000 (tai 6 000)
---------------------
Yht...................33 500 vs 102 000
Oikeastaan vain Syvärin kelirikkohyökkäyksen, Kannaksen Viipuri-operaation ja Ilomantsin taistelun tappioista on dokumenttiaineistoa on olemassa molempien osapuolten tappioista. Vuosalmi ja Viipurinlahti ja osin Tali-Ihantala on suomalaisarvioita.
Entä sitten? Onko se huono suhde?
Kuuluiko Ohto Mannisen arviolukemaan neuvostotappioista 200 000 myös sotavangiksi jääneet?
Mannisen mukaan
1941: 100 000
1942-1944: 100 000
Viittaa siihen että vuoden 1941 lukema 100 000 sisältää kaatuneet sotavangit. 64 000 sotavangista, 7 000 olisi vangittu 1942-1944. Lisäksi osa tappioista saksalaisia vastaan.
Ei mennyt oikein loisteliaasti myöskään tämä tappotouhu suomalaisilta.
” Ei mennyt oikein loisteliaasti myöskään tämä tappotouhu suomalaisilta.”
Meni oikein kivasti!
Vain sinä äärioikeistolaisena edellytät suhdetta 1:10 kun mielestäsi vastus oli niin heikko!
Neuvostoliitto menetti talvi- ja jatkosodassa kaatuneina 380 000 ja haavoittuneina 655 000 sotilasta. Mukana ovat myös tappiot taisteluista saksalaisia vastaan Pohjois-Suomessa.
Lähde: Sodan särkemä arki, (WSOY) Ville Kivimäki ja Anssi Männistö. He käyttävät ilmeisesti Krivosheevin talvisotalukemaa (126 000 kuollutta, n 200 000 haavoittunutta) ja lisänneet siihen 2000-luvun arviota.
Siis jatkosodalle noin 250 000 kuollutta (niistä 25 000 sotavankeja) 455 000. Lisättynä ainakin 80 000 sotavankia (-25 000 kuollutta) neuvostotappiot suomalaisia ja saksalaisia vastaan n. 860 000.
Suomalaisten kokonaistappiot jatkosodassa kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina lähes 200 000. Saksalaisia kaatui, haavoittui tai katosi arviolta (1941-44) 60 000.
Näyttäisi kokonaistappiosuhde ollut sotivien osapuolten välillä 1:3 tai 1:3.5.
Tämäntyyppisissä+laskelmissa+on+kaksoislaskemisen+vaara+joka+liittyy+haavoittuneisiin+jotka+menehtyivät.+Esim+jatkosodassa+ei+suinkaan+kaatunut+64+000+ja+haavoittunut+157+000+kuten+usein+esitetään.+Haavoittuneita+on+voinut+olla+157+000+(tosin+muutama+tuhat+voi+liittyä+Lapin+sotaan).+Kaatuneita+tietokannan+mukaan+on+ollut+37+645,+haavoittuneina+kuolleita+12+864,+kadonneina+menehtyneitä+3+484.+Palautettuja+sotavankeja+noin+2+000.+Haavoittuneita+noin+157+000.
Suomalaisilla huonompi menestys kuin saksalaisilla?
Tai sama. Tai jopa huonompi. Esim 7.-29.lokakuuta 1944, Petsamo-Kirkkenes offensiivin tappiot:
saksalaiset............... 8 263
puna-armeija........ 21 223
Lähde: David Glantz. Tappiosuhde 1:2.5.
Krivosheev+näyttää+Karjalan+Rintamalle+(toimi+Laatokan+ja+Jäämeren+välisellä+alueella)+tappioiksi+koko+vuodelle+1942:+123+709.+Vuodelle+1944+Karjalan+Rintaman+tappioiksi+esitetty+159+645+miestä.+Samana+vuonna+Saksan+AOK+20+tappiot+Karjalan+Rintamalla+olivat+raporttien+mukaan+29+283+mutta+Luftwaffen+ja+Kriegsmarinen+tappiot+puuttuvat.+Toisaalta+niissä+on+parituhatta+taisteluissa+suomalaisia+vastaan.+Suomalaisten+tappiot+Karjalan+Rintamaa+vastaan+lienevät+olleet+n.+25+000.
Ilmeisesti stallari on kääntänyt kelkkaansa ja saanut hurmahenkisen isänmaallisuuden puuskan!?
Nyt tappiosuhde 1:3 Suomen eduksi ei hänelle riitä vaan hän vaatii vielä parempaa tapposuhdetta! Kas, onhan vastassa ”VAIN” rupuli puna-armeija ja sen suunnaton kalustoylivoima! Patempaan olisi suomalaisten PITÄNYT PYSTYÄ!
Ei tämä KELPAA STALLARILLE!
1:3 tappiosuhde on aika heikko varsinkin vuodelle 1944 jolloin hyökkääjä oli NL. Asian tekee ikävämmäksi se että korvaamattomissa tappioissa (kaatuneet, kadonneet, sotavangiksi jääneet) tappiosuhde oli vain 1:2.
Esim Kannaksella 9.-20.6. 44 hyökkääjän sotilasta kaatui tai katosi n. 6 000 ja suomalaisilla vastaava lukema oli n. 4 200. Hyökkääjiä oli ainakin 180 000 ja puolustajia vain 75 000. Suomalaisten suhteelliset tappiot selvästi suuremmat kuin hyökkääjän. Ei ihme että tässä vaiheessa romahdus näytti olevan lähellä. Tilanteen vakautti vain se että Stalin ei antanut Govorovilla uutta verestä hyökkäyskärkeä (2 armeijakunta) ja että Suomi tyhjensi Itä-Karjalan.
Kesä 1944 oli ankea Suomen armeijalle.
Ohto+Mannisen+mukaan+puna-armeijan+sotilaita+kaatui+tai+katosi+noin+20+000+Kannaksella+kesä-heinäkuussa+1944+ja+suomalaisia+n.+10+000+(niistä+lähes+2+000+jäi+sotavangiksi).
”+Mannisen+mukaan+Suomen+sodanjohto+arvioi+neuvostotappiot+todellisia+ainakin+50%+suuremmaksi.”
Suomalaiset+eivät+kirjanneet+tappioihin+sairastuneita+kuten+puna-armeija+teki.+Näiden+lääkinnällisten+tapausten+osuus+oli+hyvin+korkea+tietenkin+ei-taistelullisissa+joukoissa.
”+Talvisodassa+sairastuneiden+ja+paleltuneiden+osuus+tappioista+oli+15%+jopa+30%+(pohjoisessa).”
Saksa oli sodan alussa ylivoimainen myös länsiliittoutuneita vastaan, esim. Ranskan valtauksessa tappioiden suhde oli Saksan ja Italian hyväksi 1 : 13,5
Vaan siitä huolimatta Saksa ja sen liittolaiset hävisivät.
Mitä pitemmälle sota eteni, sitä kauemmaksi todellisuudesta karkasi Päämajan ja tiedustelun arviot vihollistappioista. Sama ilmiö havaittiin ilmavoimissa. Huippua edustaa ilmatorjunnan väitteet vuonna 1944.
Arkistojen avautuminen Venäjällä 1990-luvulla asetti sodan ajan suomalaisten väitteet kyseenalaiseksi. Mitään 1:6 saatikka 1:10 maa sodan tappiosuhdetta ei taisteluissa syntynyt ja ilmasodassa 2 800 koneen sijasta ilmavoimat ja It ampui alas vihollisen koneita vähemmän kuin kolmasosan väitetystä. Liioittelu huipentui kesällä 1944. Se näkyi myös tunnettujen lentäjien kovilla kokemuksilla (Nissinen, Saarinen, Tervo, Peltola, Sarjamo, Berg, Pallasvuo, Wind (melkein kuoli), 5 hävittäjälentäjää kesällä 1944 sotavankeuteen...)
Päinvastoin kuin luultiin arkistojen avautuminen oli ikävä yllätys sotasankarien fanittajille.
Kuukausi kuukaudelta suomalaisten ahdinko kasvoi kun vastustajan taso nousi. Rauha oli pakko tehdä ja tykinkantaman päähän eduskuntatalolta tuki NL:n sotilastukikohta.
” Mitä pitemmälle sota eteni, sitä kauemmaksi todellisuudesta karkasi Päämajan ja tiedustelun arviot vihollistappioista. Sama ilmiö havaittiin ilmavoimissa. Huippua edustaa ilmatorjunnan väitteet vuonna 1944.”
Miksi se on sinusta tärkeää? Sodan kaikki osapuolet harrastivat samaa! Huippu oli tietenkin neuvostolentäjät, joiden voittoilmoituksista piti paikkansa vain 1:16!
”Arkistojen avautuminen Venäjällä 1990-luvulla asetti sodan ajan suomalaisten väitteet kyseenalaiseksi. Mitään 1:6 saatikka 1:10 maa sodan tappiosuhdetta ei taisteluissa syntynyt ja ilmasodassa 2 800 koneen sijasta ilmavoimat ja It ampui alas vihollisen koneita vähemmän kuin kolmasosan väitetystä.”
No, mutta sehän oli huikean hyvä luku verrattuna vastapuolen 1:16 todellisuuteen, eikö vain?
Liioittelu huipentui kesällä 1944. Se näkyi myös tunnettujen lentäjien kovilla kokemuksilla (Nissinen, Saarinen, Tervo, Peltola, Sarjamo, Berg, Pallasvuo, Wind (melkein kuoli), 5 hävittäjälentäjää kesällä 1944 sotavankeuteen...)
”Päinvastoin kuin luultiin arkistojen avautuminen oli ikävä yllätys sotasankarien fanittajille. ”
Miksi olisi kun kaikilla osapuolilla oli sama edessä!?
”Kuukausi kuukaudelta suomalaisten ahdinko kasvoi kun vastustajan taso nousi. ”
Todellisuudessa heinäkuussa vastustajan määrä ja taso laski! Neukku tyytyi tappioonsa!
”Rauha oli pakko tehdä ja tykinkantaman päähän eduskuntatalolta tuki NL:n sotilastukikohta.”
Mutta se ei haitannut kun neukku oli tungettu reservaattiinsa!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
"+Huippu+oli+tietenkin+neuvostolentäjät,+joiden+voittoilmoituksista+piti+paikkansa+vain+1:16!"
” " Huippu oli tietenkin neuvostolentäjät, joiden voittoilmoituksista piti paikkansa vain 1:16!"
Millähän perusteella?”
Suomalainen ilmailualueen asiantuntija ja historioitsija Hannu Salminen, joka oli tutkinut useita Suomen sodanajan ilmavoimien historiaa tutki venäläisten ilmavoittoväitteitä ja vertasi niitä toteutuneihin öuluohin ja tuöo tuphon tulokseen!
No sitten pitäisi löytyä myös näitä tutkimuksia nähtäväksi, eli mihin viittaat tarkasti ottaen?
Neuvostoilmavoimien+pudotusväitteet+antavat+hyvän+vinkin+heidän+omista+tappioista.+Eversti+Sverdlov+kuvasi+asian+eräässä+konferenssissa+v+1994:+"vihollinen+menetti+aina+30%+enemmän+kuin+sinä".+Siis+jos+VVS+väitti+vihollisen+menettäneen+390+se+itse+oli+menettänyt+300+konetta.+Naurattaako?+Jos+naurattaa+niin+vieläkö+naurat+kuin+suomalaiset+ja+saksalaiset+väittivät+ampuneensa+alas+n.+1100+konetta?+😄😂
Niin olen itse myös lukenut tuon saman moneen kertaan eri lähteistä, mutta se ei vastaa kysymykseen.
Hannu Valtosen kirjoihin. Voit aloittaa vaikka etsimällä kyseisen herran suurten kirjamyyntiyhtiöiden sivuilta (Booky, Adlibris) ja etsiä niistä. Löytyy ainakin 10 eri kirjaa.
Näppäilyvirhe.... po Hannu Valtonen
Valtonen nojaa paljon siihen tutkimukseen mitä Carl Fredrik Geust on suorittanut jo yli 30 vuotta.
Väittääkö Valtonen tosiaankin näin, vai sanooko,että, että sodan loppuvaihessa Neuvostolentäjät liioittelivat ilmavottoväitteittään 1 : 16 samoin kuin, että saksalaislentäjät sodan loppuvaiheissa liioittelivat ilmavoittoväitteitään suhtessa 1 : 10?
Laitapa lähde tälle asialle, kun muka tiedät.
Se+että+neuvostoilmavoimat+esittivät+suurempia+harhaisia+ilmavoittoväitteitä+kuin+muut+ei+sulje+pois+sitä+tosiasiaa+että+saksalaiset+ja+suomalaiset+väittivät+myös+ampuneensa+alas+neuvostokoneita+paljon+enemmän+kuin+oikeasti+tekivät.
”No sitten pitäisi löytyä myös näitä tutkimuksia nähtäväksi, eli mihin viittaat tarkasti ottaen? ”
Kirjojen tietoihin ja Hannu Valtosen kirjat löydät helposti. Sopii tarkistaa lähdetiedoista.
” Laitapa lähde tälle asialle, kun muka tiedät.”
Kerroin jo, että tieto on mainitti jossakin Hannu Valtosen kirjoista. Etsimisen saat tehdä ihan itse!
”Se+että+neuvostoilmavoimat+esittivät+suurempia+harhaisia+ilmavoittoväitteitä+kuin+muut+ei+sulje+pois+sitä+tosiasiaa+että+saksalaiset+ja+suomalaiset+väittivät+myös+ampuneensa+alas+neuvostokoneita+paljon+enemmän+kuin+oikeasti+tekivät.”
Useimmat sotahistoriassa kiinnostuneet ovat varmasti pettyneitä kun jatkosodassa yhtä suomalaistappiota kohden ei neuvostotappiot olleet 6, vaan vain 2-3. Koko myyttinen suomalainen sotasankaritarina romahtaa kasaan. "Ryssiä ei siis ammuttukaan läjään". TK-miehet ovat vedättäneet ainakin kolme sukupolvea.
” Useimmat sotahistoriassa kiinnostuneet ovat varmasti pettyneitä kun jatkosodassa yhtä suomalaistappiota kohden ei neuvostotappiot olleet 6, vaan vain 2-3. Koko myyttinen suomalainen sotasankaritarina romahtaa kasaan. "Ryssiä ei siis ammuttukaan läjään". TK-miehet ovat vedättäneet ainakin kolme sukupolvea.”
Miksi muka? Kaikkihan ovat aina tienneet, että ilmavoittoluvuissa on aina ilmaa! Esim USA:n päiväpommituslaivueissa lensi nelimoottorisia B-17 Lentävä linnoitus-pommikoneita useiden kymmenien koneiden laivueissa.
Yhden sotalennon jälkeen koneiden kk-ampujat esittivät väittämän 52:sta alasammutusta saksalaishävittäjästä. Sodan jälkeen todettiin, että todellinen luku oli kakasi konetta!
"Useimmat sotahistoriassa kiinnostuneet ovat varmasti pettyneitä kun jatkosodassa yhtä suomalaistappiota kohden ei neuvostotappiot olleet..."
Tarkkispoika on aina yhtä looginen? Hän jaksaa loputtomiin kauhistella ja volista suomalaisten liioitellusta ilmavoitoista, mutta kieli ei kertkaikkiaan taivu samaan kun puhutaan neukkulentäjien 1:16 liioittelusta!
Minä kyllä myönnän tapahtuneen molemmilla puolilla!
Hyvän kuvan ilmavoittojen tarkkuudesta Suomen rintamalta antaa Tiiksjärven ilmataistelu, joka on siitä harvinainen, että kerrankin siitä tiedetään kaikki faktat molemmilta puolilta:
Hyvä esimerkki ilmataistelun havaintojen sekavuudesta on 6.4.1942 Tiiksjärvellä käyty ilmataistelu. Siinä Neuvostoliitto lähetti saattohävittäjillä varustetun pommikoneryhmän pommittamaan Suomen asemia ja niitä torjumaan nousi joukko suomalaisia hävittäjiä. Tästä yksittäisestä taistelusta löytyy tiedot molemmilta osapuolilta, mikä lienee harvinaista.
Seuraavassa taistelu pähkinänkuoressa:
Vahvuudet
Neuvostoliiton lento-osasto (todellinen):
7 kpl SB, 7 kpl PE-2 10 kpl Hurricane ja 2 kpl Lagg-3 hävittäjiä
Suomalaisten käsitys eli havainto:
7 kpl DB-3, 7 kpl PE-2 18 kpl Hurricane ja Lagg-3 hävittäjiä
Suomalainen lento-osasto (todellinen)
8 kpl Brewster-hävittäjiä
Venäläisten käsitys eli havainto
9 kpl Brewstereitä
Ilmataistelun tappiot:
Neuvostoliiton lento-osasto (todellinen):
1 kpl SB, 6 kpl Hurricane
Suomalaisten väittämät ilmavoitot:
2 kpl DB-3 ja 12 kpl Hurricane
Suomen lento-osasto (todellinen):
- (ei tappioita)
Venäläisten väittämät ilmavoitot:
7 kpl Brewsteria ilmassa, 4 kpl Bresteria maassa
Hyökänneestä joukosta luutnantti V.I.Salomatin ilmoitti tuhonneensa 5 kpl Brewstereita ja hän sai 22.2.1943 Neuvostoliiton Sankarin arvon.
Tiedot: Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/1997
"joka on siitä harvinainen, että kerrankin siitä tiedetään kaikki faktat molemmilta puolilta"
Voi, voi. Jos tietäisit miten paljon Geust on selvittänyt viime vuosikymmenet näitä ilmataisteluja. Monet suomalaisten ilmavoittoväitteet on kyseenalaistettu. Jos Karhila ampui alas 5 Il-2 konetta illalla 2.heinäkuuta niin silloin muut ampuivat alas vain 2 varmasti 1 teki pakkolaskun muttei tuhoutunut vaikka väitteitä oli jopa 12. Lisäksi ilmatorjunnan yli kymmenestä väitteestä vain yksi oli pudotus. Se oli lopulta tapahtuma joka alleviivasi miten väitteitä oli usein 3 kertaa enemmän kuin pudotuksia. Ja sinä iltana myöskään ylik Nuorala ei ampunut alas La-5 konetta vaikka tätä väitti.
Ei ole näinä vuosina oleellisesti tilanne muuttunut mitä tulee Leningradin Rintaman lentokonetappioihin kesäkuussa 1944. Se menetti 160 konetta sotalennoilla joista 89 kirjattu menetetyiksi ilmataisteluissa, 35 ilmatorjunnan pudottamina ja 36 kirjattu "ei palannut lennolta". Yhdessä Itämeren Laivoston tappioiden kanssa Valtonen arvioi että kokonaistappiot kesäkuussa korkeintaan190 Suomen suunnalla.
Suomalaisten väitteet löytyy näistä:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lentolaivue_24:n_ilmavoitoista_ja_sotatoimitappioista
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lentolaivue_34:n_ilmavoitoista_ja_sotatoimitappioista
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lentolaivue_26:n_ilmavoitoista_ja_sotatoimitappioista
Osasto Kuhlmey: 92 pudotusväitettä kesäkuulta Suomessa
Ilmatorjunta: ainakin 200 pudotusväitettä Kannaksen suunnalta
Krivosheevin tilastojen mukaan Kannaksella, Viipurinlahdella, Suomenlahden pohjoisosassa ja Laatokan Karjalassa kokonaistappiot 9.6-11.8.44 yhteensä 311 konetta sotalennoilla. Pelkästään ilmatorjunta väitti ampuneensa alas yli 500 ja suomalaiset ja saksalaiset lentäjät lähes 600.
Siinä vähän miettimisen aihetta. Varsinkin kun yleensä sotalennoilla tappioista on noin 1/10 muusta kuin vihollisen syystä tuhoutuneita.
Tuskin+11+kertaisesti.+NL+väitti+tuhonneensa+55+000+Natsi-Saksan+ja+sen+liittolaisen+konetta.+Todellinen+lukema+oli+13+000.+Ei+siis+niinkään+raju+liioittelu.
Ilmailualan julkaisussa taannoin oli artikkeli La-5 koneesta Suomen rintamalla. Sen mukaan kesällä 1944 NL menetti Suomen suunnalla sotalennoilla kaikkiaan 34 La-5 konetta. Saksalaisilla oli niistä useita väitteitä ja suomalaisilla reilusti yli 120.
La-5 oli lentäjille muodostunut jo niin tutuksi että merkkikohtainen sekoilu ei selitä noin hurjaa ristiriitaa pudotusväitteiden ja todellisuuden välillä.
Lähde: Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 2/2014: Lavotshkin La-5 Suomen rintamalla, Jukka Raunio
Tuo tieto ei täysin pidä paikkaansa. Raunion kirjoituksessa muistaakseni mainittiin ajankohdan olleen 9.6. - 17.7.1944 ja liittyvän Karjalan Kannaksen. Menetettyjä koneita La-5 kaikkiaan 34. Sisältää tietenkin myös mahdolliset it:n vuoksi menetetyt tai onnettomuudet, sekä Osasto Kuhlmeytä vastaan menetetyt.
Lentolaivueella 26: 4 väitettä
Lentolaivue 24:llä 63 väitettä
Lentolaivue 34:llä: 26 väitettä
Yhteensä suomalaisilla 93 väitettä Kannaksella 9.6-17.7.44. Mikäli suomalaislentäjät olisivat ampuneet alas 30 (4 muiden pudottamina) niin ollaan hyvin lähellä yleistä kuvaa jossa 1/3 tai vähemmän suomalaislentäjien väitteistä piti paikkaansa.
” hyvin lähellä yleistä kuvaa jossa 1/3 tai vähemmän suomalaislentäjien väitteistä piti paikkaansa.”
Mutta kannattaa kuitenkin hurrata NL:n johtavan ässän, Ivan Kozdehubin rekordille 64 pudotusta, joista todellisia oli vain 4 kpl!
Osasto+Kuhlmeyllä+oli+12+väitettä+La-5-koneista+ja+ilmatorjunnalla+9.6-30.6+11+väitettä
Tuolta jaksolta jolloin La-5 laivueet menettivät sotalennoilla 34 konetta oli näistä La-5 väitteitä: Juutilaisella 6, Nuoralalla ja Luukkasella 4,Puhakalla ja Durchmanilla 3, Myllylällä ja Tuomisella 2. Loput saman 34.laivueen väitteet yksi/lentäjä väite.
24.laivueen väitteet ovat pöyristyttävää luettavaa. Puro väitti ampuneensa alas peräti 11 La-5 konetta, Windillä 7, Halosella 5, Helavalla 4 väitettä . Useilla muilla 2-3. Kuhlmey-osastolla 12 väitettä La-5 koneista.
Ja nämä vain ajalta 9.6-17.7.44. Jos Mannerheimristin raja oli 30 ilmavoittoa niin kuinkahan moni lentäjistä olisi menettänyt tittelin ja sen mukana tulleet rahat? 🤔
” Ja nämä vain ajalta 9.6-17.7.44. Jos Mannerheimristin raja oli 30 ilmavoittoa niin kuinkahan moni lentäjistä olisi menettänyt tittelin ja sen mukana tulleet rahat? ”
Mitään tiettyä lukumäärärajaa ei ollut, joten väitteesi on perusteeton!
Jatkosodan aikana Karhila lensi 304 sotalentoa ja ampui alas 32 1/4 viholliskonetta, ollen reserviläislentäjien pudotustilaston kärjessä, mutta hän ei ristiä saanut.
Sodan loputtua virallinen voittojen määrä oli 32 1/4. Nykytutkimus (Carl-Fredrik Geustin suorittamat Puna-armeijan ilmavoimien ja Itämeren laivaston ilmavoimien arkistotutkimukset) on vahvistanut Karhilan useita epävarmoiksi jääneitä pudotuksia ilmavoitoiksi, jolloin todennäköinen pudotusluku on 43 1/4. Nikunen; Karhila 2007 s. 284–285.
Ilmatorjunta oli jo talvisodassa suurempi liioittelija pudotuksissa kuin ilmavoimat. Geustin melko tuoreen tutkimuksen mukaan lentäjät ampuivat talvisodassa alas 131 viholliskonetta. Ilmatorjunta 119. Sen sijaan it väitti ampuneensa alas lähes kolminkertainen määrän mutta lentäjien väitteistä 2/3 piti paikkaansa.
Sama+talvisodassa+todellakin+suomslaislentäjät+väittivät+ampuneensa+alas+196+(toisissa+kirjoissa+218+konetta)+ja+131+on+vahvistettu+C.+F.+Geustin+tutkimuksissa.+Ilmatorjunnalla+oli+yli+300+pudotusväitettä+mutta+todellisia+pudotuksia+119.+Jatkosodassa+sitten+Hannu+Valtosen+mukaan+vain+1/3+lentäjien+väitteistä+piti+paikkaansa,+keskimäärin.+Suurimmat+erot+ilmenivät+kiivaissa+suurissa+ilmataisteluissa+kesällä+1944.+Ilmatorjunnalla+harhaisten+väitteiden+osuus+myös+tuplaantui+jatkosodassa+jolloin+vain+15-20%+väitteistä+rintalla+piti+paikkaansa.+Esim+2.heinäkuuta+1944+it+väitti+pudottaneensa+16+konetta.+Kuitenkin+Geustin+tutkimus+pystyi+osoittamaan+vain+yhden+Il-2+koneen+pudonneen+ilmatorjuntatulituksessa+illalla.
Ajalta 9.-30.6.44 oli kolmelta Kannaksella olleelta suomalaiselta hävittäjälentolaivueelta (24,26,34) kaikkiaan 312 ilmavoittoväitettä ja Osasto Kuhlmeytä 92 eli yhteensä 404 pudotusväitettä. Lisäksi Kannaksen ilmatorjunnalla tiettävästi 270-272. Yht n. 675. Kuitenkin suomalaistutkijoiden mukaan NL oli tuolla jaksolla menettänyt Kannaksella ja Viipurinlahdella korkeintaan 190 konetta sotalennoilla.