On tutkittu tieteellisesti, että suvuissa joissa on elävässä uskossa olevia on paljon enemmän lukeneita, lahjakkaita monella tavalla ja menestyneitä ja oppineita ihmisiä.
Pitkällä tähtäimellä tuo on ihan loogista Raamatun valossa.
Kun ihminen saa synnit anteeksi alkaa luonnekin 'jalostua', sisin muuttuu. Tulee halu opiskella ja kehittää itseä. Jumala siunaa kaiken tämän. Uskovien rukoukset kantaa pitkälle. Sehän on luonnollista, että rukoillaan omaisten puolesta, ja Jumala vastaa rukouksiin ja siunaa. Tämä ei tarkoita sitä, että siivellä pelastuu. Tarkoittaa kuitenkin sitä, että on esirukouksien alla. Jokaisen on itse tehtävä henkilökohtainen ratkaisu Jeesuksen puoleen.
On myös tutkittu sukuja missä on vaikka minkälaista vitsausta ja vaivaa, kehitysvammaisuutta ym. ei ole uskovia. Kuitenkin tämäkin kierre katkeaa kun joku tulee uskoon. Yleensä sen jälkeen tulee muitakin, ei aina koska jokainen on itse vastuussa itsestään, mutta lehti kääntyy sivulla.
Tämä ei tarkoita menestys-teologiaa, ei. Sitä en hyväksy.
Pitkällä tähtäimellä tuo on ihan loogista Raamatun valossa.
Kun ihminen saa synnit anteeksi alkaa luonnekin 'jalostua', sisin muuttuu. Tulee halu opiskella ja kehittää itseä. Jumala siunaa kaiken tämän. Uskovien rukoukset kantaa pitkälle. Sehän on luonnollista, että rukoillaan omaisten puolesta, ja Jumala vastaa rukouksiin ja siunaa. Tämä ei tarkoita sitä, että siivellä pelastuu. Tarkoittaa kuitenkin sitä, että on esirukouksien alla. Jokaisen on itse tehtävä henkilökohtainen ratkaisu Jeesuksen puoleen.
On myös tutkittu sukuja missä on vaikka minkälaista vitsausta ja vaivaa, kehitysvammaisuutta ym. ei ole uskovia. Kuitenkin tämäkin kierre katkeaa kun joku tulee uskoon. Yleensä sen jälkeen tulee muitakin, ei aina koska jokainen on itse vastuussa itsestään, mutta lehti kääntyy sivulla.
Tämä ei tarkoita menestys-teologiaa, ei. Sitä en hyväksy.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kun olet voinut tulla uskoon. minä en vaan tullut vaikka kuinka pyysin että voisin tulla:( yritin ja rukoilin ja itkin:( en vaan koskaan päässyt sisälle Jumalan valtakuntaan. mutta se on tarkoitettukin vain niille jotka on siihen valittu:( Itken ja suren syvästi että en ole se jonka JUmala olisi valinnut:( Onnea sinulle joka olet valittu ja kallis..voi kun voisin olla sinä:(
Onkohan sinullekin käynyt niin, että olet kompastunut uskisten mahdottomiin vaatimuksiin ja monien uskovaisten esittämään perin ankaraan ja ankeaan jumalakuvaan? Ainakin joissakin poppoissa se uskovan kaapu on tehty niin kireäksi, ettei siihen kukaan tahdo mahtua.
Itse rämmin uskonnollisuuden hetteikössä parikymmentä vuotta ja kannoin huonoa omaatuntoa kaikista mahdollisista asioista, sekä tekemisistä että tekemättä jättämisisistä. Onneksi lopulta oivalsin, että minulle syötetty kuva Jumalasta oli aivan väärä ja 190 niistä noin 200:sta käskystä tai käskyjen tulkinnasta oli ihmisten keksimiä.
Raamatussa on yksi lupaus toistettu 3 kertaa, kerran Vanhassa ja 2 kertaa Uudessa testamentissa: "Ja on tapahtuva, että jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu". Jeesuksen omat sanat ovat "sitä joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos".
Jos sinusta tuntuu ettet mahdu siihen uskovaisen muottiin, olet ehkä valinnut väärän seurakunnan. Minulle on käynyt niin, etten oikein mahdu minkään seurakunnan kaavaan, mutta uskoani en ole menettänyt, pikemminkin päin vastoin.
Itse löysin rakastavan ja armollisen Jumalan hiljaisen rukouksen ja Raamatun tutkiskelun kautta. Oivalsin ettei Hän olekaan ankara tuomari vaan rakastava Isä, jolle jokainen ihminen on tärkeä. Samalla koko maailmankuvani ja ihmiskuvani mullistui. Yht'äkkiä koko maailma oli täynnä valoa, väriä, lämpöä, elämää, rakkautta... Ihmiset eivät enää olleet edeltäkäsin tuhoon tuomittuja läpeensä pahoja synnintekijöitä vaan perimmältään hyviä vaikkakin pahan houkutuksille alttiita. Tällainen maailmankuva ja ihmiskuva on mm. kveekareilla, joilta olen oppinut hyvin paljon ja jotka ovat kaikkein lähimpänä omaa näkemystäni. Myös ortodokseilla on tämän kaltainen näkemys ihmisistä ja perisynnistä. Kveekareilta opin myös 'hiljaisen hartauden', jossa ollaan Jumalan edessä hiljaa ja pyritään kuuntelemaan Hänen ääntään. Yksin harjoitan sitä joka päivä, mutta erityisen virkistävää on olla tunti hiljaa yhdessä toisten kanssa. Hartauden aikana joku voi sanoa muutaman sanan, jos kokee hengessään siihen kehotuksen, mutta pitkiä saarnoja ei pidetä.
elävä esimerkki kirjoittamastasi aiheesta
Varo ettei ne vie taas pakkohoitoon.
on nähdä ettei esimerkkini ole ainoa lajissaan :D
kirjoitti...
että kun katsotte itseänne ei teissä ole montaa jalosukuista eikä viisasta ,.sen mikä on maailman silmissä halveksittua sen Jumala (armahti) ettei mikään liha kerskaisi...
ei paavali tai pietari tai itse Jeesuskaan ollut maailman silmissä yhtään mitään eikä tekouskovaisten eikä omavanhurskaiden silmissä...
he kun luopuivat tavoittelemasta maailmallisia asioita...
siis rikkautta..(sivistystä) kunniaa.. mainetta...hienoja virkoja...komeaa elämää..
heille oli tärkeää ainoastaan ja vain minkä kokivat uskonsa mukaiseksi...
rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi...
kaiken he tekivät että edes yksi pelastuisi...
ahkeroivat omin käsin..mutta ei omaksi hyväkseen vaan pystyäkseen viemään evankeliumia eteenpäin ..
tämän maailman ihmiset ahkeroivat omaksi hyväkseen..(vatsa on heidän jumalansa)..
kunhan on komeat ..autot..talot...virka..toimi..koulutus..kesämökit..ulkonäköä..ystäviä..(hienoissa viroissa ja maallisesti hyvin menestyviä)...
tämäkö on siunausta...hävetkää..
ette ajatele muuta kuin omaa itseänne...siinä sivussa tuomitsette ne jotka vilpittömästi etsivät Jumalaa ja oikeaa HENKEÄ...
Vai niin!
Kerropa mistä noita mainitsemiasi "tieteellisiä" tutkimuksia löytyy? Millä "tieteellä" ne on tutkittu?
rukoilemaan viisautta ei älykkyyttä.
tuo luonne kyllä kuitenkaan jalostua.Sama vanha aatami se viettelee meitä elämämme loppuun asti vaikka kuinka yritämme luonnettamme jalostaa.
Vaikka luontoamme emme voikkaan muuttaa,sitä vanhaa "Aatua",niin se on halinnassa,tai ainakin pitäisi olla,ja se "tavallaan" on luonteen muuttumista,kun mieli on muuttunut,se mitä ajattelemme,ohjaa paljolti tekojamme,siispä kun mielemme on siinä mikä on Jumalan ja Kristuksen,mikä on kaunista ja hyvää,puhdasta ja rakentavaa,silloin on "ikäänkuin" luontomme olisi muuttunut,tai ainakin paremmissa käsissä!
Uskovainen on oksastettu vastoin luontoaan Jaloon Viinipuuhun. Ja siitä virtaa uutta "luontoa" uudestisyntyneeseen sydämeeen,ja saa aikaan parannusta,ja hyviä hedelmiä !