Tuntuu kuin käytävässä ADHD-keskustelussa ja sen lääkityksessä koulun ja viranomaisten rooli jäisi kaiken aikaa jollain lailla taka-alalle, vaikka juuri sieltä suunnalta muodostuu Suomessa niin kuin Amerikoissakin painetta lasten lääkitykseen nykyisillä kyseenalaisilla ADHD-lääkkeillä, ennen kaikkea metyylifenidaatilla.
Se lieneekin se viimeinen asia, jota ei vielä ole kunnolla nostettu esiin.
Koulun kankea rooli, liian isot luokkakoot ja opettajalähtöinen opetusmalli lienevätkin ne pahimmat pullonkaulat, joiden edessä lasten terveys jää toissijaiseksi. Edellä mainitut tekijät luovatkin paineet "lääkitä" lapset systeemiin sopivaksi vaikka terveysriskejä omaavan lääkkeen kustannuksella.
Kunhan vain opettajat kiittelevät lapsen edistymistä, se nykyisessä systeemissä paljon tärkeämpää kuin lasten mahdolliset kromosomivauriot, syöpäriskin nousu, sydänvauriot, aivojen verenkierron väheneminen noin 25-35 % ja sitä kautta aivojen surkastuminen!
Tärkeintä on siis järjestelmän eli systeemin hyvinvointi, opettajien hyvinvointi, ja kaukana perässä tuskin mainitsemisen arvoisena tulevat vasta lapsia kohtaavat terveysnäkökohdat.
Systeemi on rakennettu siis niin, että se suojaa vahvoja, mutta sortaa heikkoja!
Rahaakaan ei riitä kouluolojen korjaamiseen, sillä rahakin tärkeämpää kuin lasten terveys tässä yhteiskunnassa.
Lapset tulevat todellakin viimeisenä kaikista, ja kalleimman laskun maksavatkin silloin he
Se lieneekin se viimeinen asia, jota ei vielä ole kunnolla nostettu esiin.
Koulun kankea rooli, liian isot luokkakoot ja opettajalähtöinen opetusmalli lienevätkin ne pahimmat pullonkaulat, joiden edessä lasten terveys jää toissijaiseksi. Edellä mainitut tekijät luovatkin paineet "lääkitä" lapset systeemiin sopivaksi vaikka terveysriskejä omaavan lääkkeen kustannuksella.
Kunhan vain opettajat kiittelevät lapsen edistymistä, se nykyisessä systeemissä paljon tärkeämpää kuin lasten mahdolliset kromosomivauriot, syöpäriskin nousu, sydänvauriot, aivojen verenkierron väheneminen noin 25-35 % ja sitä kautta aivojen surkastuminen!
Tärkeintä on siis järjestelmän eli systeemin hyvinvointi, opettajien hyvinvointi, ja kaukana perässä tuskin mainitsemisen arvoisena tulevat vasta lapsia kohtaavat terveysnäkökohdat.
Systeemi on rakennettu siis niin, että se suojaa vahvoja, mutta sortaa heikkoja!
Rahaakaan ei riitä kouluolojen korjaamiseen, sillä rahakin tärkeämpää kuin lasten terveys tässä yhteiskunnassa.
Lapset tulevat todellakin viimeisenä kaikista, ja kalleimman laskun maksavatkin silloin he
Vastaukset 46
Vanhimmat
Koulujen psykiatriaa in English:
http://adhd-report.com/biopsychiatry/bio_37.html
kaukana Suomen koulujärjestelmästä ensialkuun katsottuna, mutta vain ensialkuun:
sillä kyllähän täälläkin opettajat kiittelevät lääkittyjä lapsia ja huomauttelevat, mikäli lääkettä ei jonain aamuna ole muistettu ottaakaan.
Turrutettu lapsi siis Suomessakin jäykälle systeemille parempi kuin ei-turruttamaton.
Lapsia ei enää hiljennetäkään kouluissa ruumiillisella väkivallalla, vaan pillerein, jolloin lopputulos on sama.
Villiä lasta koulu ei siedä:
Ei Vaahteramäen Eemeliä, ei Peppi Pitkätossua, ei Pikku Myytä...
Luovuus ja vapaus koulussa mieluummin lääkitään kuin kestetään!
When teachers become psychotherapists
By Dr. Samuel L. Blumenfeld
Most parents of public school children are unaware that teachers all across America are now practicing psychotherapy in the classroom without a license. Not only do they not have a license, but they haven't even had adequate training. In fact, many teachers don't even know that they are practicing psychotherapy. They think that what they are doing has something to do with education. For example, sex education, death education, drug education, decision making, transcendental meditation, sensitivity training, values clarification and other such programs are now considered a legitimate and important part of education. But they are not. They are forms of psychotherapy intended to affect the emotions, beliefs, values, and behavior of the students.
All of this is very well explained in a booklet of 49 pages, which I recently received from the Commonwealth Education Organization. The booklet, written by Dr. Ann Landell, clinical psychologist, is entitled, "Shifting Roles." It deals with the heavy-handed intrusion of psychotherapy into education, which has turned students, who supposedly go to school to acquire certain academic skills, into patients whose emotions and values become the school's major concerns.
Dr. Landell asks three basic questions, which she answers in the booklet: 1) How do the professions of psychology and education differ? 2) Do all children need therapy in the same way that all children need reading, writing, science and math? 3) Does the practice of classroom psychology always help children, or can it harm them?
There is no doubt that there is a big difference between education and psychology. When I went to school back in the 1930s and '40s, teachers taught academic subject matter exclusively. My teachers were not in the least interested in my feelings, or beliefs, or values. They only wanted to know if I was learning what they were teaching. I was a student, not a patient. As a result, those of us who attended school in those years came out of the system pretty well educated. We fought in World War II and won, and many of my colleagues went on to build the foundations of what is today our high-tech economy. Tom Brokaw has called us the best generation in American history, all because we knew how to read and write, defended the U.S. Constitution, and adhered to biblical moral principles.
Psychologists deal with mental and behavioral disorders. They deal with deviants from the norm, and therefore require highly specialized training. Teachers are supposedly trained to teach children academic skills and a body of significant knowledge. The children they teach are generally considered normal. But behavioral scientists have targeted normal children as those requiring radical change. All you have to do is read Prof. Benjamin Bloom's definition of education in his "Taxonomy of Educational Objectives" -- the bible of progressive curriculum developers published in 1956 -- to understand where this intrusive concept of psychology comes from.
Bloom wrote,
By educational objectives, we mean explicit formulations of the ways in which students are expected to be changed by the educative process. That is, the ways in which they will change in their thinking, their feelings, and their actions. ...
(Psychologist Gordon) Allport (1954) emphasizes the basic reorganization that must take place in the individual if really new values and character traits are to be formed.
The evidence points out convincingly to the fact that age is a factor operating against attempts to effect a complete or thorough-going reorganization of attitudes and values.
The evidence collected thus far suggests that a single hour of classroom activity under certain conditions may bring about a major reorganization in cognitive as well as affective behaviors.
The behavioral psychologists divided education into two domains: cognitive and effective. The cognitive domain supposedly dealt with academic instruction, while the affective domain was the cover under which psychotherapy was to be introduced into the classroom. Note that the aim of effecting a "complete or thorough-going reorganization of attitudes and values" implied that the attitudes and values of the normal child had to be changed. These were values, often religious, that the child had acquired at home from his parents.
Charlotte Iserbyt, author of "The Deliberate Dumbing Down of America," writes in her Preface,
I have always found it interesting that the controversial school programs are the only ones that have the word "education" attached to them! I don't recall -- until recently -- "math ed.," "reading ed.," "history ed.," or "science ed." A good rule of thumb ... is to question any subject that has the word "education" attached to it.
To prove her point, Iserbyt quotes from The School Counselor of May 1977, which dealt with the subject of death education:
An underlying, but seldom spoken, assumption of much of the death education movement is that Americans handle death and dying poorly and that we ought to be doing better at it. As in the case of many other problems, many Americans believe that education can initiate change. Change is evident, and death education will play as important a part in changing attitudes toward death as sex education played in changing attitudes toward sex information and wider acceptance of various sexual practices.
Which means that when they teach "sex education," they are really just teaching sex. When they teach "drug education," they are really teaching drugs. But even the so-called cognitive domain has been contaminated with psychotherapy through the use of bibliotherapy. Dr. Landell writes,
Bibliotherapy, as the word implies, is a method of doing therapy through books. ... (For example): Third graders studying slavery spend one day as master and one day as slave in the classroom. What did the children learn from this intense lesson? After "feeling the pain" of being a slave to classmates relishing their master role as only third graders can, one child said, "It's really important to be top dog!" Creating committed overlords was not the intent of the lesson, but it was the result. If you spent a day as slave and a day as overlord, which would you choose? And choose with gusto, because of the emotionally manipulative teaching method.
Emotional manipulation is used throughout the curriculum to produce politically correct young adults who may not know how to read, but will know how to respond correctly to an assortment of stimuli. If the young adult does not have the intellectual, psychological, philosophical, or theological maturity to deal with the stimuli thrown at him, he will respond emotionally, like any primitive, superstitious individual.
On the matter of decision making, Dr. Landell writes,
Decision making models used in sex education, drug and suicide prevention programs often lead children to list the pros and cons of these actions. Each pro listed whets the appetite for the action, stirs interest and creates motivation for the action. As one sixth grader said to her father, "Daddy, you better get me out of that DARE program. It makes drugs look interesting." ... Weighing the pros and cons of such behaviors changes them in students' minds from "weirdness out there" to "things I could do."
( http://ritalindeath.com/blumenfeld15.htm )
Amerikoissa näistä asioista nykyään keskustellaan...
Ei auta silloin sitten muuta kuin siteerata ja linkittää näitä amerikkalaisia palstoja, joista tässäkin jälleen kerran yksi:
http://www.sweetliberty.org/issues/bless/ritalin.htm
ja järkkyä todellisuutta lisää:
http://www.wildestcolts.com/safeEducation/cps.html
Näin siis heillä, miten meillä? Perässä tullaan surullisesti kovaa vauhtia, vai mitä.
Behave, or Else... Miesten asiaa miesten näkökulmasta:
http://www.mensnewsdaily.com/archive/u-v/usher/2004/usher120704.htm
tänne muuten... Vastaavaa sisältöä löytyy muualtakin, jos etsii.
Kärsivätkö ns. ADHD-oireita kehittelevät lapset usein perheissä läsnäolevan isän puutetta, onko tutkittu.
Lääkekö ratkaisu jokaiseen puutteeseen ja jokaiseen henkiseen ongelmaan? Mitä jos lapsilla onkin aivoissaan aivan oikeasti kaikesta hätä, mitä jos ymmärtävätkin kaiken ja reagoivat siihen mitä ymmärtävät, eli perheiden pirstaloitumisen jne.
Mitä jos lapset eivät ole tyhmiä lainkaan? Mitä jos muut ovatkin tyhmiä? Hyvin todennäköistä!
How to Make Boys Docile: Ritalin
http://blackinformant.com/index.php?p=215
Ritalinin käyttö on lisääntynyt USA:ssa 500 prosenttia viime vuosikymmenellä, enimmäkseen pojilla, ja Pennsylvanian yliopiston psykiatrian professorin Paul Wolpen mukaan on olemassa koulupiirejä, joissa 20:stä 25 prosenttiin pojista on lääkityksessä: 'Ritalin on vastaus keinotekoiseen sosiaaliseen kontekstiin, jonka olemme luoneet lapsillemme.'
The use of Ritalin in the U.S. has increased 500 percent in the last decade, most of it by boys, and according to Paul Wolpe, psychiatry professor at the University of Pennsylvania, there are school districts in which 20 percent to 25 percent of the boys are on the drug: 'Ritalin is a response to an artificial social context that we've created for our children.'
http://www.plastic.com/article.html?sid=03/05/25/03181082
- Mielenkiintoista olisikin tietää, mikä lääkittyjen lasten suhde on Suomessa, eli kuinka paljon poikia on kouluissa lääkityksessä suhteessa tyttöihin...
Mielen vapaus ja jotkut surulliset kuolemantapaukset yms:
http://www.mindfreedom.org/mindfreedom/44_e.shtml
http://www.psycport.com/news/2000/10/02/medic/9232-0001-pat_nytimes.html
(Suomessa kenties ilahtuneita ja painokkaita toivomuksia, jotka pohjimmiltaan samaa maata.)
millä hyvänsä:
http://www.icpa4kids.org/research/articles/childhood/ADD_ritalin.htm
Mental Hygiene in the 21 st Century
(Rotuhygieniaa 21. vuosisadalla, noin 70 vuoden kuluttua natsien lopullisesta ratkaisusta; kohdistuneena nyt muun muassa lapsiin?)
( http://www.infowars.com/print/ps/psch_schools.htm )
Infowars.com
John Breeding, PhD
It was only about 70 years ago that the Nazis' final solution began with the extermination of an estimated 100,000 “mentally handicapped” Germans considered unfit for living. Many today are unaware that the Nazis looked to the early 20 th Century example of the United States eugenics movement for inspiration. As the American Eugenics Records Office (ERO) proudly reported at the time, “the text of the German statute reads almost like the American model sterilization Law.” Upon receiving an honorary degree in 1936 from the University of Heidelberg for his devotion to racial biology, ERO superintendent Harry Laughlin gave thanks to the university for validating “the common understanding of German and American scientists of the nature of eugenics.” Largely because of the shameful excesses of the Holocaust, the American eugenics experiment was gradually discontinued.
We all now decry the notion of eliminating life judged “unfit”, and with less unanimity, we reject sterilization to prevent birth from unfit parents such as the mentally retarded or “mentally ill.” A modern analogue remains, however, in the form of our mental health system, as illustrated in how we deal with our school-age children today.
In 1970, alarmed by the fact that almost 200,000 American children were taking stimulant drugs, the U.S. Congress convened a special hearing on the issue. Despite the fact that these hearings resulted in the stimulant drugs being classified as Schedule 2 controlled substances by the Drug Enforcement Administration because of their high addictive potential and risk of abuse, rates of administration to our children soared during the last 30 years. Today, an estimated 6 million children are being prescribed stimulants and millions more are taking other psychotropic drugs such as the antidepressants Zoloft and Paxil and the antipsychotics Thorazine and Zyprexa. Jessica Vascallero reports in the July 2 nd Boston Globe that “About 11 million schoolchildren and adolescents took prescription drugs for mental health in 2002, and the number is rising. That would be close to 20 percent of our nation's school-age children, which is about a 5,000 percent increase since 1970.
Many think the drugs represent a benevolent medical response to our hordes of mentally ill children. Others like myself consider the practice a shameful disgrace, a form of institutionalized child abuse. Regardless of one's opinion, here are two significant facts:
1. No children's behavioral problem routinely seen by a psychiatrist or other physician has been scientifically demonstrated to be of biological or genetic causation. There is no objective test, no confirmatory physical or chemical abnormality—for Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), Oppositional Defiant Disorder (ODD), Depression, Bipolar Disorder, Schizophrenia, or any of the other childhood diagnoses popular among psychiatrists. These diagnoses are wholly subjective, based on judgments of what is and isn't normal behavior.
2. psychiatric drugs are dangerous: they are toxic and potentially lethal. Consider these facts. There were 186 Ritalin-related heart deaths reported to the Food and Drug Administration (FDA) during the 1990s. Because the system of reporting is voluntary, experts believe that this figure represents only 1-10 percent of the actual number of deaths. In other words, from this one drug alone, during a ten-year period, there were 1,800 to 18,000 deaths. In addition, because of evidence indicating their potential for inducing suicidal thinking and behavior in children, the United Kingdom has banned, for children, the use of all but one of the antidepressants known as Selective Serotonin Reuptake Inhibitors (SSRI's such as Paxil, Zoloft, Celexa, Effexor and Remeron). The FDA is investigating the matter, but thus far has issued only a warning.
That over 10 million of our nation's children are on these drugs is intensely disturbing. That parents are being cajoled, threatened and forced to drug their children is no less troubling. People in the schools and in our Child Protective Service (CPS) agencies have become such true believers in the value of drugging our children that they are using coercion on parents. This helps explain why it was necessary for the 2003 Texas legislature to pass House Bills 1406 and 320 prohibiting schools and CPS employees, respectively, from pressuring parents to drug their children. Many other states have enacted similar legislation.
Last year, the U.S. House of Representatives passed the Child Medication Safety Act by a vote of 425-1. This Act would make it unlawful for a school to force children to take psychotropic drugs as a condition of attending school. The bill has been held up in the Senate Health, Education, Labor & Pensions Committee all year. The chair of the committee is Judd Gregg, and according to the Boston Globe article mentioned above, it is Senator Edward Kennedy who is responsible for committee's failure to act.
As a graduate from a school psychology training program at the University of Texas , I am absolutely appalled that the National Association of School Psychologists is trying to kill the bill. The Association's lobbyist, Libby Nealis, says “it would deter schools from discussing crucial mental health information with parents” This is nonsense. All the law says is that drugs cannot be required as a condition of attending school.
Incredibly enough, promoters of psychiatry and the pharmaceutical industry are not satisfied with drugging 15-20 percent of our nation's children. As Jeanne Lenzer reports in the June 19 th issue of the British Medical Journal , President Bush's New Freedom Commission (NFC) plans to unveil this month an initiative to screen for possible “mental illness” all 52 million children and 6 million adults in our nation's public schools. Not only that, but the screening is linked to a policy which has been used in Texas and other states to require certain recommended drugs for treatment! For those who still believe] that the schools are about academic education, it is time to wake up to the overwhelming presence of psychiatry in the schools and resolve to do something about it. The NFC's understanding of freedom is clearly not freedom to be or think or do, but freedom to be “treated” with psychotropic drugs as the educational/psychiatric forces deem necessary.
John Breeding, Ph.D., is a psychologist with a private counseling practice in Austin, Texas. He is director of Wildest Colts Resources, a non-profit organization whose purpose is to assist adults in becoming more effective in their work with young people, offering non-drug alternatives to helping young people who are having a hard time. He is also director of Texans For Safe Education, a citizens group dedicated to challenging the ever-increasing role of psychiatry, especially psychiatric drugs, in the schools. A passionate advocate for children and families, John has two teenage children of his own, Eric, age 16, and Vanessa, age 12. His website is www.wildestcolts.com.
http://www.propagandamatrix.com/multimedia/eugenics.html
Sorry, jos järkyttää tieto tää, joka ei englanninkielen taitoiselle unhoon jää:
USA:n julkaisuistahan tuossa kerrotaan Hitlerin varastaneen monet eugeniikan eli rotuhygienian ideansa.
Uskalla pitää lapset erossa Ritalinista:
http://breggin.com/ritalinbkexcerpt.html
- Uskallatko lukea perustelut?
'Angel of Death' Mengele kun oksettaa:
http://www.prisonplanet.com/articles/march2005/240305scientistshelped.htm
http://www.sntp.net/ritalin/ritalin_myth.html
Oppikaa tunnistamaan näitä nin ette turhaan joudu jo valmiiksi umpikujassa olevaan keskusteluun.
Kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta, vaan sananvapauden väärinkäytöstä.
Ylläpito voisi vähän siivota täällä. On nimittäin ikävä että avun ja tuen tarpeessa olevat ihmiset yritetään harhauttaa johonkin lahkoon. ADHD:sta kärsivillä on ihan riittävästi ongelmia muutenkin kuin että pitää vielä kantaa skientologien harhoja harteillaan.
Pahoittelen että tuon asian nyt useasti tässä esille, mutta en saisi nukuttuakaan jos katsoisin muualle. Skientologien väitteet ovat joko täyttä fabulaa tai vääristelyä, ja kaiken lisäksi vielä sunnitelmallista ja tahallista valheen levittämistä. Tarkoitus on tietysti houkutella lisää maksavia jäseniä lahkoon.
Skientologeille tiedoksi:
Jokaiseen uhkailuun vastaan tulostamalla riisillinen pyhiä opinkappaleitanne levitettäväksi Esplanadinpuistoon tai vastaavaan paikkaan jota en ilmoita etukäteen. Jokaisesta uhkailusta tehdään myös rikosilmoitus. Tiedätte kyllä mikä on askelkuvio, mutta muistutan mahdollisia uusia kykyjä käytännöstä.
tulla fibaus? Vaan liekö tuo niin vaarallinen, kun en kuiteskaan oo mikään scientologi, vaikka tuon linkin taisin tuohon pistääkin.
Ja voihan olla, että nuo scientologit on jotain hyvääkin saaneet aikaan ainakin Amerikoissa, joissa muistaakseni juuri heidän aloitteestaan saatiin laki aikaiseksi, joka estää vanhempien painostuksen stimulanttilääkitykseen.
Koulu ja sosiaaliviranomaisethan käyttivät vuosikausia painostusta hyväkseen ja ottivat lapset huostaan vanhempien kieltäytyessä lääkityksestä.
Eli ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin, ja taitaa päteä myös noihin scientologeihinkin ym. ryhmiin.
Breedingin taustat kyllä tiedetään ja retoriikka kertoo omaa tarinaansa.
Ja älä valehtele.
räyhätaustasi ja -tyylisi täällä tiedetään, vaan annetaan kai anteeksi, jos sitä kestettäisiin ja jaksettaisiin
En pyydä anteeksi mitään joten Sinulla ei ole kestämistäkään.
Huomaan että pesässä on liikettä...
liikettä on!
Liikkuvat kivet eivät sammaloidu, eikä ADHD-ongelmaiseksi leimatussakaan ihmisessä mitään vikaa ole! Jes!
tehdäksemme heidät tottelevaisemmiksi ja helpommin käsiteltäviksi kotona ja koulussa, se kertoo enemmän yhteiskuntamme häiriintyneistä arvoista kuin lapsistamme:
"When we drug millions of children to make them more compliant and easier to manage at home and in school, it says more about our society's distorted values than about our children."
- Peter R. Breggin, M.D., International Center for The Study of Psychiatry and Psychology.
(
http://www.healthsourceinc.com/add.html
väittävät, että Ritalinilla on pitkäaikainen vaikutus sekä aivoihin että käyttäytymiseen:
Importantly, the studies show changes in the function of brain dopamine cells and in behavior following chronic exposure to doses of methylphenidate similar to those used to treat ADHD in children.
http://www.sciscoop.com/story/2003/12/11/71243/827
linkissä:
http://www.nih.gov/news/pr/dec2003/nida-08.htm
sekä muutakin:
http://www.sciencedaily.com/releases/2004/12/041220013546.htm
= Sano vain ei huumeille. Ai niin muuten - älä unohda ottaa Ritaliniasi...
(Just say no to drugs. And by the way—don’t forget to take your Ritalin.)
http://www.addsolutions.com/ritalin_article.html
mutta miksi, se vailla vastausta:
http://www.planetc1.com/cgi-bin/n/search.cgi?category=1&keyword=ritalin
Consensus Statement on ADHD
(Kritiikkiä kansainvälistä konsensusta vastaan ADHD-väittämissä):
http://www.critpsynet.freeuk.com/Acritiqueofconsensus.htm
Aktiivinen aine Ritalinissa, metyylifenidaatti, esiteltiin alun perin Sveitsissä ja Saksassa vuonna 1954. Leandro Panizzon loi lääkkeen vuonna 1944 ja nimesi sen Ritaliniksi vaimonsa Margueriten mukaan, jota hän kutsui Ritaksi.
Kun Ritalin oli asetettu Yhdysvaltain markkinoille vuonna 1956, se luokiteltiin miedoksi psykostimulantiksi (tai keskushermoston stimulantiksi) samaan luokkaan kuin amfetamiinit; pillereitä myytiin alun perin kuvaillen niitä uudenlaisiksi lääkkeiksi, jotka "toimivat paljon huolellisemmin ja pidempään kuin kofeiini tai amfetamiinit eivätkä aiheuta tottumusta":
The active ingredient in Ritalin, methlphenidate, was initially introduced to Switzerland and Germany in 1954. The drug, created by Leandro Panizzon in 1944, was named "Ritalin" after his wife Marguerite, whom he called Rita. When Ritalin was placed on the United States market in 1956, it was classified as a light psycho stimulant (or a central nervous system stimulant) in the same class as amphetamines; the pills were originally sold described as a new type of drug that "acts more carefully and longer than caffeine and amphetamines and does not involve habituation".
http://serendip.brynmawr.edu/bb/neuro/neuro05/web1/a1jordan.html
Mietin vain, mitä varten tuo Ritalin alun perin luotiin... Rouville ja etenkin Rita-rouvalleko piristys- ja laihdutuslääkkeeksi?
Nimivalinta osui kyllä melko hyvin, sillä ilman naisen nimeä ei lääkkeestä vissiin olisi tullut noin suosittua: hyvä nimi, hyvä myynti.
Eikä Concertakaan halua nimivisailussa kakkoseksi jäädä; nostattaahan se mielikuvan konsertista ja jostain aivojen sinfoniasta.
Noin sitä sitten lääkkeitä myydään tuollaisilla mielikuvilla...
Vaan mitenkähän olisi, jos Concertan nimi toisikin mieleen vain jonkun kakofonian, ja että Ritalinkin assosiatoitaisiin vain johonkin raakkumiseen?
Leandro Panizzon vuonne 1944 aavistaa, että viisikymmentä vuotta myöhemmin lääkettä myydään kuin häkää ja nimenomaan lapsille!
Taisi olla todellakin aikuisväestölle suunnattu lääke, mutta kas, noin vain pääsi lipsahtamaan tuolle lapsiosaston puolelle. Eikä tahtia haittaa sekään, että kyseessä on sentään amfetamiinijohdannainen.
Aikuisilla on siis oikeus sanoa kiitos ei huumeille, mutta ei lapsilla! Maailmankirjat pahemman kerran sekaisin.
Ruokavalio, ADHD, ja käyttäytyminen:
http://www.purefood.org/school/news/adversebehavior.cfm
(32-sivuinen raportti haastaa suosittelemaan ruokavalion muutosta ensimmäiseksi hoidoksi.)
http://www.adhdhelp.org/MedicatingYoungMinds2.htm
in a uncontrolled national drug experiment:
Ongelmalapset ovat koekaniineita kontrolloimattomassa kansallisessa lääkekokeessa:
http://old.newhavenadvocate.com/articles/genrx.html
Have You Had Your Ritalin Today?
Hei katsokaa tämä linkki, ja huomioikaa myös osuvasti piirretty kuva ja ilmeet "hoidettujen lapsien kasvoilla":
http://www.impactpress.com/articles/decjan01/ritalin120101.html
Albert Einstein, Thomas Alva Edison, Louis Pasteur, and Sir Isaac Newton all did terribly in school. Thank goodness we didn't drug them.
Albert Einstein, Thomas Alva Edison, Louis Pasteur ja Sir Isaac Newton pärjäsivät kaikki huonosti koulussa. Luojan kiitos ettemme lääkinneet heitä...
http://www.wildestcolts.com/adhd/sham.html
-- Every weekday around noon in schools across America, the nurse's office becomes a very busy place. Children and adolescents line up for their midday dose of stimulant medication, usually Ritalin, a drug that helps control the symptoms of attention deficit hyperactivity disorder, or ADHD.
Joka viikonpäivä keskipäivän paikkeilla kouluissa halki Amerikan, sairaanhoitajan toimistosta tulee hyvin kiireinen paikka. Lapset ja nuoret järjestäytyvät riviin saadakseen puolenpäivän annoksensa stimulanttilääkityksestään, yleensä Ritalinista, lääkkeestä, joka kontrolloi heidän tarkkaavaisuushäiriöidensä eli ADHD:n oireita.
http://www.dailytexanonline.com/news/2001/04/05/News/Attention.Focuses.On.New.Adhd.Drugs-699656.shtml
What to do about the ADHD epidemic:
http://ablechild.org/newsarchive/what to do about the adhd epidemic 11-03-03.htm
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000106&posting=22000000007466461
kopioituna tähän:
rankkaa on
Kirjoittanut: kapinallinen ope 23.3.2005 klo 20.41
Olen samaa mieltä, että adhd on jokseenkin keinotekoinen keksintö. Kysymys on osaltaan mielestäni myös tasapäistämisestä, että voitaisiin opettaa mahdollisimman isoja luokkia huomioimatta riittävästi lasten yksilöllisiä tarpeita. Yksilöllisyyden huomioiminen merkitsee rahanmenoa ja ennen kuin sille tasolle päästään, syyllistetään vanhemmat, lapsi ja mahdollisesti myös opettajat kelvottomasta osallisuudesta kasvatusprosessista.
Suuri osa vilkkaista lapsista rauhoittuisi tuntien ajaksi jos opettajalla olisi mahdollisuus antaa enemmän omaa aikaansa ja keskittyä lapsen oppimisprosessin luonteeseen. Ei tarvittaisi mitään kirjaimia diagnosoimaan vilkkauden ilmentymistä. Joskus diagnoosi tuo luokkaan kouluavustajan, joskus lapsi laitetaan erityisluokkaan. Itse kaipaisin eniten työrauhaa ja keskittymismahdollisuutta näihin kiinnostaviin lapsiin. Heistä ei tarvitse tehdä terveyden suhteen erityisiä, koska jokainen lapsi on kuitenkin jo olemassa olonsa vuoksi erityinen. Pienet opetusryhmät olisivat tosi tärkeitä nykymaailmassa.
puheenvuoro http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000106&posting=22000000007415717 naseva ja liitettävä mukaan:
Pelin henki on seuraava
Kirjoittanut: Toisinajattelija 21.3.2005 klo 12.39
On ilmeistä, että tasaisin väliajoin lanseerataan joku neurologinen "sairaus" kansan tietoisuuteen. 15 vuotta sitten se oli paniikkihäiriö ja nyt adhd.
Ei ole mitenkään poissuljettua, että kyseessä olisi vain kylmä business lääkeyhtiöiden taholta. Mutta toinen mahdollisuus on Suomessa vallitseva tasapäistämiskultturi, joka on erityisesti peruskoulun heiniä. Eli kaikki, jotka jotenkin poikkeavat yleisestä normista tuomitaan "sairaiksi".
Tunnen pari ihmistä, joista toinen on lapsi, joille on diaknosoitu kyseinen adhd. Kaverit ovat ihan normaaleja, mutta miten he poikkeavat muista ikäisistään: ovat avoimia, ovat erittäin hauskoja, huumormiehii, äly leikkaa kuin partaveitsi ja pystyvät keskittymään useisiin asioihin samaan aikaan. Vain toinen heistä käyttää niitä lääkkeitä ja hänessä olen huomannut sisäänpäinvetäytymistä, passivoitumista.
Aivan sama, jos minä vastavuoroisesti sanon, että tavalliset normien mukaan elävät ihmiset sairastavat dts: aa eli disintellektuaalista tavissyndroomaa.
Saisi siis jo tasapäistämiskulttuuri loppua tästä maasta.
kotimainen linkki:
http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/arvot/adhd/
lahjakkaille ja luoville:
The National Foundation for Gifted and Creative Children ADD / ADHD
http://www.nfgcc.org/newlinks.htm
Bolemiikkia laidasta laitaan...
Quack Doctors Drugging America's Children.
Drugging Of American children is out of control
http://adhd-becalmd.com/drugging1.html