11000 tartunnan uhkakuva oli pelkää mallinnusta eli poliittista teatteria.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että ajautuminen kuntavaalien siirtoon on korona-ajan tähän asti suurin epäonnistuminen Suomessa. Koronakriisin hoidossa Suomelle tuli iso epäonnistuminen, Vuorelma sanoo.

Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. Kun mitään varautumista ei ole tehty, se avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta. Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/politiikan-tutkija-vaalien-siirtamisesta-suunnittelussa-on-selvasti-tapahtunut-epaonnistuminen/8083532#gs.vfd7c8

Hallitus ja oikeusministeriö epäonnistuivat vaalien ennakoinnissa. Sotku herättää tosin myös kysymyksiä parlamentaarisen puoluejärjestelmän toimivuudesta, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen.

Suomen vaalisiirto ei ole aivan poikkeuksellinen, mutta se tulee kummallisen myöhään. Jos suuri osa muusta maailmasta osaa jo järjestää vaalit koronassa, miten ihmeessä Suomen vaalivirkailijat eivät luoneet näitä käytäntöjä jo vuosi sitten, kun pandemia alkoi? Eikö muiden maiden käytännöistä olisi voinut ottaa oppia tänne?

Oikeusministeriöön kohdistuu valtava avoimuuden vaade, jotta liikkeelle ei lähde huhuja. Sen pitäisi avata päätöksentekoaan ja skenaarioitaan ja kertoa ennakoitavasti ja selkeästi, mitä se tarkalleen ottaen aikoo nyt tehdä ja milloin, jotta vaalit ovat turvalliset. Hallituksen taas on kyettävä vaatimaan tätä virkamiehiltä. Kun erilaiset kriisilait pandemian jälkeen avataan, joukossa voi olla myös vaalilaki.

AIVAN AKUUTISTI näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen ja ministeriön kyvyttömyys ennakoida eri vaihtoehtoja on ajanut Suomen tilanteeseen, jossa vaalit politisoituvat kuin vahingossa. Se taas nostaa esiin railot konsensuskulttuurissa laajemminkin.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007845399.html

tietäähän sen kun oik.ministerinä on hyrripaska.

Mitä muuta voi tehdä kuin erilaisia mallinnuksia?

Katsoa kristallipallosta?

Onhan tuosta mallinnuksesta se hyöty että jos se ei toteudu niin se on hallituksen ansiota.