"Paremmalla vaihtoehdolla" spekulointi pitää aloittaa syksyn 1940 kauttakulkusopimuksesta

Petroskoissa 1981 pidetyssä Suomen ja Neuvostoliiton historiantutkijain symposiumissa professori Viktor M. Holodkovski Neuvostoliiton tiedeakatemiasta huomautti, ettei hänen maanmiehillään ollut oikeutta arvostella Suomen johdossa 1940-41 olleita miehiä, koska näiden ratkaisut johtuivat yksinomaan Stalinin ja Molotovin väkivaltaisesta politiikasta. Aloittamalla talvisodan, perustamalla Kuusisen hallituksen, pakottamalla Suomen Moskovan rauhaan ja jatkamalla painostusta myöhemminkin he olivat saattaneet Suomen asemaan, jossa maan hallituksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tukeutua Saksaan.

Kauttakulkusopimusta on tosiaan myöhemmin ankarasti arvosteltu ja syyteltykin.
Minua hämmästyttää eräs seikka. Miksi suurvalta NL ei arvosteltu lainkaan, vaikka antoi Hitlerin joukkojen rantautua Hankoniemen editse Suomen maaperälle.
Stalin vaati kuitenkin ennen talvisotaa sotilastukikohtaa Hankoniemestä, perustellen suurvaltojen hyökkäystä Suomen maaperältä Neivostoliittoon.

Stalin sai Moskovan rauhassa Hankoniemen. Saksa sai läpikulun. Miksi Stalin ei kuitenkaan halunnut estää Saksan rantautumista Suomeen Hankoniemeä hyväksikäyttäen?

Suomessa ei vieläkään osata tehdä eroa kauttakulkusopimuksen ja Itä-Karjalaan hyökkäyksen välillä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Kun on puhe hyökkäyksestä niin aletaan puhua kauttakulusta.

Sotayyllisyysoikeudessa kauttakulkusopimusta pidettiin jatkosodan alkusyynä.

Eli ajateltiin niin, että kun saksalaiset sotilaat oli päästetty Suomen alueelle jatkosota oli sen jälkeen väistämätön.

Jos uskomme tähän, niin on pohdittava mitä olisi seurannut jos Suomi olisi kieltäytynyt kauttakulkusopimuksen tekemisestä Saksan kanssa.

Mannerheimin mielestä se olisi johtanut siihen, että Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen syksyllä 1940.

https://www.verkkouutiset.fi/tasan-75-vuotta-sitten-hitler-ja-stalin-yrittivat-salaa-toista-sopimusta-suomesta-43270/#114bff36

Venäläinen historioitsija Boris Sokolov kirjoittaa Neuvostoliiton Saksalle marraskuussa 1940 tarjoamasta uudesta maailman maita niille jakaneesta sopimusluonnoksesta. Neuvotteluista on nyt kulunut 75 vuotta.

Sopimusta yritti kolmipäiväisellä Berliinin-vierailullaan Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatseslav Molotov. Molotov-Ribbentrop -sopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen, joka jo jakoi Eurooppaa, oli solmittu vuotta aiemmin. Sen jälkeen Neuvostoliitto oli nielaissut Baltian ja Suomi käynyt Talvisodan Neuvostoliittoa vastaan.

Neuvostoliiton kerrotaan vaatineen saksalaisia vetämään joukkonsa Suomesta, lupaa miehittää Suomi ja saada Romania, Bulgaria ja Turkki. Molotov halusi ”Neuvostoliitolle luvan miehittää se maa (Suomi)”.

Adolf Hitlerin todetaan kuitenkin ”kategorisesti” vastustaneen jo etukäteen Josif Stalinin uutta sotaa Suomessa. Molotov poistui Berliinistä jatkosopimusta vailla.

Kun Suomen sotasyyllisyydestä päätettiin Neuvostoliitto vielä kielsi jyrkästi tehneensä 23.8.1939 Saksan kanssa salaisen etupiirijaon.

Jos NL olisi silloin ollut samaa mieltä salaisesta etupiirijaosta kuin 1989 oikeus olisi todennäköisesti vapauttanut Suomen sotasyyllisyydestä.


https://histdoc.net/historia/1989-12-24_Saksan-Neuvostoliiton_sopimus.html

Neuvostoliiton virallinen kanta 1989 oli:

Kongressi toteaa, että tuona aikana SNTL:n ja Latvian, Liettuan ja Viron suhteita sääteli sopimusjärjestelmä. Vuoden 1920 rauhansopimusten ja vuosien 1926-1933 solmittujen hyökkäämättömyyssopimusten mukaan niiden sopimusosapuolet olivat velvollisia molemminpuolisesti kunnioittamaan kaikissa oloissa toistensa suvereniteettia ja alueellista yhtenäisyyttä ja koskemattomuutta. Samanlaisia velvoitteita Neuvostoliitolla oli Puolaan ja Suomeen verrattuna.

Kongressi toteaa, että neuvotteluja Saksan kanssa salaisesta pöytäkirjasta kävivät Stalin ja Molotov salassa neuvostokansalta, kommunistisen puolueen keskuskomitealta ja koko puolueelta, Korkeimmalta neuvostolta ja SNTL:n hallitukselta, nämä pöytäkirjat poistettiin ratifiointiprosesseista. Niinpä päätös niiden allekirjoittamisesta oli luonteeltaan ja muodoltaan henkilökohtaista vallankäyttöä, joka ei millään tavalla heijastanut neuvostokansan tahtoa, joka ei siten kanna vastuuta tästä sopimuksesta.

Neuvostoliiton kansanedustajien kongressi tuomitsee vuoden 1939 elokuun 23. päivän "salaisen lisäpöytäkirjan" ja kaikkien muiden salaisten Saksan kanssa tehtyjen sopimusten allekirjoitusteon, tunnustaa salaiset pöytäkirjat juridisesti paikkansapitämättömiksi ja pätemättömiksi allekirjoitushetkestä lukien.

Pöytäkirjat eivät luoneet uutta oikeudellista perustaa Neuvostoliiton ja kolmansien maiden keskinäisiin suhteisiin, vaan Stalin ja häntä ympäröivät käyttivät niitä uhkavaatimusten esittämistä ja voimakeinoilla pakottamista varten muita valtioita kohtaan syyllistyen rikkomuksiin oikeudellisiin velvoitteisiinsa verrattuna.

SNTL:n Korkeimman neuvoston puheenjohtaja M. Gorbatshov
Moskova, Kreml, 24. joulukuuta 1989.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_kauttakulkusopimus

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus merkitsi peruuttamatonta muutosta Suomen roolille kansainvälispoliittisessa asetelmassa. Suomi siirtyi Neuvostoliiton etupiiristä Saksan etupiiriin, mistä seurasi suora linja sotaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Everstiluutnantti Joseph Veltjensin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kenraali Paavo Talvela kirjoitti päiväkirjaansa: "Tämä viikko oli Suomen kohtalon viikko. Silloin kääntyi tiemme kulkuun Saksan rinnalle." Samaan aikaan Suomen poliittinen johto pyrki kuitenkin säilyttämään Suomen julkisivun puolueettomana maana maailmansodan suhteen.

Sopimuksella oli välitön vaikutus myös Neuvostoliiton suhtautumiselle Suomeen. Kädenvääntö Petsamon nikkelikaivoksesta jatkui, mutta muutoin Suomeen kohdistunut painostus loppui. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran toiminta tyrehtyi, mikä johtui osittain Suomen viranomaisten toimista sitä vastaan, mutta myös siitä, että Neuvostoliiton lehdistö lakkasi kirjoittamasta siitä

Suomi olisi voinut välttää jatkosodan ja sotasyyllisyyden vain kieltäytymällä tekemästä Saksan kanssa kauttakulkusopimusta ja pysymällä niin Neuvostoliiton etupiirissä.

Mutta suurella todennäköisyydellä se olisi johtanut Suomen sovjetisointiin syksyllä 1940.

Kauttakulkusopimus ja siitä seurannut jatkosota oli parempi vaihtoehto.

Jos Suomea on vaadittu sotilaallisesti estämään Saksan kauttakulku, miksi suurvalta NL ei syytetä samasta asiasta? Oliko Hangon tukikohta kelvoton vaatimus sittenkin. Toki kaikki muistaa miksi Stalin vaati Hankoniemeä ennen talvisotaa Suomelta.

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

Saksan tiedustelupalvelu arvioi elokuussa 1940, että Neuvostoliitto saattaa hyökätä Suomeen ja Saksa teki valmisteluja Pohjois-Norjassa ottaakseen haltuun Suomen Petsamossa olevat nikkelikaivokset. Suomelle toimitettiin salaisesti myös aseita samaan aikaan Saksasta.