Neuvostoliitto ilmeisesti pyrki talvisodan jälkeen sovjetisoimaan Suomen ja vastusti siksi Suomen ja Ruotsin liittoa.
Hitler ei kuitenkaan antanut marraskuussa 1940 Berlinissä enää Molotoville suostumustaan Suomen sovjetisointiin.
23. huhtikuuta 1941 – Neuvostoliiton uusi Helsingin-lähettiläs Pavel Orlov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto enää vastustanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
Ilmeisesti NL huomasi liian myöhään ajaneensa Suomen Saksan etupiiriin.
Hitler ei kuitenkaan antanut marraskuussa 1940 Berlinissä enää Molotoville suostumustaan Suomen sovjetisointiin.
23. huhtikuuta 1941 – Neuvostoliiton uusi Helsingin-lähettiläs Pavel Orlov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto enää vastustanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
Ilmeisesti NL huomasi liian myöhään ajaneensa Suomen Saksan etupiiriin.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ruotsihan asetti liiton ehdoksi ettei Suomella ole mitään revanssiaikeita Neuvostoliittoa kohtaan ja Suomi sen ehdon hyväksyi.
NL:n olisi kannattanut liitto hyväksyä ja vaatia Saksaakin se hyväksymään.
Suur-Ruotsin toteutuminen hävinneellä puolella olisi jotain kehuskeltavaa paremmin kuin torjuntavoittopakinat.
NL tajusi liian myöhään, että sota Saksan kanssa oli tulossa ennen kuin se voisi ottaa Suomen. Jos liitto Ruotsin kanssa olisi säästänyt Suomen seuraavalta sodalta, ei maahan olisi tullut Stepanoviakaan 1970-luvulla. Mielenkiintoinen kysymys on sitten se, miten Suomen talous olisi siinä tapauksessa kehittynyt. Parhaassa tapauksessa hyvin, myymällä Ruotsin kautta puuta ja malmeja Saksaan ja sodan jälkeen muualle Eurooppaan, ehkä Neuvostoliittoonkin, mutta millainen sisäpoliittinen kehitys olisi ollut, kuka tietää. Suomen historia oli kuitenkin kovin toisenlainen kuin Ruotsin.
Saksalla tuskin olisi ollut mitään liittoa vastaan, ellei se sitten suunnitellut jo pidempään Suomen alueen käyttämistä Murmanskin rataa vastaan. Tosin tapahtuneessa todellisuudesa Saksa taisi vastustaa sekin.
Ja millä se olisi esimerkiksi natseja määräillyt? Kuulalaakereilla? Hitlerin ei olisi tarvinnut kuin estää polttoaineen kuljetus Ruotsiin, niin se olisi ollut siinä.
Ei olisi säästänyt. Saksa olisi suvereenisti estänyt esimerkiksi hiilen ja öljyn kuljetukset Suomeen ja Ruotsiin. Suomen ja Ruotsin liiton merkitys olisi ollut yhtä vähäinen kuin Puolan 'voitot' nälkäisestä Puna-Armeijasta 1920.
” Suur-Ruotsin toteutuminen hävinneellä puolella olisi jotain kehuskeltavaa paremmin kuin torjuntavoittopakinat.”
Paitsi, että ne torjuntavoitot OVAT TOTTA ja kyrsivät Tarkkispoikaa pirullisesti;-D
Millä laivastolla Saksa olisi sen estänyt? Ei se pystynyt estämään brittienkään polttoaineen saantia.
Jälkiviisaana oleminen ei muuta mitään, paras tapa on toistaiseksi pitää kansanedustuslaitos sellaisena, että tuo uhka ei koskaan toteudu, koska idästä tulee vain kaksi hyvää asiaa, aurinko ja naiset. Pohjoismaiset arvot pitävät meidät viisaina olla astumatta Venäjän miinaan, tietenkin pitää olla vielä sivistynyt valtion johto ja mielestäni nykyinen hallitus on pykälän verran turvallisempi kuin Terijoen hallitus:-))
Ja sekö on sinun typerä ajatuksesi? Miksi modernilla aseilla varustettu Venäjä välittäisi paskan vertaa 'pohjoismaisista arvoista'? Kuinka typerä olet?
Totuushan on,että Saksa ja NLtyrmäsivät yhteistyöhankkeet syksyllä -40 melkeinpä samoin sanoin. NL:n katumus tuli armotta myöhään.
Asiaa on turha enää jauhaa.
Tänään tilanne on toinen.
Olemme molemmat EU:n jäseniä ja Naton erityisluokan rauahnkumppaneita.Sen puitteissa myös turvallisuusyhteistyö onnistuu.
Se on jo varsin pitkällä sekä paperilla että käytännössä.
Kaksi kovin samanlaista viestiä, joissa sanomana tuntuu olevan, että historiaa käsittelevällä palstalla ei saisi kirjoittaa spekuloivasti ja kriittisesti historiasta.
"Jälkiviisaana oleminen ei muuta mitään..."
"Asiaa on turha enää jauhaa."
Kummassakin viestissä paistaa läpi pelko siitä, että pienikin spekulointi mihinkään suuntaan jotenkin uhkaisi nykyistä tilannetta. Tuollainen jos mikä haisee samalle kuin kommunistien ajattelutapa aikoinaan haisi ja hieman samalle kuin Venäjällä vielä nykyäänkin jossain määrin ilmenevä suhtautuminen historiaan, vaikka noiden viestien kirjoittajat kai kokevat olevansa toisella asialla.
Haista jo. Toivottavasti Putin ja Erdogan kunnolla testaavat Kiinan häivevastaistateknologiaa, S400-järjestelmää ja poseidon-torpedoa, niin loppuu tuo virolaistyyllinen sonta NATON arvosta.
Koska se on ajatuksena hullukin, että polttoainepulasta kärsivä Ruotsi olisi voinut Suomea suojella?
Olisi sieltä saatu miehiä rintamalle ainakin. Ja miksi polttoaine olisi loppunut? Ruotsi on merivalta. Jos Britannia olisi saanut sen puolelleen, olisi brittien ollut helppo katkaista Norjassa olleiden sakemannien yhteydet RAF:n avulla ja siltä etäisyydeltä olisi Berliiniä moukaroitu heti alusta paljon kovemmin.
Ruotsi kaipasi pystyvää sotaväkeä puolustamaan Etelä-Ruotsia Saksan uhkaa vastaan. Se oli Ruotsin ainoa intressi tässä asiassa.
Suomen ruotsikiihkoiset puolestaan halusivat takaisin valta-asemiin.
Kuinka innokkaasti viimeisilläkin voimillaan maatamme puolustaneet sotilaamme olisivat siirtyneet puolustamaan Skånea - samalla kuin liittolaiset NL Saksa olisivat hyökänneet Suomeen. Tilanne olisi muistuttanut Isonvihan alkua, jolloin Suomen sotilaat olivat Baltiassa ja kiertelivät Puolassa hullun kuninkaan vietävinä.
NL olisi hyökännyt itärajalla ja Loviisasta itään.
Saksa olisi hyökännyt länsirannikolle ja Ahvenanmaalle.
Yhteisen Suomen valloituksen jälkeen NL ja Saksa olisivat järjestäneet paraatin miehitysalueidensa rajalla Porvoossa. Porvoosta oli silloin vain rauniot jäljellä.
Joten pitäkää tietämättömä ja ymmärrystä vailla olevat suunne kiinni!
Hölynpölyä.
Ruotsi ei missään vaiheessa suunnitellut suomalaisjoukkoja Skoonea puolustamaan, vaan siellä oli Ruotsin oman puolustuksen painopiste.
Suomen kanssa selviteltiin Ahvenanmaan yhteistä puolustamista.
Lisäksi Ruotsi sotilasjohto oli valmis lähettämään vahvan armeijakunnan Suomen avuksi,mutta hallitus kielsi.
Outoa. Juuri joku aika sitten Uuden Suomen blogeissa eräs "historioitsija" "todisti", kuinka mahdotonta Saksan hyökkäys Leningradia vastaan olisi kuulema ollut, mutta sitten kun tulee puhe siitä, että ei olisikaan liittouduttu Saksan kanssa, niin siinä tapauksessa Saksa kyllä olisi helposti valloittanut paljon suuremman alueen, vähintäänkin puolet Suomesta, tuosta vaan ja ilman hallituksemme tarjoamaa tukialuetta.
Ruotsin pasifismiaan julkisesti julistaneet olivat valmiit uhraamaan Suomen välttyäkseen itse sodalta. Ja olihan Ruotsin pitkä rauhan kausi jo totuttanut ajatukseen, että Suomesta luopuminen oli ollutkin hyvä juttu, sillä valtion varat saattoi käyttää hyvinvoinnin kehittämiseen sen sijaan, että ne olisivat kuluneet Itämaan toivottomaan puolustamiseen sen hankkiutuessa jatkuviin sotiin itäisen naapurinsa kanssa.
Haista paska. Ruotsi sai kaiken hiilen Saksasta. Miten olisivat pysyneet stokkiksessa lämpimänä ryppyillessään Aatulle. Oli niillä viiksivalluilla muitakin keinoja kuin maahyökkäys Suomen ja Ruotsin tuhoamiseksi.
Entä sitten, ei silloin ollut vihreitä, tai ainakin ne olivat vielä natseja.
https://jkpaasikivi.fi/book/toimintani-moskovassa-ii-valirauhan-aika/iv-kysymys-puolustusliitosta-suomen-ja-ruotsin-valilla/
Meidän mielestämme ei defensiivinen puolustusliitto Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä ollut rauhansopimuksen III artiklan kanssa ristiriidassa, vaan olisi ollut omiaan vakiinnuttamaan rauhantilaa ja olevia oloja. Puhdas puolustusta tarkoittava liitto ei ollut vastoin puolueettomuus politiikkaa, vaan tarkoitti päinvastoin puolueettomuuden ylläpitämisen vahvistamista kaikkiin suuntiin. Kun neuvostohallitus asettui sitä vastaan, se tiesi Suomen puolustusmahdollisuuden rajoittamista. The Times kirjoitti aivan oikein Neuvostoliiton kannan johdosta: »Puolustukseen tähtäävän yhtymisen oikeuden kieltäminen on ristiriidassa itsenäisen valtion perusvaatimuksen kanssa.» Lehti lisäsi, että jos Neuvostoliiton johtajat vastustavat sopimusta Ruotsin, Norjan ja Suomen välillä, on siitä tehtävä se johtopäätös, että venäläiset itse ovat luultavimmat hyökkääjät.
Etkö+todellakaan+ymmärrä,+että+NL+ja+Saksa+liittolaisina+hallitsivat+kesällä+1940+likimain+täydellisesti+Ruotsin+ja+Suomen+kaupankäyntiä+ja+rajoja.+
Hölynpölyä.
NL:lla ja Saksalla oli täysin eriävät näkemykset Ruotsin ja Suomen tilanteesta.
Saksa halusi Ruotsin malmivarat ja toimintavapauden Suomen suuntaan.Kiinnostus kasvoi sitä mukaa,kun Barbarossan suunnittelu eteni.
NL halusi säilyttää Suomen otteessaan Talvisodan uusintaa varten. Hyökkäyssuunnitelma oli valmis syksyllä -40.
Tietenkin NL:n ja Saksan halut Suomen suhteen olivat erilaiset, mutta kesän 1940 tilanteessa kumpikin oli toisistaan erittäin riippuvainen. Saksa oli täysin riippuvainen NL:n öljy- ja muista toimituksista. Ne olivat välttämättömiä sen silloisessa sotimistilanteessa.
Vaikka Barbarossaa alustavasti suunniteltiin jossain tulevaisuudessa luultavasti väistämättömänä kehityssuuntana, asia ei ollut vielä missään määrin varma.
Silloisessa tilanteessa Saksa ei vaarantanut asioita riidanalullakaan tärkeimpään liittolaiseensa NL:oon nähden.
Ruotsin hallitus ei olis missään tapauksessa, vaikka NL:n ja Saksan kieltoja ei olisi tullut, liittoutunut sotilaallisesti Suomen kanssa, koska se olisi aiheuttanut mitä luultavimmin joutumisen mukaan maailmansotaan.
Vielä vuonna 1940 Ruotsin armeija oli määrällisesti heikko ja myös sen varustelu oli suurelta osin heikko. Sen länsi- ja eteläpuolella oli Saksan miehittämät protektoraatit (Tanska ja Norja). Sillä oli maa- ja merirajaa näitä vastaan tuhansia kilometrejä.
Vaikka sotilasjohdossa oli muutamia Suomelle myötätuntoisia, ei Ruotsilla kertakaikkiaan ollut sotilaallisia voimavaroja asettaa Ruotsia sitovasti Suomen tueksi.
Ja vaikka olisi ollutkin, ei Ruotsin hallitus olisi missään tapauksessa sellaiseen suostunut.
Ruotsi suostui vuonna 1940/41 lähes kaikkeen mitä Saksa "pyysi" (läpikulkusopimus, rautamalmi, Tanskan salmien sulkeminen yhteistössä Saksan kanssa). Vastaavasti kun Ruotsi oli vahvistunut ja Saksa heikentynyt 1943/45, suostui Ruotsi lähes kaikkeen mitä liittoutuneet pyysivät. Liittoutuneet mm. vaativat Ruotsia hankaloittamaan Suomen taistelua kesällä 1944, minkä Ruotsi tekikin (lähettiläs Beck-Friisin vehkeily) Suomen hallituksen kaatamiseksi.
Yhteenvetona kaikesta: Ruotsi oli parhaimmillaankin vain koskivene maailmansodassa,
kuten oli Suomikin. Ruotsi olisi ollut kohtalokkaan epäluotettava kumppani Suomelle.
Ruotsilla ei ollut painoarvoa.
Perehdy paljon paremmin näihin tapahtumiin, jolloin itse ymmärrät järjettömät spekulaatiosi. Lue ensialkuun Johm Gilmourin tutkimuskirja Hitler, Stalin och Sverige (Santérus, 2010, 352 s.)
Hölynpölyä.
Kuten totesin,Ruotsin hallitus torjui sotilaallisen yhteistyön Suomen kanssa jo ennen Talvisotaa.
Saksan luvalla Ruotsi antoi Talvisodassa vapaaehtoista apua Suomelle saaden Saksalta korvauksen asemateriaalista.
Ruotsin tilanne muuttui täysin TALVISODAN JÄLKEEN Saksan hyökättyä Tanskaan ja Norjaan. Ruotsin oli pidettävä tarkasti kieli keskellä suuta,koska se ei missään tapauksessa halunnut joutua mukaan sotaan.
Barbarossan suunnittelu käynnistettiin jo kesällä -40 ja se määräsi Saksan suhteet NL:on ja jossain määrin myös Pohjolaan, ennen kaikkea Suomeen jo elokuusta -40 alkaen.
En ymmärrä alkukommenttiasi: "Hölynpölyä".
Kuitenkin toteat juuri samat asiat kuin minäkin, eli Ruotsin oli pidettävä kieli keskellä suuta 1940-41 suhteessa Saksaan (kuin myös Neukkulaan, joka oli Saksan liittolainen).
NL ja Saksa olivat ulkonaisesti lojaaleita toisilleen kumppanin toimitusten ollessa välttämättömiä, ja koska keskeneräisen hyökkäyssuunnitelman (Barbarossa) salaus ja hämärtäminen oli tietysti välttämätöntä.
Vaikka Saksalla oli selviä aikeita Suomen suhteen keskeneräisessä Barbarossa-suunnittelussaan, ei se paljastanut mitään siitä Suomelle.
Se ei antanut Suomelle edes diplomaattista tukea NL:n painostusta vastaan, ei edes Petsamossa.
NL vaati Petsamon hallinnan itselleen, jotta Suomi ei voisi noudattaa nikkelin toimitussopimuksiaan Saksalle.
NL:llä oli itsellään rajattomat nikkelivarat. Se ei siis lisää nikkeliä tarvinnut.
Se halusi Suomen menettävän senkin syyn olla kiinnostava Saksan kannalta.
Hitler toki kielsi 11.1940 Molotovin vaatiman luvan NL:n hyökkäyssotaan Suomea vastaan. Muodollisesti kielto oli vain lykkäävä, ja sille oli julkisesti ymmärrettäviä perusteluja. Siten lykkäys ei paljastanut Barbarossa-aikeita.
Osapuolten epäluulo toki kasvoi, mutta siihen oli tärkeämpiäkin syitä kuin Suomi.
Aloituksen spekulointi on järjetön ja osoittaa ymmärtämättömyyttä maailmansodan tilanteesta. Spekuloinnin sijaan tulee lukea tarkkaan lukemattomia suomen-, englannin-, saksan- ja ruotsinkielisiä tutkimuskirjoja ja -kirjoituksia - näin olen minäkin tehnyt.
Suomenkielisiä, käymiimme sotiin liittyviä poliittispainotteisia tutkimuksia lukiessaan on lisäksi arvioitava niiden tasapuolisuutta. Varsin monet tutkimukset vaikenevat kuuliaisesti Ruotsin toimista, jos nämä ovat olleet vahingollisia Suomen kannalta.
Oletko esimerkiksi nähnyt mainintoja liitoutuneiden tilaamista Ruotsin Helsingin lähettilään Beck-Friisin vehkeilyistä Suomen valtiojohdon kaatamiseksi ja suomalaisten hajottamiseksi keskinäisiin riitaisuuksiin vuonna 1944.
Nämä tuottivat mm. maamme ulkopuolella suurta haitallista julkisuutta aiheuttaneen ns. 33:n kirjelmän (valtaosin suomenruotsalaisia intellektuaaleja, eli typeryksiä), joka luonnollisesti julkaistiin Ruotsissa ja toimitettiin Rooseveltille. Naiivit allekirjoittaneet kuvittelivat NL:n suostuvan rauhaan 1939 rajoilla!!!!
USA:n Moskovan suurlähettiläs Standley kertoo kirjassaan Admiral Ambassador to Russia (1955, 533 s) sivuilla 452-453 näiden maanpetturien lähettämästä rauhanpyynnöstä.
Molotov kuunteli ja lupasi kertoa Stalinille. Epäilemättä kertoikin, että Suomi on näemmä hajoamassa sotaväsymyksen johdosta sisäiseen riitelyyn.
Oli siis tullut oikea hetki vaatia Suomelta ehdotonta antautumista (kuten sitten vaadittiinkin). Jos taas antautumista ei saataisi, voitaisiin murskata Suomi helposti (kuten sitten yritettiinkin) tämän puolustuksen hajotessa sisäisen riitelyn seurauksena.
Bech-Friisin vehkeilyt ja valtaosin ruotsikko-"älykköjemme" aivopierut olivat siten pääperustelu Stalinille tehdä suurhyökkäys Suomeen 6.1944, ja murskata sisäisesti hajaantumassa oleva Suomi helposti.
Meidän onneksi. Mitään kumpikaan öljystä ja hiilestä köyhä maa ei olisi mahtanut, jos talvisodan jälkeen tosissaan olisivat yrittäneet.
Täytyisi tuntea nämä faktat, jos länsivallat pyrkisivät tulemaan Ruotsin ja Norjan läpi vastoin niiden tahtoa, joutuisi Ruotsi sotaan Venäjän puolelle Suomea vastaan, Hansson sanoi.
Siis kyse oli täsmälleen päinvastainen kuin aloitus.
Hölynpölyä.
Ruotsi olisi Suomen avun estäessään joutunut sotaan länsivaltoja vastaan Saksan puolelle ja ennen pitkää siis myös Suomen puolelle NL:a vastaan.
Salliessaan Saksan erittäin laajan läpikulun syksystä -40 se itse asiassa otti askeleen Saksan rinnalle, samoin malmin toimituksillaan.
Saksa ratkaisi pattitilanteen Suomen osalta aseavullaan ja kauttakulkusopimuksella elokuussa -40.
NL:lle asia tehtiin selväksi Berliinissä marraskuussa -40.
Ulkoministeri Tanneria koskevissa jutuissa on useita ruotsalaisia Hanssonia koskevia repliikkejä natsipojulle.
"jos länsivallat tulisivat Suomen avuksi. Silloin Saksan hyökkäys olisi varma"
Hansson: Olisikin hirveätä, jos ne sitä yrittäisivät. Siinä tapauksessa ne pakottaisivat Ruotsin ja Norjan tekemään vaikean ratkaisun. Jos länsivallat pyrkisivät tulemaan näiden maiden lävitse vastoin niiden tahtoa, joutuisi Ruotsi sotaan Venäjän puolelle Suomea vastaan.
Se hyvä puoli siinä olisi vieläkin, että ei olisi euroa rahana eikä suomalaisten niskassa 15 miljardin euron pankkitukivelvotteita. Kruunuilla maksettaisiin. Työllisyystilannekin olisi muutaman sata tuhatta parempi, ei työttömiä.
Elintasokin olisi Ruotsin luokkaa. Rikollisjärjestöjen pommit paukkuisivat kaupungeissamme ja suomenkieli olisi enää maalaisten puhekielenä, ei sitä muuhun voisi käyttää.
En ole tiennytkään että Ruotsissa ei ole työttömiiä. Kaikenlaissi sitä kuulee.
"Ilmeisesti NL huomasi liian myöhään ajaneensa Suomen Saksan etupiiriin"
Näin kävi, mutta toisaalta Britannia ei huomannut sitä vielä silloinkaan. Pyrkiessään hajottamaan Saksan ja NL:n liiton britit olivat valmiit uhraamaan pienempiä valtioita mielin määrin.
Britannia ja Suomi solmivat Talvisodan jälkeen mm.Suomelle edullisen kauppasopimuksen.
Ryti ja Mannerheim olivat molemmat englantilaismielisiä.
Hyvin alkanut kehitys loppui kuitenkin lopullisesti Saksan hyökkäykseen ensinTanskaan ja Norjaan, sitten Ranskaan 10.5. 40.
Lopputuloksena oli myös brittien poistuminen Pohjolasta.
Suomelle jäi vain yksi vaihtoehto.
Näin se vähän meni. Britit kyttäsivät erittäin mustasukkaisesti suhdettamme Saksaan ja heti kun he olivat havaitsevinaan vähäistäkin lämpenemistä, he alkoivat kuristaa tuontiamme asettamalla meriliikenteellemme ehtoja, joka käytännössä pakotti meidät riippuvaiseksi Saksan tuonnista.
Brittien taloudellisen sodankäynnin ministeriö (MEV) pyrki kaikkialla estämään Saksaa hyötymästä liittolaisistaan ja puolueettomista maista ja päin vastoin saada nämä kuluttamaan mahdollisimman paljon Saksan voimavaroja sekä estää, ettei mikään brittein tai muidenkaan toimittama tavara päädy hyödyttämään saksalaisia. Britit jopa estivät ainakin paikoitellen kansainvälisen avun toimittamisen siviiliväestölle saksalaisten miehittämillä alueilla. Se oli turhaa julmuutta, sillä saksalaiset vähät välittivät nälkään kuolevista kreikkalaisista ja jugoslaaveista, vaan päinvastoin pakko-ottivat heiltä elintarvikkeita omaan käyttöönsä.
Jälkeenpäin katsoen Suomi olisi voinut selvitä ilman kumpaakin, sillä Saksan hyökkäys oli jo niin lähellä. Siitä vain ei ollut varmaa tietoa ja halu saada menetetyt alueet takaisin oli kova,
Ruotsi muuten oli jonkin aikaa aika riippuvainen Jäämeren tiestä, sillä Norjan jouduttua Saksan käsiin, sekin käänsi merkittävän osan tuonnistaan Petsamon kautta tulevaksi. Samalla tiellä liukastelivat sekä suomalaiset että ruotsalaiset kuorma-autot.
Millä tavalla? Ruotsi kärsi polttoainepulasta. Sinun sukusi pieruillako olisi talvisodassa rappeutuneet pilviveikot lentäneet?
Jo 1940 saatiin esimakua millaista sotilaallinen yhteistyö olisi: Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Taas puuhataan yhteispohjoismaista puolustusta ja suunnitellaan yhteistyön tehostamista sotilaallisesti ja kalustohankintojen suhteen. Miksi ei muisteta kuinka sen entisen yhteistyön kävi vaikkapa Talvisodan aikana? Entäs 1945 yritykset liittoutua Ruotsin suuntaan, tosin kait lähinnä Ahvenanmaan taholla?
Eduskunnan puolustusvaliokunta teki syksyllä 1940 aloitteen solmia puolustus- ja valtioliitto Ruotsin kanssa. Kollontain taholta ilmoitettiin Ruotsille N -liiton kielteinen kanta asiaan ja taisipa Ruotsinkin ehdot olla aika kovat: pääkaupunkina Tukholma ja Ruotsi hoitaa ulkopolitiikan. Itsenäisyys olisi luovutettu noin vain Ruotsille!
Pelkästään tämän yhden kirjan lukeminen ei taida riittää ymmärtääkseen mistä oli kyse Ruotsin ulkopolitiikassa 1809 katastrofin jälkeen:
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen
Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti hunompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja siis Talvisodan Mannerheim-linjan juuri murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13 "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Tämä on siis kerrottu heti Turtolan väitöskirjan alussa sivulla 13.
Martti Turtolan väitöskirja:
Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Tämäkin on hyvä teos liittosuunnitelmista Ruotsin kanssa:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Mikäs maa se tunnusti ensimäisenä Baltian maiden miehityksen? Siis liittämisen NL:oon.
Siis kesällä 1940 ja 1944 jälkeiset miehitykset?
No Ruotsipa tietenkin. Tuo kaikkien pienten demokratioiden ystävä...
Ruotsi tunnusti ainoana (länsi)maana Viron miehityksen ja liittämisen NL:oon! Taisipa tehdä sen vielä toistamiseenkin 1944. Samaten Itä-Saksankin.
Lue Andres Küng, Mitä Suomessa tapahtuu, niin tiedät nämäkin Ruotsin ulkopoliittiset kuviot!
Olisikohan tuo ystävällinen länsinaapurimme tunnustanut yhtä liukkaasti Suomenkin liittämisen NL:oon jos Talvisota olisi päättynyt miehitykseen?
KÜNG Andres: Mitä Suomessa tapahtuu.
1976 Gummerus ISBN 951-26-1226-7
Ruotsalaisen, Virolaissyntyisen lehtimiehen teos on laajaan lähdeaineistoon perustuva analyysi Suomen sisä- ja ulkopoliittisesta tilasta ja suunnasta sekä mahdollisesta ulkopuolisesta vaikutuksesta. Kirjayhtymä 1976. 325s.
Kirjoittaja on Virosta Ruotsiin 1944 paenneiden puolihurrien jälkekäinen ja on julkaissut aika monta kirjaa.
Mulla taitaa olla joku tuon tyypin kirja, pitäs perata laatikot.
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Samoin aseapua.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261&p=22501
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.
Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimet saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se Ruotsin kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...
Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Tuo on kyllä valhetta. Ruotsi antoi lähes kaiken ulkomaisesta aseavusta helmikuulle saakka. Tsin Saksan vaatimuksesta ja kyse oli Saksan välikätenä toimimisesta. Tietenkin vapaahetoisille mebevää aseistusta torppaamassa oli vahvoja voimia
Ruotsi sai antaa Suomelle vapaaehtoista apua Göringin luvalla.Hän lupasi Saksasta korvaavat asetoimitukset.
Hölynpölyä. Ruotsi ei tehnyt mitään esimerkiksi Neuvostoliiton aloittaman rannikkosaarron purkamiseksi. Oletko todella niin tyhmä, että luulet suomalaisten etenkään enää helmikuun jälkeen kaivanneen aseita ja ryhmiä. Hiilen tuonti oli poikki koko talvisodan ajan. Ruotsin laivasto oli 1940 pelkkä paska.
Emme tiedä, minkä verran minkäkin valtojen asiamiehiä saattoi toimia missäkin osissa Ruotsia, eli kyseessä on voinut olla NL:n tai vielä todennäköisemmin Saksan järjestämä sabotaashi. Toisaalta myös Ruotsi saattoi halusi estää apuretkikunnan saapumisen yrittämällä saada pakotettua Suomen rauhaan mahdollisimman pian.
Ja ne korvattiin.
Hölynpölyä suollat itse. Ruotsi siis oli antanut aseapua heti ja helmikuuhun mennessä lähes kaiken sen avun, mitä ulkomailta tuli. Paljonb puhuttu Lännen apu alkoi vasta helmikuussa ja jäi lopulta aivan mitättömäksi. Pelkiksi suuriksi lupauksisksi
Kyllähän se Suomi oli väärässä monessa asiassa ja ennen kaikkea väärässä paikassa, vai oliko sitten Neuvostoliitto väärässä ja väärässä paikassa, kyllähän se kohtalo kouriin aina kovin.
Sitä, kun joutuu pahaan paikkaan ja varsinkin väärään aikaan, ettei ehdi vahvistua, vahvimman ehdoilla ja ahneimman aina mennään ja raha ratkaisee, kuten nytkin Sanna Marin,....... rahat menivät henkin luojan armoilla. Kun on tyhmä pää, niin koko ruumis kärsii. Johtaja virheistä ja tekosista koko kansa, mutta jotkut hyötyvät, kuten sanotaan, toisen kuolema on toisen elämä.
Sanna Marin on hyvä pääministeri. Hänen johdollaan Suomi pitää kiinni sopimuksistaan EU:n jäsenmaana.
Näillä mennään.
Näillä tosiaan mennään.
Eu vain ei pidä itse kiinni perus-sopimuksistaan...
Suomea odottaa nyt hidas taantuminen federalistisen valtiohimmelin periferia-alueeksi,jolla on Eurostoliiton komissaareille lähinnä sota-poliittista merkitystä.
EU nimenomaan elää perussopimuksensa mukaisesti.
EU elpyy yhdessä ja jatkaa elämäänsä yhdessä.
Suomi on yksi täysivaltainen jäsenvaltio muiden joukossa.
Turvallisuuspolitiikkamme ei muutu miksikään.
EU:ssa määräävät jäsenmaat,ei komissaarit.
"Turvallisuuspolitiikkamme ei muutu miksikään."
"EU:ssa määräävät jäsenmaat,ei komissaarit."
Turvallisuuspolitiikkamme ei todellakaan muutu miksikään,koska sitä käytännössä ei enää ole.
Eurostoliiton unionissa määräävät tietenkin jäsenmaat kuten Italia,Ranska ja Saksa.
Suomella on puolisen tusinaa edustajaa yli kuudestasadasta.Siellä ne Eurostoliiton parlamentissa nöyrinä odottavat,mitä Suomen delegaatio määrää...
Mannerheim oli valmis luovuttamaan osia Ahvenanmaasta herätelläkseen hannuhanhia.
Hölynpölyä.
Ruotsi ei olisi ruvennut sotimaan Ranskan muukalaislegioonaa vastaan, jossa taisteli myös Hakki Koira.
Heitä koppi, Pelottava Mursu
Ruotsalaisten tulikin mieleeni tällainen juttu Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Tanneri kertoo muistelmissaan, Olin ulkoministerinä Talvisodan aikana. Tammi, 1951,
kuinka Suomessa alettiin jo ihmetellä kuinka sotaa oli käyty jo 2.5 kuukautta eikä ensimäistäkään ruotsalaista vapaaehtoista ollut rintamalla.
Ruotsalaiset vapaaehtoisethan ehti Sallan hiljentyneelle rintamalle vain pari viikkoa ennen Talvisodan loppua. Suurimmat tappiot, noin 150 miestä sai eriasteisia paleltumisvammoja, tuli siirtomarssilla (hiihtäen) rintamalle. Toki venäläisten pommituksissa yms. (mm. lentokoneiden yhteentörmäyksessä) kuoli komentajasta alkaen kolmisenkymmentä ruotsalaista.
Suurin hyöty Ruotsin vapaaehtoisista oli 5 suomalaisen pataljoona vapauttaminen Viipurinlahden taisteluihin.
Ranska ja Italia aseisti Suomea yllättävän paljon Talvisodassa. Asiasta on tehty väitöskirja molempien maiden osalta.
http://www.ennenjanyt.net/2007/09/italia-ja-suomen-talvisota-vaitoshaastattelussa-pirkko-kanervo/
Turun yliopistossa tarkastettiin 10. helmikuuta 2007 FL Pirkko Kanervon väitöskirja Italia ja Suomen talvisota, Il Duce Mussolini "maailman urheimman kansan" apuna.
http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?kirjailija=745
FT Henrik Tala on helsinkiläinen historiantutkija, joka on erikoistunut Suomen ja Ranskan 1900-luvun historiaan.
Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat pohjautuu Talan väitöskirjaan Suomea pelastamassa. Ranskan pääministeri Édouard Daladier ja Ranskan apu Suomelle 1939–1940.
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1116
Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat
Ranskan apu Suomelle 1939–1940 Henrik Tala
Suomi ei taistellut Talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tosiasiassa Suomen selviytymisen ratkaisi ulkomailta, erityisesti Ranskasta ja Britanniasta saatu poliittinen tuki. Henrik Tala osoittaa vastaansanomattomasti käsityksen Suomen yksinäisestä taistelusta myytiksi.
Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier. Ranskalla oli Talvisodan aikana vakava aikomus pelastaa Suomi Neuvostoliiton miehitykseltä. Ranska lähetti Suomelle aseita, taistelukoneita ja sotamateriaaleja, ja oli vähällä ehtiä toimittaa Suomeen aseellisia joukko-osastojakin ennen kuin rauha solmittiin. Suomen tekemä rauha johti Ranskassa peräti hallituksen eroon, sillä pääministerin katsottiin epäonnistuneen Suomen auttamisessa.
Ranskan hallitus tuli kuitenkin auttaneeksi Suomea ratkaisevasti: sen poliittiset ja sotilaalliset avuntarjoukset ja -lupaukset saivat Stalinin tarjoamaan rauhaa Suomelle tilanteessa, jossa Suomen armeija oli luhistumisen partaalla ja maan miehittäminen Neuvostoliiton ulottuvilla. Tästä Stalinin rauhanpäätöksestä ja sen taustoista Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat esittää ensimmäisenä suomenkielisenä kirjana perusteellisen kuvauksen.
Kirjan tiedot Ilmestymisaika: 8/2014, viikolla 37
Talakin tuollainen surkea nuoleskelija vihollisen jaloissa pyörivä. Hyihyi. Valehtelija, joka uskottelee suomalaisille Ranskan pelastaneen Suomen. Ranskan aseapu oli täysinmitätöntä evrrattuna Ruotsin eli Saksan apuun, Saksa pelasti SUomen Talvisodasta. Lännen etu olisi ollut Suomen tuho. Siksi Suomea maaniteltiin jatkamaan sotaa. Daladier haksahti tosin kusetuksissaan yli-innokkaana valehtelijana. Hän väitti Kuusisen tulleen Viipuriin, kun Viipurista tosiasiassa vielä taisteltiin eikä NL ollut esikaupungeissakaan
Suomi oli saanut ostettua Iso-Britannialta 12 pommikonetta, jotka oli päätetty sijoittaa vajaan puolen tunnin lentomatkan päähän rintamalta ja erityisesti Viipurinlahdelta.
Moskova näki, että Englanti ja Ranska ovat liittymässä sotaan. Stalin arveli, että tästä pienestä paikallisesta rajansiirrosta saattoi olla tulossa suurvaltakonflikti, kun Bakun rintamakin avataan.
Talvisodassa koneiden pientä määrää ja pommikuormaa kompensoitiin joillain lennoilla lisäämällä mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä matalalennossa Suomi-konepistoolilla.
Typerykset kirjoittavat typeriä tarinoita,koska ovat typeryksiä.
Pääasia, ettei käytetty raskaita konekivääreitä. Jo pelkästään niiden paino olisi aiheuttanut tappion koko sodassa.