Kunta päättää opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjänä siitä, toteutuuko uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa, vai liitetäänkö vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin uskonnollisia tilaisuuksia, kuten evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksia ja hartaushetkiä.
Uskonnolliset tilaisuudet eivät kuulu kunnan koulutuksen ja kasvatuksen lakisääteisiin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvatus ja opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Toisaalta perustuslakivaliokunta on vuonna 2014 katsonut, että uskonnollisia tilaisuuksia ”saa järjestää” eli niitä ei voi kieltää eikä niitä ole pakko järjestää. Tämän perusteella Opetushallitus on ohjeistanut 12.1.2018, että jos uskonnollinen tilaisuus tai toimitus järjestetään, sille pitää olla vastaava ei-uskonnollinen vaihtoehto. Samalla Opetushallitus nostaa esille kaksi mahdollisuutta siirtää uskonnolliset tilaisuudet päiväkoti- ja koulupäivien ulkopuolella.
Rinnakkaisten uskonnollisten/ei-uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi ja niistä on tehty paljon kanteluita. Järjestelyt, tiedotus ja valinta eivät käytännössä toimi lapsia syrjimättä. Lasten jako kahteen ryhmään uskonnollisuuden/uskonnottomuuden perusteella rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Kahden ohjelman tarjoaminen vaatii ylimääräistä työtä, johon ei aina ole riittävästi henkilöstöä varsinkaan päiväkodeissa. Tästä mallista luopuminen olisi suuri helpotus johtajille, rehtoreille, varhaiskasvattajille, opettajille, oppilaille ja useimmille huoltajille.
Sen takia voisi kysyä ehdokkaan suhtautumista esimerkiksi Opetushallituksen ohjeessa (12.1.2018) mainittuihin mahdollisuuksiin muuttaa tilannetta kouluissa (ja vastaavasti päiväkodeissa):
1) "Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia."
2) "Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon."
Voiko ehdokkaasi kannattaa jompaakumpaa Opetushallituksen esittämää vaihtoehtoa niin, että kahden rinnakkaisen tilaisuuden, uskonnollisen ja ei-uskonnollisen, sisällyttäminen päiväkodin ja koulujen toimintaan voitaisiin kunnissa lopettaa ja niissä keskityttäisiin vain kaikille yhteiseen toimintaan?
Asiasta todellakin päätetään kunnissa.
Uskonnolliset tilaisuudet eivät kuulu kunnan koulutuksen ja kasvatuksen lakisääteisiin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvatus ja opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Toisaalta perustuslakivaliokunta on vuonna 2014 katsonut, että uskonnollisia tilaisuuksia ”saa järjestää” eli niitä ei voi kieltää eikä niitä ole pakko järjestää. Tämän perusteella Opetushallitus on ohjeistanut 12.1.2018, että jos uskonnollinen tilaisuus tai toimitus järjestetään, sille pitää olla vastaava ei-uskonnollinen vaihtoehto. Samalla Opetushallitus nostaa esille kaksi mahdollisuutta siirtää uskonnolliset tilaisuudet päiväkoti- ja koulupäivien ulkopuolella.
Rinnakkaisten uskonnollisten/ei-uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi ja niistä on tehty paljon kanteluita. Järjestelyt, tiedotus ja valinta eivät käytännössä toimi lapsia syrjimättä. Lasten jako kahteen ryhmään uskonnollisuuden/uskonnottomuuden perusteella rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Kahden ohjelman tarjoaminen vaatii ylimääräistä työtä, johon ei aina ole riittävästi henkilöstöä varsinkaan päiväkodeissa. Tästä mallista luopuminen olisi suuri helpotus johtajille, rehtoreille, varhaiskasvattajille, opettajille, oppilaille ja useimmille huoltajille.
Sen takia voisi kysyä ehdokkaan suhtautumista esimerkiksi Opetushallituksen ohjeessa (12.1.2018) mainittuihin mahdollisuuksiin muuttaa tilannetta kouluissa (ja vastaavasti päiväkodeissa):
1) "Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia."
2) "Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon."
Voiko ehdokkaasi kannattaa jompaakumpaa Opetushallituksen esittämää vaihtoehtoa niin, että kahden rinnakkaisen tilaisuuden, uskonnollisen ja ei-uskonnollisen, sisällyttäminen päiväkodin ja koulujen toimintaan voitaisiin kunnissa lopettaa ja niissä keskityttäisiin vain kaikille yhteiseen toimintaan?
Asiasta todellakin päätetään kunnissa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ylikosken höpötykset tästä(kään) asiasta eivät kiinnosta. Eikö ihminen voisi vain jäädä viettämään eläkepäiviä, käydä kaupan kahviossa muiden eläkesetien kanssa juttelemassa ja lakata vaivaamasta ihmisiä vaivaannuttavilla hölinöillään? Kiitos.
Minusta tuo p olen aineen asia, jota ei aikaisemmin ole mielletty noin selvästi kunta-asiaksi.
Kyllä, olennainen asia minunkin mielestäni.
Ylikoski on pudonnut kelkasta vanhanaikaisine luuloinen kuntien itsenäisyydestä ja päätöksistä
EU rajoittaa hallituksen toimet minimiin, presidentillä on vain seremoniallinen lässytysoikeus ja kunnat ovat täysin hallituksen pakkovallan alla
Korona on poistanut viimeisenkin kunnallisen itsehallinnon
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli Perussuomalaisten Tuumaustunnilla 8.3. lukuja, joiden mukaan korona kasvatti kuntien valtionapuja poikkeuksellisen paljon viime vuonna
Holm arvioi, että kunnat ovat erittäin riippuvaisia valtionosuuksista ja varsin monen kunnan riippuvaisuus valtiontuista on kasvanut jo ennen koronaa. Kunnilla ei rahojen puutteen takia ole mahdollista lisäillä yhtään mitään ja kaikkeen on saatava lupa hallitukselta ja EUlta. Katso Suomen Uutiset Tuumaustunti 8.3.
Aivan, ja monelle kunnalle tilinpäätös on kääntynyt selvästi voitolliseksi valtiontukien takia!
Mutta kun ei itse keksi mitään rakentavaa, on helppo repiä ja kritisoida.
Ja antaa kuvan, että jos ja kun pääsemme valtaan kaikki muuttuu;-D
Huvittavaa, mutta myös masentavaa, kun niin moni menee noitten ansaan, tajuamatta kuinka hyvässä yhteiskunnassa, kaikista puutteista huolimatta, elämme.
Elämänkatsomustieto on erittäin rakentavaa. Elämänkatsomustieto on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitettu katsomusaine uskonnon rinnalla, mutta se on vajaakäytössä, koska sitä ei ole aina peruskouluun tulossa oleville oppilaille tarjottu, on sanottu, että ”meillä ei ole ET-opetusryhmää”, jolloin oppilaan huoltajat on ohjattu valitsemaan ET:n tilalle enemmistöön uskonnonopetus.
Tämä vastentahtoinen valinta uskontoon on kaiken lisäksi tulkittu lopulliseksi luopumiseksi oppilaan oikeudesta elämänkatsomustietoon. ET-opetusryhmiä olisi kuitenkin monessa koulussa syntynyt, jos koulu olisi ottanut huomioon edeltävien vuosiluokkien oppilaiden huoltajien alkuperäisen tahdon, eikä tarkastellut asiaa vain vuosiluokka kerrallaan.
Tiedotuksessa tulisi ET-opetuksesta kertoa, että se on 1) uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppiaine, johon oppilaalla on oikeus, jota ei tarvitse valita, vaan se tarjotaan automaattisesti. 2) lasta ei tarvitse laittaa uskonnonopetukseen, vaikka koulu kertoo, että ET-opetusta ei olisi. Jos tuollainen epäsuotuisa tilanne koulussa tuntuisi olevan, siinä tapauksessa lapsi voi olla pois katsomusaineen opetuksesta, ja hänelle järjestetään muuta ohjattua toimintaan. Uskonnonopetukseen ei ole pakko osallistua, ja tämä tulisi myös virallisesti kertoa eikä salata.
Tulee tiedottaa, että vanhemmat voivat ilmoittaa tämän, kun ilmoittavat lasta ensimmäiselle luokalle kouluun. Uskonnonopetuksesta pois jäämisestä ilmoittaminen olisi vahva merkki siitä, että huoltajat eivät ole luopumassa lapsen oikeudesta elämänkatsomustietoon. Siitä ajankohdasta on vielä yli puoli vuotta koulun alkamisen elokuussa. Ilmoituksen johdosta jo ennen eka luokan alkua tai ainakin vuoden tai kahden kuluttua ET:n opetusryhmä jo todennäköisesti syntyy, ja varsinkin alakoulussa on pedagogisesti ja didaktisesti hyvinkin sopivaa, että ET-opetusryhmässä opetus annetaan yhdysluokkaopetuksena esimerkiksi luokilla 1-3.
Lapsella on oikeus ET-opetukseen, ja sen toteutumista tulee edistää korostamalla, että minkäänlainen ohjailu ja painostus jolla saataisiin vanhemmat luopumaan tästä lapsen oikeudesta ei ole sallittua, vaan on suositeltavaa, että vanhemmat ilmoittavat selvästi, että tästä lapsen oikeudesta ei luovuta.
Vapariliiton taistolaisuuden filosofia
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/rakkaudentunnustus-suomalaiselle-demokratialle/
Taistolaisuus toistuu sukupolvesta toiseen eri ilmiasuissa
Vihreiden ja vasemmistoliiton luokka- ja ympäristömeuhkaus on demokratian kannalta suhteellisen harmitonta. Kansalaisten enemmistö kykenee laittamaan heidät aina kuriin ja Herran nuhteeseen. Samoin näiden saarnaama ns. ”pahisviha” on vain osoitus nuorelle sukupolvelle ominaisesta halusta ärsyttää porvaria (épater les bourgeois).
Oman pohdintani mukaan rodun, värin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muuhun mielipiteen ym. pohjalta tapahtuva ihmisten intersektionaalisen lokerointi ja siihen liittyvä aggression lietsonta on jonkinlainen myöhäinen puberteettitapahtuma. Se on tämän ajan taistolaisuutta – aika hoitaa tämän ongelman. En usko, että 10 vuoden päästä me edes ajattelemme näitä asioita.
Tämä öyhä on käsittääkseni harmitonta kasvuprosessia eikä tämä post-moderni nuorisorälläkkä yleensä johda mihinkään. Näille ihmisille kelpaa mielihyvin mammona ja asema sekä turvallinen yhteiskunta auton ja kesämökin kanssa. Kunhan saa vain protestoida twitterissä ja katsella elonkapinaa turvallisesti tv:ssä.
Voi kysyä, ja samalla voi kertoa omaa kantaa. Levitä tietoa ehfokksillesi.
Suosittelen, että kilpailuttaa useampiakin ehdokkaita ykköspuolueesta ja parista muustakin. Samalla toisit tiedoksi tätä tärkeää asiaa. Lapset ovat usein haavoittuvassa asemassa aikuisten aatoksiin nähden.
Minua kiinnostaa, ja aion kysyä muutamalta ehdokkaalta.
Kyllä kiinnostaa. Aion kysyä ainakin viideltä ehdokkaalta kahdesta eri puolueesta.
Hajontaa löytyy sopivasti, joen saa painoarvoa tämä asia.
Huh. Pari ehdokasta ei tiennyt asiasta yhtikäs mitään. Lupas selvittä, mutta en silti äänestä hoomiilasia.
Varmaan kaikkia vapaa- ajattelijoita ja Humanistinen kiinnostaa. Kaikkia uskonnottomia. Ja muitakin ei- uskonnollisia.
Hyvä sepustus. Kyllä kiinnostaa, ja kysynkin ainakin viideltä ehdokkaalta.