Voimmeko me ydinvoiman kannattajat syyttää itseämme siitä, että vastustus on näinkin runsaslukuista? Emmekö siis kerro asioita tarpeeksi yksinkertaisesti / joka ihmiselle sopivan kansantajuisesti?
Itse olen huomannut keskusteluissa sen, että positiivisesti ydinvoimaan suhtautuvat tietävät ydinvoimaan liittyvistä asioista keskimääräistä enemmän ja vastaavasti vastustajat vähemmän. Vastustajat puhavatkin yleensä voimalan räjähtämisestä ja suuronnetomuudesta.
Mikä sitten herättää vastustajien epäilyjä? No se, että vakuuttelen sitä että ei se voi räjähtää ja suuronnettomuus on mahdoton. Onhan luonnollista pelätä kaikkea tuntematonta ja vastustaa sitä siksi, koska suurin osa ihmisistä luulee voimalaitoksen räjähtävät ydinpommin tavoin.
Lehdistö on todella hauska kaveri näissä asioissa. Lööpit huutavat isoilla kirjaimilla: "Voimala jouduttiin ajamaan alas" tai "Voimalan jäähdytysteho riittämätön". Asioilla ei ole mitään yhteistä ydinvoiman turvallisuuden kanssa, vaan pääasia että saadaan lehdet myydyksi. Oikaisuhan ei missään tapauksessa tule kysymykseen tai jos oikaistaan, niin pienellä präntättynä johonkin lehden kulmaan. Tiedotusvälineet ovat sensaatiohakuisia, eivätkä toimittajat ymmärrä ydinvoimasta yhtään mitään.
Toinen mielenkiintoinen ryhmittymä on minusta erilaiset ympäritö- yms. järjestöt, jotka pelottelevat ihmimisiä vääristelemällä tietoa ydinvoimasta. Näiden järjestöjen intressit liittyvät ainoastaa talouskasvuun ja sen hillitsemiseen.
-Kommentteja niin puolin kuin toisin-
Itse olen huomannut keskusteluissa sen, että positiivisesti ydinvoimaan suhtautuvat tietävät ydinvoimaan liittyvistä asioista keskimääräistä enemmän ja vastaavasti vastustajat vähemmän. Vastustajat puhavatkin yleensä voimalan räjähtämisestä ja suuronnetomuudesta.
Mikä sitten herättää vastustajien epäilyjä? No se, että vakuuttelen sitä että ei se voi räjähtää ja suuronnettomuus on mahdoton. Onhan luonnollista pelätä kaikkea tuntematonta ja vastustaa sitä siksi, koska suurin osa ihmisistä luulee voimalaitoksen räjähtävät ydinpommin tavoin.
Lehdistö on todella hauska kaveri näissä asioissa. Lööpit huutavat isoilla kirjaimilla: "Voimala jouduttiin ajamaan alas" tai "Voimalan jäähdytysteho riittämätön". Asioilla ei ole mitään yhteistä ydinvoiman turvallisuuden kanssa, vaan pääasia että saadaan lehdet myydyksi. Oikaisuhan ei missään tapauksessa tule kysymykseen tai jos oikaistaan, niin pienellä präntättynä johonkin lehden kulmaan. Tiedotusvälineet ovat sensaatiohakuisia, eivätkä toimittajat ymmärrä ydinvoimasta yhtään mitään.
Toinen mielenkiintoinen ryhmittymä on minusta erilaiset ympäritö- yms. järjestöt, jotka pelottelevat ihmimisiä vääristelemällä tietoa ydinvoimasta. Näiden järjestöjen intressit liittyvät ainoastaa talouskasvuun ja sen hillitsemiseen.
-Kommentteja niin puolin kuin toisin-
Vastaukset 51
Vanhimmat
Jokainen, jolle on selvinnyt elämän perimmäinen tarkoitus, sanoo kuitenkin EI ydinvoimallle.
Mikäs se elämän perimmäinen tarkoitus on, jos se saa sanomaan ei ydinvoimalle?
Paluu kivikauteen? Vai onko savusumu ylin ystävä?
Oma pohdinta paikallaan. Älä lunttaa.
Olen minä tuota pohtinut joskus ihan kunnolla ja ajan kanssa. En meinannut ensin keksiä moista, mutta sitten tajusin että se johtuu vain siitä että sitä ei ole olemassakaan.
Niin, perimmäistä tarkoitusta ei ole olemassakaan. Ihmiset toki voivat keksiä vaikka millaisia "perimmäisiä" tarkoituksia, ja keksivätkin. Joku löytää ne uskonnosta, toinen filosofiasta ja kolmas pesäpallosta.
Oman elämäni tarkoitus on elää ns. hyvä elämä. Yrittelen parantaa maailmaa pikkasen ja pitää siinä samalla hauskaa. Mikäs sen parempaa?
Ihan hyvä sun juttus oli, epätavallisen rehellinenkin.
Kyllä elämälle on olemassa perimmäinenkin tarkoitus. Se ei edes voi olla ihmisen keksimä. Sitä ihan oikeasti kannattaa etsiä pohdiskellen.
Yleisesti ajatellaan, että ydinvoimaloissa ainakin pitäisi kaiken olla täydellistä. Vuosihuolloissa ulkopuolinen väki näkee, ettei asia suinkaan ole niin. Kuitenkin he näkevät, että turvallisuusasiat yms. hoidetaan tinkimättä, ja siten luottavat laitosten käytön olevan hyvissä käsissä.
Ihmisten pitäisi päästä itse näkemään, ettei ydinvoimaloissa tapahdu mitään salaperäistä. Tämä paha maailma on kuitenkin vaikuttanut ydinvoimaloidenkin turvatoimiin, ja niinpä yhä harvempi ulkopuolinen pääsee laitokselle.
Meidän vanhojen ammattilaisten pitäisi kai puhua enemmän näistä asioista vapaa-aikanakin, mutta vaikeaa se on. Kuulijan pitäisi tietää aika paljon, jotta puhuisimme samaa kieltä.
Näkyyhän se täällä netissäkin. Monimutkaisia asioita saa suurella työllä "jakeluun", kun pelkistää niitä tarpeeksi. Kyselijä ymmärtää viimein asian, mutta käytännössä se on vielä monimutkaisempi.
"Meidän vanhojen ammattilaisten pitäisi kai puhua enemmän näistä asioista vapaa-aikanakin, mutta vaikeaa se on. Kuulijan pitäisi tietää aika paljon, jotta puhuisimme samaa kieltä.
Näkyyhän se täällä netissäkin. Monimutkaisia asioita saa suurella työllä "jakeluun", kun pelkistää niitä tarpeeksi. Kyselijä ymmärtää viimein asian, mutta käytännössä se on vielä monimutkaisempi."
Joo.
Kerroppa mulle ihan omin sanoin, miten Olkiluodon voimalassa on estetty normaalikäytönaikainen reaktiivisuusonnettomuus.
Ei sun tartte Olkiluodosta mitään kertoo - kerro Loviisasta:
"Kerroppa mulle ihan omin sanoin, miten Loviisan voimalassa on estetty normaalikäytönaikainen reaktiivisuusonnettomuus."
Tuoretta polttoainetta ei kuivana saa kriittiseksi käytännössä millään.
Altaissa heillä on muistaakseni tiheät telineet, joissa telinekennojen booriteräs toimii absorbaattorina.
Reaktorin tehonsäätö hoidetaan säätösauvoilla ja pääkiertopumppujen kierrosluvulla. Jos teho karkaa, tulee pikasulku.
Tuoreeseen pätee sama asia: ei tule kriittiseksi.
Altaissa pelataan boorivedellä ja geometrialla. Nippujen etäisyys toisistaan takaa alikriittisyyden, ja boorivesi varmistaa.
Reaktorin ollessa sammutettuna alikriittisyys varmistetaan booraamalla. Jäähdytteen booripitoisuun nostetaan korkeaksi.
Käynnin aikana ajetaan normaalisti kaikki säätösauvat täysin ylhäällä. Tehoa säädetään jäähdytteen booripitoisuudella. Jos teho nousee liikaa tai liian nopeasti, tulee pikasulku.
miten on varmistettu, että boorivesi tosiaan on boorivettä?
miten käy, jos käynnistysvaiheessa, kun säätösauvoja nostetaan ylös, yksi niistä putoaakin ulos reaktorista?
Booripitoisuus mitataan labra-analyyseillä ja ns. autotitraattoreilla.
Säätösauvan putoaminen painevesireaktorissa periaatteessa lisää turvallisuutta. Sehän putoaa reaktorisydämeen.
"miten on varmistettu, että boorivesi tosiaan on boorivettä?"
- "Booripitoisuus mitataan labra-analyyseillä ja ns. autotitraattoreilla."
Onko nämä 'autotitraattorit' niin rakennettuja, että ne automaattisesti alkaa ajamaan pikasulkua, jos booritonta vettä on väärässä paikassa väärään aikaan? Onko mahdollista, että niiden virheellisen toiminnan vuoksi booritonta vettä pääsee jäähdytteeseen? Tiedän: tällöin vaadittaisiin sekä inhimillinen että tekninen virhe, mutta kysyn kuitenkin.
"Säätösauvan putoaminen painevesireaktorissa periaatteessa lisää turvallisuutta. Sehän putoaa reaktorisydämeen."
Eikö tosiaan voi pudota reaktorin ulkopuolelle?
Puhtaan veden vaara on kyllä olemassa, mutta sen hallitsematon pääsy reaktoriin on estetty monilla tavoilla.
Eihän se säätösauva karkuteille pääse. Joka tilanteessa se on mekaanisesti ohjattu putoamaan reaktorisydämeen.
"Puhtaan veden vaara on kyllä olemassa, mutta sen hallitsematon pääsy reaktoriin on estetty monilla tavoilla."
Muistutan lähtökohdasta tälle keskustelulle:
"Kerroppa mulle ihan omin sanoin, miten Loviisan voimalassa on estetty normaalikäytönaikainen reaktiivisuusonnettomuus."
(Selityksenä muille: reaktiivisuusonnettomuudella tarkoitetaan reaktorin tehon äkillistä nousua niin, että siitä seuraisi jonkinlainen reaktorin tai polttoaineen vaurio. Boorivesi jäähdytteessä hidastaa reaktiota ja boorin puuttuminen voisi johtaa vakavaan onnettomuuteen.)
Olen nyt siis saanut asiantuntijalta vastauksen, jonka maallikkokin helposti ymmärtää. Kiitos. Näin perusteellista vastausta en tosiaankaan osannut odottaa, kun aiemmin kirjoitit näin:
"Meidän vanhojen ammattilaisten pitäisi kai puhua enemmän näistä asioista vapaa-aikanakin, mutta vaikeaa se on. Kuulijan pitäisi tietää aika paljon, jotta puhuisimme samaa kieltä.
Näkyyhän se täällä netissäkin. Monimutkaisia asioita saa suurella työllä "jakeluun", kun pelkistää niitä tarpeeksi. Kyselijä ymmärtää viimein asian, mutta käytännössä se on vielä monimutkaisempi."
Oho - olinkin ihan väärässä! Pari viimeistä lausetta olisi pitänyt lukea huolella:
"
Monimutkaisia asioita saa suurella työllä "jakeluun", kun pelkistää niitä tarpeeksi. Kyselijä ymmärtää viimein asian, mutta käytännössä se on vielä monimutkaisempi."
"
No joo, ehkäpä otan selvää semmosilta, jotka eivät lopulta palaa pelkistämään asiaa.
"Eihän se säätösauva karkuteille pääse. Joka tilanteessa se on mekaanisesti ohjattu putoamaan reaktorisydämeen"
Joka tilanteessa? Ihan varmasti? Mekaniikka pettämätön?
Yli puolet säätösauvan pituudesta on jatkuvasti reaktorisydämen sisällä. VVER-reaktorin erityispiirre.
"Yli puolet säätösauvan pituudesta on jatkuvasti reaktorisydämen sisällä. VVER-reaktorin erityispiirre."
Siinä tapauksessa olisi mahdollista, että jokin voisi jumiutua yläasentoon, vai?
Autotitraattori nöyttäis olevan jonkinlainen ainepitoisuuksien määrittelijä. Voidaanko reaaktorissa kiertävän veden booripitoisuutta määritellä reaaliaikaisesti, kun veden lämpötila on 300astetta?
Eli: vaikka vesi on joskus jossakin mitattu booripitoisuudeltaan sopivaksi, millä varmistetaan, että kiertävä jäähdytysvesikin on sitä?
Lainaus:
"Puhtaan, boorittoman veden syöttö reaktoriin seisokin aikana on estetty siten, että kaikki puhdasta vettä sisältävät järjestelmät on erotettu primääripiiristä vähintään kahdella peräkkäisellä kiinni olevalla venttiilillä. Boorihappopitoisuutta valvotaan jatkuvatoimisella mittauksella ja laboratoriossa tehtävällä primääripiirin vesinäytteiden analysoinnilla. Turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa asetetulla boorihappopitoisuusrajalla varmistetaan reaktorin pysyminen alikriittisenä, vaikka säätösauvat olisi vedetty ulos reaktorista."
http://www.stuk.fi/ydinvoimalaitokset/nvr/nvr398.html#3.3
Mutta miten "Boorihappopitoisuutta valvotaan jatkuvatoimisella mittauksella"?
Loviisassa näyttää tuon booriveden kanssa olleen pieniä mitättömiä ongelmia.
"Loviisassa näyttää tuon booriveden kanssa olleen pieniä mitättömiä ongelmia."
Katso siitä kirjasta mistä olet muutakin tähän ammentanut 6. luku ja David-Bessen vaaratilanne, niin saat vähän näkökulmaa boori-ongelmiin.
Tietenkin. Kokonainen säätösauvapankkikin voi jumiutua. Sen takia siinä onkin tarpeeksi sauvoja vehkeen sammuttamiseen kaikesta huolimatta.
Toinen mahdollisuus on se, että mielikuvituksellisen mekaanisen vian vuoksi korkeapaineinen vesi ampuu koko pankin ulos reaktorista aiheuttaen reaktiivisuusonnettomuuden.
Käytännössä on osoittautunut, että nuo ovat hyvin epätodennäköisiä ja eivät sattuessaan johtaisi edes kovin vakaviin polttoainesauvavaurioihin, joten se siitä. Ne on kuitenkin simuloitu ja ovat turvallisuusanalyyseissä mukana, kun reaktoreita sertifioidaan (ainakin USA:ssa). Jos ei muuta, niin saa niistä ainakin sellaisen kuvan, että kaikilla konservatiivisilla epäonnioletuksillakin tuollaisten onnettomuuksien seuraukset eivät olisi järin vakavia. Aivan älytön on esim. se NRC:n oletus, jonka mukaan polttoaineista vapautuneesta jodista ja cesiumista 0 % jää yhdisteinä veteen onnettomuustilanteessa.
Säätösauvojen kanssa on sattunut onnettomuksia huolimattomuuden vuoksi. Pankkia ei kuitenkaan ole tietääkseni koskaan ammuttu ulos reaktorista.
"Katso siitä kirjasta mistä olet muutakin tähän ammentanut 6. luku ja David-Bessen vaaratilanne, niin saat vähän näkökulmaa boori-ongelmiin."
Hyvä kun tuli puheeksi: kirjahan on nyt ilmaiseksi saatavana netissä (mitä sanoo ne, jotka ovat maksaneet siitä 35e?). Nyt jokainen, jota vähänkin kiinnostaa, äkkiä hakemaan sen kaikki osat osoitteesta
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/
voipi olla jokin virhe siinä, että on nyt ilmainen.
Ennenkuin imuroin noi kaikki: se Davis-bessen-tapaus näyttäis olevan boorihapon aiheuttama syöpymisongelma:
http://www.ydinvoima.net/uutiset/suuronnettomuus_mahdollinen.html
sivulla on linnki myös kuvaan syöpymisestä:
http://www.nrc.gov/reactors/operating/ops-experience/vessel-head-degradation/vessel-head-degradation-files/db-noz3-overhead.pdf
Sori kaikille että hyppään toiseen asiaan, mutta innostuin lukeen kirjan osaa 8. Siinä on mm. perustietoa ydinpommin valmistamisesta, sen vaikeudesta.
Täällä on kiistelty siitä, voiko kevytvesireaktoreissa olevaa plutoniumia, jota syntyy säteilytyksen aikana, käyttää ydinpommin tekoon. Asiaa sivuava maininta löytyi:
"Plutoniumin isotooppien 240Pu ja 241Pu ydinfysikaaliset ominaisuudet ovat pommin toiminnan kannalta hankalia. 240Pu absorboi neutroneja. Lisäksi se halkeaa spontaanisti ja vaikeuttaa ketjureaktion oikea-aikaista aloittamista. 241Pu taas hajoaa (puoliintumisaika 14,4 vuotta) amerikiumiksi, joka absorboi voimakkaasti neutroneja ja saattaa siten heikentää vanhojen plutoniumpommien räjähdystehoa. Näiden isotooppien suhteellisesti suuri määrä aiheuttaa sen, että normaalien ydinvoimaloiden pitkään reaktorissa säteilytetty polttoaine ei sovellu ydinaseplutoniumin erotukseen."
Merkittävä maininta on viimeinen: "normaalien ydinvoimaloiden pitkään reaktorissa säteilytetty polttoaine ei sovellu ydinaseplutoniumin erotukseen."
Kysymys onkin säteilytysajasta. Reaktorityypistä riippuen noin kahden kuukauden säteilytyksellä saadaan isotooppien suhteet sellaisiksi, että jonkinlainen tussahtaja on mahdollista rakentaa. Täten hokema 'Suomen ydinvoimaloilla ei ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa' voidaan katsoa jonkinlaiseksi toiveajatteluksi siitä, että se pitäisi paikkansa. Mutta tiedämme kaikki, että vuosikymmenien aikana saattavat monet asiat muuttua - ydinvoimaloita on hiukka hankala tehdä olemattomiksi.
Evoluutio on jäänut pahasti vaiheesen. Ilmeisesti Einstein opettaa apinaa!
H.K
Kattelen jos pystyn joskus vastaamaan tähän - tuli paljon luettavaa!
"Merkittävä maininta on viimeinen: "normaalien ydinvoimaloiden pitkään reaktorissa säteilytetty polttoaine ei sovellu ydinaseplutoniumin erotukseen.""
Koitin sinulle tätä asiaa jo aikaisemmin selvittää, mutta ilmeisesti ohitit antamani informaation kokonaan.
"Kysymys onkin säteilytysajasta. Reaktorityypistä riippuen noin kahden kuukauden säteilytyksellä saadaan isotooppien suhteet sellaisiksi, että jonkinlainen tussahtaja on mahdollista rakentaa."
Suomalaisilla reaktoreilla uraanin rikastussuhde on suhteellisen alhainen, että sillä tehokkaasti saataisi tuotettua plutoniumia. Lisäksi voimalaa tulisi tämän lyhyen toiminta-ajan ajaa hyvin pienellä teholla. Ongelmaksi suomalaisissa voimaloissa näiden lisäksi tulisi vielä polttoaineen vaihdon tiheys. Voimala olisi jatkuvasti seisokissa polttoaineen vaihdon vuoksi. Tähän tarkoitukseen soveltuu paremmin esimerkiksi tshernobylintyyppiset voimalaitokset, joissa polttoainetta voidaan vaihtaa yksi nippu kerrallaan "lennosta", jolloin reaktoria ei tarvitse alaa alas vaihdon ajaksi.
"Täten hokema 'Suomen ydinvoimaloilla ei ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa' voidaan katsoa jonkinlaiseksi toiveajatteluksi siitä, että se pitäisi paikkansa."
Se on vaan erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta suomalaisilla voimaloilla toteuttaa edellä mainituista syistä. Se olisi myös hyvin helppoa havaita ja valvoa, jos näin toimittaisiin. Suomessa ei ole käytössä tarpeeksi rikastettua polttoainetta, jotta edes lyhyellä polttoajalla saataisiin tarpeeksi plutoniumia tuotettua oikeilla isotooppisuhteilla. Suomessa ei myöskään ole laitosta, jossa tuotettu plutoniumi saataisiin erotettua käytetystä polttoaineesta ja rikastettua sen pitoisuutta tarpeeksi korkeaksi. Hommassa on monituisen monta mutkaa matkassa, jotka mielelläsi unohdat.
että hokema 'Suomen ydinvoimaloilla ei ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa' voidaan katsoa jonkinlaiseksi toiveajatteluksi siitä, että se pitäisi paikkansa.
"että hokema 'Suomen ydinvoimaloilla ei ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa' voidaan katsoa jonkinlaiseksi toiveajatteluksi siitä, että se pitäisi paikkansa."
Ilman valtion tietoista päätöstä hankkia ydinase ei synny asekelpoista materiaalia. Joten voidaankin sanoa, ettei Suomen ydinvoimaloilla ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa.
Vastaajan saivartelut siitä, että teoriassa ehkä saattaisi, ovat samaa tasoa, kuin väittäisi että 'kaikilla suomalaisilla on jotain tekemistä rikollisuuden kanssa, sillä ainakin useimmat ovat kykeneväisiä lain rikkomiseen.'
Suomessa ei ole sellaista laitosta missä voitaisiin rikastaa plutoniumia. Eikä Suomen valtio tavoittele ydinasetta. Näin ollen Suomen ydinvoimaloilla ei ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa. Täällä ei valmisteta ydinaseita, eikä mitään komponentteja niihin.
Emme tiedä, onko Suomi-nimistä valtiota olemassa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, emmekä tiedä, kuka tulevaisuudessa on ydinvoimaloiden haltija. Emme tiedä, kuka tulevaisuudessa määrää mitä niissä tehdään
Sen tiedämme, että ydinvoiman haltijalla on pommin starttinappula kädessään.
Ydinvoimalaa ei saa poistettua kovin nopeasti, vaikka kuinka olisi tärkeää tehdä siitä pian vaaraton.
Järjetöntä rakentaa tuollaisia laitoksia. Sähköä saa muutenkin.
"Emme tiedä, onko Suomi-nimistä valtiota olemassa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, emmekä tiedä, kuka tulevaisuudessa on ydinvoimaloiden haltija."
Lyödäänkö vetoa? Veikkaan, että kymmenen vuoden päästä Suomi on olemassa, voimaloiden omistajat ovat pääpiirteittäin samat, kuin nykyään, eikä yhtään ydinvoimalaonnettomuutta ole tapahtunut, jossa säteileviä aineita olisi päässyt ulos rakennuksesta merkittäviä määriä.
"Sen tiedämme, että ydinvoiman haltijalla on pommin starttinappula kädessään."
höpöhöpö. Jokaisella sydänsairaallaki taitaa olla dynamiittipötkö takin povarissa. Kaikki sydänsairaat vankilaan, ku ovat potentiaalisia terroristeja.
"Järjetöntä rakentaa tuollaisia laitoksia. Sähköä saa muutenkin."
Järjetöntä polttaa bensiiniä, autot saa liikkumaan muutenkin. Vaikka työntämällä. Asia sitten erikseen, että mihin hintaan ja missä määrin on yleensä järkevää käyttää sitä vaihtoehtoista keinoa.
Kyllähän vetoa voi lyödä kuka haluaa mistä haluaa, mutta se ei muuta miksikään sitä, että
"Emme tiedä, onko Suomi-nimistä valtiota olemassa esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, emmekä tiedä, kuka tulevaisuudessa on ydinvoimaloiden haltija. Emme tiedä, kuka tulevaisuudessa määrää mitä niissä tehdään
Sen tiedämme, että ydinvoiman haltijalla on pommin starttinappula kädessään.
Ydinvoimalaa ei saa poistettua kovin nopeasti, vaikka kuinka olisi tärkeää tehdä siitä pian vaaraton.
Järjetöntä rakentaa tuollaisia laitoksia. Sähköä saa muutenkin.
"
Ydinvoimala tosiaankin on helppo räjäyttää dynamiitilla. ydinmoskaa saa taivalle vähän enemmän kuin paljon. sairaaloilla riittää töitä vuosikymmeniksi.
Etkö itse huomaa jo tämänkin keskustelusarjan osalta ydinpommi katastrofi jne. jne väitteidesi olevan harhaisesta päästäsi.
Hakeudu pikaisesti hoitoon jos vielä pystyt:
todella mene niin nopeasti kuin ehdit...............
"Puhtaan, boorittoman veden syöttö reaktoriin seisokin aikana on estetty siten, että kaikki puhdasta vettä sisältävät järjestelmät on erotettu primääripiiristä vähintään kahdella peräkkäisellä kiinni olevalla venttiilillä."
Miten eri venttiilien vioittuminen näkyy laitoksen toiminnassa, eli onko mahdollista, että vedet voivat sekoittua niin, että sitä ei heti huomata?
Lainaukset:
http://www.stuk.fi/ydinvoimalaitokset/nvr/nvr398.html#3.3
Vaihtolatauksessa tehdään runsaasti erilaisia huoltotöitä, ja siksi kaikki ohjaukset eivät aina ole valvomossa. Hälytykset toki toimivat.
Veden tulo reaktoriin huomataan kyllä pinnanousuna. Vettä pitää tulla paljon, jotta se vaikuttaisi kriittisyysturvallisuuteen.
Onko tuo "energiapommi" keksitty "eläkepommista"?
Tyyliin:
- Suomi pamahtaa! Hirveä energia pula iskee aivan lähiaikoina!
- Voidaanko tehdä vielä jotain?
- Ei oikein mitään?
- Edes vähän???
- Hankitaan Suomelle uusi ydinvoimala, niin pelastumme!
TUO herättää epäilyjä!
Ainoat mahdolliset rakentajat ovat TVO ja Fortum. TVOlla on täysi työ alkutekijöissään olevalla voimalalla ja Fortumilla ei ole aikomustakaan alkaa rakentamaan uutta ydinvoimalaa.
Jostakin kummasta syystä uskotaan, että Suomessa on vilisemällä ydinvoimalaväkeä. Ei ole tarpeeksi nykyisillekään voimaloille.
Tarkoitin, että kannattajatKIN vetoavat maailmanlopun teoriaan saadakseen suomeen lisää virtaa.
Harva tietää todellista tilannetta, tai tulee sitä ajatelleeksi. On helppo puhua uudesta voimalasta, mutta se rakentamispuoli onkin aivan eri asia.
Hyvä niin
"Tarkoitin, että kannattajatKIN vetoavat maailmanlopun teoriaan saadakseen suomeen lisää virtaa."
Eikö ole aika selvää, että hiilidioksidi pitoisuuden jatkuva kasvu muodostuu lopulta ongelmaksi, tavalla tai toisella.
Useimmiten, kun puhutaan öljystä, ollaan huolissaan sen riittävyydestä, mutta silloin unohdetaan se kolikon toinen puoli. Öljyä ja hiiltä löytyy paljon enemmän kuin mitä voidaan polttaa. Jo kauan ennenkuin fossiiliset on poltettu tulee ilmasta myrkyllistä.
Tämä huolimatta siitä, että mitä mieltä ilmaston muutoksesta, ja etenkin ihmisen osuudesta siihen ollaan. Jääkausi tulee jos on tullakseen, ja ihmisillä on osuutta siihen, jos on.
Mutta se että ihmiset kaivavat maasta hiiltä ja öljyä on yksiselitteinen fakta, kuten sekin, että noita aineita kaivetaan poltettavaksi. Totta on myös se, että noita poltettaessa ilman hiilidioksidi pitoisuus nousee.
Loputtomiin tuota hiilidioksidipitoisuuden nousua ei voida sallia. Siispä fossiiliset energian lähteet pitää korvata jollain muulla, ennemmin tai myöhemmin.
Tietääkseni kaikesta energiasta noin 90% tuotetaan fossiilisia polttamalla. Siinä on sen verran korvattavaa, että on parempi aloittaa heti.
Sähkönkulutuksen nousu on todennäköistä. Ja sähköä tuottavien laitosten vanheneminen faktaa. Siispä tarvitaan uusia voimaloita. Valittavaksi jää, se mitä voimaloita tehdään.
Minun mielestäni pitäisi rakentaa lisää uusiutuvia, ja ydinvoimaa.
"
Pohdinta
Kirjoittanut: U308 15.4.2005 klo 11.27
Voimmeko me ydinvoiman kannattajat syyttää itseämme siitä, että vastustus on näinkin runsaslukuista? Emmekö siis kerro asioita tarpeeksi yksinkertaisesti / joka ihmiselle sopivan kansantajuisesti?
Itse olen huomannut keskusteluissa sen, että positiivisesti ydinvoimaan suhtautuvat tietävät ydinvoimaan liittyvistä asioista keskimääräistä enemmän ja vastaavasti vastustajat vähemmän. Vastustajat puhavatkin yleensä voimalan räjähtämisestä ja suuronnetomuudesta.
...
"
Pohtisitko asiaa esimerkikis seuraavan keskusteluketjun valossa:
"
Keskustelun kulku:
Yv jäähdytyksen menettäminen Vastaaja 12.04
Saman jankuttamista Jocu_ 12.04
jep. uusi, mielenkiintoinen aihe... Vastaaja 12.04
Lyhyt juttu Jocu_ 12.04
Lunttiapua, Hätäjäähdytys I ja II Vastaaja 12.04
Hohhoijakkaa Trukari 12.04
Samaa mietin Jocu_ 12.04
Näin se menee Jocu_ 12.04
Boorivesi, kierrätys Vastaaja 12.04
Vettä riittää_ Jocu_ 12.04
Entä jäähdyttääkö riittävästi? Vastaaja 12.04
Voi helkkari sentään Jocu_ 12.04
Annetaanko jo olla? Vastaaja 12.04
Toivotonta Jocu_ 12.04
selvisihän se, kiitos Vastaaja 12.04
Ei se polttoaine sula Jocu_ 12.04
STOP U308 12.04
Kyllä se ehtii mukaan Jocu_ 12.04
Hyvä kun kerroit Vastaaja 12.04
Vastaus U308 12.04
Ei vielä posauteta Vastaaja 12.04
Lämpöongelma yleisesti - reaktor... Vastaaja eilen
Pieleen meni Jocu_ eilen
Eli STUK ei antaisi lupaa? Vastaaja eilen
Huokaus Jocu_ eilen
Ranskassa ei huokailtu Vastaaja eilen
Kosmeettista taisi olla Jocu_ eilen
Aiempaa juttua Ranskan helteistä Vastaaja eilen
Samaa mieltä Jocu_ eilen
Liian kuuma kesä - jäähdytystornit? Vastaaja 11:42
Ei ole mahdoton ajatus Jocu_ 12:10
Talvi hyvä pointti Vastaaja 12:30
Niinpä Jocu_ 12:39
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000007811671
Keskustelun avaus on puhtaasti tekninen (lukuunottamatta keskusteluun johtaneiden tapahtumien lyhyttä perustelua) ja kiitettävän hyvin se pysyikin siinä. Ydinvoiman vastustajia tuossa ketjussa on vain yksi, eli minä, kannattajia 3, joista yhden asia oli vähemmän tekninen.
Mikä esti kannattajia keskustelemasta asiasta? Kirjoitithan: "Emmekö siis kerro asioita tarpeeksi yksinkertaisesti / joka ihmiselle sopivan kansantajuisesti?"
ja
"Itse olen huomannut keskusteluissa sen, että positiivisesti ydinvoimaan suhtautuvat tietävät ydinvoimaan liittyvistä asioista keskimääräistä enemmän ja vastaavasti vastustajat vähemmän."
Minusta näyttää siltä, että palstalla muutoin äänekkäästi ydinvoimaa kannattavat pysyivät tuossa ketjussa hiljaa kuin kusi sukassa, vaikka huomiosi mukaan he ovat hyvin perillä ydintekniikasta. Ei tullut yksinkertaista eikä monimutkaista juttua. Sinä olit poikkeus, mutta etpä olekkaan täällä äänekkäästi huudellu. Jocukaan ei pahemmin huutele, kertoilee vaan asioita todellisuudesta.
Sopiiko odottaa, että jatkossa kertoisit edes jotain yksinkertaista, kun tekniikasta tulee kysymys? Sinulle sen ei pitäisi olla liian vaikeaa, muista en tiedä.
Vastaaja osaa varmaan vastata: kuinka monta ydinvoimalaa maailmassa on ollut ja kuinka monta ydinonnettomuutta on tapahtunut?
Verrataan tätä siihen kuinka paljon ihmisiä esimerkiksi hiilivoimalat ovat tappaneet maailmassa pienhiukkasten aiheuttamien keuhkoperäisten sairauksien vuoksi?
Lisäksi, mikseivät kaikki ydinvoiman vastustaja käyttäisi voimavarojaan fuusiovoiman kehitykseen??
Itse toivon että fuusiovoimalat saadaan valjastettua lähitulevaisuudessa käyttöön. Sillähän saa poltettua ydinjätteetkin...
.. että meidän Yrjö-poika haluaisi kohdata noitakaan tosiasioita.
Meneillään Vastaajalla on varmaan jokin "annamunkaikkikestääjavieläydinvoimakin" - elämänvaihe, mutta kyllä se ohi menee!
H.K
"kuinka monta ydinvoimalaa maailmassa on ollut ja kuinka monta ydinonnettomuutta on tapahtunut?"
Kertakaikkiaan hieno uusi keskustelun aihe. Avaatko sinä vai avaanko minä sen?
Tässä keskustelussa on tarkoitus puhua pääasiassa ydinvoimalan lämpöongelmista.
Erinomainen keskustelun aihe
Vastaaja 16.4.2005 klo 02.12
"kuinka monta ydinvoimalaa maailmassa on ollut ja kuinka monta ydinonnettomuutta on tapahtunut?"
Kertakaikkiaan hieno uusi keskustelun aihe. Avaatko sinä vai avaanko minä sen?
Tässä keskustelussa on tarkoitus puhua pääasiassa ydinvoimalan lämpöongelmista.
Jätä tuo viiminen lause huomiotta - erehdyin aaiheesta. silti oma vaus jutusta olisi paikallaan
Aiheesta lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006732970
Koska lupailit ymmärrettäviä totuuksia , niin ei kelpaa mutku , sitku vastaukset.
Miksi titanik upposi ? Ai niin , piti varoittaa että ensin tulee harjoituskysymys mahdottomuudesta.
Miten voimalaitos puretaan, turvallisesti ?
Riittääkö rahat purkamiseen ? Vai onko tässäkin laskettu mahdottomuuden varaan ? Mitä jos dollari romahtaa , ja rahanarvo putoaa sadasosaan kerätystä? Ja tietenkin niinsanottujen arvopapereiden ?
Eikö 10 000 vuotta ole pitkä aika, vaarallisten aineiden säilytykseen ?
Helppoja kysymyksiä , varmaan helppo vastata.
Halpa energia on halpaa työtä , ja aiheuttaa työttömyyden lisäksi palkkojen tippumista.
"Koska lupailit ymmärrettäviä totuuksia , niin ei kelpaa mutku , sitku vastaukset.
Miksi titanik upposi ? Ai niin , piti varoittaa että ensin tulee harjoituskysymys mahdottomuudesta."
Ei tässä kysymyksessä mitään ihmeellistä ole. Ehkä väärä palsta? Ihmisen huolimattomuus oli nro.1, jäävuoreen ei olisi pitänyt ajaa. RMS titanic.n olisi kuitenkin pitänyt kestää kyseinen isku, josta muodostui liian pitkä helminauhamainen vaurio titanic.n kylkeen. Hie-näytteet laivanrakennusteräksestä osoittavat materiaalin olleen huonolaatuinen kestävyysominaisuuksia ajatellen. Kuka siten toitottikaan siitä, että Titanic on uppoamaton? Kuka? Ihminen/set jotka kumoavat luonnonlakeja.
"Miten voimalaitos puretaan, turvallisesti ?"
Ei laitoksen purkamisessa mitään mystistä ja salaperäistä ole. Tekisi mieli sanoa kääntäen rakentamisen suhteen.Tiesitkö, että BWR-reaktorin piiriin sijoitettu höyryturbiinin puoliintumisaika on n.7 sekuntia prosessin alasajon jälkeen. Polttoaine sijoitetaan valtaviin kuparisylintereihin ja täytetään sementillä. Kuparisylinterien lujuusominaisuuksien johdosta voit pudottaa ne useasta kymmenestä metristä tai yrittää räjäyttää niitä usean tonnin räjähteellä----->kyllä kestää. Lisäksi ne viedään 200m maanpinnan alapuolelle kallion sisään. Rehellisesti sanoen voit vaikka nukkua taivas´alla kuparisylintereiden vieressä, ilman pahempia seuraamuksia---->varmuutta siis on.
Riittääkö rahat purkamiseen ?
Tätä varten on olemassa rahastot. n.3% voimalan tuottaman sähkön arvosta.
Eikö 10 000 vuotta ole pitkä aika, vaarallisten aineiden säilytykseen ?
Kysy mieluummin onko 200000-vuotta pitkä aika. no eipä oikeastaan, jos Suomenkin kallioperä on n.3miljardia vuotta vanhaa.