Millä rahalla ne 700000 sähköautoa ostetaan vuoteen 2030 mennessä?

Ostetaanko suurin osa kalliista autoista yksityisten omilla rahoilla vai ei?

Anonyymi kirjoitti:

Ostetaanko suurin osa kalliista autoista yksityisten omilla rahoilla vai ei?

"Ostetaanko suurin osa kalliista autoista yksityisten omilla rahoilla vai ei?"

Lopputuloksen kannalta ei tuolla ei ole mitään merkitystä.

No laskepas vähän,että kuinka moni osti vuonna 2020 uuden auton. Suurin osa Suomalaisista ajaa muutaman tonnin ritsoilla.

Mikä' säästö kunb tulee käyttövoimaverot sähköautoille kuten nortja kaavailee jo nyt kun ne lisääntynyt liikaa eikä polttomoottoriautoilta saada veroja tarpeeksi.Luuletteko jotta ei mitään veroja tule niihin m,yöhemminkään.Turha luulo tuilova kilometrivero jota hallitus kaavailee koskaa kaikkia autoja myös sähköautoja.

Pelkkää kuvitelmaa.

Viime vuonna rekisteröitiin 96000 uutta henkilöautoa js tämän vuoden alussa olla taas 8 % jäljessä viime vuoden alkuun verrattuna. Kyllä korona pitkittyessään tekee talouteen sellaista tuhoa, ettei ladattavan hankinta ole monellakaan listan ykkösenä moneen vuoteen. Poliitikkojen uhkailut ja sekoilut eivät ainakaan helpota tilannetta.

Toi vaatisi, että 60% ostetuista autoista olisi ladattavia. Ei taida onnistua.

kaha53 kirjoitti:

Toi vaatisi, että 60% ostetuista autoista olisi ladattavia. Ei taida onnistua.

Joka elää niin se näkee. Kun plugarit ja kaasuautokinkin lasketaan mukaan niin ei tuo mahdoton yhtälö ole.
Veikkaan että viiden vuoden päästä uusien polttiksien ostaminen on pienen ryhmän harrastus.
Kuetämättä 60% osuus koko 10 vuoden myynnistä on tiukka tavoite mutta lähelle joka tapauksessa mennään. Viimeisinä vuosina prosentti uusmyynnistä on kova.

Anonyymi kirjoitti:

Joka elää niin se näkee. Kun plugarit ja kaasuautokinkin lasketaan mukaan niin ei tuo mahdoton yhtälö ole.
Veikkaan että viiden vuoden päästä uusien polttiksien ostaminen on pienen ryhmän harrastus.
Kuetämättä 60% osuus koko 10 vuoden myynnistä on tiukka tavoite mutta lähelle joka tapauksessa mennään. Viimeisinä vuosina prosentti uusmyynnistä on kova.

Lue lisää

Mitä järkeä on ladattavassa hybridissä, jolla pääsee max 40 km sähköllä ja on kuitenkin aina bensan mielivaltaisen verotuksen ja käyttömaksujen yms armoilla. Kyllä eläkeläiset pärjäävät pelkällä lataamalla mutta ei moni muu. Järkevämpää ja halvempaa ajaa vanhalla polttiksella ja odottaa sähköautojen kehitystä. Työsuhdeautot ovat sitten erikseen, verotusarvo ratkaisee.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä järkeä on ladattavassa hybridissä, jolla pääsee max 40 km sähköllä ja on kuitenkin aina bensan mielivaltaisen verotuksen ja käyttömaksujen yms armoilla. Kyllä eläkeläiset pärjäävät pelkällä lataamalla mutta ei moni muu. Järkevämpää ja halvempaa ajaa vanhalla polttiksella ja odottaa sähköautojen kehitystä. Työsuhdeautot ovat sitten erikseen, verotusarvo ratkaisee.

Lue lisää

"Mitä järkeä on ladattavassa hybridissä,"

En itsekään ostaisi plugaria mutta ne nyt joka tapauksessa lasketaan mukaan hallituksen lukuihin. Ja niitä menee kaupaksi enenevissä määrin.
Ei kukaan lataa plugareita matkan varrella. Tuo oli vähän huvittava heitto.

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä järkeä on ladattavassa hybridissä,"

En itsekään ostaisi plugaria mutta ne nyt joka tapauksessa lasketaan mukaan hallituksen lukuihin. Ja niitä menee kaupaksi enenevissä määrin.
Ei kukaan lataa plugareita matkan varrella. Tuo oli vähän huvittava heitto.

Lue lisää

Taitaa päästöt ennemmin nousta kuin puolittua jos kaikki alkaa ajamaan puolentoista-kahden tonnin akuilla lastattua polttista. Nehän ei juuri akuilla liiku.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa päästöt ennemmin nousta kuin puolittua jos kaikki alkaa ajamaan puolentoista-kahden tonnin akuilla lastattua polttista. Nehän ei juuri akuilla liiku.

Nämä taitaa jutut ovat aina taityaa juttuja. Tästä on tehty tutkimustakin Suomessa niin ei tarvitse arvailla.

https://yle.fi/uutiset/3-11166546

Reilusti yli puolet plugareiden kilometreistä ajetaan verkkosähköllä.

Moottorilehti vertasi Mersun plugaria Toyotan latauskelvottomaan ja sen mukaan työajossa 100km suuntaansa Plugari vei bensaa vain 2,2 litraa sataselle. Toyotan keskikulutus oli 5,9 litraa.
Nyt tiedät sinäkin tämän. Mutta enpä usko että lopetat heittämästä näitä taitaa juttuja jotka ovat pelkkää höpöhöpöä. Kas kun ihmiselle voi jakaa vain tietoa, ei ymmärrystä. Ja kun ymmärrystä ei ole niin tietokin jää aina hyödyntämättä. Tämä on tällä palstalla nähty miljoonaan kertaan.

Anonyymi kirjoitti:

Viime vuonna rekisteröitiin 96000 uutta henkilöautoa js tämän vuoden alussa olla taas 8 % jäljessä viime vuoden alkuun verrattuna. Kyllä korona pitkittyessään tekee talouteen sellaista tuhoa, ettei ladattavan hankinta ole monellakaan listan ykkösenä moneen vuoteen. Poliitikkojen uhkailut ja sekoilut eivät ainakaan helpota tilannetta.

Lue lisää

" Poliitikkojen uhkailut ja sekoilut eivät ainakaan helpota tilannetta."

Naulan kantaan!!😊

Anonyymi kirjoitti:

Mitä järkeä on ladattavassa hybridissä, jolla pääsee max 40 km sähköllä ja on kuitenkin aina bensan mielivaltaisen verotuksen ja käyttömaksujen yms armoilla. Kyllä eläkeläiset pärjäävät pelkällä lataamalla mutta ei moni muu. Järkevämpää ja halvempaa ajaa vanhalla polttiksella ja odottaa sähköautojen kehitystä. Työsuhdeautot ovat sitten erikseen, verotusarvo ratkaisee.

Lue lisää

Siitä olisi monellekin hyötyä, jotka ei huristele ylipitkiä työ- ja kauppareissuja pk-seudulla. Mutta hintapremiumia siitä ei kannata maksaa, koska hintaeron kuolettamisessa kestää aivan liian kauan. Eli plugin-hybridi pitäisi saada käytännössä melkein hintaan kuin täsmälleen sama malli bensaversiona. Ja asiaa ei pidä laskea niin että huijataan hintavertailussa niin, että verrataan halpishybridiä tai halvinta mahdollista hybridi-kauppakassia hyvämaineiseen perhekoon bensa-auton hintaan.

Ei ne ostokäyrät nouse jatkuvasti. Kyllä jossain kohdassa markkinat kyllästyy kun kaikki halukkaat ovat jo ostaneet hybridin tai sähköauton. Ei koko Suomea saada koskaan katettua sähköautoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Joka elää niin se näkee. Kun plugarit ja kaasuautokinkin lasketaan mukaan niin ei tuo mahdoton yhtälö ole.
Veikkaan että viiden vuoden päästä uusien polttiksien ostaminen on pienen ryhmän harrastus.
Kuetämättä 60% osuus koko 10 vuoden myynnistä on tiukka tavoite mutta lähelle joka tapauksessa mennään. Viimeisinä vuosina prosentti uusmyynnistä on kova.

Lue lisää

"Veikkaan että viiden vuoden päästä uusien polttiksien ostaminen on pienen ryhmän harrastus."
Kyllä vielä silloin polttisautot ovat ylivoimaisesti suurin uusien autojen ryhmä. Vieläpä 10 vuoden kuluttuakin niitä ostetaan uutena, joskin kaukoidän merkkejä kun eurooppalaiset valmistajat tekee enää erikoismalleja polttomoottorilla. Polttomoottoriset bulkkimallit tulee kaukoidästä. Suomessa ajetaan haja-asutusalueilla vielä kauan polttisautoilla niiden edullisuuden ja helpon tankattavuuden sekä rajattoman ajomatkan vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä järkeä on ladattavassa hybridissä, jolla pääsee max 40 km sähköllä ja on kuitenkin aina bensan mielivaltaisen verotuksen ja käyttömaksujen yms armoilla. Kyllä eläkeläiset pärjäävät pelkällä lataamalla mutta ei moni muu. Järkevämpää ja halvempaa ajaa vanhalla polttiksella ja odottaa sähköautojen kehitystä. Työsuhdeautot ovat sitten erikseen, verotusarvo ratkaisee.

Lue lisää

Hybridit ja erityisesti kevythybridit on kehitetty pelkästään sitä varten että kyseinen autotehdas täyttää annetut tiukat päästönormit. Nekin vieläpä vain testitilanteessa, normaalissa ajossa päästöt ovat lähellä polttomoottoriautoa.

Anonyymi kirjoitti:

Joka elää niin se näkee. Kun plugarit ja kaasuautokinkin lasketaan mukaan niin ei tuo mahdoton yhtälö ole.
Veikkaan että viiden vuoden päästä uusien polttiksien ostaminen on pienen ryhmän harrastus.
Kuetämättä 60% osuus koko 10 vuoden myynnistä on tiukka tavoite mutta lähelle joka tapauksessa mennään. Viimeisinä vuosina prosentti uusmyynnistä on kova.

Lue lisää

Kun ne joiden käyttöön sähköauto tai plugari sopii onvat hankkineet sellaisen myynti loppuu siihen, ellei sitten tekniikka kehity huimasti nykyisestä. Paljon ajavat ja usein autoa vaihtavat ajavat yhä nykytekniikalla dieselillä.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä taitaa jutut ovat aina taityaa juttuja. Tästä on tehty tutkimustakin Suomessa niin ei tarvitse arvailla.

https://yle.fi/uutiset/3-11166546

Reilusti yli puolet plugareiden kilometreistä ajetaan verkkosähköllä.

Moottorilehti vertasi Mersun plugaria Toyotan latauskelvottomaan ja sen mukaan työajossa 100km suuntaansa Plugari vei bensaa vain 2,2 litraa sataselle. Toyotan keskikulutus oli 5,9 litraa.
Nyt tiedät sinäkin tämän. Mutta enpä usko että lopetat heittämästä näitä taitaa juttuja jotka ovat pelkkää höpöhöpöä. Kas kun ihmiselle voi jakaa vain tietoa, ei ymmärrystä. Ja kun ymmärrystä ei ole niin tietokin jää aina hyödyntämättä. Tämä on tällä palstalla nähty miljoonaan kertaan.

Lue lisää

Siksi ajaa pulet sähköllä kun tähän asti plugareita ovat ostaneet sellaiset joiden käyttöön se sopii. Jos keinotekoisesti painostetaan autoilijoita siirtymää plugareihin, niin se vain lisää päästöjä, sillä sopimattomassa käytössä plugarin päästöt ovat hyvin korkeat. No ainakin WLTP normin mukaisiin määrällisiin tavoitteisiin päästään ja sehän on pääasia. Ympäristö ei tykkää mutta näyttää paperilla hyvältä.

Anonyymi kirjoitti:

Hybridit ja erityisesti kevythybridit on kehitetty pelkästään sitä varten että kyseinen autotehdas täyttää annetut tiukat päästönormit. Nekin vieläpä vain testitilanteessa, normaalissa ajossa päästöt ovat lähellä polttomoottoriautoa.

Lue lisää

Kevythybridi menee aivan yhtä pienillä päästöillä matka-ajossa kuin plug-in, jopa pienemmällä säästyneen painon vuoksi. Ei se plug-in'kään ensimmäisen 150km jälkeen muuta tee kun vähän lataa alamäessä ja hiukan avustaa kiihdytyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Joka elää niin se näkee. Kun plugarit ja kaasuautokinkin lasketaan mukaan niin ei tuo mahdoton yhtälö ole.
Veikkaan että viiden vuoden päästä uusien polttiksien ostaminen on pienen ryhmän harrastus.
Kuetämättä 60% osuus koko 10 vuoden myynnistä on tiukka tavoite mutta lähelle joka tapauksessa mennään. Viimeisinä vuosina prosentti uusmyynnistä on kova.

Lue lisää

60% osuus 10 vuoden myynnistä on kova tavoite; tänä vuonna on rekisteröity ja tuotu käytettynä maahan 6081 ladattavaa, jos tahti jatkuu samana 6x6081 kpl =36 486 kpl. Kuitenkin joka vuosi täytyisi myydä 70 000kpl, jotta tavoite täyttyisi. Eli ladattavien myynnin täytyisi kaksinkertaistua.

Eihän tuo ole yhtään euroa enemmän kuin mitä uusia autoja ostettaisiin joka tapauksessa. Ei uusia autoja osteta 21 miljardilla enemmän vaan niillä 21 miljardilla ostetaan polttiksien sijasta sähköautoja ja plugareita.
Yhtään lisäeuroa ei uusien autojen kauppaan tarvitse Suomen kansan laittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuo ole yhtään euroa enemmän kuin mitä uusia autoja ostettaisiin joka tapauksessa. Ei uusia autoja osteta 21 miljardilla enemmän vaan niillä 21 miljardilla ostetaan polttiksien sijasta sähköautoja ja plugareita.
Yhtään lisäeuroa ei uusien autojen kauppaan tarvitse Suomen kansan laittaa.

Lue lisää

Sähköautot kalliimpia, joten samalla miljardimäärällä saa vähemmän sähköautoja kuin saisi polttiksia.
120 000 autoa/vuosi 30 000€ (polttis) /kpl vs 35 000€ (sähköauto)/kpl = 600 000 000€ enemmän. Eli tarvitsisi laittaa 600 mlj. enemmän.

kaha53 kirjoitti:

Sähköautot kalliimpia, joten samalla miljardimäärällä saa vähemmän sähköautoja kuin saisi polttiksia.
120 000 autoa/vuosi 30 000€ (polttis) /kpl vs 35 000€ (sähköauto)/kpl = 600 000 000€ enemmän. Eli tarvitsisi laittaa 600 mlj. enemmän.

Lue lisää

Sähköautojen valmistus on selkeästi halvempaa kuin polttisten tekeminen. Ei autojen keskihinta välttämättä nouse pitkällä aikavälillä lainkaan sähköautoihin siirryttäessä.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautojen valmistus on selkeästi halvempaa kuin polttisten tekeminen. Ei autojen keskihinta välttämättä nouse pitkällä aikavälillä lainkaan sähköautoihin siirryttäessä.

Lue lisää

No miksi ne ovat sitten paljon kalliimpia kuin polttisautot????

Anonyymi kirjoitti:

No miksi ne ovat sitten paljon kalliimpia kuin polttisautot????

Pienemmät valmistuserät ovat olleet yksi syy. Toinen on se että sähköautoja on tehty väkisin polttiksien koppaan polttiksien tuotantolinjoilla.

Katsotaanpa volsun alunperin sähköautoiksi ja masstuotantoon tehtyjä MEB-autoja. ID.3on täysin kilpailukykyinen esim Corollan kanssa. ID.4 on jopa edullisempi kuin RAV4. Tämä on se oikea hintataso johon on jo osittain päästy.
Tämä trendi jatkuu ja kohta polttikset ovat myös hankintahinnaltaan se kallis vaihtoehto. Ylläpitokuluissa polttikset ovat jo nyt paljon kalliimpia.

Anonyymi kirjoitti:

Pienemmät valmistuserät ovat olleet yksi syy. Toinen on se että sähköautoja on tehty väkisin polttiksien koppaan polttiksien tuotantolinjoilla.

Katsotaanpa volsun alunperin sähköautoiksi ja masstuotantoon tehtyjä MEB-autoja. ID.3on täysin kilpailukykyinen esim Corollan kanssa. ID.4 on jopa edullisempi kuin RAV4. Tämä on se oikea hintataso johon on jo osittain päästy.
Tämä trendi jatkuu ja kohta polttikset ovat myös hankintahinnaltaan se kallis vaihtoehto. Ylläpitokuluissa polttikset ovat jo nyt paljon kalliimpia.

Lue lisää

Rav4 alkaen reilu 32 keur, ID.4 lähes 40 keur (hankintatuella tosin pari tonnia saa pois), samoin ID.3 on halvimmillaankin useamman tonnin Corollaa kalliimpi eikä niitä ole vielä tuotannossa. Ja jälleen kerran, rangea vähänkin lisää niin em. ID.3/ID.4 hintoihin saa laittaa vielä 10 keur päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Rav4 alkaen reilu 32 keur, ID.4 lähes 40 keur (hankintatuella tosin pari tonnia saa pois), samoin ID.3 on halvimmillaankin useamman tonnin Corollaa kalliimpi eikä niitä ole vielä tuotannossa. Ja jälleen kerran, rangea vähänkin lisää niin em. ID.3/ID.4 hintoihin saa laittaa vielä 10 keur päälle.

Lue lisää

Totutelkaa näihin uusiin sähköautomalleiin

TM:"”Markkinoiden halvimman sähköauton” hinta paljastettiin Ranskassa – Dacia Springin hinnat lähtevät vajaasta 17 000 eurosta"

Perus-sähkisten hinta alenee nopeasti ja kun näistä saa vielä hankintatuen niin polttisten taru alkaa olemaan taputeltu uusien autojen markkinoilla.

kaha53 kirjoitti:

Sähköautot kalliimpia, joten samalla miljardimäärällä saa vähemmän sähköautoja kuin saisi polttiksia.
120 000 autoa/vuosi 30 000€ (polttis) /kpl vs 35 000€ (sähköauto)/kpl = 600 000 000€ enemmän. Eli tarvitsisi laittaa 600 mlj. enemmän.

Lue lisää

Kyllä 30 000 € auton ostoon ylittää monella kipukynnyksen. Ei vaan ole sellaiseen rahaa, jopa kymppitonni vähemmänkin tekee jo tiukkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Rav4 alkaen reilu 32 keur, ID.4 lähes 40 keur (hankintatuella tosin pari tonnia saa pois), samoin ID.3 on halvimmillaankin useamman tonnin Corollaa kalliimpi eikä niitä ole vielä tuotannossa. Ja jälleen kerran, rangea vähänkin lisää niin em. ID.3/ID.4 hintoihin saa laittaa vielä 10 keur päälle.

Lue lisää

Parin tonnin hankintatuki tuon hintaisesta autosta on naurettavan vähän, sen verran saa jo alennuksena tai vaihtoauton suurempana hyvityksenä.

Anonyymi kirjoitti:

Totutelkaa näihin uusiin sähköautomalleiin

TM:"”Markkinoiden halvimman sähköauton” hinta paljastettiin Ranskassa – Dacia Springin hinnat lähtevät vajaasta 17 000 eurosta"

Perus-sähkisten hinta alenee nopeasti ja kun näistä saa vielä hankintatuen niin polttisten taru alkaa olemaan taputeltu uusien autojen markkinoilla.

Lue lisää

Tällaiset vertailut ovat taas sama asia kuin yrittäisi verrata ikean paperimassasta puristettua huonekalua massiivipuiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tällaiset vertailut ovat taas sama asia kuin yrittäisi verrata ikean paperimassasta puristettua huonekalua massiivipuiseen.

Jokaista massiivipuu-huonekalua kohden ostetaan 20 Ikean huonekalua. Eipä taida kukaan tehdä massiivipuu-huonekaluilla lähellekään sellaisia rahoja kuin Ikean omistajat.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaista massiivipuu-huonekalua kohden ostetaan 20 Ikean huonekalua. Eipä taida kukaan tehdä massiivipuu-huonekaluilla lähellekään sellaisia rahoja kuin Ikean omistajat.

Mutta asiakkaan näkökulmasta laatuun tottunut ei alenna kriteereitään, vaan joutuu edelleen hankkimaan kalliin huonekalun. Tai auton riippumatta energianlähteestä. Sähkö ei tuo laatua, viimeistelyä tai ajomukavuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautojen valmistus on selkeästi halvempaa kuin polttisten tekeminen. Ei autojen keskihinta välttämättä nouse pitkällä aikavälillä lainkaan sähköautoihin siirryttäessä.

Lue lisää

Sähköauto maksaa kuitenkin enemmän kuin vastaava polttis; esim Renault Clio 18 000€ ja Zoe 35 000€.
Miljardilla saa 29 000 Zoeta, mutta 56 000 Clioo.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä 30 000 € auton ostoon ylittää monella kipukynnyksen. Ei vaan ole sellaiseen rahaa, jopa kymppitonni vähemmänkin tekee jo tiukkaa.

Toiselle kommentoin; Renault Clio ja Zoe samoja, toinen polttis ja toinen täyssähkö. Polttis Clio maksaa 18 000€ ja Zoe 35 000€.

Anonyymi kirjoitti:

Totutelkaa näihin uusiin sähköautomalleiin

TM:"”Markkinoiden halvimman sähköauton” hinta paljastettiin Ranskassa – Dacia Springin hinnat lähtevät vajaasta 17 000 eurosta"

Perus-sähkisten hinta alenee nopeasti ja kun näistä saa vielä hankintatuen niin polttisten taru alkaa olemaan taputeltu uusien autojen markkinoilla.

Lue lisää

"Perus-sähkisten hinta alenee nopeasti ..."

Nämä ns. perussähköautot ovat mitättömän pieniä kotteroita ei niitä voi sanoa oikeikisi
autoiksi!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Totutelkaa näihin uusiin sähköautomalleiin

TM:"”Markkinoiden halvimman sähköauton” hinta paljastettiin Ranskassa – Dacia Springin hinnat lähtevät vajaasta 17 000 eurosta"

Perus-sähkisten hinta alenee nopeasti ja kun näistä saa vielä hankintatuen niin polttisten taru alkaa olemaan taputeltu uusien autojen markkinoilla.

Lue lisää

Suomessa Springin hinta siis lienee jäänee alle 20 000 euron.

Sähkikseksi edullinen, mutta kooltaan isompi polttis-Dacia on alkaen reilu 12 000 euroa. Kyllä tuossa edelleen on huomattava hintaero, ja pitää muistaa että Spring on rangen ja suorityskyvyn vuoksi käytännössä puhdas kaupunki/taajama-auto.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa Springin hinta siis lienee jäänee alle 20 000 euron.

Sähkikseksi edullinen, mutta kooltaan isompi polttis-Dacia on alkaen reilu 12 000 euroa. Kyllä tuossa edelleen on huomattava hintaero, ja pitää muistaa että Spring on rangen ja suorityskyvyn vuoksi käytännössä puhdas kaupunki/taajama-auto.

Lue lisää

"Suomessa Springin hinta siis lienee jäänee alle 20 000 euron."

Jää alle 20.000 euron, varmaan noin 17.000€. Hankintatuen kanssa alle 15.000€ ja jos pystyy käyttämään romutuspalkkion niin sitten ollaankin jo noin 13.000 euron paikkeilla.
Se on totta että Inariin ei näitä autoja osteta, mutta ruuhkasuomessa tuo range ja suorituskyky riittää mainiosti monelle kansalaiselle.
Ennustan tästä hittituotetta.

Anonyymi kirjoitti:

"Suomessa Springin hinta siis lienee jäänee alle 20 000 euron."

Jää alle 20.000 euron, varmaan noin 17.000€. Hankintatuen kanssa alle 15.000€ ja jos pystyy käyttämään romutuspalkkion niin sitten ollaankin jo noin 13.000 euron paikkeilla.
Se on totta että Inariin ei näitä autoja osteta, mutta ruuhkasuomessa tuo range ja suorituskyky riittää mainiosti monelle kansalaiselle.
Ennustan tästä hittituotetta.

Lue lisää

Joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä miten käy. Toivottavasti autojen saatavuus ei muodostu ongelmaksi niin kuin esimerkiksi Seat Mii electricin tapauksessa, jonka vuoksi rekisteröintimääristä ei näy todellista kysynnän määrää.

Anonyymi kirjoitti:

"Perus-sähkisten hinta alenee nopeasti ..."

Nämä ns. perussähköautot ovat mitättömän pieniä kotteroita ei niitä voi sanoa oikeikisi
autoiksi!!!!

Eikä nuo hinnat ole mitään ennenkuulumattomia. Nytkin saat vaikkapa Daciaa, Mitsubishi Space Staria, Kia Rioa bensaversiona todella halvoilla lähtöhinnoilla. Pari vuotta vanhoja korean ihmeitä, ranskalaisia, Opelia, Fordia, Seatia, Skodaa jne. saa myös reilun kympin hinnalla. Kaikki kuviteltavissa olevat elekroniset vimpaimet ja avustimet mukana ja ajokilometrejä yhden tai kahden huoltovälin verran. Ei näitä halpasähköautoja voi verrata edes laadukkaampin japanilaisiin, saati saksalaisiin arvoautoihin. Ja 5-10 vuoden päästä sähköautojen hinta siellä laadukkaammissa merkeissäkin on aivan toisenlainen kuin nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Rav4 alkaen reilu 32 keur, ID.4 lähes 40 keur (hankintatuella tosin pari tonnia saa pois), samoin ID.3 on halvimmillaankin useamman tonnin Corollaa kalliimpi eikä niitä ole vielä tuotannossa. Ja jälleen kerran, rangea vähänkin lisää niin em. ID.3/ID.4 hintoihin saa laittaa vielä 10 keur päälle.

Lue lisää

Eikä näissä sähköautoissa ole ainakaan vielä kunnon takakontteja. Vielä täällä joku tekee lapsiakin ja pitää vaunut saada kyytiin. Samoin koirien määrä on lisääntynyt. Eli sähköfarmarille olisi Suomessa kysyntää.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä näissä sähköautoissa ole ainakaan vielä kunnon takakontteja. Vielä täällä joku tekee lapsiakin ja pitää vaunut saada kyytiin. Samoin koirien määrä on lisääntynyt. Eli sähköfarmarille olisi Suomessa kysyntää.

Lue lisää

ID.4
Iso auto ja vetokykykin pitkälti toista tonnia.

Hyväkuntoista sähköautoa, jossa on takuu voimassa, ei saa koskaan tuohon hintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hyväkuntoista sähköautoa, jossa on takuu voimassa, ei saa koskaan tuohon hintaan.

Aika pieni ruppana pitää olla polttiksenkin että sen saisi takuunalaisena 12.000 eurolla.

Anonyymi kirjoitti:

Aika pieni ruppana pitää olla polttiksenkin että sen saisi takuunalaisena 12.000 eurolla.

Ehkä sitten kun sähköauton hinta romahtaa akkutakuun päätyttyä. Eihän kukaan uskalla ostaa 10 vuotiasta sähköautoa kun akku voi sipata milloin tahansa niin hinnat laskee. Lisäksi akkutekniikka harppoo pitkin askelin eteenpäin ja jos nyt ostaa sähköauton niin 10 vuoden kuluttua ainakaan samanlaista akkua ei valmista enää kukaan, auto menee akun mukana kierrätykseen.

Marin ostaa sinulle kyllä täyssähkärin valtion piikkiin, ja velalla of course, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Joten nuku yösi vaan rauhassa autoilun suhteen.....😅😂

Ei riitä rahat vetyautoon koskaan, vuositulot (~110k€) ovat siihen liian pienet. Ehkä jos vuodessa tienaisi miljoonan niin voisi harkita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei riitä rahat vetyautoon koskaan, vuositulot (~110k€) ovat siihen liian pienet. Ehkä jos vuodessa tienaisi miljoonan niin voisi harkita.

Unien näkeminen on kuulemma hyväksi keholle. Siinä keho, sekä mieli toipuu edellisen päivän rasituksista, ja on hienoa herätä uuteen arkeen virkeänä!....

Anonyymi kirjoitti:

Unien näkeminen on kuulemma hyväksi keholle. Siinä keho, sekä mieli toipuu edellisen päivän rasituksista, ja on hienoa herätä uuteen arkeen virkeänä!....

Kyllä Teslan autotallissa lataus on helpompaa kuin odottaa puoli tuntia räntäsateessa vetypumpun paineistusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Teslan autotallissa lataus on helpompaa kuin odottaa puoli tuntia räntäsateessa vetypumpun paineistusta.

Kyllä vetyauton tankkaus huoltiksen sääkatoksessa on tuolta muutaman minuutin kestoltaan pienempi paha, ja lähteä taas eteenpäin 550km, kuin sähkärin "tankkaus" kymmenen tuntia "lounastaukoineen"...

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vetyauton tankkaus huoltiksen sääkatoksessa on tuolta muutaman minuutin kestoltaan pienempi paha, ja lähteä taas eteenpäin 550km, kuin sähkärin "tankkaus" kymmenen tuntia "lounastaukoineen"...

Lue lisää

Siis se kestää muutaman minuutin olettaen että asemaa edes on olemassa, ja että joku muu ei juuri tankannut sinua ennen. Nimittäin jos tankkasi, siinäpä istut odottamassa kun pumppu paineistaa kaasun. Tässä menee 30-60 minuuttia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vetyauton tankkaus huoltiksen sääkatoksessa on tuolta muutaman minuutin kestoltaan pienempi paha, ja lähteä taas eteenpäin 550km, kuin sähkärin "tankkaus" kymmenen tuntia "lounastaukoineen"...

Lue lisää

Sähköautojen latausasemat pitäisi olla uimahallien tai elokuvateatterien yhteydessä,kun ovat niin hitaita latautumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautojen latausasemat pitäisi olla uimahallien tai elokuvateatterien yhteydessä,kun ovat niin hitaita latautumaan.

Sähköautot ladataan hidaslatauksella yön yli kotona. Ruokakaupat, Ravintolat, kuntosalit, golfkentät, Kauppakeskukset, uimahallit, elokuvat......
Lista on pitkä joissa kaikissa käyminen kestää yli 30 min joka on 100kW latauksella noin 300 km ajoon tarvittavan sähkön määrä.

Seuraavina vuosina myytävät uudet ladattavat kaasuautot:

25000
35000
50000
50000
70000
70000
80000
80000
90000
90000

Tuolla hyvin maltillisella kasvulla vuonna 2030 liikenteessä niitä olisi 650.000
Marin voi hyvinkin onnistua tavoitteessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavina vuosina myytävät uudet ladattavat kaasuautot:

25000
35000
50000
50000
70000
70000
80000
80000
90000
90000

Tuolla hyvin maltillisella kasvulla vuonna 2030 liikenteessä niitä olisi 650.000
Marin voi hyvinkin onnistua tavoitteessaan.

Lue lisää

Kun Norjan tilastoja katsoo, niin täyssähköautojen osuus voisi 10 vuodessa kasvaa suuremmaksikin kuin ennustettu 230 000 vuoteen 2030 mennessä.

Mutta pari kantoa on kaskessa. Norjassa on rakennettu öljyrahan turvin latausinfraa ja jaettu avokätistä tukea sähköauton hankintaan. Me emme istu öljylähteen päällä...

Korona vaikuttaa pitkittyvän... brasseissa jo onnistuneet kehittämään variantin, joka tartuttaa taudin jo aiemmin sairastaneita. Rokotteiden tuotanto ei pysynyt luvatussa aikataulussa ja pian voi olla käsissä myös variantteja, jotka kiertävät rokotteidenkin antamaa suojaa. Eli kamppailu tämän kanssa voi jatkua vielä useamman vuoden ja talous ottaa kunnoilla hittiä. Silloin ei uusien autojen myynti lähde kasvuun, kuten nuo ennusteet edellyttävät.

Kaasuautojen osalta vähän niinkuin juna meni jo. Taannoin panostettiin jakeluasemaverkon rakentamiseen, mutta autojen verotuksesta ei oltu valmiita tinkimään -> määrä kasvoi hyvin hitaasti, vaikka tarjontaa oli (VAG lisäksi ainakin Volvo, Opel ja Fiat näitä valmistivat, vaikkei viimeksi mainittua Suomessa myytykään).

Useampi vuosi hukattiin, kun vähän näytti, että tähän ei enää panosteta ja kaasuautoilu verotetaan kuoliaaksi. Ilman soutamista ja huopaamista voisi kaasuautojen määrä olla 14 000 sijaan 40 000 (vrt ruotsissa 60 000). Ja edelleen kaasuautoja verotetaan maakaasun mukaan (käyttövoimavero), vaikka suurin osa tankkaa biokaasua.

Kuten on aikalailla käynyt jo E85 kanssa. Näitäkin on ehditty rekisteröidä 4400, mutta määrä on nyt laskussa, kun ei tällä polttoaineella säästöä tule.

No, nyt on taas kaasu otettu listalle, pyritään panostamaan raskaaseen liikenteeseen ja uusia jakeluasemia tulee. Lisäksi biokaasu/metaani on tällä hetkellä hyvin edullista bensaan verrattuna. Mutta henkilöautotarjonta on vähentynyt, kun Volvo lopetti valmistuksen eikä maahan tuoda enää kuin VAG tuotteita.

Kuorma-autojen kanssa pikku haasteena se, että pitkillä ajomatkoilla pitäisi käyttää nesteytettyä kaasua, mutta sitä saa vain 4 asemalta. Lisää on kait tulossa (5 kpl?), mutta nesteytetyn kaasun käyttö pysyy aika kokeiluasteella vielä pitkään.

Ruotsissa hiffasivat tämän puolen paljoa aikaisemmin. Rakensivat ensin toimintaa maakaasun varaan ja siirtyivät sitten biokaasuun. Muualla maailmassa ei tämän nerokkuutta ymmärretty eikä autoja kannata näin pienelle markkinalle valmistaa, joten Volvo lopettu kaasuautojen teon.

Vrt. Saksa ihan kuutamolla. Tekevät kyllä biokaasua, mutta polttavat sen voimalaitoksissa. Ja itkevät, ettei tämä ole taloudellisesti kannattavaa. Kaasuatot siellä toimivat maa- tai nestekaasulla. Ratkaisuksi ongelmaan meinaavat nyt ottaa vedyn, joka tehdään elektrolyysillä (jep, jep, maassa, jossa sähkö on kalliimpaa kuin Suomessa sähköntuotannon päästöt 2-3 kertaiset Suomeen verrattuna) tai maakaasusta (se realistisempi vaihtoehto).

Kun vetyä tuotetaan maakaasusta, syntyy CO2 päästöjä, mutta ne menevät kemianteollisuuden piikkiin -> saadaan liikenteen päästöt näennäisesti alas. Tärkeä argumentti Saksassa, joka ei toistaiseksi ole yhtään onnistunut liikenteen päästöjä vähentämään.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavina vuosina myytävät uudet ladattavat kaasuautot:

25000
35000
50000
50000
70000
70000
80000
80000
90000
90000

Tuolla hyvin maltillisella kasvulla vuonna 2030 liikenteessä niitä olisi 650.000
Marin voi hyvinkin onnistua tavoitteessaan.

Lue lisää

Okei. Mutta hiilidioksidipäästöt ei vähene sillä että polttisautossa aletaan roudaamaan akkuja ja nimellistä sähkömoottoria.

Anonyymi kirjoitti:

Okei. Mutta hiilidioksidipäästöt ei vähene sillä että polttisautossa aletaan roudaamaan akkuja ja nimellistä sähkömoottoria.

Päästöt alenee, jos sähköllä ajetaan nurkkapyöritys, missä polttomoottori on heikoimmillaan ja kulutus jotain 8 l/100 km tyylistä (liki 190 g/km CO2 päästö).

Sähköntuotannon päästö Suomessa noin 120 g/kWh, joten 25 kWh/100 km kulutuksellakin tuprutellaan vain 30 g/km.

Anonyymi kirjoitti:

Kun Norjan tilastoja katsoo, niin täyssähköautojen osuus voisi 10 vuodessa kasvaa suuremmaksikin kuin ennustettu 230 000 vuoteen 2030 mennessä.

Mutta pari kantoa on kaskessa. Norjassa on rakennettu öljyrahan turvin latausinfraa ja jaettu avokätistä tukea sähköauton hankintaan. Me emme istu öljylähteen päällä...

Korona vaikuttaa pitkittyvän... brasseissa jo onnistuneet kehittämään variantin, joka tartuttaa taudin jo aiemmin sairastaneita. Rokotteiden tuotanto ei pysynyt luvatussa aikataulussa ja pian voi olla käsissä myös variantteja, jotka kiertävät rokotteidenkin antamaa suojaa. Eli kamppailu tämän kanssa voi jatkua vielä useamman vuoden ja talous ottaa kunnoilla hittiä. Silloin ei uusien autojen myynti lähde kasvuun, kuten nuo ennusteet edellyttävät.

Kaasuautojen osalta vähän niinkuin juna meni jo. Taannoin panostettiin jakeluasemaverkon rakentamiseen, mutta autojen verotuksesta ei oltu valmiita tinkimään -> määrä kasvoi hyvin hitaasti, vaikka tarjontaa oli (VAG lisäksi ainakin Volvo, Opel ja Fiat näitä valmistivat, vaikkei viimeksi mainittua Suomessa myytykään).

Useampi vuosi hukattiin, kun vähän näytti, että tähän ei enää panosteta ja kaasuautoilu verotetaan kuoliaaksi. Ilman soutamista ja huopaamista voisi kaasuautojen määrä olla 14 000 sijaan 40 000 (vrt ruotsissa 60 000). Ja edelleen kaasuautoja verotetaan maakaasun mukaan (käyttövoimavero), vaikka suurin osa tankkaa biokaasua.

Kuten on aikalailla käynyt jo E85 kanssa. Näitäkin on ehditty rekisteröidä 4400, mutta määrä on nyt laskussa, kun ei tällä polttoaineella säästöä tule.

No, nyt on taas kaasu otettu listalle, pyritään panostamaan raskaaseen liikenteeseen ja uusia jakeluasemia tulee. Lisäksi biokaasu/metaani on tällä hetkellä hyvin edullista bensaan verrattuna. Mutta henkilöautotarjonta on vähentynyt, kun Volvo lopetti valmistuksen eikä maahan tuoda enää kuin VAG tuotteita.

Kuorma-autojen kanssa pikku haasteena se, että pitkillä ajomatkoilla pitäisi käyttää nesteytettyä kaasua, mutta sitä saa vain 4 asemalta. Lisää on kait tulossa (5 kpl?), mutta nesteytetyn kaasun käyttö pysyy aika kokeiluasteella vielä pitkään.

Ruotsissa hiffasivat tämän puolen paljoa aikaisemmin. Rakensivat ensin toimintaa maakaasun varaan ja siirtyivät sitten biokaasuun. Muualla maailmassa ei tämän nerokkuutta ymmärretty eikä autoja kannata näin pienelle markkinalle valmistaa, joten Volvo lopettu kaasuautojen teon.

Vrt. Saksa ihan kuutamolla. Tekevät kyllä biokaasua, mutta polttavat sen voimalaitoksissa. Ja itkevät, ettei tämä ole taloudellisesti kannattavaa. Kaasuatot siellä toimivat maa- tai nestekaasulla. Ratkaisuksi ongelmaan meinaavat nyt ottaa vedyn, joka tehdään elektrolyysillä (jep, jep, maassa, jossa sähkö on kalliimpaa kuin Suomessa sähköntuotannon päästöt 2-3 kertaiset Suomeen verrattuna) tai maakaasusta (se realistisempi vaihtoehto).

Kun vetyä tuotetaan maakaasusta, syntyy CO2 päästöjä, mutta ne menevät kemianteollisuuden piikkiin -> saadaan liikenteen päästöt näennäisesti alas. Tärkeä argumentti Saksassa, joka ei toistaiseksi ole yhtään onnistunut liikenteen päästöjä vähentämään.

Lue lisää

Eikö nämä kaasubussit ole kaiken lisäksi kiellettyjä maanalaisessa terminaalissa,esim Kampissa.

"Fossiilittoman liikenteen tiekartta - sähköautotavoitteet (2021)
 Vuonna 2030 – 700 000 sähköautoa, joista vähintään puolet täyssähköautoja."

Ei tule olemaan 2030 350 000kpl täyssähköautoja; tammi-helmikuu ensirekisteröity 714kpl täyssähköjä.

Kaikki nuo ovat nousevia teknologioita. Sähköauto mukaanlukien. Ainoa joka on pomminvarma auringonlaskun tekniikka on 100% bensapoltin. Sitä ei kai kukaan kiistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki nuo ovat nousevia teknologioita. Sähköauto mukaanlukien. Ainoa joka on pomminvarma auringonlaskun tekniikka on 100% bensapoltin. Sitä ei kai kukaan kiistä.

Voihan sitä polttaa moottorissa bensan sijaan muutakin ja tullaan taatusti niin tekemään. Ei Suomi tai EU ole koko maailma, kyllä polttis voi hyvin vielä pitkään ja niitä valmistetaan.

Kuka tässä on mistään valtiaan asemasta puhunut? Hallituksen linjaus on että 2030 Suomen liikenteessä on 700.000 ladattavaa / kaasuautoa. Ei se ole vielä valtiaan asema. Nousu valtiaaksi tapahtuu vasta seuraavalla vuosikymmenellä kun polttikset tapetaan veroilla pois kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tässä on mistään valtiaan asemasta puhunut? Hallituksen linjaus on että 2030 Suomen liikenteessä on 700.000 ladattavaa / kaasuautoa. Ei se ole vielä valtiaan asema. Nousu valtiaaksi tapahtuu vasta seuraavalla vuosikymmenellä kun polttikset tapetaan veroilla pois kokonaan.

Lue lisää

Naapurissasi on varmaan jenkkiharrastaja joka saa ohimosuonesi ratkeilemaan?

Anonyymi kirjoitti:

Naapurissasi on varmaan jenkkiharrastaja joka saa ohimosuonesi ratkeilemaan?

Ei lainkaan. Olen vain pragmaatikko joka osaa laskea keskivertoa paremmin.
Mikä viestissäni muka kertoi tunteellisesta suhtautumisesta asiaan?
Itse näen että kun yhdistää Suomen valtion ja EU:n tavoitteet matematiikkaan niin tuossa on lopputulos.
Tämä vuosikymmen aloittaa polttisten tappotalkoot ja ensi vuosikymmen taputtelee homman. Ei tuon johtopäätöksen vetäminen aiheuta pragmaatikossa minkäänlaisia tunteita eikä siinä prosessissa joudu edes kaivamaan kovin syvältä matemaattisen osaamisen laaria.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tässä on mistään valtiaan asemasta puhunut? Hallituksen linjaus on että 2030 Suomen liikenteessä on 700.000 ladattavaa / kaasuautoa. Ei se ole vielä valtiaan asema. Nousu valtiaaksi tapahtuu vasta seuraavalla vuosikymmenellä kun polttikset tapetaan veroilla pois kokonaan.

Lue lisää

Fossiilittoman liikenteen tiekartta - sähköautotavoitteet (2021);
Vuonna 2030 – 700 000 sähköautoa, joista vähintään puolet täyssähköautoja

Suomen kansallinen ohjelma 2017:
Sähköautojen määrän tavoitteet
Vuonna 2020 – 20 000 kpl
Vuonna 2030 – 250 000 kpl

Toi täyssähköjen määrä vuonna 2030 350 000 kpl ei tuu toteutuun, koska 2020 liikennekäytössä oli 9 697 kpl täyssähköja ja niitä on nyt myyty useita vuosia. Myynnin täytyisi moninkertaistua.

80 % on alakanttiin. Oikea luku on 90-92 %.

600 000 autoa ja henkilöautokanta 2,7 miljoonaa. 22 % koko autokannasta ja tästä 22 prosentista alle puolet on täyssähköautoja. Loput isolla polttomoottorilla ja pienellä akulla varustettuja lataushybridejä.

Vuonna 2030 täyssähköauto-kanta on vielä aika pieni. 100.000-200.000 kpl. Niiden aiheuttama verovaje hoidetaan samalla tavalla kuin tähänkin saakka eli kiristetään suuren enemmistön eli polttisautojen verotaakkaa. Näin nyt jo tehty ja sama linja jatkuu kunnes täyssähköautoja on 30-50% autokannasta. Siihen menee 15-20 vuotta.
Siihen saakka suurinpiirtein kaikki valtion tarvitsema raha revitään polttiskuskeilta. Nuppiluku laskee vuosi vuodelta joten eurot per nuppi kasvaa vastaavaa tahtia.
Tämä on kerrottu valtion taholta jo moneen kertaan ja se on myös toiminut sanojensa mukaisesti. Muistakaa viimekesäinen bensaveron korotus. Näitä tulee lisää vuosittain.
Totutelkaa siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Vuonna 2030 täyssähköauto-kanta on vielä aika pieni. 100.000-200.000 kpl. Niiden aiheuttama verovaje hoidetaan samalla tavalla kuin tähänkin saakka eli kiristetään suuren enemmistön eli polttisautojen verotaakkaa. Näin nyt jo tehty ja sama linja jatkuu kunnes täyssähköautoja on 30-50% autokannasta. Siihen menee 15-20 vuotta.
Siihen saakka suurinpiirtein kaikki valtion tarvitsema raha revitään polttiskuskeilta. Nuppiluku laskee vuosi vuodelta joten eurot per nuppi kasvaa vastaavaa tahtia.
Tämä on kerrottu valtion taholta jo moneen kertaan ja se on myös toiminut sanojensa mukaisesti. Muistakaa viimekesäinen bensaveron korotus. Näitä tulee lisää vuosittain.
Totutelkaa siihen.

Lue lisää

Jos ladattavia on 700000 vuonna 2030, plugareita niistä on ehkäpä 150 000, loppu täyssähköjä. Plugareille on nimittäin tulossa melkoinen pudotus lähivuosina.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ladattavia on 700000 vuonna 2030, plugareita niistä on ehkäpä 150 000, loppu täyssähköjä. Plugareille on nimittäin tulossa melkoinen pudotus lähivuosina.

"Jos ladattavia on 700000 vuonna 2030, plugareita niistä on ehkäpä 150 000, loppu täyssähköjä."

Sun logiikka on nurinkurinen ja erittäin epätodennäköinen skenario. Jos plugareita on vuonna 2030 liikenteessä vain 150.000 niin ladattavien määrä ei voi mitenkään olla 700.000.
Jos plugareiden määrä jää noin pieneksi niin ladattavia on vuonna 2030 paljon vähemmän kuin 700.000.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ladattavia on 700000 vuonna 2030, plugareita niistä on ehkäpä 150 000, loppu täyssähköjä."

Sun logiikka on nurinkurinen ja erittäin epätodennäköinen skenario. Jos plugareita on vuonna 2030 liikenteessä vain 150.000 niin ladattavien määrä ei voi mitenkään olla 700.000.
Jos plugareiden määrä jää noin pieneksi niin ladattavia on vuonna 2030 paljon vähemmän kuin 700.000.

Lue lisää

Mistähän ne plugarit maagisesti ilmestyvät? Autojen valmistajat kun siirtyvät vahvasti täyssähköautoihin!

Anonyymi kirjoitti:

Mistähän ne plugarit maagisesti ilmestyvät? Autojen valmistajat kun siirtyvät vahvasti täyssähköautoihin!

Plugareita on tähän mennessä myyty 5-6 kpl jokaista patteriautoa kohti.

Anonyymi kirjoitti:

Plugareita on tähän mennessä myyty 5-6 kpl jokaista patteriautoa kohti.

Tuskinpa myydään jatkossa.

Uusia autoja rekisteröitiin 96000, käytettyjä myytiin 632000 ja käytettynä ulkomailta tuotiin jotain 50000 autoa. Täyssähköautojen myynti on nappikauppaa vielä pitkään.

Niin onhan tälläkin palstalla ennustettu että 2025 saa Golf-kokoluokan sähköauton 500 km rangella 25000 eurolla.

Niin kauan kuin on odotettavissa että ominaisuudet paranevat ja/tai hinta laskee moni lykkää hankintaa.

Aivan osuva vertaus. 90-luvulla PC-koneiden päivitysväli oli pari vuotta, kun nopeampaa prosessoria pukkasi joka vuosi. Nyt vanhimmassa koneessa on Sandy Bridge E vuodelta 2011 ja uusimmassa Skylake vuodelta 2015 eikä mitään varsinaista tarvetta päivittää uudempaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin onhan tälläkin palstalla ennustettu että 2025 saa Golf-kokoluokan sähköauton 500 km rangella 25000 eurolla.

Niin kauan kuin on odotettavissa että ominaisuudet paranevat ja/tai hinta laskee moni lykkää hankintaa.

Lue lisää

> Niin kauan kuin on odotettavissa että ominaisuudet paranevat ja/tai hinta laskee moni lykkää hankintaa.

Patteriautoissa alkaisi jo olla hinta ja ominaisuudet (toimintasäde) tolkulliset, mutta latausmahdollisuus puuttuu. Eipä ole kotipihassa (kerrostalo) näkynyt eikä sen puoleen ole ainuttakaan pikalatauspistettä kesämökinkään lähellä... mökille kyllä pääsisi, mutta samalla suunnalla on välillä pitänyt pyöriä työkeikoillakin.

Täysin tyhjää on pikalatausasemien suhteen laajalla alueella mm. Forssan ympärillä, vaikka tämän alueen läpi kulkevat mm. Porintie (n:o 2), Tampere-Turku ja Turku - Hämeelinna/Lahti valtatiet. Siis valtateidenkin varsilla myydään eioota, 2 ja 3 -numeroisista teistä puhumattakaan.

Valtavia "latausasemaerämaita" löytyy muualtakin, esim. Mikkelin ja Lappeenrannan väli... missä taitaa "muutama" kesämökki olla.

Patteriuskovat vaan hehkuttaa, miten pääsee pulkkamäkee patteriautolla, koska 4 ja 5 -teiden varrella muutama latausasema on. Tosin sekin lysti aikalailla loppuu Oulun korkeudelle.

Anonyymi kirjoitti:

> Niin kauan kuin on odotettavissa että ominaisuudet paranevat ja/tai hinta laskee moni lykkää hankintaa.

Patteriautoissa alkaisi jo olla hinta ja ominaisuudet (toimintasäde) tolkulliset, mutta latausmahdollisuus puuttuu. Eipä ole kotipihassa (kerrostalo) näkynyt eikä sen puoleen ole ainuttakaan pikalatauspistettä kesämökinkään lähellä... mökille kyllä pääsisi, mutta samalla suunnalla on välillä pitänyt pyöriä työkeikoillakin.

Täysin tyhjää on pikalatausasemien suhteen laajalla alueella mm. Forssan ympärillä, vaikka tämän alueen läpi kulkevat mm. Porintie (n:o 2), Tampere-Turku ja Turku - Hämeelinna/Lahti valtatiet. Siis valtateidenkin varsilla myydään eioota, 2 ja 3 -numeroisista teistä puhumattakaan.

Valtavia "latausasemaerämaita" löytyy muualtakin, esim. Mikkelin ja Lappeenrannan väli... missä taitaa "muutama" kesämökki olla.

Patteriuskovat vaan hehkuttaa, miten pääsee pulkkamäkee patteriautolla, koska 4 ja 5 -teiden varrella muutama latausasema on. Tosin sekin lysti aikalailla loppuu Oulun korkeudelle.

Lue lisää

Latausasemien tarjonta varmasti kasvaa, mutta kuinka hyvin ne pystyvät vastaamaan ruuhkahuippuihin on toinen asia. Nyt hiihtolomilla siirtymien aikaan näytti Pyhäjärven Teslan superchargerille olevan latausjonossa toistakymmentä Teslaa. Isommalla sähköautokannalla tietyt ruuhkahuiput (joulu, juhannus, kesäviikonloput) tulevat olemaan haastavia koska latausinfraa ei kannata rakentaa vain noiden ruuhkahuippujen varaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin onhan tälläkin palstalla ennustettu että 2025 saa Golf-kokoluokan sähköauton 500 km rangella 25000 eurolla.

Niin kauan kuin on odotettavissa että ominaisuudet paranevat ja/tai hinta laskee moni lykkää hankintaa.

Lue lisää

Volkkari isommalla akulla WLTP kantama 511km, eli todellisuudessa reilut 400 km
hinta:
47 445,59€ - 58 477€ varustelusta riipuen
Aika kehitys täytyy tapahtua 4 vuodessa tuohon golf-ennustukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Latausasemien tarjonta varmasti kasvaa, mutta kuinka hyvin ne pystyvät vastaamaan ruuhkahuippuihin on toinen asia. Nyt hiihtolomilla siirtymien aikaan näytti Pyhäjärven Teslan superchargerille olevan latausjonossa toistakymmentä Teslaa. Isommalla sähköautokannalla tietyt ruuhkahuiput (joulu, juhannus, kesäviikonloput) tulevat olemaan haastavia koska latausinfraa ei kannata rakentaa vain noiden ruuhkahuippujen varaan.

Lue lisää

Huoltoasemia alle 2 000 kpl ja henkilöautoja 2,7 mlj. 1 asema 1500 autoa kohden ja kukaan ei pysty tankkaan kotona.
Latauspaikkoja 1300 ja ladattavia 55 000 kpl 1 asema 43 autoa kohden ja 80-90 prosenttisesti sähköautot ladataan kotona ja siltikin sähköautoilijat itkee lisää latauspaikkoja.
Pikalatauspaikkojakin on 1 asema 37 täyssähköautoa kohden.

Ei kori kestä mitenkään monta kymmentä vuotta.

Malta vielä hetki. Kyllä Elon Musk sen sinulle sitten kertoo......

> Jos 2021 polttomoottorilla myydään 80%, 2022 noin 60%, 2023 puolet jne niin eikös se luku ole aika lähellä?

AIka lähellä normaalia patteriuskovaisen kusetusta ollaan. Patteriuskovainen laskee polttomoottorilla varustetut lataushybridit täyssähköautoiksi.

2020 myydyistä 96 % oli polttomoottorilla varustettuja. Jos patteriautojen osuus kaksinkertaistuu joka vuosi, niin polttomoottorien osuus laskee alle 80 % vasta 2023. Lisäksi myynti ei voi loputtomiin tuplaantua, vaan kasvu alkaa hiipua.

Tästä seuraa, että patteriautojen osuus koko autokannasta on alle 10 % vuonna 2030. Nyt osuus on huikeat 0,5 %.

Anonyymi kirjoitti:

> Jos 2021 polttomoottorilla myydään 80%, 2022 noin 60%, 2023 puolet jne niin eikös se luku ole aika lähellä?

AIka lähellä normaalia patteriuskovaisen kusetusta ollaan. Patteriuskovainen laskee polttomoottorilla varustetut lataushybridit täyssähköautoiksi.

2020 myydyistä 96 % oli polttomoottorilla varustettuja. Jos patteriautojen osuus kaksinkertaistuu joka vuosi, niin polttomoottorien osuus laskee alle 80 % vasta 2023. Lisäksi myynti ei voi loputtomiin tuplaantua, vaan kasvu alkaa hiipua.

Tästä seuraa, että patteriautojen osuus koko autokannasta on alle 10 % vuonna 2030. Nyt osuus on huikeat 0,5 %.

Lue lisää

Hybrideitten suosio romahtaa melko pian. Ne ovat suurimmalle osalle järjetön vaihtoehto. Ne korvautuvat täyssähköautoilla.

Anonyymi kirjoitti:

> Jos 2021 polttomoottorilla myydään 80%, 2022 noin 60%, 2023 puolet jne niin eikös se luku ole aika lähellä?

AIka lähellä normaalia patteriuskovaisen kusetusta ollaan. Patteriuskovainen laskee polttomoottorilla varustetut lataushybridit täyssähköautoiksi.

2020 myydyistä 96 % oli polttomoottorilla varustettuja. Jos patteriautojen osuus kaksinkertaistuu joka vuosi, niin polttomoottorien osuus laskee alle 80 % vasta 2023. Lisäksi myynti ei voi loputtomiin tuplaantua, vaan kasvu alkaa hiipua.

Tästä seuraa, että patteriautojen osuus koko autokannasta on alle 10 % vuonna 2030. Nyt osuus on huikeat 0,5 %.

Lue lisää

Kysymyshän on ladattavista autoista. Porukalla menee nyt sekaisin ladattavat hybridit ja täyssähköautot. Molempia halutaan ladata ja ajaa mahdollisimman paljon sähköllä.

Anonyymi kirjoitti:

Hybrideitten suosio romahtaa melko pian. Ne ovat suurimmalle osalle järjetön vaihtoehto. Ne korvautuvat täyssähköautoilla.

Sitä odotellessa. Eipä ole latausmahdollisuutta kotipihassa eikä myöskään kesämökin suunnalla (>>50 lähimmälle pikalatauspisteelle).

Onneksi ei ole kiirettäkään. Autoliikenteen päästöt pitäisi puolittaa 2030 mennessä. Minä puolitin omani jo 2 vuotta sitten hybridillä.

Ja itseasiassa hybrideillä biopolttoaineilla päästöt valtakunnan tasollakin on tarkoitus puolittaa. Optimististenkin ennusteiden mukaan patteriautojen osuus on 2030 alle 9 % koko autokannasta.

Tämän vuoden alussa patteriautoja on myyty samaan tahtiin kuin viime vuonna keskimäärin. Myynnin kasvu on siis lerpahtanut totaalisesti. Nykyisellä tahdilla ei patteriautojen osuus kasva kuin 2 prosentiin autokannasta 2030 mennessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymyshän on ladattavista autoista. Porukalla menee nyt sekaisin ladattavat hybridit ja täyssähköautot. Molempia halutaan ladata ja ajaa mahdollisimman paljon sähköllä.

Kyse on patteriuskovaisten valehtelusta.

Patteriuskovainen valehtelee aina, kun suunsa avaa.

Kun puhutaan patteriautojen määrästä, niin patteriuskovainen valehtelee näin
- myös isolla polttomoottorilla ja pienellä akulla varustetut lataushybridit lasketaan täyssähköautoiksi
- lataushybridien täyssähköautojen osuus uusien myynnistä valehdellaan osuudeksi koko autokannasta
- valehdellaan, että polttomoottorien myynti loppuu 2030 mennessä.... ja edelleen kaikki lataushybridit siis täyssähköautoja

Ja seuraavaan hengenvetoon sitten haukutaan lataushybridit huijaukseksi. Mutta hyvin kelpaavat mukaan, kun puhutaan myyntimääristä ja ovat silloin kaikki päästöttömiä patteriautoja.

Anonyymi kirjoitti:

> Jos 2021 polttomoottorilla myydään 80%, 2022 noin 60%, 2023 puolet jne niin eikös se luku ole aika lähellä?

AIka lähellä normaalia patteriuskovaisen kusetusta ollaan. Patteriuskovainen laskee polttomoottorilla varustetut lataushybridit täyssähköautoiksi.

2020 myydyistä 96 % oli polttomoottorilla varustettuja. Jos patteriautojen osuus kaksinkertaistuu joka vuosi, niin polttomoottorien osuus laskee alle 80 % vasta 2023. Lisäksi myynti ei voi loputtomiin tuplaantua, vaan kasvu alkaa hiipua.

Tästä seuraa, että patteriautojen osuus koko autokannasta on alle 10 % vuonna 2030. Nyt osuus on huikeat 0,5 %.

Lue lisää

Täyssähköhenkilöautojen osuus oli 2020 0,4% henkilöautokannasta
Kaikista ajoneuvoista täyssähköisiä oli 2020 0,3%
Suomessa pitäisi olla 2030 700 000 ladattavaa, joista puolet täyssähköja. 350 000 on 12% henkilöautokannasta, joten myynnin kasvun pitäisi olla huikea.

Suomessa on myyty n. 1 125 000 henkilöautoa viimeisen 10 vuoden aikana.
700 000 tuosta on n 62%, ei tule toteutumaan 2030 mennessä. Tänä vuonna (tammi-helmikuu) rekisteröidyistä oli 4,2% täyssähköjä.

kaha53 kirjoitti:

Täyssähköhenkilöautojen osuus oli 2020 0,4% henkilöautokannasta
Kaikista ajoneuvoista täyssähköisiä oli 2020 0,3%
Suomessa pitäisi olla 2030 700 000 ladattavaa, joista puolet täyssähköja. 350 000 on 12% henkilöautokannasta, joten myynnin kasvun pitäisi olla huikea.

Lue lisää

> Suomessa pitäisi olla 2030 700 000 ladattavaa, joista puolet täyssähköja. 350 000 on 12% henkilöautokannasta, joten myynnin kasvun pitäisi olla huikea.

Väärin, autoalan ennuste oli 230 000 patteriautoa ja tämä 700 000 taisi itseasiassa sisältää kaikki "vaihtoehtoiset energianlähteet", siis kaasuautotkin. Joita on edelleen enemmän kuin patteriautoja.

Tämän 230 000 saavuttaminenkin edellyttäisi hurjaa myynnin kasvua. Viime vuoden 4400 tjsp ei riitä mihinkään. Myynnin pitäisi kaksinkertaistua useamman vuoden putkeen, mutta alkuvuoden myynti ihan samalla tasolla kuin viime vuosi keskimäärin. Nollakasvua vuositasolla ja reilusti pakkasta viime vuoden loppuun verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

> Suomessa pitäisi olla 2030 700 000 ladattavaa, joista puolet täyssähköja. 350 000 on 12% henkilöautokannasta, joten myynnin kasvun pitäisi olla huikea.

Väärin, autoalan ennuste oli 230 000 patteriautoa ja tämä 700 000 taisi itseasiassa sisältää kaikki "vaihtoehtoiset energianlähteet", siis kaasuautotkin. Joita on edelleen enemmän kuin patteriautoja.

Tämän 230 000 saavuttaminenkin edellyttäisi hurjaa myynnin kasvua. Viime vuoden 4400 tjsp ei riitä mihinkään. Myynnin pitäisi kaksinkertaistua useamman vuoden putkeen, mutta alkuvuoden myynti ihan samalla tasolla kuin viime vuosi keskimäärin. Nollakasvua vuositasolla ja reilusti pakkasta viime vuoden loppuun verrattuna.

Lue lisää

Copy/pastella
"Suomen kansalliset tavoitteet
18.2.2021 Sähköinen liikenne ry
Fossiilittoman liikenteen tiekartta - sähköautotavoitteet (2021)
 Vuonna 2030 – 700 000 sähköautoa, joista vähintään puolet täyssähköautoja
Suomen kansallinen ohjelma 2017:
Sähköautojen määrän tavoitteet
 Vuonna 2020 – 20 000 kpl (toteutunut 2,8 kertainen määrä sähköautoja - 55 318 kpl)
 Vuonna 2030 – 250 000 kpl

Eikö autolla ajella kuin 50 km päivässä ja alle 250 päivää vuodessa työmatka-ajoa. Siihen ei yli 50000 euroa maksavaa möhköä tarvita.

Ja kun pistoketta ei löydy kotipihasta, niin patteriautolla ei tee yhtään mitään. Myös pidempien ajomatkojen teko on yhtä tuskaa. Joo, pyllymäkee pääsee pohjoiseen, kun ajaa vain valtateitä (4 tai 5 tie).

Mutta etelässäkin on isoja "erämaita" vailla ensimmäistäkään pikalatausasemaa. Esim. laaja alue Forssan ympärillä, Lappeenrannan ja Mikkelin välimaasto, Joensuu-Kajaani väli jne.

Ei ainuttakaan 50 kW latausasemaa noilla seuduin. Hitaamilla taas tekee ei yhtään mitään. Elämä on liian lyhyt, jotta voisi pitää jotain 4 h lataustaukoja K-kaupan parkkipaikalla. ½ tunnissa pitää saada energiat väh. 100 km ajomatkaan talvikelissä = 25 kWh. Mistä tämä 50 kW tehovaatimus.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun pistoketta ei löydy kotipihasta, niin patteriautolla ei tee yhtään mitään. Myös pidempien ajomatkojen teko on yhtä tuskaa. Joo, pyllymäkee pääsee pohjoiseen, kun ajaa vain valtateitä (4 tai 5 tie).

Mutta etelässäkin on isoja "erämaita" vailla ensimmäistäkään pikalatausasemaa. Esim. laaja alue Forssan ympärillä, Lappeenrannan ja Mikkelin välimaasto, Joensuu-Kajaani väli jne.

Ei ainuttakaan 50 kW latausasemaa noilla seuduin. Hitaamilla taas tekee ei yhtään mitään. Elämä on liian lyhyt, jotta voisi pitää jotain 4 h lataustaukoja K-kaupan parkkipaikalla. ½ tunnissa pitää saada energiat väh. 100 km ajomatkaan talvikelissä = 25 kWh. Mistä tämä 50 kW tehovaatimus.

Lue lisää

Helsingistä Ouluun ajaa ID.3:lla yhdellä kolmen vartin lounastauolla Jyväskylässä. Pienten teiden koluamiseen ei ole mitään syytä.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingistä Ouluun ajaa ID.3:lla yhdellä kolmen vartin lounastauolla Jyväskylässä. Pienten teiden koluamiseen ei ole mitään syytä.

Vaatii vaan ID.3:sta kalleimman 77 kWh:n akulla olevan mallin, pienempiakkuisilla jää tuo yhden tauon taktiikka ainakin talvella haaveeksi. Huonoissa keliolosuhteissa Jkl-Oulu -väli (340 km) menee tuollakin aika hilkulle.

Anonyymi kirjoitti:

Vaatii vaan ID.3:sta kalleimman 77 kWh:n akulla olevan mallin, pienempiakkuisilla jää tuo yhden tauon taktiikka ainakin talvella haaveeksi. Huonoissa keliolosuhteissa Jkl-Oulu -väli (340 km) menee tuollakin aika hilkulle.

Lue lisää

Jos ajaa usein Hki-Oulu väliä ja pitää tärkeänä minimoida pysähdysten määrän niin silloin 77kWh on ilmeinen valinta. Itse en näe minään ongelmana ajaa tuota väliä pienempiakkuisella ID.3:lla ja kahdella pysähdyksellä. Se pointti on että Helsingistä pääsee Ouluun yhdellä pysähdyksellä jos niin haluaa. Riittää varmaan useimmille meistä matka-ajoon ja isolle osalle riittää paljon pienempikin range.
Tämä on vähän sama juttu kun lapsenmieliset vertailevat polttiksien 200hv ja 250hv verioita keskenään. Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. Pääasia on että hinta on kohdallaan.
Päiväunissa ja palstalla ajellaan Taycanilla. Tai 300hv nelivetodieselillä 1.200km putkeen 40 asteen pakkasella. Niin kaukana normaali-ihmisen tarpeista ja maksuhaluista/kyvystä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajaa usein Hki-Oulu väliä ja pitää tärkeänä minimoida pysähdysten määrän niin silloin 77kWh on ilmeinen valinta. Itse en näe minään ongelmana ajaa tuota väliä pienempiakkuisella ID.3:lla ja kahdella pysähdyksellä. Se pointti on että Helsingistä pääsee Ouluun yhdellä pysähdyksellä jos niin haluaa. Riittää varmaan useimmille meistä matka-ajoon ja isolle osalle riittää paljon pienempikin range.
Tämä on vähän sama juttu kun lapsenmieliset vertailevat polttiksien 200hv ja 250hv verioita keskenään. Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. Pääasia on että hinta on kohdallaan.
Päiväunissa ja palstalla ajellaan Taycanilla. Tai 300hv nelivetodieselillä 1.200km putkeen 40 asteen pakkasella. Niin kaukana normaali-ihmisen tarpeista ja maksuhaluista/kyvystä.

Lue lisää

"Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. "

Onko sinun mielestäsi ihminen epänormaali, jos tarvitsee arjessaan suureman ragen?

Anonyymi kirjoitti:

"Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. "

Onko sinun mielestäsi ihminen epänormaali, jos tarvitsee arjessaan suureman ragen?

Epänormaali on väärä sana. Vähemmistöön kuuluva on oikeampi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajaa usein Hki-Oulu väliä ja pitää tärkeänä minimoida pysähdysten määrän niin silloin 77kWh on ilmeinen valinta. Itse en näe minään ongelmana ajaa tuota väliä pienempiakkuisella ID.3:lla ja kahdella pysähdyksellä. Se pointti on että Helsingistä pääsee Ouluun yhdellä pysähdyksellä jos niin haluaa. Riittää varmaan useimmille meistä matka-ajoon ja isolle osalle riittää paljon pienempikin range.
Tämä on vähän sama juttu kun lapsenmieliset vertailevat polttiksien 200hv ja 250hv verioita keskenään. Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. Pääasia on että hinta on kohdallaan.
Päiväunissa ja palstalla ajellaan Taycanilla. Tai 300hv nelivetodieselillä 1.200km putkeen 40 asteen pakkasella. Niin kaukana normaali-ihmisen tarpeista ja maksuhaluista/kyvystä.

Lue lisää

Kompromissien hakemistahan tuo on, monella arkikäytössä riittää hyvin 250 km range, mutta sitten muutaman kerran vuoteen voi tulla pidempiä reissuja. Isoakkuisin malli on käytännössä helpoin, mutta hinta taas nousee niin paljon että koko hankinnan järkevyyden voi helposti kyseenalaistaa polttikseen verraten. Pikkuakkuisen taas on huomattavasti halvempi, mutta sen kanssa joutuu pidempiä reissuja suunnittelemaan ja rytmittämään taukoja vähän tarkemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Kompromissien hakemistahan tuo on, monella arkikäytössä riittää hyvin 250 km range, mutta sitten muutaman kerran vuoteen voi tulla pidempiä reissuja. Isoakkuisin malli on käytännössä helpoin, mutta hinta taas nousee niin paljon että koko hankinnan järkevyyden voi helposti kyseenalaistaa polttikseen verraten. Pikkuakkuisen taas on huomattavasti halvempi, mutta sen kanssa joutuu pidempiä reissuja suunnittelemaan ja rytmittämään taukoja vähän tarkemmin.

Lue lisää

"mutta sen kanssa joutuu pidempiä reissuja suunnittelemaan ja rytmittämään taukoja vähän tarkemmin."

Itse nuukana miehenä pidän parempana mitoittaa akku sen normaalikäytön mukaan ja haaskata hieman henkistä pääomaa tarkempaan rytmitykseen sen pari kertaa vuodessa kun lähtee pidempään matkaan. Hintaero on kuitenkin useita tuhansia. Turha maksaa tuhansia sellaisesta josta ei ole hyötyä kuin pari kertaa vuodessa ja silloinkin se "etu" on että voi istua pidempään autossa yhteen soittoon ja voi lähteä kuuden tunnin ajomatkalla puoli tuntia myöhemmin. Perille pääsee ajoissa joka tapauksessa, vain lähtöaika muuttuu hieman.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajaa usein Hki-Oulu väliä ja pitää tärkeänä minimoida pysähdysten määrän niin silloin 77kWh on ilmeinen valinta. Itse en näe minään ongelmana ajaa tuota väliä pienempiakkuisella ID.3:lla ja kahdella pysähdyksellä. Se pointti on että Helsingistä pääsee Ouluun yhdellä pysähdyksellä jos niin haluaa. Riittää varmaan useimmille meistä matka-ajoon ja isolle osalle riittää paljon pienempikin range.
Tämä on vähän sama juttu kun lapsenmieliset vertailevat polttiksien 200hv ja 250hv verioita keskenään. Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. Pääasia on että hinta on kohdallaan.
Päiväunissa ja palstalla ajellaan Taycanilla. Tai 300hv nelivetodieselillä 1.200km putkeen 40 asteen pakkasella. Niin kaukana normaali-ihmisen tarpeista ja maksuhaluista/kyvystä.

Lue lisää

Patteriautoissa on runsaasti läskiä patterien vuoksi. Omamassa liki 2000 kg.

Ennenmuinoin, kun pikkuautot painoivat alle 1000 kg niin 70 hv moottorikin lennätti sellaista kohtuullisesti. Tai esim Fiat Uno 700 kg omamassalla ja 50 hv teholla.

Nyt perusauto painaa n. 1300 kg ja joku 120 hv tosiaan syytä olla. Mutta nostetaankin omamassa 1800 kiloon, niin vieläkö kulkee? Teho/paino -suhde sama kuin 85-90 hv tehoisessa perusautossa.

Halvemman pään malleissa lisäksi lyhyet välitykset, millä saadaan hyvä 0-50 km/h kiihtyvyys. Mutta huiput voi olla 140-160 km/h ja kun sähkömoottori alkaa lähestyä maksimikierroslukuaan, sen siihen asti vakiona pysynyt vääntö kääntyy laskuun. Tässä kohtaa kiihtyvyys loppuu aika totaalisesti. Joten voikin olla, että 0-50 kiihtyvyys ok, mutta 80-120 mitataan kalenterilla = ei käytännössä toivoa päästä rekoista ohi maantiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Patteriautoissa on runsaasti läskiä patterien vuoksi. Omamassa liki 2000 kg.

Ennenmuinoin, kun pikkuautot painoivat alle 1000 kg niin 70 hv moottorikin lennätti sellaista kohtuullisesti. Tai esim Fiat Uno 700 kg omamassalla ja 50 hv teholla.

Nyt perusauto painaa n. 1300 kg ja joku 120 hv tosiaan syytä olla. Mutta nostetaankin omamassa 1800 kiloon, niin vieläkö kulkee? Teho/paino -suhde sama kuin 85-90 hv tehoisessa perusautossa.

Halvemman pään malleissa lisäksi lyhyet välitykset, millä saadaan hyvä 0-50 km/h kiihtyvyys. Mutta huiput voi olla 140-160 km/h ja kun sähkömoottori alkaa lähestyä maksimikierroslukuaan, sen siihen asti vakiona pysynyt vääntö kääntyy laskuun. Tässä kohtaa kiihtyvyys loppuu aika totaalisesti. Joten voikin olla, että 0-50 kiihtyvyys ok, mutta 80-120 mitataan kalenterilla = ei käytännössä toivoa päästä rekoista ohi maantiellä.

Lue lisää

Huom. 120 kh = vajaa 90 kW pitäisi riittää noin 180-200 km/h huippunopeuteen. Sähköautoilla huiput yleensä selvästi alempana kuin mihin moottorin max teho riittää. Johtuu juuri siitä, että tulee moottorin max. pyörimisnopeus vastaan ja sitä lähestyttäessä alkaa ensin vääntö ja lopulta myös teho (väännön ja kierrosnopeuden tulo) laskea.

Tarkoittaa sitä, että lähestyttäessä huippuvauhtia puhti ja kiihtyvyys hiipuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajaa usein Hki-Oulu väliä ja pitää tärkeänä minimoida pysähdysten määrän niin silloin 77kWh on ilmeinen valinta. Itse en näe minään ongelmana ajaa tuota väliä pienempiakkuisella ID.3:lla ja kahdella pysähdyksellä. Se pointti on että Helsingistä pääsee Ouluun yhdellä pysähdyksellä jos niin haluaa. Riittää varmaan useimmille meistä matka-ajoon ja isolle osalle riittää paljon pienempikin range.
Tämä on vähän sama juttu kun lapsenmieliset vertailevat polttiksien 200hv ja 250hv verioita keskenään. Meille normaalipulliaisille riittää 120hv ja 250km range. Pääasia on että hinta on kohdallaan.
Päiväunissa ja palstalla ajellaan Taycanilla. Tai 300hv nelivetodieselillä 1.200km putkeen 40 asteen pakkasella. Niin kaukana normaali-ihmisen tarpeista ja maksuhaluista/kyvystä.

Lue lisää

A better Routeplannerilla Hki -Oulu:
3 latausta 12 min, 33 min ja 32 min ID3 pro 58 kWHh
1 lataus 49 min ID3 pro s 77 kWh
Kommenttisi osoittaa, että tietosi Volkkarin sähköautoista perustuu mutuun...

Enemmän aloin miettimään sähkölämmitystä ihan eri tavalla. Se voitaisiin kieltää Suomessa kokonaan. Maalämpö / lämpöpumput pakollisiksi!!!

Melkoinen määrä asiavirheitä ja tahallista harhaanjohtamista. Pitäisiköhän jonkun tehdä dokumentti likaisista öljyalan maksamista dokumenteista?

Anonyymi kirjoitti:

Melkoinen määrä asiavirheitä ja tahallista harhaanjohtamista. Pitäisiköhän jonkun tehdä dokumentti likaisista öljyalan maksamista dokumenteista?

Siperiassakin oli varmaan aiheita moneenkin dokkariin.

Anonyymi kirjoitti:

Enemmän aloin miettimään sähkölämmitystä ihan eri tavalla. Se voitaisiin kieltää Suomessa kokonaan. Maalämpö / lämpöpumput pakollisiksi!!!

Lämpöpumput = sähkölämmitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpöpumput = sähkölämmitystä.

Maalämpökin on sähkölämmitystä... tosin tehokkaampi kuin lämpöpumppu.

Anonyymi kirjoitti:

Maalämpökin on sähkölämmitystä... tosin tehokkaampi kuin lämpöpumppu.

Maalämpö = lämpöpumpulla lämmitystä.

Eikä välttämättä ole lämpökertoimeltaan paras. Jotkin ilma-vesi-lämpöpumput tahkoaa jo korkeampaa COPpia.

Johtuu siitä, että MLP tekee lämpöä vain niukasti plussan puolella olevasta litkusta ja ilman keskilämpötila lähempänä 6 °C.

Tosin VILP ongelmana, että lämmöntuotanto pienenee kovalla pakkasella. Jos pitää ottaa suorasähkölämmitystä apuun tällöin, niin sehän ei kiva sähköverkon kuormituksen kannalta.

VILPeillä tehdään jopa kaukolämpöä. Tosin enempi kokeilujuttu vielä.