Mitenkähän kävi sodan jälkeen tälle, kesken kesän 1944 kiivaimpien taisteluiden, suomalaisten puolelle loikanneelle II/JR 996:n esikuntapäällikölle, kapteeni I. V. Kuzjmin:lle?
Tiihosen kirjassa on sivulla 96 valokuva suomalaisten puolelle loikanneesta esikuntapäällikkö Kuzjmin:sta. Hän käveli suomalaisten puolelle 9.7.1944 ja kertoi melkoisen tarkasti oman puolensa tietoja tappioista ja mielialoista. Valokuva ko. kapteenista on tuttu monista sotakirjoista.
Kirjassa siteerataan tämän kapteenin kertomusta mm. sivulla 83
Loikkaamista lienee edesauttanut hänen henkilökohtaiset kokemuksensa: hänet erotettiin armeijasta pitkän uran jälkeen ja hänen isänsä vangittiin 1937. Sittemmin hänet kutsuttiin takaisin armeijaan 1943.
Tapio Tiihonen: Yllätys Kannaksella 1944, Fenix 2002
Tiihosen kirjassa on sivulla 96 valokuva suomalaisten puolelle loikanneesta esikuntapäällikkö Kuzjmin:sta. Hän käveli suomalaisten puolelle 9.7.1944 ja kertoi melkoisen tarkasti oman puolensa tietoja tappioista ja mielialoista. Valokuva ko. kapteenista on tuttu monista sotakirjoista.
Kirjassa siteerataan tämän kapteenin kertomusta mm. sivulla 83
Loikkaamista lienee edesauttanut hänen henkilökohtaiset kokemuksensa: hänet erotettiin armeijasta pitkän uran jälkeen ja hänen isänsä vangittiin 1937. Sittemmin hänet kutsuttiin takaisin armeijaan 1943.
Tapio Tiihonen: Yllätys Kannaksella 1944, Fenix 2002
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ukostapa ei löydykään SA -kuvaa, vaikka tämän kuv(i)a esiintyy useassakin kesän 1944 taisteluita käsittelevästä kirjasta. Tiihosen kirjan, Yllätys Kannaksella 1944, muita kuvia kyllä löytyy SA-kuvien galleriasta.
http://sa-kuva.fi/webneologinfin.html
Ihantalassa (5.7.44 ?) itsensä humalaan juonut ja karttapiirrusten ja muiden asiapapereiden kanssa suomalaisten puolelle löntystänyt pataljoonan esikuntapäällikkö kapteeni Kuzjmin totesi puna-armeijan naissotilaista seuraavaa:
"Armeijassa on nykyisin vähän naisia, sillä he kaikki pyrkivät pois väsyneinä sotaan. Kaikki ovat hyvin nuoria, 19-22 vuotiaita ja heitä käytetään viestitehtävissä ja muonittajina. Jv.rykmentti 996:ssa heitä on tällä hetkellä korkeintaan 20, ja heitä kutsutaan "kenttävaimoiksi". Jokaisella korkeammalla upseerilla on oma "kenttävaimonsa". Moraalittomuutta on eniten lääkintähenkilökunnassa. Lääkintäpataljoonan venäläisessä lyhennyksestä MSB on muokattu pilkkanimi "Massovyj sbor bljadej" (=huorien massakokous). Yleisenä pyrkimyksenä on kuitenkin päästä pois PPZH-hommista (=pollevaja pohodnaja zhena) ja naiset yrittävät saada lapsia päästäkseen kotiseudulle."
Suomessa nuita kenttävaimoja kutsuttiin lotiksi. Juu.
Puna-armeijannaiset olivat sotilaita, joita käyettiin upseerien rakasatajattarina.Lotat eivät olleet sotilaiat,eikäupseerienkäskynalaisia "kenttävaimoja".
He toimivat huolella valvottuina omissa tehtävissään.
Seurustelu miesten kanssa aihutti palauttamisen kotirintamalle.
Jos kihlautui tai meni naimisiin,se oli sallittua, mutta pariskunnat eivät saaneet asua yhdessä.
Kokonaan eri asia olivat joidenkin korkeiden upseerien ystävättäret. Heihin ei kyetty puuttumaan.
"...ja kertoi melkoisen tarkasti oman puolensa tietoja tappioista ja mielialoista"
Joopa joo. Tuollaiset demoralisoituneet ukot kertovat mitä tahansa miellyttääkseen kuulustelijoita. Juuri tämäntyyppisten lähteiden varaan ei kannata laskea juuri mitään. Uskoakko muka jos ukko väittää että heidän pataljoonastaan on jäljellä enää 25 miestä? Kuka tuollaisen kertomuksen edes voisi vahvistaa?
Aika hupaisaa kun venäläinen jotaa puhuu niin jos puhe ei miellytä hänet leimataan tyypilliseksi valehtelijaksi. Mutta jos vaikka tuo mies kehuu kuprulle suomalaisia ja ovelasti haukkuu omiaan niin yhtä äkkiä hän onkin mitä luetettavin tietolähde.
Palautettiin rauhanteon jälkeen Neuvostoliittoon. Todennäköisesti ammuttiin siellä.
Mistä tiedät, ettei "karannut"?