Review artikkeli Corman-Drosten ym. Eurosurveillance 2020, Kymmenen suurta virhettä
1) Menetelmässä on käytetty alukkeille poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia reaktioseoksessa. Kun normaalisti luotettavissa ja tarkoissa PCR -protokollissa käytettävät pitoisuudet ovat 100-200 nmol/L, on Corman-Drosten ym. ym. menetelmässä käytetty jopa 600-800 nmol/L pitoisuuksia. Kuvatut pitoisuudet johtavat lisääntyneeseen alukkeiden epäspesifiseen sitoutumiseen ja PCR-tuotteiden monistumiseen, mikä tekee testistä soveltumattoman SARS-cov-2 viruksen tunnistamiseen.
2) Alukkeiden ja koettimen sekvensseissä (=DNAn emäsjärjestys) on kuusi ns. wobbly (suom. huojuva) paikkaa, eli emästä joita ei ole tarkasti määritelty. Tämä tarkoittaa että noissa kohdin DNA -ketjussa voi olla useampi kuin yksi neljästä emäksestä (A,C,G,T). Tämä aiheuttaa valtavan suurta vaihtelua testin käyttöön tosielämässä, sillä Corman-Drosten ym. eivät ole määritelleet testille stadradiprotokollaa (Standard Operational Protocol), eli yksiselitteisiä parametreja joilla testi suoritetaan. Testi ei siis sovellu spesifiseksi diagnostiseksi työkaluksi SARS-cov2 viruksen tunnistamiseen.
3) Testi ei pysty erottamaan toisistaan kokonaista virusta ja viruksen fragmentteja. Testi ei siis pysty osoittamaan onko näytteessä infektiokykyisiä viruksia, eikä se siten sovellu diagnostiseksi menetelmäksi SARS-coV-2 viruksen tunnistamiseen tai infektion osoittamiseen.
4) Ensimmäisen alukepari kiinnittymislämpötiloissa (ns. annealing lämpötila, jossa aluke kiinnittyy yksisäikeiseen DNA:han) on 10 °C ero. Normaalisti PCR testissä alukeparin annealing lämpötilojen tulisi erota korkeintaan 2 °C toisistaan. Myös tämän vuoksi testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
5) Testille ei ole määritelty Ct arvoa (Cycle treshold), eli monintussyklien määrää, jossa näyte todetaan positiiviseksi tai negatiiviseksi. Tämä tekee testin käyttämisestä eri laboratorioissa sekavaa, jos tuloksia tulkitaan eri tavalla laboratoriosta riippuen. Korkeilla syklimäärillä (>35) mikä tahansa näyte voi antaa positiivisen tuloksen, siksi raja positiivisen ja negatiivisen tuloksen kohdalle pitäisi vetää yksiselitteisesti ja alemmille kierrosmäärille. Tämän vuoksi testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen diagnostiseen osoittamiseen.
6) PCR -tuotteita ei ole validoitu molekyylitasolla. Eli käytännössä Corma-Drosten ym. eivät ole osoittaneet, että PCR-menetelmällä monistetut tuotteet olisivat peräisin kyseiseltä SARS-coV-2 geenialueilta. Näin ollen monistustuotteissa voi olla muitakin, epäspesifisen monistumisen tuloksena syntyneitä DNA-pätkiä. Tämä tosiasia tekee testistä käyttökelvottoman SARS-coV-2 viruksen tunnistamisessa.
7) Testi ei sisällä uniikkia positiivista kontrollia, jolla voitaisiin arvioida sen spesifisyyttä SARS-coV-2 virukselle, eikä myöskään negatiivista kontrollia, jolla voitaisiin poissulkea muiden koronavirusten läsnäolo. Näin ollen testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
8) Testiasetelma Corma-Drosten ym. julkaisussa oli niin epämääräinen ja virheellinen, että sen pohjalta voidaan päätyä lukemattomiin erilaisiin testiolosuhteisiin: mitään ei oltu standardisoitu eikä standardi protokollaa ollut määritelty. Tämä asettaa testin tieteellisen laadun kyseenalaiseksi ja tekee siitä soveltumattoman SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
9) Mitä todennäköisimmin Corman-Drosten ym. julkaisua ei oltu vertaisarvioitu, joten testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
10) Vähintäänkin neljällä Corman-Drosten ym. julkaisun kirjoittajista on vakavia eturistiriitoja. Esimerkiksi Christian Drosten ja Chantal Reusken istuvat itse Eurosurveillance lehden julkaisutoimikunnassa.
Lyhyenä yhteenvetona voidaan siis todeta, että kyseinen testi on hyvin puutteellisesti suunniteltu ja testattu. Lisäksi siitä tehtyä tieteellistä julkaisua ei ole vertaisarvioitu ja sen tekijöillä on huomattavia eturistiriitoja, joista ei ole julkaisussa mainittu. Testi on siis käyttökelvoton SARS-coV2 infektion diagnosoinnissa.
Lähteet:
(1) https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2020.25.3.2000045
(2) https://cormandrostenreview.com/
1) Menetelmässä on käytetty alukkeille poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia reaktioseoksessa. Kun normaalisti luotettavissa ja tarkoissa PCR -protokollissa käytettävät pitoisuudet ovat 100-200 nmol/L, on Corman-Drosten ym. ym. menetelmässä käytetty jopa 600-800 nmol/L pitoisuuksia. Kuvatut pitoisuudet johtavat lisääntyneeseen alukkeiden epäspesifiseen sitoutumiseen ja PCR-tuotteiden monistumiseen, mikä tekee testistä soveltumattoman SARS-cov-2 viruksen tunnistamiseen.
2) Alukkeiden ja koettimen sekvensseissä (=DNAn emäsjärjestys) on kuusi ns. wobbly (suom. huojuva) paikkaa, eli emästä joita ei ole tarkasti määritelty. Tämä tarkoittaa että noissa kohdin DNA -ketjussa voi olla useampi kuin yksi neljästä emäksestä (A,C,G,T). Tämä aiheuttaa valtavan suurta vaihtelua testin käyttöön tosielämässä, sillä Corman-Drosten ym. eivät ole määritelleet testille stadradiprotokollaa (Standard Operational Protocol), eli yksiselitteisiä parametreja joilla testi suoritetaan. Testi ei siis sovellu spesifiseksi diagnostiseksi työkaluksi SARS-cov2 viruksen tunnistamiseen.
3) Testi ei pysty erottamaan toisistaan kokonaista virusta ja viruksen fragmentteja. Testi ei siis pysty osoittamaan onko näytteessä infektiokykyisiä viruksia, eikä se siten sovellu diagnostiseksi menetelmäksi SARS-coV-2 viruksen tunnistamiseen tai infektion osoittamiseen.
4) Ensimmäisen alukepari kiinnittymislämpötiloissa (ns. annealing lämpötila, jossa aluke kiinnittyy yksisäikeiseen DNA:han) on 10 °C ero. Normaalisti PCR testissä alukeparin annealing lämpötilojen tulisi erota korkeintaan 2 °C toisistaan. Myös tämän vuoksi testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
5) Testille ei ole määritelty Ct arvoa (Cycle treshold), eli monintussyklien määrää, jossa näyte todetaan positiiviseksi tai negatiiviseksi. Tämä tekee testin käyttämisestä eri laboratorioissa sekavaa, jos tuloksia tulkitaan eri tavalla laboratoriosta riippuen. Korkeilla syklimäärillä (>35) mikä tahansa näyte voi antaa positiivisen tuloksen, siksi raja positiivisen ja negatiivisen tuloksen kohdalle pitäisi vetää yksiselitteisesti ja alemmille kierrosmäärille. Tämän vuoksi testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen diagnostiseen osoittamiseen.
6) PCR -tuotteita ei ole validoitu molekyylitasolla. Eli käytännössä Corma-Drosten ym. eivät ole osoittaneet, että PCR-menetelmällä monistetut tuotteet olisivat peräisin kyseiseltä SARS-coV-2 geenialueilta. Näin ollen monistustuotteissa voi olla muitakin, epäspesifisen monistumisen tuloksena syntyneitä DNA-pätkiä. Tämä tosiasia tekee testistä käyttökelvottoman SARS-coV-2 viruksen tunnistamisessa.
7) Testi ei sisällä uniikkia positiivista kontrollia, jolla voitaisiin arvioida sen spesifisyyttä SARS-coV-2 virukselle, eikä myöskään negatiivista kontrollia, jolla voitaisiin poissulkea muiden koronavirusten läsnäolo. Näin ollen testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
8) Testiasetelma Corma-Drosten ym. julkaisussa oli niin epämääräinen ja virheellinen, että sen pohjalta voidaan päätyä lukemattomiin erilaisiin testiolosuhteisiin: mitään ei oltu standardisoitu eikä standardi protokollaa ollut määritelty. Tämä asettaa testin tieteellisen laadun kyseenalaiseksi ja tekee siitä soveltumattoman SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
9) Mitä todennäköisimmin Corman-Drosten ym. julkaisua ei oltu vertaisarvioitu, joten testi ei sovellu SARS-coV-2 viruksen spesifiseen diagnosointiin.
10) Vähintäänkin neljällä Corman-Drosten ym. julkaisun kirjoittajista on vakavia eturistiriitoja. Esimerkiksi Christian Drosten ja Chantal Reusken istuvat itse Eurosurveillance lehden julkaisutoimikunnassa.
Lyhyenä yhteenvetona voidaan siis todeta, että kyseinen testi on hyvin puutteellisesti suunniteltu ja testattu. Lisäksi siitä tehtyä tieteellistä julkaisua ei ole vertaisarvioitu ja sen tekijöillä on huomattavia eturistiriitoja, joista ei ole julkaisussa mainittu. Testi on siis käyttökelvoton SARS-coV2 infektion diagnosoinnissa.
Lähteet:
(1) https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2020.25.3.2000045
(2) https://cormandrostenreview.com/
Vastaukset 5
Vanhimmat
Erinomainen ja perusteellinen aloitus! Olemme ylpeitä sinusta. Mikään ei kuitenkaan muutu.
Sanna Marin mainittiin kuitenki Pohjois Korean uutisissa.
https://tokentube.net/v/3049451814/Marin--Vaalit-siirretään
Onko sinuakin kusetettu uskomaan koronaan?
Kasvomaskeista löydetty karsinogeeneja
Belgiassa poistettiin käytöstä 15 miljoonaa kasvomaskia koska niistä löytyi titaanioksidia sekä hopeanitraattia, kumpikin karsinogeenisiä:
Face masks given out by Belgian government may contain toxic particles (Politico)
Belgium’s government warns against using its own facemasks over chemical traces (Euronews)
Belgian government may have given toxic masks to pharmacists (The Brussels Times)
Belgian government says to stop wearing the free cloth masks they distributed ‘as a precaution’ (The Brussels Times)
Muistakin kaupallisista kasvomaskeista on löydetty titaanioksidia ja tästä on tehty myös ilmoitus EU-parlamenttiin: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2020-005899_EN.html
Karsinogeenien päivittäinen hengittäminen altistaa koronaa vakavammille sairauksille
Palsta on nyt varattu koronahysteerisille prpagandan levittäjille jotka kai saavat jostain lääkefirmalta provsioita kun levittävät paniikkia vakuuttaen kemikaalipistoksiensa turvallisuutta. Ja lampaat määkii matkalla teuraalle autuaan tietämättöminä rokotekuolemistakaan joita suomessa ei Suomen massaviestimissä uutisoida ollenkaan.