Aina ja kaikkialla suositellaan ja ylistetään lattialämmitystä kylppäriin. Maksaa maltaita ja kuluttaa valtavasti sähköä. Tuntuu jotenkin järkeen käyvältä että optimaalisin ratkaisu kylpyhuoneen lämmittämiseen olisi säteilylämmitin, joka ensinnäkin pitäisi tilan peruslämmön säädetystä mutta lisäksi kun huomaisi kosteutta ilmassa, niin tehostaisi lämpösäteilyä ja voisipa samalla pyytää tuuletukseen lisää tehoa. Kun ilmankosteus on palannut takaisin normaaliksi, niin sitten palauttaisi lämpötehon normaaliksi ja peruuttaisi tuuletuksen lisätehopyynnön. Tuollaiseen laitteeseen en ole törmännyt missään.
Sen sijaan tavallisia säteilylämmittimiä on kaupoissa näkynyt, joten arvatenkin täälläkin on joilla kuilla niistä kylpyhuonekäytössä kokemuksia. Mitä olette niistä tykänneet?
Säteilylämmitin kylppäriin?
27
2356
Vastaukset
- Anonyymi
Minulla on sähkökaapelilla toimiva lattialämmitys kylpyhuoneessa, saunassa, kodinhoitohuoneessa ja yhdessä vessassa. Sähköä ei kulu paljon kun termostaatti ohjaa ja pidän sitä päällä vain kun on pakkasta enemmän kuin 5 astetta. Hulluimmat pitää kuulemma päällä jopa kesällä. Taitaa olla hevosmiesten tietotoimiston uutisia.
- Anonyymi
Järkevintä on pitää lattialämmitys kylpyhuoneessa aina päällä. Kämppä kuivuu nopeammin suihkun jälkeen ja hillitsee kosteusvahinkojen syntymistä. Jos kuivattaa pyykkiä kylppärissä, niin lattialämmitys on siinäkin hyvä, nopeuttaa pyykkien kuivumista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Järkevintä on pitää lattialämmitys kylpyhuoneessa aina päällä. Kämppä kuivuu nopeammin suihkun jälkeen ja hillitsee kosteusvahinkojen syntymistä. Jos kuivattaa pyykkiä kylppärissä, niin lattialämmitys on siinäkin hyvä, nopeuttaa pyykkien kuivumista.
"Järkevintä on pitää lattialämmitys kylpyhuoneessa aina päällä. Kämppä kuivuu nopeammin suihkun jälkeen ja hillitsee kosteusvahinkojen syntymistä. Jos kuivattaa pyykkiä kylppärissä, niin lattialämmitys on siinäkin hyvä, nopeuttaa pyykkien kuivumista."
Lämpötila ei millään tasolla nopeuta kuivumista, ainoa mikä vaikuttaa on ilmanvaihto. Ensinnäkin kylppärin ovea kannattaa aina pitää edes hieman raollaan, paitsi mikäli on suihkussa tai istuu pöntöllä. Toisekseen painovoimaisessa ilmanvaihdossa tai koneellisessa poistossa pitää kylppärin poistoilmanvahtoventtiilin olla niin auki kuin mahdollista, samalla kannattaa pitää ikkunaa raollaan vaikka olohuoneessa, ellei ole kunnollisia korvausilmaventiilejä.
Mutta aloittaja on kyllä täysi spede, kilowatin säteilylämmitin vie vähemmän sähköä kuin 100 waitin lattialämmitys.
Mutta lämpö ei kuivata mitään, vain ilmanvaihto!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Järkevintä on pitää lattialämmitys kylpyhuoneessa aina päällä. Kämppä kuivuu nopeammin suihkun jälkeen ja hillitsee kosteusvahinkojen syntymistä. Jos kuivattaa pyykkiä kylppärissä, niin lattialämmitys on siinäkin hyvä, nopeuttaa pyykkien kuivumista."
Lämpötila ei millään tasolla nopeuta kuivumista, ainoa mikä vaikuttaa on ilmanvaihto. Ensinnäkin kylppärin ovea kannattaa aina pitää edes hieman raollaan, paitsi mikäli on suihkussa tai istuu pöntöllä. Toisekseen painovoimaisessa ilmanvaihdossa tai koneellisessa poistossa pitää kylppärin poistoilmanvahtoventtiilin olla niin auki kuin mahdollista, samalla kannattaa pitää ikkunaa raollaan vaikka olohuoneessa, ellei ole kunnollisia korvausilmaventiilejä.
Mutta aloittaja on kyllä täysi spede, kilowatin säteilylämmitin vie vähemmän sähköä kuin 100 waitin lattialämmitys.
Mutta lämpö ei kuivata mitään, vain ilmanvaihto!!!"Lämpötila ei millään tasolla nopeuta kuivumista, ainoa mikä vaikuttaa on ilmanvaihto. "
Tiedä tuosta kuivuuko pyykki 100 asteisessa saunassa yhtä nopeasti kuin 5 asteisessa varastossa.
- Anonyymi
Lattialämmitys kuluttaa valtavasti sähköä? Eikö se idea lattialämmityksessä just ole se että vähäisemmälläkin lämmityksellä tuntuu lämpimämmältä. Ja lämmin ilma tunnetusti nousee ylöspäin. Samalla kastuvin paikka kylpyhuoneessa eli lattia tulee varmimmin kuivatettua. Minusta tuo on ihan omiaan juuri kylppäriin, ja miksei muuallekin. Kun lattialämmitys on termostaattiohjattu ja jos tilassa on vielä kosteuden mukaan säätyvä poistopuhallin niin silloin homma toimii "optimaalisesti" niin kuin aloittaja haikailee.
Onko säteilylämmitin=perinteinen seinään pultattava lämpöpatteri? En näe mitä hienoa siinä on nimenomaan kylppärikäytössä.- Anonyymi
Lattialämmitys kuluttaa hurjan määrän energiaa, jos lattia pitää lämmittää niin kuumaksi, että se tuntuu mukavan lämpimältä.
Perusonglema on keraaminen laatoitus. Se johtaa hyvin lämpöä ja jäähdyttää jalkapohjia tehokkaasti. Eli 21 °C laatta tuntuu jääkylmältä hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi, mutta samanlämpöinen muovimatto tai parketti ei ole lainkaan paha.
Tätä sitten paikataan lämmittämällä lattiaa - ns. mukavuuslämmitys kyseessä. Raajojen kärjissä ihon pintalämpötila on noin 30 °C, joten "tuntuu lämpimältä" edellyttää lattian pintalämpötilan nostamista vähän yli 30 °C. Silloin se luovuttaa jo ison lämmitystehon (peukalosäännöillä laskettuna yli 50 W/m²) pesutilaan, oli tarvetta tai ei.
KPH sähköiset lämmityksen mitoitetaan usein 100 W/m² (lämmityskaapelin max. teho) ja jos lämmmitettyä pintaa on 4-5 m², niin sähköä saa tuhlattua 1000-2000 kWh/vuosi, jos lattia todella pitää paahtaa kuumaksi. Mikä ei ole edes kovin harvinainen suoritus. Siinä sivussa ilman lämpötilakin on 30 °C luokkaa ja muukin asunto saa osansa, mutta pitäähän lattian olla kuuma, että satunnaiset vieraatkin huomaa, että siinä on lämmitys! Sama juttu myös vesikertoisten patterien kanssa, niidenkin pitää aina olla kuumat!
Säteilylämmitys ei ole mikään kovin hyvä pelastus pesuhuoneessa, jos ja kun tavoitteena on toteuttaa lattian mukavuuslämmitys. Se oikea ratkaisu olisi lämmittää lattiaa mahdollisimman vähän, vain jonnekin 24-25 °C lukemiin niin, ettei lattia enää tunnu jalkapohjaan jääkylmältä.
Ja sitten se KPH kuivaaminen. Se pitäisi ensisijaisesti hoitua ilmanvaihdolla ja tehokkaan (koneellisen) ilmanvaihdon kanssa KPH kuivuukin suihkun jälkeen tunnissa tai parissa ilman lattialämmitystäkin. Lämmitys tietty auttaa vähän, etenkin ilmanvaihdon ollessa heikonpuoleinen. Painovoimaisen ilmanvaihdon varassa oltaessa lämmitys voi olla ihan pakkoratkaisu, koska lämmityksen puuttuessa ei ole (kesällä) ilmanvaihtoakaan, kun ulkona on yhtä lämmitä kuin sisällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lattialämmitys kuluttaa hurjan määrän energiaa, jos lattia pitää lämmittää niin kuumaksi, että se tuntuu mukavan lämpimältä.
Perusonglema on keraaminen laatoitus. Se johtaa hyvin lämpöä ja jäähdyttää jalkapohjia tehokkaasti. Eli 21 °C laatta tuntuu jääkylmältä hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi, mutta samanlämpöinen muovimatto tai parketti ei ole lainkaan paha.
Tätä sitten paikataan lämmittämällä lattiaa - ns. mukavuuslämmitys kyseessä. Raajojen kärjissä ihon pintalämpötila on noin 30 °C, joten "tuntuu lämpimältä" edellyttää lattian pintalämpötilan nostamista vähän yli 30 °C. Silloin se luovuttaa jo ison lämmitystehon (peukalosäännöillä laskettuna yli 50 W/m²) pesutilaan, oli tarvetta tai ei.
KPH sähköiset lämmityksen mitoitetaan usein 100 W/m² (lämmityskaapelin max. teho) ja jos lämmmitettyä pintaa on 4-5 m², niin sähköä saa tuhlattua 1000-2000 kWh/vuosi, jos lattia todella pitää paahtaa kuumaksi. Mikä ei ole edes kovin harvinainen suoritus. Siinä sivussa ilman lämpötilakin on 30 °C luokkaa ja muukin asunto saa osansa, mutta pitäähän lattian olla kuuma, että satunnaiset vieraatkin huomaa, että siinä on lämmitys! Sama juttu myös vesikertoisten patterien kanssa, niidenkin pitää aina olla kuumat!
Säteilylämmitys ei ole mikään kovin hyvä pelastus pesuhuoneessa, jos ja kun tavoitteena on toteuttaa lattian mukavuuslämmitys. Se oikea ratkaisu olisi lämmittää lattiaa mahdollisimman vähän, vain jonnekin 24-25 °C lukemiin niin, ettei lattia enää tunnu jalkapohjaan jääkylmältä.
Ja sitten se KPH kuivaaminen. Se pitäisi ensisijaisesti hoitua ilmanvaihdolla ja tehokkaan (koneellisen) ilmanvaihdon kanssa KPH kuivuukin suihkun jälkeen tunnissa tai parissa ilman lattialämmitystäkin. Lämmitys tietty auttaa vähän, etenkin ilmanvaihdon ollessa heikonpuoleinen. Painovoimaisen ilmanvaihdon varassa oltaessa lämmitys voi olla ihan pakkoratkaisu, koska lämmityksen puuttuessa ei ole (kesällä) ilmanvaihtoakaan, kun ulkona on yhtä lämmitä kuin sisällä.Minulla on vessassa ja kylpyhuoneessa&saunassa lattialämmitys. En tiedä niiden sähkönkulutuksesta, mutta molemmissa termostaatin olen säätänyt 2-2.5 kun asteikko on 1-6. Tuntuu mukavalta jalan alla ja lämpöä riittää, mutta enpä usko että sähköä hurjasti kuluu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lattialämmitys kuluttaa hurjan määrän energiaa, jos lattia pitää lämmittää niin kuumaksi, että se tuntuu mukavan lämpimältä.
Perusonglema on keraaminen laatoitus. Se johtaa hyvin lämpöä ja jäähdyttää jalkapohjia tehokkaasti. Eli 21 °C laatta tuntuu jääkylmältä hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi, mutta samanlämpöinen muovimatto tai parketti ei ole lainkaan paha.
Tätä sitten paikataan lämmittämällä lattiaa - ns. mukavuuslämmitys kyseessä. Raajojen kärjissä ihon pintalämpötila on noin 30 °C, joten "tuntuu lämpimältä" edellyttää lattian pintalämpötilan nostamista vähän yli 30 °C. Silloin se luovuttaa jo ison lämmitystehon (peukalosäännöillä laskettuna yli 50 W/m²) pesutilaan, oli tarvetta tai ei.
KPH sähköiset lämmityksen mitoitetaan usein 100 W/m² (lämmityskaapelin max. teho) ja jos lämmmitettyä pintaa on 4-5 m², niin sähköä saa tuhlattua 1000-2000 kWh/vuosi, jos lattia todella pitää paahtaa kuumaksi. Mikä ei ole edes kovin harvinainen suoritus. Siinä sivussa ilman lämpötilakin on 30 °C luokkaa ja muukin asunto saa osansa, mutta pitäähän lattian olla kuuma, että satunnaiset vieraatkin huomaa, että siinä on lämmitys! Sama juttu myös vesikertoisten patterien kanssa, niidenkin pitää aina olla kuumat!
Säteilylämmitys ei ole mikään kovin hyvä pelastus pesuhuoneessa, jos ja kun tavoitteena on toteuttaa lattian mukavuuslämmitys. Se oikea ratkaisu olisi lämmittää lattiaa mahdollisimman vähän, vain jonnekin 24-25 °C lukemiin niin, ettei lattia enää tunnu jalkapohjaan jääkylmältä.
Ja sitten se KPH kuivaaminen. Se pitäisi ensisijaisesti hoitua ilmanvaihdolla ja tehokkaan (koneellisen) ilmanvaihdon kanssa KPH kuivuukin suihkun jälkeen tunnissa tai parissa ilman lattialämmitystäkin. Lämmitys tietty auttaa vähän, etenkin ilmanvaihdon ollessa heikonpuoleinen. Painovoimaisen ilmanvaihdon varassa oltaessa lämmitys voi olla ihan pakkoratkaisu, koska lämmityksen puuttuessa ei ole (kesällä) ilmanvaihtoakaan, kun ulkona on yhtä lämmitä kuin sisällä.Ne mitä me ollaan asennettu on olleet luokkaa 20-30W/neliö. Varsinainen lämmitys on jonkun 100W/neliö ja mukavuuslämmitys murto-osa siitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on vessassa ja kylpyhuoneessa&saunassa lattialämmitys. En tiedä niiden sähkönkulutuksesta, mutta molemmissa termostaatin olen säätänyt 2-2.5 kun asteikko on 1-6. Tuntuu mukavalta jalan alla ja lämpöä riittää, mutta enpä usko että sähköä hurjasti kuluu.
Niin sitä vaan uskoo ettei sähköä kulu. Siis sinun uskomukseesi perustuen, ei faktaan, voi pitää mukavan lämpimänä ilman suurta energiankulutusta?
Juuri tuollaisten uskovien ihmisten takia maailma lämpenee - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin sitä vaan uskoo ettei sähköä kulu. Siis sinun uskomukseesi perustuen, ei faktaan, voi pitää mukavan lämpimänä ilman suurta energiankulutusta?
Juuri tuollaisten uskovien ihmisten takia maailma lämpeneeEn sanonut ettei sähköä kulu ollenkaan, vaan ettei sitä kulu HURJASTI. Millä tahansa kylppärinsä lämmittää ja kuivattaa niin se vie tietysti energiaa, mutta mikä ihmekeino sitten vie HURJASTI vähemmän energiaa kuin lattialämmitys?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lattialämmitys kuluttaa hurjan määrän energiaa, jos lattia pitää lämmittää niin kuumaksi, että se tuntuu mukavan lämpimältä.
Perusonglema on keraaminen laatoitus. Se johtaa hyvin lämpöä ja jäähdyttää jalkapohjia tehokkaasti. Eli 21 °C laatta tuntuu jääkylmältä hyvän lämmönjohtavuuden vuoksi, mutta samanlämpöinen muovimatto tai parketti ei ole lainkaan paha.
Tätä sitten paikataan lämmittämällä lattiaa - ns. mukavuuslämmitys kyseessä. Raajojen kärjissä ihon pintalämpötila on noin 30 °C, joten "tuntuu lämpimältä" edellyttää lattian pintalämpötilan nostamista vähän yli 30 °C. Silloin se luovuttaa jo ison lämmitystehon (peukalosäännöillä laskettuna yli 50 W/m²) pesutilaan, oli tarvetta tai ei.
KPH sähköiset lämmityksen mitoitetaan usein 100 W/m² (lämmityskaapelin max. teho) ja jos lämmmitettyä pintaa on 4-5 m², niin sähköä saa tuhlattua 1000-2000 kWh/vuosi, jos lattia todella pitää paahtaa kuumaksi. Mikä ei ole edes kovin harvinainen suoritus. Siinä sivussa ilman lämpötilakin on 30 °C luokkaa ja muukin asunto saa osansa, mutta pitäähän lattian olla kuuma, että satunnaiset vieraatkin huomaa, että siinä on lämmitys! Sama juttu myös vesikertoisten patterien kanssa, niidenkin pitää aina olla kuumat!
Säteilylämmitys ei ole mikään kovin hyvä pelastus pesuhuoneessa, jos ja kun tavoitteena on toteuttaa lattian mukavuuslämmitys. Se oikea ratkaisu olisi lämmittää lattiaa mahdollisimman vähän, vain jonnekin 24-25 °C lukemiin niin, ettei lattia enää tunnu jalkapohjaan jääkylmältä.
Ja sitten se KPH kuivaaminen. Se pitäisi ensisijaisesti hoitua ilmanvaihdolla ja tehokkaan (koneellisen) ilmanvaihdon kanssa KPH kuivuukin suihkun jälkeen tunnissa tai parissa ilman lattialämmitystäkin. Lämmitys tietty auttaa vähän, etenkin ilmanvaihdon ollessa heikonpuoleinen. Painovoimaisen ilmanvaihdon varassa oltaessa lämmitys voi olla ihan pakkoratkaisu, koska lämmityksen puuttuessa ei ole (kesällä) ilmanvaihtoakaan, kun ulkona on yhtä lämmitä kuin sisällä."1000-2000 kWh/vuosi"
Eli 100-200 €/vuosi, joka on sitten sähkölämmitteisessä asunnossa suoraan pois muista lämmityskuluista.
Vähän sama kun vouhkaaminen kylmäkoneiden sähkönkulutuksesta ja hehkulappujen kieltäminen. Energia ei minnekkään katoa, se vain muuttaa muotoa. Kyllä, enemmän kuluttava kylmäkone tuottaa hukkalämpöä helteillä, ja samaten hehkulamppu, mutta suomessa pitää kuitenkin lämmittää edes vähän noin 9 kuukautta vuodessa, jolloin energiahukkaa ei synny! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En sanonut ettei sähköä kulu ollenkaan, vaan ettei sitä kulu HURJASTI. Millä tahansa kylppärinsä lämmittää ja kuivattaa niin se vie tietysti energiaa, mutta mikä ihmekeino sitten vie HURJASTI vähemmän energiaa kuin lattialämmitys?
Sinun hurja lämmittäminen. Oletko koskaan edes mitannut paljonko lattian lämpötila todellisuudessa on? Ei sillä väliä kunhan tuntuu mukavalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun hurja lämmittäminen. Oletko koskaan edes mitannut paljonko lattian lämpötila todellisuudessa on? Ei sillä väliä kunhan tuntuu mukavalta.
Ei, en ole mitannut kun käytössä ei ole luotettavan tarkkaa mittausmenetelmää. Mutta yleisön pyynnöstä yritin mittailla wc:n ja kylppärin lattian lämpötiloja tavallisella mittarilla.
Näin testi tehtiin:
Käytössä oli sisä- ja ulkolämpötilan ilmoittava perusdigimittari johdollisella ulkoanturilla. Tuloksena käytettiin lähinnä ulkoanturista saatavaa lukemaa, koska sisämittari antoi enimmäkseen hieman matalampia lämpötiloja (ero vaihteli välillä 0-1°C). Anturi sijoitettiin mittarin alle niin että se oli koko ajan kosketuksissa lattialaatan pintaan.
Mittaustuloksia:
Kylpyhuone (kellarikerroksessa)
24,0-24,5°C (2 mittauskertaa)
WC (asuinkerros)
22,5-23,0°C (huom. kesäaikaan wc:n lattialämmitys menee päälle vain harvoin, joten mittausta varten termostaattia käännettiin vain sen verran isommalle että lämmitys kytkeytyi, jonka jälkeen otettiin ylös korkein saavutettu lukema eli 23,0°C)
Lämpötilat ovat suurella todennäköisyydellä talvella kovalla pakkasella tätä korkeammat.
Tulosten virhemarginaali on mittava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"1000-2000 kWh/vuosi"
Eli 100-200 €/vuosi, joka on sitten sähkölämmitteisessä asunnossa suoraan pois muista lämmityskuluista.
Vähän sama kun vouhkaaminen kylmäkoneiden sähkönkulutuksesta ja hehkulappujen kieltäminen. Energia ei minnekkään katoa, se vain muuttaa muotoa. Kyllä, enemmän kuluttava kylmäkone tuottaa hukkalämpöä helteillä, ja samaten hehkulamppu, mutta suomessa pitää kuitenkin lämmittää edes vähän noin 9 kuukautta vuodessa, jolloin energiahukkaa ei synny!Heh, jengi jättää iv-koneiden muutaman kympin maksavat suodattimet vaihtamatta säästääkseen rahaa, mutta 200 tuuleen heiteltynä ei tunnu missään ;-D
Jos kämppä ei ole sähkölämmitteinen, niin tuo 1000-2000 kWh voi tuplatan vuosikulutuksen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne mitä me ollaan asennettu on olleet luokkaa 20-30W/neliö. Varsinainen lämmitys on jonkun 100W/neliö ja mukavuuslämmitys murto-osa siitä.
Biomassalle se mukavuuslämmitys tarkoittaa, että lattian pitäisi tuntua mukavan lämpimältä eli pintalämpötila yli 30 °C. Ei siihen 20-30 W/m³ edes riitä.
- Anonyymi
Kannattaisikohan lukea esim. tämä:
http://www.tekeville.fi/ilmankosteus
Toisaalta muualla maailmassa, varsinkin Aasiassa käytetään säteilylämmitystä suikutiloissa, toimivat hyvin.
Kyllä lattialämmitys kuluttaa paljon sähköä, varsinkin kun lämpö on laitettu aivan liian isolle ja samalla pidetään koko ajan kylppärin ovaea auki, jolloin se rupeaa lämmittämään koko asuntoa.- Anonyymi
Varmasti kuluttaa paljon jos käyttää väärin.
- Anonyymi
Noo, tuo tekeville-sivusto on sekin vain yhden ihmisen mielipide, ja ainakin saunan ilmanvaihtojutuissa menee aika lailla metsään.
Eikä lattialämmityksestäkään ole kunnolla kirjoittanut: "Kylpyhuoneen kuivatuksen hoitaa lattialämmitys”. Ei hoida. Lattialämmitys kuivaa lattian haihduttamalla veden ja täten vain lisää ilmankosteutta, joka ilman kunnollista ilmanvaihtoa aiheuttaa kosteusvaurioita.
Ensin kieltää, että lämmitys ei hoida kuivatusta ja seuraavassa lauseessa vahvistaa, että lämmitys kuivaa lattian. Nykyaikana jokaisessa asunnossa on ilmanvaihto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noo, tuo tekeville-sivusto on sekin vain yhden ihmisen mielipide, ja ainakin saunan ilmanvaihtojutuissa menee aika lailla metsään.
Eikä lattialämmityksestäkään ole kunnolla kirjoittanut: "Kylpyhuoneen kuivatuksen hoitaa lattialämmitys”. Ei hoida. Lattialämmitys kuivaa lattian haihduttamalla veden ja täten vain lisää ilmankosteutta, joka ilman kunnollista ilmanvaihtoa aiheuttaa kosteusvaurioita.
Ensin kieltää, että lämmitys ei hoida kuivatusta ja seuraavassa lauseessa vahvistaa, että lämmitys kuivaa lattian. Nykyaikana jokaisessa asunnossa on ilmanvaihto.No eikö täälläkin ole vain yhden ihmisen mielipiteitä?
Missä on sanottu minkä aikauden asunto aloittajalla on?
Yleistät paljon ja väität muiden tekemiä juttuja vääriksi, kuitenkaan et itse anna "oikeita" neuvoja. Täällähän voitaisiin kumota Veijon Esson kommentit - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eikö täälläkin ole vain yhden ihmisen mielipiteitä?
Missä on sanottu minkä aikauden asunto aloittajalla on?
Yleistät paljon ja väität muiden tekemiä juttuja vääriksi, kuitenkaan et itse anna "oikeita" neuvoja. Täällähän voitaisiin kumota Veijon Esson kommentitNiin, itse asiassa kenenkään on turha kommentoida, kun ei ole tiedossa kaikkia reunaehtoja.
- Anonyymi
Säteilylämmitin kyllä, mutta kattolämmityksellä toteutettuna olisi ihanteellinen. Pitäisi lattian lämpimänä perusohjauksella, ja läsnäolotunnistuksella antaisi lämpöä peseytyjälle.
- Anonyymi
Ekodirektiivin mukaan perinteisiä on/off termostaatteja ei saa enää asentaa, eikä niitä juuri ole enää saatavillakaan kaupoista.
Uusissa on esimerkiksi oma näyttö mistä näkee muun muassa suoraan kulutustiedot, ei tarvitse arvailla.- Anonyymi
Valveutuneet sähköurakoitsijat ovat jo oppineet miten ekodirektiivi helposti kierretään, jotta voi käyttää normaaleja termareja. Siksi niitä perustermareita vielä myydäänkin täyttä häkää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valveutuneet sähköurakoitsijat ovat jo oppineet miten ekodirektiivi helposti kierretään, jotta voi käyttää normaaleja termareja. Siksi niitä perustermareita vielä myydäänkin täyttä häkää.
Mistä voin käydä ostamassa pelkän päälle/pois -termarin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä voin käydä ostamassa pelkän päälle/pois -termarin?
Sähkötukkuihin sinulla ei varmaan ole pääsyä, mutta tuolta voit käydä ostamassa huonetermarin.
https://www.puuilo.fi/huonetermostaatti-e-2001-2h - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valveutuneet sähköurakoitsijat ovat jo oppineet miten ekodirektiivi helposti kierretään, jotta voi käyttää normaaleja termareja. Siksi niitä perustermareita vielä myydäänkin täyttä häkää.
No miten sen kierrät?
- Anonyymi
Fukushimasta saat halvalla tehokkaan säteilylämmittimen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?2622481- 911977
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21771596Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o1571417Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun651244Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme531185- 111074
Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht191066Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m11010AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri
Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm13901