Sanotaan, ettei kukaan usko puhtaammin kuin lapsi, kaikki kaipaavat lapsuuden tilaan, jossa usko Jumalaan oli aitoa ja hänen läsnäolonsa todellinen.
Itselläni ei tällaista koskaan ollut. Vanhempani uskoivat silloin ja edelleen, ei mitään kiihkoilijoita, eivät edes kirkossa käy, mutta kuitenkin. Lisäksi jokapaikassa Jumalan olemassaolo oli selviä, päiväkodissa, kerhossa, sitten vähän myöhemmin koulussa.
En ole koskaan uskonut. Muistan itsekin kun nelivuotiaana pohdiskelin Jumalaa, ja jo silloin tajusin sen olevan tyhmä ajatus. Vanhemmat ovat kertoneet minun sanoneen näin jo paljon aikaisemmin, kai heti kun opin tajuamaan mitä jumalalla tarkoitetaan.
Jo päiväkodissa nauroin itsekseni ruokarukouksille, ensimmäisellä luokalla väittelin opettajani kanssa uskonnosta, ja raamatun paikkansa pitävyydestä.
Olen kai syntynyt ateistiksi, niin kaikki sanovat kun kerron näitä, mutta en välttämättä sano edes olevani ateisti. En vain usko jumalaan, ateisti kieltää, minä en, kyse on vain siitä, etten koskaan ole uskonut, ja miksi olisin
Olen ainutlaatuinen yksilö siltä tuntuu, kenties maailmassa on muitakin joille asiat olivat selviä jo leikki-ikäisenä, kenties olen ainoa "liian viisas"
Itselläni ei tällaista koskaan ollut. Vanhempani uskoivat silloin ja edelleen, ei mitään kiihkoilijoita, eivät edes kirkossa käy, mutta kuitenkin. Lisäksi jokapaikassa Jumalan olemassaolo oli selviä, päiväkodissa, kerhossa, sitten vähän myöhemmin koulussa.
En ole koskaan uskonut. Muistan itsekin kun nelivuotiaana pohdiskelin Jumalaa, ja jo silloin tajusin sen olevan tyhmä ajatus. Vanhemmat ovat kertoneet minun sanoneen näin jo paljon aikaisemmin, kai heti kun opin tajuamaan mitä jumalalla tarkoitetaan.
Jo päiväkodissa nauroin itsekseni ruokarukouksille, ensimmäisellä luokalla väittelin opettajani kanssa uskonnosta, ja raamatun paikkansa pitävyydestä.
Olen kai syntynyt ateistiksi, niin kaikki sanovat kun kerron näitä, mutta en välttämättä sano edes olevani ateisti. En vain usko jumalaan, ateisti kieltää, minä en, kyse on vain siitä, etten koskaan ole uskonut, ja miksi olisin
Olen ainutlaatuinen yksilö siltä tuntuu, kenties maailmassa on muitakin joille asiat olivat selviä jo leikki-ikäisenä, kenties olen ainoa "liian viisas"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ateisti ei usko jumalaan. Sinä et kirjoituksesi perusteella usko jumalaan. Miksi et siis olisi ateisti? :)
http://www.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html
Keskustelu jumalasta on turhaa suun pieksäntää, se vain kertoo kristinuskon vallasta meidän kulttuurissa. Jos eläisimme sellaisen kulttuurin piirissä, jossa ei ole jumalaa, olisi kysymys jumalan olemassa olosta aivan tarpeeton.
Itselläni oli lapsena suurinpiirteen samanlaisia tuntemuksia, ihmettelin aina, miksi pitää rukoilla iltaisin ennen nukkumaan menoa?? Koulussa, olin kiinnostunut historiasta ja uskonnosta, en silloin vielä ymmärtänyt, millainen voimatekijä kristillinen kirkko on maailmassa. Kaikenkaikkiaan suhtautuminen uskontoon oli hyvin välinpitämätöntä, ehkä oli tavallinen tapakristitty.
Paljon muuttui kun tapasin nykyisen tyttöystäväni noin 10 vuotta sitten. Hän oli ollut pelastusarmeijassa lapsuutensa ja eronnut noin 16 vuotiaana. Tyttöystäväni kertomukset, pelastusarmeijan touhuista ja heidän suhtaumisestaan homoihin ja tasa-arvoon sain minut tutkimaan uskontoa tarkemmin.
Tutkittuani kristinuskontoa, löysin varsinaisen hirviön. Kristinusko taitaa itse olla ilmestyskirjassa mainittu peto.
säälin sinua.
Mitä säälittävää, siinä on, että yrittää hakea itsenäisiä vastauksia isoihin kysymyksiin. Eikö laput silmillä kulkeminen on todellista säälittävyyttä. Kristinoppi näyttäytyy erittäin jumana ja väkivaltaisena oppina kun seuraa historiaa ja tutkiin vanhajen kirkon isien kirjoituksia.