Parhainta "rasismin vastaista" viikkoa Suomeen hyvät suvaitsevat kansalaiset!
Rasismia voi olla myös ns. "positiivisessa" muodossaan jollaiseksi voisi lukea mm. HUS:n ja THL:n johtajien lausunnot "vieraskielisten" (siis mamujen) keskuudessa erityisellä tavalla jo pitkään viikkoja levinnyttä korona-tartuntoja näiden ryhmien keskuudessa!
Maamme viralliset kielet ovat vielä nykyisin suomi, ruotsi, ja saame!
Suomen romanien eli mustalaisten vähäistä omaa kieltä ei lasketa?
Mutta vieraskielisiä ovat lähimaiden kielien mukaiset mm. venäjä, ja eesti eli vironkieli, jopa englanti, ja ranska jne.
Yleensä oletus on nämä "vieraskielisiin" ryhmiin luetaan pääasiassa EUROOPAN maiden ulkopuoliset maat kielineen ja niistä saapuneet mamut!
>>> #Selityksenä tarjotaan eri ammatteja ja ahdasta asumista! Se on siis kantaväestön syytä että heillä on ahdasta!?<<<
_____________
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007862627.html _
"Vieraskielisten koronaluvut lähtivät kasvuun – Husin alueella jopa puolet uusista tartunnoista
Rakenteelliset syyt tekevät ulkomaalaistaustaisista alttiita tartunnoille. Tilannetta pyritään helpottamaan levittämällä tietoa monella kielellä.
Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on ollut korkea jo pitkään, mutta parin viime viikon aikana se on kasvanut entisestään. Taustalla on monia syitä, joista osa on rakenteellisia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut syksystä lähtien suunnilleen kolmannes, kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Viimeisen viikon aikana se on otantojen perusteella noussut 40–50 prosenttiin.
– Vaikuttaisi ehkä siltä, että kantaväestön tartunnat olisivat vähän nopeammin tasaantumassa kuin vieraskielisten. Siellä nousu on jatkunut voimakkaampana kuin suomen- ja ruotsinkielisillä, Järvinen kertoo.
Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina tartunnoissa.
Maahanmuuttajataustaisia myös sairaalahoidossa
Järvinen muistuttaa, että yliedustus ei ole aivan niin voimakasta kuin miltä äkkiseltään näyttäisi. Tartuntoja on todettu pandemian nykyisen aallon aikana erityisen paljon nuoremmissa ikäpolvissa eli alle 50-vuotiaissa, ja näissä ikäryhmissä maahanmuuttajia on suhteessa enemmän kuin iäkkäissä, jotka ovat suojautuneet hyvin ja joilla tartuntoja on nyt ollut suhteessa vähemmän.
Hänen mukaansa vieraskielisten ikärakenne voi myös vaikuttaa siihen, että virusta ei pidetä niin vaarallisena, koska pienemmän yksilötason riskin takia myös kantaväestössä nuoremmat ikäryhmät suhtautuvat pandemiaan lepsummin.
Hus ei ole tilastoinut sairaalahoidossa olevia koronapotilaita äidinkielen mukaan, mutta Järvinen arvioi, että sairaalahoidossa olevissa vieraskielisiä on suhteessa vähemmän kuin tartunnan saaneissa.
– Meidän vieraskielisemme ovat keskimäärin nuorempaa ikäryhmää, ja sairaalaan joudutaan vähän iäkkäämpänä, Järvinen sanoo.
– Mutta tiedän, että meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä tehohoidossa ja vaikeasti kipeänä. Kyllä he ottavat myös vaikeiden tautien kautta enemmän iskua tällä tavalla.
” Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti.
Ammatit ja ahdas asuminen altistavat tartunnoille
Vieraskielisten suhteellisesti suuremmalle tartuntamäärälle on ikärakenteen ohella useita taustatekijöitä. Suomen tämän hetken korkeimman ilmaantuvuusluvun kaupungin Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että monet syistä ovat rakenteellisia.
– Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti. Meillä käy paljon ulkomailta kansainvälistä työvoimaa, ja Vantaalla on huomattu isoja tartuntaryppäitä esimerkiksi rakennustyömailla, Viljanen kertoo.
Husin Järvinen huomauttaa, että sama ilmiö on havaittu Suomen lisäksi kaikissa muissakin Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa. Tartuntatilastoissa eivät nouse esiin vain maahanmuuttajataustaiset, vaan alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat ylipäätään. Näissä ryhmissä yhdistyvät tartunnoille alttiimmat ammatit ja ahtaampi asuminen.
Rasismia voi olla myös ns. "positiivisessa" muodossaan jollaiseksi voisi lukea mm. HUS:n ja THL:n johtajien lausunnot "vieraskielisten" (siis mamujen) keskuudessa erityisellä tavalla jo pitkään viikkoja levinnyttä korona-tartuntoja näiden ryhmien keskuudessa!
Maamme viralliset kielet ovat vielä nykyisin suomi, ruotsi, ja saame!
Suomen romanien eli mustalaisten vähäistä omaa kieltä ei lasketa?
Mutta vieraskielisiä ovat lähimaiden kielien mukaiset mm. venäjä, ja eesti eli vironkieli, jopa englanti, ja ranska jne.
Yleensä oletus on nämä "vieraskielisiin" ryhmiin luetaan pääasiassa EUROOPAN maiden ulkopuoliset maat kielineen ja niistä saapuneet mamut!
>>> #Selityksenä tarjotaan eri ammatteja ja ahdasta asumista! Se on siis kantaväestön syytä että heillä on ahdasta!?<<<
_____________
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007862627.html _
"Vieraskielisten koronaluvut lähtivät kasvuun – Husin alueella jopa puolet uusista tartunnoista
Rakenteelliset syyt tekevät ulkomaalaistaustaisista alttiita tartunnoille. Tilannetta pyritään helpottamaan levittämällä tietoa monella kielellä.
Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on ollut korkea jo pitkään, mutta parin viime viikon aikana se on kasvanut entisestään. Taustalla on monia syitä, joista osa on rakenteellisia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut syksystä lähtien suunnilleen kolmannes, kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Viimeisen viikon aikana se on otantojen perusteella noussut 40–50 prosenttiin.
– Vaikuttaisi ehkä siltä, että kantaväestön tartunnat olisivat vähän nopeammin tasaantumassa kuin vieraskielisten. Siellä nousu on jatkunut voimakkaampana kuin suomen- ja ruotsinkielisillä, Järvinen kertoo.
Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina tartunnoissa.
Maahanmuuttajataustaisia myös sairaalahoidossa
Järvinen muistuttaa, että yliedustus ei ole aivan niin voimakasta kuin miltä äkkiseltään näyttäisi. Tartuntoja on todettu pandemian nykyisen aallon aikana erityisen paljon nuoremmissa ikäpolvissa eli alle 50-vuotiaissa, ja näissä ikäryhmissä maahanmuuttajia on suhteessa enemmän kuin iäkkäissä, jotka ovat suojautuneet hyvin ja joilla tartuntoja on nyt ollut suhteessa vähemmän.
Hänen mukaansa vieraskielisten ikärakenne voi myös vaikuttaa siihen, että virusta ei pidetä niin vaarallisena, koska pienemmän yksilötason riskin takia myös kantaväestössä nuoremmat ikäryhmät suhtautuvat pandemiaan lepsummin.
Hus ei ole tilastoinut sairaalahoidossa olevia koronapotilaita äidinkielen mukaan, mutta Järvinen arvioi, että sairaalahoidossa olevissa vieraskielisiä on suhteessa vähemmän kuin tartunnan saaneissa.
– Meidän vieraskielisemme ovat keskimäärin nuorempaa ikäryhmää, ja sairaalaan joudutaan vähän iäkkäämpänä, Järvinen sanoo.
– Mutta tiedän, että meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä tehohoidossa ja vaikeasti kipeänä. Kyllä he ottavat myös vaikeiden tautien kautta enemmän iskua tällä tavalla.
” Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti.
Ammatit ja ahdas asuminen altistavat tartunnoille
Vieraskielisten suhteellisesti suuremmalle tartuntamäärälle on ikärakenteen ohella useita taustatekijöitä. Suomen tämän hetken korkeimman ilmaantuvuusluvun kaupungin Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että monet syistä ovat rakenteellisia.
– Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti. Meillä käy paljon ulkomailta kansainvälistä työvoimaa, ja Vantaalla on huomattu isoja tartuntaryppäitä esimerkiksi rakennustyömailla, Viljanen kertoo.
Husin Järvinen huomauttaa, että sama ilmiö on havaittu Suomen lisäksi kaikissa muissakin Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa. Tartuntatilastoissa eivät nouse esiin vain maahanmuuttajataustaiset, vaan alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat ylipäätään. Näissä ryhmissä yhdistyvät tartunnoille alttiimmat ammatit ja ahtaampi asuminen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.