valkosipuliöljy

Kiitos paljon vastauksestasi! Jonkinlaista hajua suositeltavista ruokatottumuksista minulla on näköjään ollutkin, koska aika tutulta kuulostivat. Käytännön toteuttaminen erityisesti opiskelijabudjetilla tosin on aika vaikeaa (perinteinen makaroni ja tonnikala kuitenkin pakostakin on tullut aika tutuksi... ainakin tuosta makaronista yritän päästä eroon), mutta sokerin ja valkoisten jauhojen poisjättäminenkin varmaan jo auttaa jonkin verran...

Saako ihan normaalimarketeista pastöroimatonta maitoa ja juustoa? Ovatko ne paljon normituotteita kalliimpia?

kukas kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksestasi! Jonkinlaista hajua suositeltavista ruokatottumuksista minulla on näköjään ollutkin, koska aika tutulta kuulostivat. Käytännön toteuttaminen erityisesti opiskelijabudjetilla tosin on aika vaikeaa (perinteinen makaroni ja tonnikala kuitenkin pakostakin on tullut aika tutuksi... ainakin tuosta makaronista yritän päästä eroon), mutta sokerin ja valkoisten jauhojen poisjättäminenkin varmaan jo auttaa jonkin verran...

Saako ihan normaalimarketeista pastöroimatonta maitoa ja juustoa? Ovatko ne paljon normituotteita kalliimpia?

Lue lisää

Hei taas. Olen iloinen että vastaukseni oli avuksi. Ymmärrän että opiskelijalla voi olla budjetti tiukalla. Mutta niukallakin budjetilla voi syödä terveellisesti. Se vaatii hieman oppimista että mistä paikoista saa ne halvat ruoat jotka myös ovat hyviä/terveellisiä. Hyvä jos ymmärrät makaronista luopua. Se on valkojauhetuote, patsi jos on kyseessä täysjyvämakaroni, mikä on hieman ravinteikkaampi. En muistanut mainita valkoista riisiä, se on samanlainen alamittainen ruoka kuin valkojauhotuotteet. Joten sama pätee siihen. Ja sokerin ynnä valkojauhojen poisjättäminen auttaa varmasti, sen tulet varmaan ajan myötä huomaamaan. Mitä tonnikalaan tulee niin tällä hetkellä itse syön sitä aika usein, koska se on edullista ja hyvänmakuista. Ja aika ravinteikas myös. Eritoten proteiinipitoinen. Mutta syön ainoastaan sitä sorttia joka on vedessä. Ei kannata niinkään syödä sitä öljyssä säilöttyä, koska ne öljyt mitä tonnikalavalmistajat käyttää säilöntään on sitä raffinoitua alamittaista laatua, eikä sitä parasta kylmäpuristettua. Raffinoidut kasviöljyt aiheuttavat pitemmän päälle ongelmia. Jos kananmuna maistuu niin suosittelen sitä eräänä toisena vaihtoehtona tonnikalan viereen, proteiinin lähteenä, ja myös rasvan ja joidenkin muiden ravinteiden lähteeksi. Edes luomumuna, joka on selkeästi terveellisin, ei ole niin kallis, hieman yli 5 euroa kilolta. Toiseksi paras taitaa olla nk. Omega munat, joidenka kilohinta on siinä 3½ euroa. Omega munissa on runsaasti välttämättömiä Omega 3 rasvahappoja. Sitten kolmanneksi parhaat ovat yleensä nk. vapaiden kanojen munat, joidenka kilohinta vaihtelee aika lailla, mutta joskus se on 2 euron paikkeilla. Viimeisenä sitten (mitä terveellisyyteen) ovat tavalliset häkkikanojen munat. Paras tapa kypsentää kananmuna on keittää se löysäksi tai puolikovaksi. Silloin jäävät talteen enimmät ravinteet. Munaa ei lainkaan kannata keittää 6 minuttia enemmän. Itse olen sitä mieltä että 4½ - 5 min. on sopiva aika. Jos jostain syystä haluaa paistaa niin paras on paistaa hyvin hellävaraisesti, eli sen verran että muna juuri ja juuri hyytyy pannussa, ei sen enempää. Rusketusta tulisi välttää. Paras rasva paistamiseen on extra virgin oliiviöljy. Jos ei se maunsa puolesta käy niin voi on myös OK, kunhan muistaa että voita ei pidä liikaa kuumentaa koska se sisältää kolesterolia.

Jos tykkäät lohesta niin aina kun löytyy kaupasta tuoretta villilohta (tai muuta tuoretta kalaa) hyvään hintaan niin osta. Sitä voi esim. kypsentää uunissa. Paistaminen käy myös kunhan muistaa ettei turhaan kovaa paista. Tässä nyt tuli joitakin vinkkejä. Ja vielä, muista joka päivä syödä jotain/joitain raakoja vihanneksia, ja jotain tuoretta hedelmää. Monet ihmiset tekevät sen virheen että suuri valtaosa ruoasta minkä syövät päivässä on kypsennettyä/lämpökäsiteltyä. Tulee myös syödä kypsentämätöntä ruokaa, koska siinä on eniten B ja C vitamiineja, jotka ovat lämpöherkkiä vitamiineja. Muista sitten vielä tämä asia, että jokin ruoka jota on kerran kypsennetty ei kannata koskaan toistamiseen lämmittää. Se ei koskaan siitä parane ravinnollisesti, vaan pikemmin huononee. Esimerkkinä lenkkimakkara. Yleensähän ihmiset ostettuaan paistavat tai grillaavat sitä. Mutta eivät ajattele että sitä on jo kerran käsitelty lämmöllä kun sitä lihatehtaalla valmistettiin. Kun makkaraa lämpökäsitellään toistamiseen kotona niin suuri on todennäköisyys että sen proteiini denaturoituu sellaiseksi että elimistö ei paljoa siitä hyödy, vaan pikemmin se rasittaa sitä. Muista tämä nyrkkisääntö myös hiilihydraattipitoisten ja rasvapitoisten ruokien suhteen. Ruoka jota tulee kypsentää (kuten liha, kala jne.) ennen syömistä ei pidä toistamiseen lämpökäsitellä. Jos niin tekee tavakseen niin tekee itselle karhunpalvelusta. Terveys siitä kärsii pitkällä tähtäimellä. Sentähden myös tämä kansa niin helposti kaatuu kun joku "flunssatauti" tulee jostakin, koska alamittainen ruoka on saanut heikentää vastustuskykyä.


Sitten. Kysyit pastöroimattomasta maidosta ja juustosta. Tietääkseni marketeista ei saa pastöroimatonta maitoa. Sitä ei ymmärtääkseni saa Suomessa myydä kaupoissa. Mutta jos tuntee jonkun maitotuottajan niin sellaiselta voi varmaan ostaa raakaa maitoa suoraan tilalta. Se on jonkinlainen järjestelykysymys. En usko että raa'n maidon hinta juuri eroaa kaupan meijerikäsitellyistä, voi olla jopa edullisempi. Eritoten kesäisin kannattaisi yrittää sitä saada, se on, jos lehmät saavat säännöllisesti käydä laitumella syömässä tuoretta ruohoa tms. Kesäisin raa'n maidon ravintoarvo on korkeimmillaan juuri kun lehmät saavat tuoreita viherkasvia syödä. Pastöroimatonta lehmänmaidosta valmistettua juustoa löytyy joistakin marketeista. Riippuu hieman ketjusta ja/tai paikkakunnasta. Minä asun Kokkolassa. Olen löytänyt tähän asti kolmesta eri marketista sellaista juustoa. Eräässä isossa marketissa oli noin 6-7 eri merkkiä. Hintahaitari oli 15 eurosta aina 29½ euroon. Nämä juustot ovat poikkeuksetta ulkomaisia, koska ymmärtääkseni Suomessa ei saa Suomalaista pastöroimattomasta maidosta valmistettua juustoa myydä kaupoissa. Nämä kyseiset ulkolaiset juustot ovat useimmiten sveitsiläisiä, italialaisia, ranskalaisia. Halvin mitä olen löytänyt on nimeltä Entre Mont Gruyere (sveitsiläinen?), 15 euroa kilohinta. Myydään muistaakseni 250 g. pakkauksessa. Seuraavaksi edullisimman hinta oli muistaakseni 16.75 kilolta. Muistaakseni se oli italialainen Granarolo:n Grana Padano.
Muita merkkejä joita olen täältä löytänyt ja ostanut:

Le Gruyere (sveitsiläinen)
Zanetti:n Grana Padano (italialainen)
Unigrana:n Pecorino Romano (lampaanmaidosta, kova juusto, ital.)
Castelli:n Parmigiano Reggiano (ital.)
Granarolo:n Parmigiano Reggiano

Sitten on olemassa ranskalainen sinihomejuusto Rochefort, muistaakseni vuohenmaidosta. Hinta likempänä 30 muistaakseni. En ole vielä ostanut. Sitten eräs marketti myy vielä sveitsiläistä Appenzeller nimistä juustoa. Tänään se oli loppu kun kävin katsomassa. Eli näitä mainittuja löytyy täältä. Niistä joita olen tähän asti maistanut niin kaikki ovat olleet hyvänmakuisia paitsi lampaanjuusto Pecorino Romano. Sillä on ominainen vahva maku, josta minä en oikein pidä. Se on myös hyvin voimakassuolainen (5 %). Ravinteikas se varmaan kyllä on, ja hinta oli 17 euroa kilolta. Todella maukkaita ovat Zanetti:n Grana Padano ja Castelli:n Parmigiano Reggiano, aika samalta maistuvat. En ole vielä maistanut Granarolo:n Grana Padanoa enkä Granarolo:n Parmigiano Reggianoa, mutta molempia on jääkaapissa.

Mitä olen hieman lukenut eritoten italialaisten pastöroimattomien juustojen valmistuksesta niin valmistusprosessin aikana lämpötila ei ylitä 35 astetta Celsiusta. Eli mitkään hyvät bakteerit ja/tai entsyymit eivät kuole. Ja eritoten Grana Padano ja Parmigiano Reggiano juustojen on tultava sellaisesta maidosta joka lypsetään lehmistä jotka ovat saaneet laiduntaa vapaasti ja syödä tuoretta rehua. Näin olen lukemani perusteella käsittänyt. Eli pitäisi olla kyse todella korkealaatuisista juustoista, ja ravinteikkaista.

Tässä copypastaan Zanetti:n Grana Padanon ravintotiedot (englanniksi), löysin Zanettin nettisivulta:

Water content g 32
Acidi linoleici coniugati. Ica mg 200/220
Total proteins g33
Potassium mg 120
Fats g28
Vitamin A mcg 224
Calcium mg 1165
Vitamin B1 mcg 17
Phosphorus mg 692
Vitamin B2 mcg 360
Ca/P 1.7
Vitamin B6 mcg 117
NaCl g 1.6
Vitamin B12 mcg 3
Fe mg 0,14
Vitamin PP mcg 3
Magnesium mg 63
Vitamin D3 mcg 0.5
Zinc mg 11
Vitamin E mcg 206
Cupper mg 0.5
Panthothenic acid mcg 246
Se mcg 12
Choline mg 20
Iodine mcg 35.5
Biotin mcg 6
Soluble phosphopeptides g 1,5
Carbohydrat assenti
Total aminoacids g 6

Hyvin on proteiinia ja rasvaa, ja molemmat hyvälaatuista. Ja paljon muitakin ravintoaineita.


H M Granbacka

H M Granbacka kirjoitti:

Hei taas. Olen iloinen että vastaukseni oli avuksi. Ymmärrän että opiskelijalla voi olla budjetti tiukalla. Mutta niukallakin budjetilla voi syödä terveellisesti. Se vaatii hieman oppimista että mistä paikoista saa ne halvat ruoat jotka myös ovat hyviä/terveellisiä. Hyvä jos ymmärrät makaronista luopua. Se on valkojauhetuote, patsi jos on kyseessä täysjyvämakaroni, mikä on hieman ravinteikkaampi. En muistanut mainita valkoista riisiä, se on samanlainen alamittainen ruoka kuin valkojauhotuotteet. Joten sama pätee siihen. Ja sokerin ynnä valkojauhojen poisjättäminen auttaa varmasti, sen tulet varmaan ajan myötä huomaamaan. Mitä tonnikalaan tulee niin tällä hetkellä itse syön sitä aika usein, koska se on edullista ja hyvänmakuista. Ja aika ravinteikas myös. Eritoten proteiinipitoinen. Mutta syön ainoastaan sitä sorttia joka on vedessä. Ei kannata niinkään syödä sitä öljyssä säilöttyä, koska ne öljyt mitä tonnikalavalmistajat käyttää säilöntään on sitä raffinoitua alamittaista laatua, eikä sitä parasta kylmäpuristettua. Raffinoidut kasviöljyt aiheuttavat pitemmän päälle ongelmia. Jos kananmuna maistuu niin suosittelen sitä eräänä toisena vaihtoehtona tonnikalan viereen, proteiinin lähteenä, ja myös rasvan ja joidenkin muiden ravinteiden lähteeksi. Edes luomumuna, joka on selkeästi terveellisin, ei ole niin kallis, hieman yli 5 euroa kilolta. Toiseksi paras taitaa olla nk. Omega munat, joidenka kilohinta on siinä 3½ euroa. Omega munissa on runsaasti välttämättömiä Omega 3 rasvahappoja. Sitten kolmanneksi parhaat ovat yleensä nk. vapaiden kanojen munat, joidenka kilohinta vaihtelee aika lailla, mutta joskus se on 2 euron paikkeilla. Viimeisenä sitten (mitä terveellisyyteen) ovat tavalliset häkkikanojen munat. Paras tapa kypsentää kananmuna on keittää se löysäksi tai puolikovaksi. Silloin jäävät talteen enimmät ravinteet. Munaa ei lainkaan kannata keittää 6 minuttia enemmän. Itse olen sitä mieltä että 4½ - 5 min. on sopiva aika. Jos jostain syystä haluaa paistaa niin paras on paistaa hyvin hellävaraisesti, eli sen verran että muna juuri ja juuri hyytyy pannussa, ei sen enempää. Rusketusta tulisi välttää. Paras rasva paistamiseen on extra virgin oliiviöljy. Jos ei se maunsa puolesta käy niin voi on myös OK, kunhan muistaa että voita ei pidä liikaa kuumentaa koska se sisältää kolesterolia.

Jos tykkäät lohesta niin aina kun löytyy kaupasta tuoretta villilohta (tai muuta tuoretta kalaa) hyvään hintaan niin osta. Sitä voi esim. kypsentää uunissa. Paistaminen käy myös kunhan muistaa ettei turhaan kovaa paista. Tässä nyt tuli joitakin vinkkejä. Ja vielä, muista joka päivä syödä jotain/joitain raakoja vihanneksia, ja jotain tuoretta hedelmää. Monet ihmiset tekevät sen virheen että suuri valtaosa ruoasta minkä syövät päivässä on kypsennettyä/lämpökäsiteltyä. Tulee myös syödä kypsentämätöntä ruokaa, koska siinä on eniten B ja C vitamiineja, jotka ovat lämpöherkkiä vitamiineja. Muista sitten vielä tämä asia, että jokin ruoka jota on kerran kypsennetty ei kannata koskaan toistamiseen lämmittää. Se ei koskaan siitä parane ravinnollisesti, vaan pikemmin huononee. Esimerkkinä lenkkimakkara. Yleensähän ihmiset ostettuaan paistavat tai grillaavat sitä. Mutta eivät ajattele että sitä on jo kerran käsitelty lämmöllä kun sitä lihatehtaalla valmistettiin. Kun makkaraa lämpökäsitellään toistamiseen kotona niin suuri on todennäköisyys että sen proteiini denaturoituu sellaiseksi että elimistö ei paljoa siitä hyödy, vaan pikemmin se rasittaa sitä. Muista tämä nyrkkisääntö myös hiilihydraattipitoisten ja rasvapitoisten ruokien suhteen. Ruoka jota tulee kypsentää (kuten liha, kala jne.) ennen syömistä ei pidä toistamiseen lämpökäsitellä. Jos niin tekee tavakseen niin tekee itselle karhunpalvelusta. Terveys siitä kärsii pitkällä tähtäimellä. Sentähden myös tämä kansa niin helposti kaatuu kun joku "flunssatauti" tulee jostakin, koska alamittainen ruoka on saanut heikentää vastustuskykyä.


Sitten. Kysyit pastöroimattomasta maidosta ja juustosta. Tietääkseni marketeista ei saa pastöroimatonta maitoa. Sitä ei ymmärtääkseni saa Suomessa myydä kaupoissa. Mutta jos tuntee jonkun maitotuottajan niin sellaiselta voi varmaan ostaa raakaa maitoa suoraan tilalta. Se on jonkinlainen järjestelykysymys. En usko että raa'n maidon hinta juuri eroaa kaupan meijerikäsitellyistä, voi olla jopa edullisempi. Eritoten kesäisin kannattaisi yrittää sitä saada, se on, jos lehmät saavat säännöllisesti käydä laitumella syömässä tuoretta ruohoa tms. Kesäisin raa'n maidon ravintoarvo on korkeimmillaan juuri kun lehmät saavat tuoreita viherkasvia syödä. Pastöroimatonta lehmänmaidosta valmistettua juustoa löytyy joistakin marketeista. Riippuu hieman ketjusta ja/tai paikkakunnasta. Minä asun Kokkolassa. Olen löytänyt tähän asti kolmesta eri marketista sellaista juustoa. Eräässä isossa marketissa oli noin 6-7 eri merkkiä. Hintahaitari oli 15 eurosta aina 29½ euroon. Nämä juustot ovat poikkeuksetta ulkomaisia, koska ymmärtääkseni Suomessa ei saa Suomalaista pastöroimattomasta maidosta valmistettua juustoa myydä kaupoissa. Nämä kyseiset ulkolaiset juustot ovat useimmiten sveitsiläisiä, italialaisia, ranskalaisia. Halvin mitä olen löytänyt on nimeltä Entre Mont Gruyere (sveitsiläinen?), 15 euroa kilohinta. Myydään muistaakseni 250 g. pakkauksessa. Seuraavaksi edullisimman hinta oli muistaakseni 16.75 kilolta. Muistaakseni se oli italialainen Granarolo:n Grana Padano.
Muita merkkejä joita olen täältä löytänyt ja ostanut:

Le Gruyere (sveitsiläinen)
Zanetti:n Grana Padano (italialainen)
Unigrana:n Pecorino Romano (lampaanmaidosta, kova juusto, ital.)
Castelli:n Parmigiano Reggiano (ital.)
Granarolo:n Parmigiano Reggiano

Sitten on olemassa ranskalainen sinihomejuusto Rochefort, muistaakseni vuohenmaidosta. Hinta likempänä 30 muistaakseni. En ole vielä ostanut. Sitten eräs marketti myy vielä sveitsiläistä Appenzeller nimistä juustoa. Tänään se oli loppu kun kävin katsomassa. Eli näitä mainittuja löytyy täältä. Niistä joita olen tähän asti maistanut niin kaikki ovat olleet hyvänmakuisia paitsi lampaanjuusto Pecorino Romano. Sillä on ominainen vahva maku, josta minä en oikein pidä. Se on myös hyvin voimakassuolainen (5 %). Ravinteikas se varmaan kyllä on, ja hinta oli 17 euroa kilolta. Todella maukkaita ovat Zanetti:n Grana Padano ja Castelli:n Parmigiano Reggiano, aika samalta maistuvat. En ole vielä maistanut Granarolo:n Grana Padanoa enkä Granarolo:n Parmigiano Reggianoa, mutta molempia on jääkaapissa.

Mitä olen hieman lukenut eritoten italialaisten pastöroimattomien juustojen valmistuksesta niin valmistusprosessin aikana lämpötila ei ylitä 35 astetta Celsiusta. Eli mitkään hyvät bakteerit ja/tai entsyymit eivät kuole. Ja eritoten Grana Padano ja Parmigiano Reggiano juustojen on tultava sellaisesta maidosta joka lypsetään lehmistä jotka ovat saaneet laiduntaa vapaasti ja syödä tuoretta rehua. Näin olen lukemani perusteella käsittänyt. Eli pitäisi olla kyse todella korkealaatuisista juustoista, ja ravinteikkaista.

Tässä copypastaan Zanetti:n Grana Padanon ravintotiedot (englanniksi), löysin Zanettin nettisivulta:

Water content g 32
Acidi linoleici coniugati. Ica mg 200/220
Total proteins g33
Potassium mg 120
Fats g28
Vitamin A mcg 224
Calcium mg 1165
Vitamin B1 mcg 17
Phosphorus mg 692
Vitamin B2 mcg 360
Ca/P 1.7
Vitamin B6 mcg 117
NaCl g 1.6
Vitamin B12 mcg 3
Fe mg 0,14
Vitamin PP mcg 3
Magnesium mg 63
Vitamin D3 mcg 0.5
Zinc mg 11
Vitamin E mcg 206
Cupper mg 0.5
Panthothenic acid mcg 246
Se mcg 12
Choline mg 20
Iodine mcg 35.5
Biotin mcg 6
Soluble phosphopeptides g 1,5
Carbohydrat assenti
Total aminoacids g 6

Hyvin on proteiinia ja rasvaa, ja molemmat hyvälaatuista. Ja paljon muitakin ravintoaineita.


H M Granbacka

Lue lisää

10. Pastöroitu & homogenisoitu lehmänmaito

Mitä vikaa on homogenisoidussa lehmänmaidossa? En ole maitona suoraan juonut mutta jugurtissani on tätä maitoa. Tuttavani sanoi että homogenisoitu maito tekee hyvää vatsalle. Eikö pidäkään paikkaansa?

vikaa?? kirjoitti:

10. Pastöroitu & homogenisoitu lehmänmaito

Mitä vikaa on homogenisoidussa lehmänmaidossa? En ole maitona suoraan juonut mutta jugurtissani on tätä maitoa. Tuttavani sanoi että homogenisoitu maito tekee hyvää vatsalle. Eikö pidäkään paikkaansa?

Lue lisää

Haluaisin kuulla mikä on tuttavasi peruste sille että homogenisoitu maito tekee vatsalle hyvää.
En ole kuullut kenenkään sanovan tätä. Homogenisoitu maito on aina automaattisesti pastöroitua. Homogenisoinnissa maidon rasvamolekyylit muokataan niin että ne tulee pienemmiksi ja niiden koko tasoittuu. Jottei rasva (kerma) nousisi pintaan. Miten tämä toimenpide voisi mitenkään olla vatsalle hyvää? Homogenisoidussa ja pastöroidussa tölkkimaidossa ei ole vatsalle ystävällisiä bakteereja, joita on esim. jugurtissa ja muissa maitohapatetuissa maitotuotteissa. Pastöroidusta&homogenisoidusta maidosta valmistettu jugurtti on kylläkin parempi kuin tavallinen ei-hapan tölkkimaito, juuri koska siinä on maitohappobakteereja. Lehmän maito on hyvin herkkä lämmölle, se ottaa helposti siitä vahinkoa. Raa'ssa maidossa on paljon hyvälaatuisia bakteereja ja entsyymejä ja vitamiineja, jotka pastöroinnissa ja homogenisoinnissa tapetaan, koska ne ovat lämpöherkät. Tästä syystä koko ajan lisääntyy kaikenmaailman maito-allergiat ja vastaavat ongelmat. Käsitelty maito sulaa vatsassa hyvin vaivalloisesti ja huonosti verrattuna raakaan maitoon (missä on sulaamista edistäviä entsyymejä ja vitamiineja jne. tallessa).

Pienten lasten korvatulehduskierteet johtuvat paljolti siitä että niille on annettu meijerikäsiteltyä lehmänmaitoa, joka on heille hyvin hyvin vaikeasti ja raskaasti sulaavaa. Lehmänmaidon pääasiallinen proteiini, Kaseiini, on hyvin suurimolekyylinen proteiini, ja sitkeä. Kaseiinista tehdään myös hyvin sitkeää kaseiiniliimaa. Monien ihmisten lima-ongelmat johtuvat pastöroidusta-homogenisoidusta lehmänmaidosta.

Vielä mitä homogenisointiin tulee niin tutkija nimeltä Kurt Oster jo monta vuotta sitten havaitsi että homogenisoinnin yhteydessä eräs lehmänmaidossa oleva entsyymi, Xanthium Oxidase(XO), tulee hyvin vahingolliseksi. Maskuliininen sukupuolihormooni testosterooni lisää XO:n haitallista vaikutusta elimistössä. XO:n pääasiallinen vahingontekeminen on sitä että se altistaa sydäninfarktille. Oster havaitsi että sydäninfarktia esiintyi runsaasti miespuolisissa yksilöissä jotka säännöllisesti joivat homogenisoitua maitoa. Oster kirjoitti kirjan nimeltä "Homogenized Milk may cause your heart attack - the XO factor", vuonna 1983.


H M Granbacka

H M Granbacka kirjoitti:

Hei taas. Olen iloinen että vastaukseni oli avuksi. Ymmärrän että opiskelijalla voi olla budjetti tiukalla. Mutta niukallakin budjetilla voi syödä terveellisesti. Se vaatii hieman oppimista että mistä paikoista saa ne halvat ruoat jotka myös ovat hyviä/terveellisiä. Hyvä jos ymmärrät makaronista luopua. Se on valkojauhetuote, patsi jos on kyseessä täysjyvämakaroni, mikä on hieman ravinteikkaampi. En muistanut mainita valkoista riisiä, se on samanlainen alamittainen ruoka kuin valkojauhotuotteet. Joten sama pätee siihen. Ja sokerin ynnä valkojauhojen poisjättäminen auttaa varmasti, sen tulet varmaan ajan myötä huomaamaan. Mitä tonnikalaan tulee niin tällä hetkellä itse syön sitä aika usein, koska se on edullista ja hyvänmakuista. Ja aika ravinteikas myös. Eritoten proteiinipitoinen. Mutta syön ainoastaan sitä sorttia joka on vedessä. Ei kannata niinkään syödä sitä öljyssä säilöttyä, koska ne öljyt mitä tonnikalavalmistajat käyttää säilöntään on sitä raffinoitua alamittaista laatua, eikä sitä parasta kylmäpuristettua. Raffinoidut kasviöljyt aiheuttavat pitemmän päälle ongelmia. Jos kananmuna maistuu niin suosittelen sitä eräänä toisena vaihtoehtona tonnikalan viereen, proteiinin lähteenä, ja myös rasvan ja joidenkin muiden ravinteiden lähteeksi. Edes luomumuna, joka on selkeästi terveellisin, ei ole niin kallis, hieman yli 5 euroa kilolta. Toiseksi paras taitaa olla nk. Omega munat, joidenka kilohinta on siinä 3½ euroa. Omega munissa on runsaasti välttämättömiä Omega 3 rasvahappoja. Sitten kolmanneksi parhaat ovat yleensä nk. vapaiden kanojen munat, joidenka kilohinta vaihtelee aika lailla, mutta joskus se on 2 euron paikkeilla. Viimeisenä sitten (mitä terveellisyyteen) ovat tavalliset häkkikanojen munat. Paras tapa kypsentää kananmuna on keittää se löysäksi tai puolikovaksi. Silloin jäävät talteen enimmät ravinteet. Munaa ei lainkaan kannata keittää 6 minuttia enemmän. Itse olen sitä mieltä että 4½ - 5 min. on sopiva aika. Jos jostain syystä haluaa paistaa niin paras on paistaa hyvin hellävaraisesti, eli sen verran että muna juuri ja juuri hyytyy pannussa, ei sen enempää. Rusketusta tulisi välttää. Paras rasva paistamiseen on extra virgin oliiviöljy. Jos ei se maunsa puolesta käy niin voi on myös OK, kunhan muistaa että voita ei pidä liikaa kuumentaa koska se sisältää kolesterolia.

Jos tykkäät lohesta niin aina kun löytyy kaupasta tuoretta villilohta (tai muuta tuoretta kalaa) hyvään hintaan niin osta. Sitä voi esim. kypsentää uunissa. Paistaminen käy myös kunhan muistaa ettei turhaan kovaa paista. Tässä nyt tuli joitakin vinkkejä. Ja vielä, muista joka päivä syödä jotain/joitain raakoja vihanneksia, ja jotain tuoretta hedelmää. Monet ihmiset tekevät sen virheen että suuri valtaosa ruoasta minkä syövät päivässä on kypsennettyä/lämpökäsiteltyä. Tulee myös syödä kypsentämätöntä ruokaa, koska siinä on eniten B ja C vitamiineja, jotka ovat lämpöherkkiä vitamiineja. Muista sitten vielä tämä asia, että jokin ruoka jota on kerran kypsennetty ei kannata koskaan toistamiseen lämmittää. Se ei koskaan siitä parane ravinnollisesti, vaan pikemmin huononee. Esimerkkinä lenkkimakkara. Yleensähän ihmiset ostettuaan paistavat tai grillaavat sitä. Mutta eivät ajattele että sitä on jo kerran käsitelty lämmöllä kun sitä lihatehtaalla valmistettiin. Kun makkaraa lämpökäsitellään toistamiseen kotona niin suuri on todennäköisyys että sen proteiini denaturoituu sellaiseksi että elimistö ei paljoa siitä hyödy, vaan pikemmin se rasittaa sitä. Muista tämä nyrkkisääntö myös hiilihydraattipitoisten ja rasvapitoisten ruokien suhteen. Ruoka jota tulee kypsentää (kuten liha, kala jne.) ennen syömistä ei pidä toistamiseen lämpökäsitellä. Jos niin tekee tavakseen niin tekee itselle karhunpalvelusta. Terveys siitä kärsii pitkällä tähtäimellä. Sentähden myös tämä kansa niin helposti kaatuu kun joku "flunssatauti" tulee jostakin, koska alamittainen ruoka on saanut heikentää vastustuskykyä.


Sitten. Kysyit pastöroimattomasta maidosta ja juustosta. Tietääkseni marketeista ei saa pastöroimatonta maitoa. Sitä ei ymmärtääkseni saa Suomessa myydä kaupoissa. Mutta jos tuntee jonkun maitotuottajan niin sellaiselta voi varmaan ostaa raakaa maitoa suoraan tilalta. Se on jonkinlainen järjestelykysymys. En usko että raa'n maidon hinta juuri eroaa kaupan meijerikäsitellyistä, voi olla jopa edullisempi. Eritoten kesäisin kannattaisi yrittää sitä saada, se on, jos lehmät saavat säännöllisesti käydä laitumella syömässä tuoretta ruohoa tms. Kesäisin raa'n maidon ravintoarvo on korkeimmillaan juuri kun lehmät saavat tuoreita viherkasvia syödä. Pastöroimatonta lehmänmaidosta valmistettua juustoa löytyy joistakin marketeista. Riippuu hieman ketjusta ja/tai paikkakunnasta. Minä asun Kokkolassa. Olen löytänyt tähän asti kolmesta eri marketista sellaista juustoa. Eräässä isossa marketissa oli noin 6-7 eri merkkiä. Hintahaitari oli 15 eurosta aina 29½ euroon. Nämä juustot ovat poikkeuksetta ulkomaisia, koska ymmärtääkseni Suomessa ei saa Suomalaista pastöroimattomasta maidosta valmistettua juustoa myydä kaupoissa. Nämä kyseiset ulkolaiset juustot ovat useimmiten sveitsiläisiä, italialaisia, ranskalaisia. Halvin mitä olen löytänyt on nimeltä Entre Mont Gruyere (sveitsiläinen?), 15 euroa kilohinta. Myydään muistaakseni 250 g. pakkauksessa. Seuraavaksi edullisimman hinta oli muistaakseni 16.75 kilolta. Muistaakseni se oli italialainen Granarolo:n Grana Padano.
Muita merkkejä joita olen täältä löytänyt ja ostanut:

Le Gruyere (sveitsiläinen)
Zanetti:n Grana Padano (italialainen)
Unigrana:n Pecorino Romano (lampaanmaidosta, kova juusto, ital.)
Castelli:n Parmigiano Reggiano (ital.)
Granarolo:n Parmigiano Reggiano

Sitten on olemassa ranskalainen sinihomejuusto Rochefort, muistaakseni vuohenmaidosta. Hinta likempänä 30 muistaakseni. En ole vielä ostanut. Sitten eräs marketti myy vielä sveitsiläistä Appenzeller nimistä juustoa. Tänään se oli loppu kun kävin katsomassa. Eli näitä mainittuja löytyy täältä. Niistä joita olen tähän asti maistanut niin kaikki ovat olleet hyvänmakuisia paitsi lampaanjuusto Pecorino Romano. Sillä on ominainen vahva maku, josta minä en oikein pidä. Se on myös hyvin voimakassuolainen (5 %). Ravinteikas se varmaan kyllä on, ja hinta oli 17 euroa kilolta. Todella maukkaita ovat Zanetti:n Grana Padano ja Castelli:n Parmigiano Reggiano, aika samalta maistuvat. En ole vielä maistanut Granarolo:n Grana Padanoa enkä Granarolo:n Parmigiano Reggianoa, mutta molempia on jääkaapissa.

Mitä olen hieman lukenut eritoten italialaisten pastöroimattomien juustojen valmistuksesta niin valmistusprosessin aikana lämpötila ei ylitä 35 astetta Celsiusta. Eli mitkään hyvät bakteerit ja/tai entsyymit eivät kuole. Ja eritoten Grana Padano ja Parmigiano Reggiano juustojen on tultava sellaisesta maidosta joka lypsetään lehmistä jotka ovat saaneet laiduntaa vapaasti ja syödä tuoretta rehua. Näin olen lukemani perusteella käsittänyt. Eli pitäisi olla kyse todella korkealaatuisista juustoista, ja ravinteikkaista.

Tässä copypastaan Zanetti:n Grana Padanon ravintotiedot (englanniksi), löysin Zanettin nettisivulta:

Water content g 32
Acidi linoleici coniugati. Ica mg 200/220
Total proteins g33
Potassium mg 120
Fats g28
Vitamin A mcg 224
Calcium mg 1165
Vitamin B1 mcg 17
Phosphorus mg 692
Vitamin B2 mcg 360
Ca/P 1.7
Vitamin B6 mcg 117
NaCl g 1.6
Vitamin B12 mcg 3
Fe mg 0,14
Vitamin PP mcg 3
Magnesium mg 63
Vitamin D3 mcg 0.5
Zinc mg 11
Vitamin E mcg 206
Cupper mg 0.5
Panthothenic acid mcg 246
Se mcg 12
Choline mg 20
Iodine mcg 35.5
Biotin mcg 6
Soluble phosphopeptides g 1,5
Carbohydrat assenti
Total aminoacids g 6

Hyvin on proteiinia ja rasvaa, ja molemmat hyvälaatuista. Ja paljon muitakin ravintoaineita.


H M Granbacka

Lue lisää

Hei! Kiitos taas vastauksestasi!

Tuli vaan mieleeni, että onkohan säilykeananas liian sokeripitoista? Purkissa lukee, että ananakset on säilötty "ananasmehuun", mutta hyvin makealta se ainakin maistuu. Lieneekö sitte ananaksesta itsestään tuo makeus... Sitä kuitenkin mielelläni söisin, mutta tunnen rikkovani sokerikieltäymystäni... :)

kukas kirjoitti:

Hei! Kiitos taas vastauksestasi!

Tuli vaan mieleeni, että onkohan säilykeananas liian sokeripitoista? Purkissa lukee, että ananakset on säilötty "ananasmehuun", mutta hyvin makealta se ainakin maistuu. Lieneekö sitte ananaksesta itsestään tuo makeus... Sitä kuitenkin mielelläni söisin, mutta tunnen rikkovani sokerikieltäymystäni... :)

Lue lisää

Hei. Säilykeananas on maultaan kylläkin makea. En ole sitä tainnut syödä moneen vuoteen. Mutta satuin viikonlopun aikana syömään tuoretta ananasta. Oli vähän vaivalloista perata se veitsellä. Mutta kyllä se kannatti. Se oli todella hyvän makuinen. Se eroaa hieman kyllä purkkiananaksesta, tuore ananas ei ole niin makea, ja maku on mielestäni raikkaampi.

Mitä purkkiananakseen tulee niin en usko että siihen on lisätty sokeria (valko- tai muuta). Taitaa olla itse ananaksen se makeus. Se "sokeri" (eli hiilihydraatti) mikä ananaksessa on luonnostaan on OK. Tässä minulla on kirjastosta lainattu kirja "Ruokien ravintoainesisältö". (Tuoreessa) ananaksessa on hiilihydraattia 11.7 grammaa/100g. Tästä 7.6 grammaa on sakkaroosin muodossa. Valkosokeri on 100 prosenttia sakkaroosia. Joten varmaan tämä ananaksen sakkaroosi paljolti antaa sen makeuden. Sitten tuosta 11.7 grammasta hiilihydraattia 1.1 grammaa on (ravinto-)kuitua. Jäljelle jääneestä 3 grammasta ei mainita että minkä tyypin hiilaria se on. Arvaan että fruktoosia. Saman kirjan mukaan "ananassäilyke" sisältää saman verran hiilihydraattia, ja yhtä paljon sakkaroosia. Mutta, säilykeananaksessa on vähemmän C vitamiinia, puolet vähemmän eli 7.5 mg. Kirja sanoo että tuore ananas sisältää 15 mg C-vitamiinia. Mutta muut lähteet sanovat että tuore ananas voi sisältää aina 60 milligrammaan, joten C-vitamiinin pitoisuus vaihtelee. Säilykeananaksessa on myös vähemmän B-vitamiineja, ja E-vitamiinia.

Ainakin tuore ananas on hyvinkin terveellinen hedelmä. Koska siinä on eräs tehoaine nimeltä bromelaini. Eilen luin jostain että säilykeananaksessa tätä ei enää ole tallella. Samaten sitä ei ole kaupallisissa ananasmehuissa. Tuore ananas on hyvin nestettä poistava. Huomasin sen syönnin jälkeen. Sai monta kertaa käydä virtsaamassa. Eli vissin jotain nestekeräymiä minulla oli jossain päin kehoa. Uskon että juuri bromelaini saa aikaan tämän. Ja sama aine on myös ns. proteolyyttinen aine, eli sillä on proteiinin sulaamista edistävää vaikutusta. Eli jos jollakin on heikko ruoansulatus jostain syystä niin kannataa syödä tuoretta ananasta samanaikaisesti kun syö jotain runsasproteiinista (kuten esim. kala, liha jne.). Uskon että juuri bromelaini tuoreessa ananaksessa tekee sen että se on hieman hapan & raikas eikä niin makea verrattuna säilykeananakseen. Tuore ananas myös puhdistaa munuaisia muistaakseni. Tuota bromelainin proteolyyttistä vaikutusta sain kokea kun söin tässä viikonlopun aikana. Rupesi alahuuli vuotaa verta hieman kun tuoreen ananaksen mehu kasteli sitä syödessäni. Eli se alkoi lyhyessä ajassa sulattamaan huulen proteiinia. Olisi pitänyt syödä eri tavalla, eli veitsellä pilkkoa pieniksi palasiksi. Nyt imin kuoresta jämiä ja naama oli aivan mehussa. Mutta kyllä se verenvuoto nopeasti lakkasi kun lopetin syömästä.

Ananaksen suhteen sanoisin ettei sinun tarvitse tuntea rikkovasi sokerikieltäymystäsi. Koska ananaksen sokeri on luonnollisessa muodossa, se ei ole raffinoitua kuten valkosokeri. Valkosokerissa ei ole yhtään B vitamiineja, joita muuten vaaditaan sakkaroosin (ja muun hiilihydraatin) sulaamiseen ja aineenvaihduntaan. Valkosokeri ryöstää siis B vitamiineja kehon varastoista. Se ei myöskään sisällä yhtään hivenaineita. Niitäkin se ryöstää, eritoten kalsiumia (mm. luustosta). Uskon että eräs syy miksi se ryöstää kalsiumia on se että se on elimistössä niin valtavan happoa muodostava. Se hapattaa elimistöä, ja jotta elimistö saattaisi torjua tätä vahingollista vaikutusta niin se ottaa avuksi mm. kalsiumin, joka on emäksinen mineraali.

Sitten on eri asia että säilykeananas on ravintoarvoltaan paljon heikompi kuin tuore ananas. Joten en sitä tahtoisi suositella, mutta jos nyt sitä syöt niin syö kohtuudella äläkä joka päivä. Muista se että ei pidä ostaa säilykettä jos purkki on jotenkin ruttaantunut tms. Jos tämmöstä epäkohtaa näkyy purkissa niin on vaarana että purkista on päässyt metallia ananasmehun sekaan. Sitä ei aina tiedä mitä materiaalia ne purkit on, voi olla vahingollisia (raskasmetalleja tms.) metalleja käytettynä valmistuksessa. Ja vielä se että jos et syö koko purkkia kerralla niin älä jätä se mikä jää siihen metallipurkkiin, vaan siirrä se esim. muoviastiaan tai lasipurkkiin ja sitten vaikka jääkaappiin.

Kuten sanottu, tuore ananas on hyvä ja terveellinen hedelmä. Monta muuta on. Itse syön tällä hetkellä omenaa joka päivä. Banaania syön joskus. Viinirypäleistä pidän myös mutta niitä ei jostain syystä tule ostettua meillä. Sitruunaa olen juuri taas alkanut syömään. Se on todella terveellinen hedelmä. Se jopa voi poistaa munuaiskiviä tms., ja suonten kalkkeumia. Melooni on myös terveellinen, mutta se pitäisi aina syödä yksinään ja tyhjään vatsaan. Näin neuvovat viisaammat.

Appelsiini ja muut oranssit hedelmät voivat olla ongelmallisia. Itse söin niitä paljon joitakin vuosia sitten, ja tuli virtsa-ongelmia. En silloin tiennyt että se johtui appelsiinista (ja muista oranssinvärisistä). Sitten satuin lukemaan että kun appelsiineja jne. poimitaan raakoina (ei odoteta kunnes ovat aivan kypsiä) niin muodostuu jotain haitallista happoa joka vaikuttaa negatiivisesti munuaisiin. Lopetin oitis niiden syömisen ja munuais/virtsa-ongelma loppui melkein heti. Uskon että sama huono vaikutus on appelsiinimehulla jos sen raaka-aineena ovat epäkypsät appelsiinit. Luin myös että kiwi hedelmän suhteen tehdään usein samoin, eli poimitaan raakana jolloin muodostuu tuollaista haitallista happoa. Sitäkin söin paljon tuolloin, ja sen myös jätin pois luettuani.

Sitten, kotimaiset marjamme (mustaviinimarja, lakka, punaviinimarja, tyrni, mustikka, puolukka, mansikka jne. jne.) ovat maailman ravinteikkaimpia. Ne päihittävät monia trooppisia tuontihedelmiä esim. C vitamiinipitoisuuden suhteen. Siksi suosittelen niitä, syö aina kun sattuu kohdalle. Niissä on myös todella runsaasti nk. antioksidantteja.


H M Granbacka

HMG kirjoitti:

Hei. Säilykeananas on maultaan kylläkin makea. En ole sitä tainnut syödä moneen vuoteen. Mutta satuin viikonlopun aikana syömään tuoretta ananasta. Oli vähän vaivalloista perata se veitsellä. Mutta kyllä se kannatti. Se oli todella hyvän makuinen. Se eroaa hieman kyllä purkkiananaksesta, tuore ananas ei ole niin makea, ja maku on mielestäni raikkaampi.

Mitä purkkiananakseen tulee niin en usko että siihen on lisätty sokeria (valko- tai muuta). Taitaa olla itse ananaksen se makeus. Se "sokeri" (eli hiilihydraatti) mikä ananaksessa on luonnostaan on OK. Tässä minulla on kirjastosta lainattu kirja "Ruokien ravintoainesisältö". (Tuoreessa) ananaksessa on hiilihydraattia 11.7 grammaa/100g. Tästä 7.6 grammaa on sakkaroosin muodossa. Valkosokeri on 100 prosenttia sakkaroosia. Joten varmaan tämä ananaksen sakkaroosi paljolti antaa sen makeuden. Sitten tuosta 11.7 grammasta hiilihydraattia 1.1 grammaa on (ravinto-)kuitua. Jäljelle jääneestä 3 grammasta ei mainita että minkä tyypin hiilaria se on. Arvaan että fruktoosia. Saman kirjan mukaan "ananassäilyke" sisältää saman verran hiilihydraattia, ja yhtä paljon sakkaroosia. Mutta, säilykeananaksessa on vähemmän C vitamiinia, puolet vähemmän eli 7.5 mg. Kirja sanoo että tuore ananas sisältää 15 mg C-vitamiinia. Mutta muut lähteet sanovat että tuore ananas voi sisältää aina 60 milligrammaan, joten C-vitamiinin pitoisuus vaihtelee. Säilykeananaksessa on myös vähemmän B-vitamiineja, ja E-vitamiinia.

Ainakin tuore ananas on hyvinkin terveellinen hedelmä. Koska siinä on eräs tehoaine nimeltä bromelaini. Eilen luin jostain että säilykeananaksessa tätä ei enää ole tallella. Samaten sitä ei ole kaupallisissa ananasmehuissa. Tuore ananas on hyvin nestettä poistava. Huomasin sen syönnin jälkeen. Sai monta kertaa käydä virtsaamassa. Eli vissin jotain nestekeräymiä minulla oli jossain päin kehoa. Uskon että juuri bromelaini saa aikaan tämän. Ja sama aine on myös ns. proteolyyttinen aine, eli sillä on proteiinin sulaamista edistävää vaikutusta. Eli jos jollakin on heikko ruoansulatus jostain syystä niin kannataa syödä tuoretta ananasta samanaikaisesti kun syö jotain runsasproteiinista (kuten esim. kala, liha jne.). Uskon että juuri bromelaini tuoreessa ananaksessa tekee sen että se on hieman hapan & raikas eikä niin makea verrattuna säilykeananakseen. Tuore ananas myös puhdistaa munuaisia muistaakseni. Tuota bromelainin proteolyyttistä vaikutusta sain kokea kun söin tässä viikonlopun aikana. Rupesi alahuuli vuotaa verta hieman kun tuoreen ananaksen mehu kasteli sitä syödessäni. Eli se alkoi lyhyessä ajassa sulattamaan huulen proteiinia. Olisi pitänyt syödä eri tavalla, eli veitsellä pilkkoa pieniksi palasiksi. Nyt imin kuoresta jämiä ja naama oli aivan mehussa. Mutta kyllä se verenvuoto nopeasti lakkasi kun lopetin syömästä.

Ananaksen suhteen sanoisin ettei sinun tarvitse tuntea rikkovasi sokerikieltäymystäsi. Koska ananaksen sokeri on luonnollisessa muodossa, se ei ole raffinoitua kuten valkosokeri. Valkosokerissa ei ole yhtään B vitamiineja, joita muuten vaaditaan sakkaroosin (ja muun hiilihydraatin) sulaamiseen ja aineenvaihduntaan. Valkosokeri ryöstää siis B vitamiineja kehon varastoista. Se ei myöskään sisällä yhtään hivenaineita. Niitäkin se ryöstää, eritoten kalsiumia (mm. luustosta). Uskon että eräs syy miksi se ryöstää kalsiumia on se että se on elimistössä niin valtavan happoa muodostava. Se hapattaa elimistöä, ja jotta elimistö saattaisi torjua tätä vahingollista vaikutusta niin se ottaa avuksi mm. kalsiumin, joka on emäksinen mineraali.

Sitten on eri asia että säilykeananas on ravintoarvoltaan paljon heikompi kuin tuore ananas. Joten en sitä tahtoisi suositella, mutta jos nyt sitä syöt niin syö kohtuudella äläkä joka päivä. Muista se että ei pidä ostaa säilykettä jos purkki on jotenkin ruttaantunut tms. Jos tämmöstä epäkohtaa näkyy purkissa niin on vaarana että purkista on päässyt metallia ananasmehun sekaan. Sitä ei aina tiedä mitä materiaalia ne purkit on, voi olla vahingollisia (raskasmetalleja tms.) metalleja käytettynä valmistuksessa. Ja vielä se että jos et syö koko purkkia kerralla niin älä jätä se mikä jää siihen metallipurkkiin, vaan siirrä se esim. muoviastiaan tai lasipurkkiin ja sitten vaikka jääkaappiin.

Kuten sanottu, tuore ananas on hyvä ja terveellinen hedelmä. Monta muuta on. Itse syön tällä hetkellä omenaa joka päivä. Banaania syön joskus. Viinirypäleistä pidän myös mutta niitä ei jostain syystä tule ostettua meillä. Sitruunaa olen juuri taas alkanut syömään. Se on todella terveellinen hedelmä. Se jopa voi poistaa munuaiskiviä tms., ja suonten kalkkeumia. Melooni on myös terveellinen, mutta se pitäisi aina syödä yksinään ja tyhjään vatsaan. Näin neuvovat viisaammat.

Appelsiini ja muut oranssit hedelmät voivat olla ongelmallisia. Itse söin niitä paljon joitakin vuosia sitten, ja tuli virtsa-ongelmia. En silloin tiennyt että se johtui appelsiinista (ja muista oranssinvärisistä). Sitten satuin lukemaan että kun appelsiineja jne. poimitaan raakoina (ei odoteta kunnes ovat aivan kypsiä) niin muodostuu jotain haitallista happoa joka vaikuttaa negatiivisesti munuaisiin. Lopetin oitis niiden syömisen ja munuais/virtsa-ongelma loppui melkein heti. Uskon että sama huono vaikutus on appelsiinimehulla jos sen raaka-aineena ovat epäkypsät appelsiinit. Luin myös että kiwi hedelmän suhteen tehdään usein samoin, eli poimitaan raakana jolloin muodostuu tuollaista haitallista happoa. Sitäkin söin paljon tuolloin, ja sen myös jätin pois luettuani.

Sitten, kotimaiset marjamme (mustaviinimarja, lakka, punaviinimarja, tyrni, mustikka, puolukka, mansikka jne. jne.) ovat maailman ravinteikkaimpia. Ne päihittävät monia trooppisia tuontihedelmiä esim. C vitamiinipitoisuuden suhteen. Siksi suosittelen niitä, syö aina kun sattuu kohdalle. Niissä on myös todella runsaasti nk. antioksidantteja.


H M Granbacka

Lue lisää

Tuli tässä vielä mieleeni...

Olen ajatellut aloittaa tuoreen valkosipulin syömisen, koska noista valkosipulikapseleista on ilmeisesti kutakuinkin kaikista poistettu haju ja sen mukana varmaankin huomaavaisesti myös se tehoaine. Tosin valkosipulin hajuhaitat mielelläni minimoisin. Olisikohan siitä apua, jos nautiskelisin sitä illalla? Ehkä aamulla haju olisi jo haihtunut... Kynsi-pari päivässä varmaan riittää? Ajattelin niellä sipulin palasina veden kanssa, koska maku ei miellytä juurikaan ja ehkä hajuhaitatkin siten pienenevät. Luulisi, että se silti imeytyy elimistöön, vaikken ihan pieneksi sitä jauhakaan. Vai olenkohan ihan väärillä jäljillä...?

Ovatkohan bran flakes- tyyppiset lesehiutaleet hyvää vai huonoa ravintoa? Söin sellaista jokin aika sitten säännöllisesti, ja maha toimi loistavasti sen avulla. Siksi tekisi mieli aloittaa syömään niitä taas, mutta a)niihinkin on kai lisätty sokeria jonkin verran (kovin makealta eivät kyllä maistu) b)ne on yleensä kai tehty vehnästä. Leseet kaiken järjen mukaan ovat terveellisiä, mutta en tiedä onko noissa muroissa sitten jotain muutakin kuin lesettä.

kukas kirjoitti:

Tuli tässä vielä mieleeni...

Olen ajatellut aloittaa tuoreen valkosipulin syömisen, koska noista valkosipulikapseleista on ilmeisesti kutakuinkin kaikista poistettu haju ja sen mukana varmaankin huomaavaisesti myös se tehoaine. Tosin valkosipulin hajuhaitat mielelläni minimoisin. Olisikohan siitä apua, jos nautiskelisin sitä illalla? Ehkä aamulla haju olisi jo haihtunut... Kynsi-pari päivässä varmaan riittää? Ajattelin niellä sipulin palasina veden kanssa, koska maku ei miellytä juurikaan ja ehkä hajuhaitatkin siten pienenevät. Luulisi, että se silti imeytyy elimistöön, vaikken ihan pieneksi sitä jauhakaan. Vai olenkohan ihan väärillä jäljillä...?

Ovatkohan bran flakes- tyyppiset lesehiutaleet hyvää vai huonoa ravintoa? Söin sellaista jokin aika sitten säännöllisesti, ja maha toimi loistavasti sen avulla. Siksi tekisi mieli aloittaa syömään niitä taas, mutta a)niihinkin on kai lisätty sokeria jonkin verran (kovin makealta eivät kyllä maistu) b)ne on yleensä kai tehty vehnästä. Leseet kaiken järjen mukaan ovat terveellisiä, mutta en tiedä onko noissa muroissa sitten jotain muutakin kuin lesettä.

Lue lisää

Hei! Ja ole niin hyvä. Tuoreen valkosipulin syöminen on hyvä idea. Se on todella ravinteikas. Ynnä se tottakai että se on niin terveellinen monessa mielessä, todetusti näin. Itse pyrin muistaa joka päivä syödä. Arkisin kun käyn töissä niin en syö kuin iltaisin, koska ajattelen että jos aamusta söisin ennen töihin menoa niin työkaverit voisivat tykkää pahaa sen hajusta. Tänään söin jopa kolme raakaa kynttä. Itse pidän sitä hyvänä mausteena lämpimän/suolaisen aterian kanssa. Viikonloppuisin kun ei töitä ole niin syön usein myös aamuisin, joskus kolme kertaa päivässä. Ymmärrän hyvin että mietit sen mahdollisia hajuhaittoja. Sinähän voit kokeilla juuri noin että vain iltaisin syöt. Tuo 1-2 kynttä on ihan hyvä päivittäinen määrä. Jos joskus olet jotenkin kipeä niin haluat ehkä kokeilla isompaa "kuuria" (3 - 6 kynttä).
Sinähän voisit mainita jollekin ikään kuin ohimennen että olet syönyt raakaa valkosipulia ja kysyä että ovatko kenties huomanneet mitään. Jos alkaa tulla eri tahoilta moitteita hajun suhteen niin ehkä joudut ottamaan kantaa mitä tehdä (lopettaa tai harventaa jne.). Sen olen monesta eri läheteestä lukenut että persilja ottaa pois valkosipulin hajun. Voi olla että on muitakin kasveja/yrttejä tms. mitkä tekevät saman, nyt ei vain muistu mieleen.

Mitä valkosipulin imeytymiseen tulee niin kyllä tuo veden kanssa varmaan on ihan hyvä. Mutta, ajattelen että jos syöt pelkästään valkosipulia (& vettä) viimeisenä asiana mitä syöt päivässä niin hajuhaitta on suurempi. Jos mahdollista niin syö se päivän viimeisen aterian kanssa, ripottele vaikka pieninä palasina ruoan joukkoon tai leivän päälle. Itse syön viimeistä ateriaa n. kl. 17 maissa, ja valkosipulia siis silloin. Eivät ole tainneet työkaverit vielä 4½ vuoden aikana aamuisin moittia mitään. Tai jos jostain syystä tämä ei käy päinsä niin syö mieluiten niin ettei yksistään, syö vaikka omenan kanssa. Omena hieman laimentaa sen väkevyyttä. Aivan yksin syötynä se on todella väkevä, ja herkkävatsaisille se voi aiheuttaa ilmavaivoja tms. Kyllä minä uskon että löydät keinon miten parhaiten syödä se.

Sitten. Nyt en tasatarkkaan tiedä miltä nuo branflakes leseet näyttävät. Mutta arvaan että se hyvä puoli niillä on että niiden runsaskuituisuus pitää suolen kunnossa. Siksi juuri monet syövät leseitä. Se että onko noissa sokeria en tiedä sanoa. Arvaan että sisällysluettelossa lukee jos on. Sitten yleensä huono puoli tuollaisissa on että eivät ole kovin ravinteikkaita. Mutta jotkut voivat toki olla parempia. Jos haluat suolen (ja se onkin tärkeä asia) tähden syödä niin ymmärrän hyvin. Pyri sitten löytämään sellainen sortti missä on niin vähän kuin mahdollista lisättyjä aineita, mieluiten ei mitään sokeria. Itse pidän suolen kunnossa juomalla runsaasti vettä, ja syömällä hapankaalta (& muuta vihannesta) joka päivä. Siihen auttaa vielä se että syön säännöllisesti omenaa ja täysjyväruisleipää, ja jonkin verran kuivattuja hedelmiä (viikunaa, rusinaa, tummaa aprikoosia), joissa myös paljon kuituja. Ummetusta minulla ei ole tainnut olla sitten 1993 kun olin armeijassa. Joka päivä saan ainakin kerran hoitaa tarpeeni. Joskus (yleensä viikonloppuisin kun on vähemmän stressiä) jopa kolme kertaa. Uskon myös että se on auttanut että olen syönyt säännöllisesti karkeaa merisuolaa (pitää mm. nestetasapainoa kunnossa).



H M Granbacka

H M Granbacka kirjoitti:

Hei taas. Olen iloinen että vastaukseni oli avuksi. Ymmärrän että opiskelijalla voi olla budjetti tiukalla. Mutta niukallakin budjetilla voi syödä terveellisesti. Se vaatii hieman oppimista että mistä paikoista saa ne halvat ruoat jotka myös ovat hyviä/terveellisiä. Hyvä jos ymmärrät makaronista luopua. Se on valkojauhetuote, patsi jos on kyseessä täysjyvämakaroni, mikä on hieman ravinteikkaampi. En muistanut mainita valkoista riisiä, se on samanlainen alamittainen ruoka kuin valkojauhotuotteet. Joten sama pätee siihen. Ja sokerin ynnä valkojauhojen poisjättäminen auttaa varmasti, sen tulet varmaan ajan myötä huomaamaan. Mitä tonnikalaan tulee niin tällä hetkellä itse syön sitä aika usein, koska se on edullista ja hyvänmakuista. Ja aika ravinteikas myös. Eritoten proteiinipitoinen. Mutta syön ainoastaan sitä sorttia joka on vedessä. Ei kannata niinkään syödä sitä öljyssä säilöttyä, koska ne öljyt mitä tonnikalavalmistajat käyttää säilöntään on sitä raffinoitua alamittaista laatua, eikä sitä parasta kylmäpuristettua. Raffinoidut kasviöljyt aiheuttavat pitemmän päälle ongelmia. Jos kananmuna maistuu niin suosittelen sitä eräänä toisena vaihtoehtona tonnikalan viereen, proteiinin lähteenä, ja myös rasvan ja joidenkin muiden ravinteiden lähteeksi. Edes luomumuna, joka on selkeästi terveellisin, ei ole niin kallis, hieman yli 5 euroa kilolta. Toiseksi paras taitaa olla nk. Omega munat, joidenka kilohinta on siinä 3½ euroa. Omega munissa on runsaasti välttämättömiä Omega 3 rasvahappoja. Sitten kolmanneksi parhaat ovat yleensä nk. vapaiden kanojen munat, joidenka kilohinta vaihtelee aika lailla, mutta joskus se on 2 euron paikkeilla. Viimeisenä sitten (mitä terveellisyyteen) ovat tavalliset häkkikanojen munat. Paras tapa kypsentää kananmuna on keittää se löysäksi tai puolikovaksi. Silloin jäävät talteen enimmät ravinteet. Munaa ei lainkaan kannata keittää 6 minuttia enemmän. Itse olen sitä mieltä että 4½ - 5 min. on sopiva aika. Jos jostain syystä haluaa paistaa niin paras on paistaa hyvin hellävaraisesti, eli sen verran että muna juuri ja juuri hyytyy pannussa, ei sen enempää. Rusketusta tulisi välttää. Paras rasva paistamiseen on extra virgin oliiviöljy. Jos ei se maunsa puolesta käy niin voi on myös OK, kunhan muistaa että voita ei pidä liikaa kuumentaa koska se sisältää kolesterolia.

Jos tykkäät lohesta niin aina kun löytyy kaupasta tuoretta villilohta (tai muuta tuoretta kalaa) hyvään hintaan niin osta. Sitä voi esim. kypsentää uunissa. Paistaminen käy myös kunhan muistaa ettei turhaan kovaa paista. Tässä nyt tuli joitakin vinkkejä. Ja vielä, muista joka päivä syödä jotain/joitain raakoja vihanneksia, ja jotain tuoretta hedelmää. Monet ihmiset tekevät sen virheen että suuri valtaosa ruoasta minkä syövät päivässä on kypsennettyä/lämpökäsiteltyä. Tulee myös syödä kypsentämätöntä ruokaa, koska siinä on eniten B ja C vitamiineja, jotka ovat lämpöherkkiä vitamiineja. Muista sitten vielä tämä asia, että jokin ruoka jota on kerran kypsennetty ei kannata koskaan toistamiseen lämmittää. Se ei koskaan siitä parane ravinnollisesti, vaan pikemmin huononee. Esimerkkinä lenkkimakkara. Yleensähän ihmiset ostettuaan paistavat tai grillaavat sitä. Mutta eivät ajattele että sitä on jo kerran käsitelty lämmöllä kun sitä lihatehtaalla valmistettiin. Kun makkaraa lämpökäsitellään toistamiseen kotona niin suuri on todennäköisyys että sen proteiini denaturoituu sellaiseksi että elimistö ei paljoa siitä hyödy, vaan pikemmin se rasittaa sitä. Muista tämä nyrkkisääntö myös hiilihydraattipitoisten ja rasvapitoisten ruokien suhteen. Ruoka jota tulee kypsentää (kuten liha, kala jne.) ennen syömistä ei pidä toistamiseen lämpökäsitellä. Jos niin tekee tavakseen niin tekee itselle karhunpalvelusta. Terveys siitä kärsii pitkällä tähtäimellä. Sentähden myös tämä kansa niin helposti kaatuu kun joku "flunssatauti" tulee jostakin, koska alamittainen ruoka on saanut heikentää vastustuskykyä.


Sitten. Kysyit pastöroimattomasta maidosta ja juustosta. Tietääkseni marketeista ei saa pastöroimatonta maitoa. Sitä ei ymmärtääkseni saa Suomessa myydä kaupoissa. Mutta jos tuntee jonkun maitotuottajan niin sellaiselta voi varmaan ostaa raakaa maitoa suoraan tilalta. Se on jonkinlainen järjestelykysymys. En usko että raa'n maidon hinta juuri eroaa kaupan meijerikäsitellyistä, voi olla jopa edullisempi. Eritoten kesäisin kannattaisi yrittää sitä saada, se on, jos lehmät saavat säännöllisesti käydä laitumella syömässä tuoretta ruohoa tms. Kesäisin raa'n maidon ravintoarvo on korkeimmillaan juuri kun lehmät saavat tuoreita viherkasvia syödä. Pastöroimatonta lehmänmaidosta valmistettua juustoa löytyy joistakin marketeista. Riippuu hieman ketjusta ja/tai paikkakunnasta. Minä asun Kokkolassa. Olen löytänyt tähän asti kolmesta eri marketista sellaista juustoa. Eräässä isossa marketissa oli noin 6-7 eri merkkiä. Hintahaitari oli 15 eurosta aina 29½ euroon. Nämä juustot ovat poikkeuksetta ulkomaisia, koska ymmärtääkseni Suomessa ei saa Suomalaista pastöroimattomasta maidosta valmistettua juustoa myydä kaupoissa. Nämä kyseiset ulkolaiset juustot ovat useimmiten sveitsiläisiä, italialaisia, ranskalaisia. Halvin mitä olen löytänyt on nimeltä Entre Mont Gruyere (sveitsiläinen?), 15 euroa kilohinta. Myydään muistaakseni 250 g. pakkauksessa. Seuraavaksi edullisimman hinta oli muistaakseni 16.75 kilolta. Muistaakseni se oli italialainen Granarolo:n Grana Padano.
Muita merkkejä joita olen täältä löytänyt ja ostanut:

Le Gruyere (sveitsiläinen)
Zanetti:n Grana Padano (italialainen)
Unigrana:n Pecorino Romano (lampaanmaidosta, kova juusto, ital.)
Castelli:n Parmigiano Reggiano (ital.)
Granarolo:n Parmigiano Reggiano

Sitten on olemassa ranskalainen sinihomejuusto Rochefort, muistaakseni vuohenmaidosta. Hinta likempänä 30 muistaakseni. En ole vielä ostanut. Sitten eräs marketti myy vielä sveitsiläistä Appenzeller nimistä juustoa. Tänään se oli loppu kun kävin katsomassa. Eli näitä mainittuja löytyy täältä. Niistä joita olen tähän asti maistanut niin kaikki ovat olleet hyvänmakuisia paitsi lampaanjuusto Pecorino Romano. Sillä on ominainen vahva maku, josta minä en oikein pidä. Se on myös hyvin voimakassuolainen (5 %). Ravinteikas se varmaan kyllä on, ja hinta oli 17 euroa kilolta. Todella maukkaita ovat Zanetti:n Grana Padano ja Castelli:n Parmigiano Reggiano, aika samalta maistuvat. En ole vielä maistanut Granarolo:n Grana Padanoa enkä Granarolo:n Parmigiano Reggianoa, mutta molempia on jääkaapissa.

Mitä olen hieman lukenut eritoten italialaisten pastöroimattomien juustojen valmistuksesta niin valmistusprosessin aikana lämpötila ei ylitä 35 astetta Celsiusta. Eli mitkään hyvät bakteerit ja/tai entsyymit eivät kuole. Ja eritoten Grana Padano ja Parmigiano Reggiano juustojen on tultava sellaisesta maidosta joka lypsetään lehmistä jotka ovat saaneet laiduntaa vapaasti ja syödä tuoretta rehua. Näin olen lukemani perusteella käsittänyt. Eli pitäisi olla kyse todella korkealaatuisista juustoista, ja ravinteikkaista.

Tässä copypastaan Zanetti:n Grana Padanon ravintotiedot (englanniksi), löysin Zanettin nettisivulta:

Water content g 32
Acidi linoleici coniugati. Ica mg 200/220
Total proteins g33
Potassium mg 120
Fats g28
Vitamin A mcg 224
Calcium mg 1165
Vitamin B1 mcg 17
Phosphorus mg 692
Vitamin B2 mcg 360
Ca/P 1.7
Vitamin B6 mcg 117
NaCl g 1.6
Vitamin B12 mcg 3
Fe mg 0,14
Vitamin PP mcg 3
Magnesium mg 63
Vitamin D3 mcg 0.5
Zinc mg 11
Vitamin E mcg 206
Cupper mg 0.5
Panthothenic acid mcg 246
Se mcg 12
Choline mg 20
Iodine mcg 35.5
Biotin mcg 6
Soluble phosphopeptides g 1,5
Carbohydrat assenti
Total aminoacids g 6

Hyvin on proteiinia ja rasvaa, ja molemmat hyvälaatuista. Ja paljon muitakin ravintoaineita.


H M Granbacka

Lue lisää

Onko olemassa raejuustoa, joka on valmistettu pastöroimattomasta maidosta. Raejuusto olisi hyvä proteiinilisä.

Mitä pastörointi vaikuttaa sitten mehuihin, kaikki mehuthan on pastöroitu, myös mainio NONI mehu on pastöroitu.

HMG kirjoitti:

Hei! Ja ole niin hyvä. Tuoreen valkosipulin syöminen on hyvä idea. Se on todella ravinteikas. Ynnä se tottakai että se on niin terveellinen monessa mielessä, todetusti näin. Itse pyrin muistaa joka päivä syödä. Arkisin kun käyn töissä niin en syö kuin iltaisin, koska ajattelen että jos aamusta söisin ennen töihin menoa niin työkaverit voisivat tykkää pahaa sen hajusta. Tänään söin jopa kolme raakaa kynttä. Itse pidän sitä hyvänä mausteena lämpimän/suolaisen aterian kanssa. Viikonloppuisin kun ei töitä ole niin syön usein myös aamuisin, joskus kolme kertaa päivässä. Ymmärrän hyvin että mietit sen mahdollisia hajuhaittoja. Sinähän voit kokeilla juuri noin että vain iltaisin syöt. Tuo 1-2 kynttä on ihan hyvä päivittäinen määrä. Jos joskus olet jotenkin kipeä niin haluat ehkä kokeilla isompaa "kuuria" (3 - 6 kynttä).
Sinähän voisit mainita jollekin ikään kuin ohimennen että olet syönyt raakaa valkosipulia ja kysyä että ovatko kenties huomanneet mitään. Jos alkaa tulla eri tahoilta moitteita hajun suhteen niin ehkä joudut ottamaan kantaa mitä tehdä (lopettaa tai harventaa jne.). Sen olen monesta eri läheteestä lukenut että persilja ottaa pois valkosipulin hajun. Voi olla että on muitakin kasveja/yrttejä tms. mitkä tekevät saman, nyt ei vain muistu mieleen.

Mitä valkosipulin imeytymiseen tulee niin kyllä tuo veden kanssa varmaan on ihan hyvä. Mutta, ajattelen että jos syöt pelkästään valkosipulia (& vettä) viimeisenä asiana mitä syöt päivässä niin hajuhaitta on suurempi. Jos mahdollista niin syö se päivän viimeisen aterian kanssa, ripottele vaikka pieninä palasina ruoan joukkoon tai leivän päälle. Itse syön viimeistä ateriaa n. kl. 17 maissa, ja valkosipulia siis silloin. Eivät ole tainneet työkaverit vielä 4½ vuoden aikana aamuisin moittia mitään. Tai jos jostain syystä tämä ei käy päinsä niin syö mieluiten niin ettei yksistään, syö vaikka omenan kanssa. Omena hieman laimentaa sen väkevyyttä. Aivan yksin syötynä se on todella väkevä, ja herkkävatsaisille se voi aiheuttaa ilmavaivoja tms. Kyllä minä uskon että löydät keinon miten parhaiten syödä se.

Sitten. Nyt en tasatarkkaan tiedä miltä nuo branflakes leseet näyttävät. Mutta arvaan että se hyvä puoli niillä on että niiden runsaskuituisuus pitää suolen kunnossa. Siksi juuri monet syövät leseitä. Se että onko noissa sokeria en tiedä sanoa. Arvaan että sisällysluettelossa lukee jos on. Sitten yleensä huono puoli tuollaisissa on että eivät ole kovin ravinteikkaita. Mutta jotkut voivat toki olla parempia. Jos haluat suolen (ja se onkin tärkeä asia) tähden syödä niin ymmärrän hyvin. Pyri sitten löytämään sellainen sortti missä on niin vähän kuin mahdollista lisättyjä aineita, mieluiten ei mitään sokeria. Itse pidän suolen kunnossa juomalla runsaasti vettä, ja syömällä hapankaalta (& muuta vihannesta) joka päivä. Siihen auttaa vielä se että syön säännöllisesti omenaa ja täysjyväruisleipää, ja jonkin verran kuivattuja hedelmiä (viikunaa, rusinaa, tummaa aprikoosia), joissa myös paljon kuituja. Ummetusta minulla ei ole tainnut olla sitten 1993 kun olin armeijassa. Joka päivä saan ainakin kerran hoitaa tarpeeni. Joskus (yleensä viikonloppuisin kun on vähemmän stressiä) jopa kolme kertaa. Uskon myös että se on auttanut että olen syönyt säännöllisesti karkeaa merisuolaa (pitää mm. nestetasapainoa kunnossa).



H M Granbacka

Lue lisää

Suurkiitos vastauksistasi!

Luomu kirjoitti:

Onko olemassa raejuustoa, joka on valmistettu pastöroimattomasta maidosta. Raejuusto olisi hyvä proteiinilisä.

Mitä pastörointi vaikuttaa sitten mehuihin, kaikki mehuthan on pastöroitu, myös mainio NONI mehu on pastöroitu.

Lue lisää

Hyvän kysymyksen asetit. Tällä hetkellä en ole tietoinen raejuustosta joka olisi pastöroimaton. Kotimaiset raejuustot ovat mielestäni kehnoa ruokaa pitemmän päälle, koska niiden valmistuksessa raaka-aine (maito) lämmitetään kahdessa otteessa, ensin pastöroinnissa ja sitten lopussa kun maito on viittä vaille valmista raejuustoa.

Se että miten pastörointi vaikuttaa mehuihin on myös hyvä kysymys. Mahdollisesti luin jotain tästä noin 10 vuotta sitten, mutta nyt en muista yhtään mitään. Loogisesti ajatellen voisi ajatella että ainakin B vitamiinit ja C vitamiinit pitkälti tuohoutuvat, koska nämä ovat lämpöherkkiä vitamiineja. Tästä syystä joissakin kaupallisissa mehuissa on lisättyä C vitamiinia. Ja tämä lisätty C ei ole koskaan alkuperäisen veroinen. Uskon että joidenkin hedelmien hapot kärsivät pastöroinnista, niin että pastöroitu mehu on enemmän haitallinen/epäterveellinen kuin terveellinen. Yleensä terveysasiantuntijat eivät suosittele pastöroituja mehuja. He varmaan tietävät mitä ongelmia niissä on. Tämä varmaan selviäisi jos tekisi esim. Yahoo haun. Esim. voisi ajatella käyttää seuraavia:

"juices" & "pasteurized" & "unhealthy"

Mehuissa ei ole mainittavasti proteiinia eikä rasvaa, mutta paljon hedelmien omia sokereita. Nämä varmaan jollain tapaa ottavat harmia pastöroinnista.


H M Granbacka

Hei HMG,

Isäni on sairastunut syöpään ja olen lukenut paljon saksalaisia artikkeleita luonnonmukaista hoitomenetelmistä. Siellä käytetään samanaikaisesti lukemaan potilaan paratumista vaikka mitä, mistelihoitoja, vitamiinihoitoja (C ja B17) sekä tietenkin eri ruokavalioita. Suomessa lääkärit eivät välttämättä edes ymmärrä mistä puhumme kun otamme asian puheeksi. Olisiko sinulla tietoa Suomessa toimivista lääkäreistä joilta voisimme saada enemmän tietoa tai jopa eri hoitosuosituksia?

Hyvää itsenäisyyspäivää.

HMG kirjoitti:

Haluaisin kuulla mikä on tuttavasi peruste sille että homogenisoitu maito tekee vatsalle hyvää.
En ole kuullut kenenkään sanovan tätä. Homogenisoitu maito on aina automaattisesti pastöroitua. Homogenisoinnissa maidon rasvamolekyylit muokataan niin että ne tulee pienemmiksi ja niiden koko tasoittuu. Jottei rasva (kerma) nousisi pintaan. Miten tämä toimenpide voisi mitenkään olla vatsalle hyvää? Homogenisoidussa ja pastöroidussa tölkkimaidossa ei ole vatsalle ystävällisiä bakteereja, joita on esim. jugurtissa ja muissa maitohapatetuissa maitotuotteissa. Pastöroidusta&homogenisoidusta maidosta valmistettu jugurtti on kylläkin parempi kuin tavallinen ei-hapan tölkkimaito, juuri koska siinä on maitohappobakteereja. Lehmän maito on hyvin herkkä lämmölle, se ottaa helposti siitä vahinkoa. Raa'ssa maidossa on paljon hyvälaatuisia bakteereja ja entsyymejä ja vitamiineja, jotka pastöroinnissa ja homogenisoinnissa tapetaan, koska ne ovat lämpöherkät. Tästä syystä koko ajan lisääntyy kaikenmaailman maito-allergiat ja vastaavat ongelmat. Käsitelty maito sulaa vatsassa hyvin vaivalloisesti ja huonosti verrattuna raakaan maitoon (missä on sulaamista edistäviä entsyymejä ja vitamiineja jne. tallessa).

Pienten lasten korvatulehduskierteet johtuvat paljolti siitä että niille on annettu meijerikäsiteltyä lehmänmaitoa, joka on heille hyvin hyvin vaikeasti ja raskaasti sulaavaa. Lehmänmaidon pääasiallinen proteiini, Kaseiini, on hyvin suurimolekyylinen proteiini, ja sitkeä. Kaseiinista tehdään myös hyvin sitkeää kaseiiniliimaa. Monien ihmisten lima-ongelmat johtuvat pastöroidusta-homogenisoidusta lehmänmaidosta.

Vielä mitä homogenisointiin tulee niin tutkija nimeltä Kurt Oster jo monta vuotta sitten havaitsi että homogenisoinnin yhteydessä eräs lehmänmaidossa oleva entsyymi, Xanthium Oxidase(XO), tulee hyvin vahingolliseksi. Maskuliininen sukupuolihormooni testosterooni lisää XO:n haitallista vaikutusta elimistössä. XO:n pääasiallinen vahingontekeminen on sitä että se altistaa sydäninfarktille. Oster havaitsi että sydäninfarktia esiintyi runsaasti miespuolisissa yksilöissä jotka säännöllisesti joivat homogenisoitua maitoa. Oster kirjoitti kirjan nimeltä "Homogenized Milk may cause your heart attack - the XO factor", vuonna 1983.


H M Granbacka

Lue lisää

Pastoröinti ja homonigenosointi ovat kaksi eri asiaa.

Raakamaidossa ovat mukana sitten myös mm. ehec-bakteerit, salmonella, listeria (ja tästä syystä esim. raskaana oleville ei suositella homejuustoja, listeria aika vaarallinen sikiölle...) ja monet muut. pastoröinti tehokkaasti tappaa haitalliset bakteerit.

Tilastojen mukaan ruokamyrtyksen tms. saa raakamaidosta 150 kertaa todennäköisemmin kuin pastoröidusta. Yhdysvalloissa saa joissakin osavaltioissa myydä raakamaitoa, joka muodostaa myydystä maidosta n. 2%. Kuitenkin näissä ruokamyrkystystapauksista, joissa maito on syynä, 50% johtuu raakamaidosta.

Esimerkiksi parmesaanin valmistuksessa lämpötila käy kyllä jopa 55asteeessa, joten älä selitä puutaheinää 35asteesta maksimina.

Mainitsemasi juustot Parmigiano-Reggiano ja Grana Padano ovat nimisuojattuja, eli niiden täytyy olla valmistettuja teityissä Italian osissa. Vapaan laidunnan vaatimuksen voisti tarkistaa vielä uudestaan.

kukas kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksestasi! Jonkinlaista hajua suositeltavista ruokatottumuksista minulla on näköjään ollutkin, koska aika tutulta kuulostivat. Käytännön toteuttaminen erityisesti opiskelijabudjetilla tosin on aika vaikeaa (perinteinen makaroni ja tonnikala kuitenkin pakostakin on tullut aika tutuksi... ainakin tuosta makaronista yritän päästä eroon), mutta sokerin ja valkoisten jauhojen poisjättäminenkin varmaan jo auttaa jonkin verran...

Saako ihan normaalimarketeista pastöroimatonta maitoa ja juustoa? Ovatko ne paljon normituotteita kalliimpia?

Lue lisää

Olen ollut yli 20v ilman punaista lihaa ja kanaa/lintuja. Opiskelijabudjetilla terveellisesti ja monipuolisesti syöminen ei ole mitenkään hankalaa, vaatii vain vähän miettimistä.

Itselläni kului paljon sipulia, tomaattia, porkkanaa ja perunaakin (ja tästä varmaan osalta nyt no-no, kun niitä hiilareita...). Tuoremehua meni joka päivä, sittemmin kun olen lisännyt joka-aamuun tyrni-annoksen (täysemehuna kalista, mutta toisaalta 0,5l pullo kestää n.2vkoa, koska ei tarvitse paljoa eikä itse asiassa sellaisenaan oikein edes pysty juomaan, appelsiinimehu sopii hyvin yhteen sen kanssa).

Soijarouhetta kului myös, samoin kaurapuuroa ja pakastemarjoja (ja esim. pakasteherneitä). Linssitkään eivät ole tolkuttoman hintaisia. Muutoin mitä sai halvalla tai oli tarjouksessa esim. kaaleja, bataattia, lanttua, banaaneja (ikävä kyllä omenoita en voi syödä, mutta usein saa edullisesti), sieniä jne.

Tee isoja annoksia kerrallaan. Pakastin ja mikro ovat opiskeljan parhaimmat ystävät. Näin tulee myös säästettyä ruokakustannuksissa.

Muista pimeänä talviaikana ekstra-D-vitamiini. Talvella emme saa sitä täällä tarpeeksi auringosta tai ruoasta.