Sotaa edeltänyt aikakausi 1920–1939
Lauri Hokkanen
Gerhard Olsen-Smidt järjesti 1920 Helsingissä Helluntaiseurakunnan, jonka kokoontumispaikka oli Ludviginkadulla Helsingin Sanomain salissa 4. kerroksessa ja myöhemmin Liisankatu 17:ssä. Tästä ryhmästä muodostui myöhemmin Filadelfiaseurakunta. Eino I. Manninen valittiin seurakunnan vanhimmaksi joulukuussa 1920. Olsen-Smidt oli valloittava johtaja, ja liike keskittyi vahvasti hänen henkilöönsä. Häntä syytettiin taloudellisista väärinkäytöksistä ja yksinvaltaisesta johtamistavasta.[18]
Keväällä 1925 Olsen-Smidt pidätettiin Helsingissä ”homoseksuaalisen hurjastelun” takia,[21] ja hänet tuomittiin huhtikuussa 1925 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen haureudesta,[22] sillä hänellä oli ollut seksuaalisuhteita kahteen nuorukaiseen, jotka toimivat seurakunnassa.[18] Vankeustuomion jälkeen hänet karkotettiin Norjaan.[23] Tuomio merkitsi helluntailiikkeelle huomattavaa kriisiä.[18]
Lauri Hokkanen
Gerhard Olsen-Smidt järjesti 1920 Helsingissä Helluntaiseurakunnan, jonka kokoontumispaikka oli Ludviginkadulla Helsingin Sanomain salissa 4. kerroksessa ja myöhemmin Liisankatu 17:ssä. Tästä ryhmästä muodostui myöhemmin Filadelfiaseurakunta. Eino I. Manninen valittiin seurakunnan vanhimmaksi joulukuussa 1920. Olsen-Smidt oli valloittava johtaja, ja liike keskittyi vahvasti hänen henkilöönsä. Häntä syytettiin taloudellisista väärinkäytöksistä ja yksinvaltaisesta johtamistavasta.[18]
Keväällä 1925 Olsen-Smidt pidätettiin Helsingissä ”homoseksuaalisen hurjastelun” takia,[21] ja hänet tuomittiin huhtikuussa 1925 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen haureudesta,[22] sillä hänellä oli ollut seksuaalisuhteita kahteen nuorukaiseen, jotka toimivat seurakunnassa.[18] Vankeustuomion jälkeen hänet karkotettiin Norjaan.[23] Tuomio merkitsi helluntailiikkeelle huomattavaa kriisiä.[18]
Vastaukset 4
Vanhimmat
Helluntailaisuuden juuret ovat jostain syvältä?
Luther käski kirjassaan tappaa juutalaiset.
Hän väitti kirjassaan, että Jeesus ei ollut juutalainen.
Näitä oppeja Hitler sovelsi myöhemmin.
Eiköhän tämän palstan tarkoitus ole käsitellä helluntailaisuuden asioita. Joten pysytään asiassa.
Soinis-käräjät Tampereella 1960
Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajana toiminut Vilho Soininen siirtyi Helsingin Siion-seurakunnan saarnaajaksi, ja hänelle pidettiin uuden saarnaajan tervetulojuhla marraskuun 18. päivänä 1958. Hän oli pidemmän aikaa epäröinyt tehtävän vastaanottamista tietäessään saalemilaisten ja siionilaisten keskinäisistä erimielisyyksistä.[52][53]
Eino I. Manninen ja Vilho Soininen kuuluivat helluntaiherätyksen niin sanottuihin vahvoihin miehiin. He molemmat saivat osakseen laaja luottamusta ja arvostusta helluntailaisten keskuudessa. Eino I. Manninen johti Saalem-seurakuntaa ja Vilho Soininen Siion-seurakuntaa. Tuntemattomasta syystä heidän keskinäiset välinsä kuitenkin rikkoutuivat. Välien rikkoonnuttua Soinista kohtaan esitettiin vakava syytös moraalittomasta käyttäytymisestä. Asia käsiteltiin hovioikeudessa ja Soininen sai ehdollisen tuomion. Raastuvanoikeus kuitenkin vapautti Soinisen syytteistä.selvennä Helsingin Saalem-seurakunta vei Eino I. Mannisen johdolla asian Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus antoi lääkärinlausunnon ja Saalem-seurakunnalta saamansa kuulustelupöytäkirjan perusteella Soiniselle ehdollisen tuomion. Tämän jälkeen Vilho Soinista syytettiin muun muassa laittomasta rahankeräämisestä amerikkalaisen A. A. Allenin vieraillessa Siion-seurakunnassa. Syyte ei kuitenkaan johtanut tuomioon asti, vaan todettiin Helsingin Saalem-seurakunnan keränneen rahaa samalla tavalla T. L. Osbornen kokouksessa ja aikaisen muun muassa Katinalan raamattuopistoa rakennettaessa.[54]
Vilho Soininen erotettiin helluntaiherätyksen työyhteydestä 1960 ilmiannon perusteella, asia jota Soininen ei koskaan hyväksynyt. Soinista syytettiin hyvin läheisestä ja intiimistä suhteesta erääseen uskovaiseen naiseen.[55]
Tampereen Helluntaiseurakunnan saarnaajana toiminut Uuno Palonen toteaa muistelmissaan, että ns. Soinis-käräjät, joihin kutsuttiin 400 veljeä ja jotka pidettiin Tampereella 17. lokakuuta 1960, sammuttivat herätykset vuosiksi Tampereella ja koko herätysliikkeessä.[56] Uuno Palonen ehdotti kolme kertaa, että asia olisi käsitelty vain muutaman veljen ja Soinisen kesken, mutta se ei sopinut.