Aikajatkumossa

ajan herra 🙂

Avaruuden peruslait.
1. Avaruus on ajaton ja rajaton.
Perustelu.
Jos avaruus olisi rajallinen, sillä olisi jonkinlaiset seinät vastassa ja sen takana pelkkää absoluuttista tyhyyttä.
Mutta missä raja? Vielä senttimetri lisää ja yhä uudelleen. Matematiikassa ei ole suurinta lukua. Avaruuden etäisyydet sisältävät aina lisämetrit. Sama ajassa.
Universumimme on vain yksi olio rajattomassa avaruudessa. Suhteellinen vallitsee materiaalisten olioiden välissä.
2. Olemassa ei ole mitään muuta kuin ajassa ja avaruudessa liikkuvaa materiaa erilaisissa olomuodoissaan. Materia koostuu rajallisista kappaleista ja niiiden välinen tyhjyys on suhteellista. Absoluuttista tyhjyyttä ei ole, koska materiaoliot ovat todellisia esim. maapallo, hirvi, galaksi, universum ovat avaruudessa todellisesti.
Materiaoliot (kiinteät, kaasumaiset jne. ovat alituisessa liikemuodossa. Liike on absoluuttinen materian olomuoto, lepotila suhteellinen olioiden keskinäisissä suhteissa.
3. Aika on pelkkä käsite ja joka ei ole mitään. Aika heijastaa olioiden peräkkäistä ajassa tapahtuvaa liikettä.
4. Aika-avaruutta ja siinä vellovaa materiaa ei ole luotu eikä se voi kadota. Materia liikkuu ns. itseliikunnan lain mukaisesti ja josta voidaan erottaa säännönmukaisuutta.
5. Materia on olemassa tajunnasta riippumatta. Tajuntaa ei voi olla ilman materiaa.
Materian sisällä eikä sen ulkopuolellakaan voi olla materiattomia olioita, jotka määräisivät tajunnan omaavien olioiden tekemisiä. Jumalat ovat siten mielikuvitusolentoja vailla todellisuuspohjaa.

On aivan sama mihin uskoo niin kuitenkin elollisessa ja elottomassa luonnossa vaikuttavat ehdot syntyvät olemisen ehdoilla. Muodollisesti voi näyttää siltä että tavaroita tehdään omasta tahdosta kun elintarvikkeista lähtien vaatetuukseen, asuntoon ynnä muuhun sanelee välttämättömyys.
Toki omaa tahtoa on miten ja millaista tehdään mutta yleisesti kaikki elollinen toimii elinehtojen perusteella. Ihmisellä on erityinen kyky tallentaa tietoa ja hyödyntää sitä. Sekin on lajiominaisuus.