Muutamia esimerkkejä...
"Äärioikeisto" on yksi monista olkiukoista, joita eurokraatit käyttää omaksi ja tulevan suurvallan eduksi. "Äärioikeistoksi" leimataan lopulta kaikki ne, jotka suhtautuvat kriittisesti suurvaltaan ja sitä ajavaan politiikkaan, sekä populismiin.
Myös "vihapuhetta" käytetään olkiukkona, johon jopa NATO:kin on lähtenyt mukaan. "Vihapuheen" verukkeella ei vain vaienneta äärimielistä, herjaavaa jne. epäsopivaa käytöstä, vaan sen lisäksi vaiennetaan myös EU:iin ja sille uskolliseen väkeen kohdistuvaa (toistaiseksi sallittua) kritiikkiä, sekä myös "liian faktapitoista" keskustelua.
Niin ikään "feminismiä" käytetään olkiukkona. Esim. meillä Suomessa ajetaan EU:lle uskollisten naispoliitikoiden suojelua kritiikiltä ja epämieluisilta faktoilta; naispolitiikon kritisoinnista muotoillaan "naisvihaa", ts. "feminismi" kokee saman kuin esim. "rasismi". Eli kun esim. humanitaarisen toiminnan kuluja kritisoi, se on "rasismia" (vaikka kritiikki kohdistuu päättäjiin) ja vastaavasti naispolitiikon tekemien esim. epäedullisten päätösten kritisoinnista muotoillaan "naisvihaa" (jota vahvistetaan harhaanjohtavasti varsinaisella epäsopivalla käytöksellä, kuten "huulipunahallitus", "tampp00nihallitus", "kassatyttö" jne.) vaikka kritiikki kohdistuisi asiaan, eikä henkilöön.
Muita keinoja on esimerkiksi kaiken edellisen kiistäminen, sekä oman toimintansa puolustelu, ja "oikeuttaminen", jossa otsikon mukaisilla asioilla on roolinsa.
Maailmaa jaetaan jyrkästi kahtia "hyviin" ja "pahoihin" ja tässä projektissa tapahtuu vapauksien kaventamista ja myös riistoa, eli entistä tiukempaa käyttäytymis- ja toiminta-aluetta. Ts. mielipiteitäkään ei saa julkistaa, eikä edes faktoja, mikäli ne rikkovat "yhdessä demokraattisesti" sovittuja sääntöjä. Kuitenkin tämä "hyvä" väki puhuu sananvapaudesta ystävällisesti hymyillen, mutta se mikä jätetään pois puheesta on loppulause "...meidän sallimien ehtojen puitteissa." Jo 80-luvulta lähtien puhuttiin kontrolliyhteiskunnasta ja jotakuinkin yhtä paljon sitä on kiistetty ja vedottu esim. salaliittoteorioisiin, jotta epäsopivat faktat kärsisi inflaation. Vaikka kuinka demonisoidaan tiettyjä faktoja ja totuuksia, niin näin se maailma kehittyy silmiemme edessä. Eikä hävetä tilanteita, joissa kiistetään savuavan aseen olevan omassa kädessään.
"Äärioikeisto" on yksi monista olkiukoista, joita eurokraatit käyttää omaksi ja tulevan suurvallan eduksi. "Äärioikeistoksi" leimataan lopulta kaikki ne, jotka suhtautuvat kriittisesti suurvaltaan ja sitä ajavaan politiikkaan, sekä populismiin.
Myös "vihapuhetta" käytetään olkiukkona, johon jopa NATO:kin on lähtenyt mukaan. "Vihapuheen" verukkeella ei vain vaienneta äärimielistä, herjaavaa jne. epäsopivaa käytöstä, vaan sen lisäksi vaiennetaan myös EU:iin ja sille uskolliseen väkeen kohdistuvaa (toistaiseksi sallittua) kritiikkiä, sekä myös "liian faktapitoista" keskustelua.
Niin ikään "feminismiä" käytetään olkiukkona. Esim. meillä Suomessa ajetaan EU:lle uskollisten naispoliitikoiden suojelua kritiikiltä ja epämieluisilta faktoilta; naispolitiikon kritisoinnista muotoillaan "naisvihaa", ts. "feminismi" kokee saman kuin esim. "rasismi". Eli kun esim. humanitaarisen toiminnan kuluja kritisoi, se on "rasismia" (vaikka kritiikki kohdistuu päättäjiin) ja vastaavasti naispolitiikon tekemien esim. epäedullisten päätösten kritisoinnista muotoillaan "naisvihaa" (jota vahvistetaan harhaanjohtavasti varsinaisella epäsopivalla käytöksellä, kuten "huulipunahallitus", "tampp00nihallitus", "kassatyttö" jne.) vaikka kritiikki kohdistuisi asiaan, eikä henkilöön.
Muita keinoja on esimerkiksi kaiken edellisen kiistäminen, sekä oman toimintansa puolustelu, ja "oikeuttaminen", jossa otsikon mukaisilla asioilla on roolinsa.
Maailmaa jaetaan jyrkästi kahtia "hyviin" ja "pahoihin" ja tässä projektissa tapahtuu vapauksien kaventamista ja myös riistoa, eli entistä tiukempaa käyttäytymis- ja toiminta-aluetta. Ts. mielipiteitäkään ei saa julkistaa, eikä edes faktoja, mikäli ne rikkovat "yhdessä demokraattisesti" sovittuja sääntöjä. Kuitenkin tämä "hyvä" väki puhuu sananvapaudesta ystävällisesti hymyillen, mutta se mikä jätetään pois puheesta on loppulause "...meidän sallimien ehtojen puitteissa." Jo 80-luvulta lähtien puhuttiin kontrolliyhteiskunnasta ja jotakuinkin yhtä paljon sitä on kiistetty ja vedottu esim. salaliittoteorioisiin, jotta epäsopivat faktat kärsisi inflaation. Vaikka kuinka demonisoidaan tiettyjä faktoja ja totuuksia, niin näin se maailma kehittyy silmiemme edessä. Eikä hävetä tilanteita, joissa kiistetään savuavan aseen olevan omassa kädessään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.