Kekkosen aikana Suomi kuroi kiinni elintasoeroa Länsi-Euroopan maihin, ja Suomen talouskasvu oli ennennäkemättömän nopeaa, nyt Suomi on vajonnut heikoimpien maiden joukkoon.
Banaanivaltio EU-Suomi: Raaka-aineiden vienti kasvanut jopa 88 prosenttia – Talouskasvu lähes heikointa maailmassa
Onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin, kysyi Talouselämä taloustieteilijä Johnny Åkerblomilta, joka vastasi, että "ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole". Hän totesi Suomen talouskasvun olevan lähes maailman heikointa
.
Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa. ”Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä”, ihmettelee kansantalouden tutkija Johnny Åkerholm Talouselämä-lehdessä. ”Olemme huolestuttavalla uralla”, hän varoittaa.
Suomalaisille on toistettu valtamediassa varsinkin kuluneen 9 kuukauden aikana hallituksen suunnalta, sen jälkeen kun pääministeri Sanna Marin sitoutti Suomen raskaalla miljardien eurojen maksutaakalla EU:n rahoituspakettiin viime kesänä, että ”me olemme nettomaksajia, koska meillä on varaa – koska Suomi on niin vauras”.
Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi, Åkerblom kertoo. Kasvuero Ruotsiin on peräti 20 prosenttia.
Vaikka propaganda onkin EU-aikana jatkuvaa, härskiä ja äänekästä, kohtaamaamme todellisuutta ei silti voida peitellä pysyvästi. ”Voit valehdella kaikille jonkun aikaa, mutta et kaikille kaiken aikaa”, totesi aikanaan Itsenäisyyspuolueen (IPU) edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen analysoidessaan EU-Suomessa levitettyä propagandaa.
”Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä”, Åkerholm sanoi ja tarkoittaa että Suomi on yksinkertaisesti elänyt velaksi. ”Ei ole ollut kasvua eivätkä yritykset ole investoineet. Yrityksillä on päinvastoin iso säästämisylijäämä.”
Suomi vie maailmalle esimerkiksi kaivannaisia, sellua ja kartonkia. Tavaraviennin osuus on noin 70 prosenttia kokonaisviennistä. Taloustutkijan mukaan viennin rakenteen kehitys kulkee Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta väärään suuntaan.
”Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia”, Åkerholm sanoi.
Talouselämä kysyi, että onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin?
”Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen”, Åkerblom vastasi.
Valtion tehtävä on, Åkerblom muistuttaa, ainoastaan investointiedellytysten luominen. Valtio, tai sen edustajana hallitus, ei mitenkään voi tietää, missä seuraava kasvuala on. Sen sijaan että valtio syytää paljon varoja tiettyyn vanhaan investointikohteeseen, järkevämpää olisi sijoittaa yleiseen kehittämiseen ja edistää riskinottomahdollisuuksia.
”Suomi tarvitsee paljon uusia yrityksiä nopeasti kasvaville aloille. Valtion täytyy miettiä roolinsa uusiksi, muuten ajaudutaan pian neuvostotyyliseen suunnitelmatalouteen”, Äkerblom sanoi.
Banaanivaltio EU-Suomi: Raaka-aineiden vienti kasvanut jopa 88 prosenttia – Talouskasvu lähes heikointa maailmassa
Onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin, kysyi Talouselämä taloustieteilijä Johnny Åkerblomilta, joka vastasi, että "ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole". Hän totesi Suomen talouskasvun olevan lähes maailman heikointa
.
Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa. ”Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä”, ihmettelee kansantalouden tutkija Johnny Åkerholm Talouselämä-lehdessä. ”Olemme huolestuttavalla uralla”, hän varoittaa.
Suomalaisille on toistettu valtamediassa varsinkin kuluneen 9 kuukauden aikana hallituksen suunnalta, sen jälkeen kun pääministeri Sanna Marin sitoutti Suomen raskaalla miljardien eurojen maksutaakalla EU:n rahoituspakettiin viime kesänä, että ”me olemme nettomaksajia, koska meillä on varaa – koska Suomi on niin vauras”.
Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi, Åkerblom kertoo. Kasvuero Ruotsiin on peräti 20 prosenttia.
Vaikka propaganda onkin EU-aikana jatkuvaa, härskiä ja äänekästä, kohtaamaamme todellisuutta ei silti voida peitellä pysyvästi. ”Voit valehdella kaikille jonkun aikaa, mutta et kaikille kaiken aikaa”, totesi aikanaan Itsenäisyyspuolueen (IPU) edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen analysoidessaan EU-Suomessa levitettyä propagandaa.
”Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä”, Åkerholm sanoi ja tarkoittaa että Suomi on yksinkertaisesti elänyt velaksi. ”Ei ole ollut kasvua eivätkä yritykset ole investoineet. Yrityksillä on päinvastoin iso säästämisylijäämä.”
Suomi vie maailmalle esimerkiksi kaivannaisia, sellua ja kartonkia. Tavaraviennin osuus on noin 70 prosenttia kokonaisviennistä. Taloustutkijan mukaan viennin rakenteen kehitys kulkee Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta väärään suuntaan.
”Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia”, Åkerholm sanoi.
Talouselämä kysyi, että onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin?
”Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen”, Åkerblom vastasi.
Valtion tehtävä on, Åkerblom muistuttaa, ainoastaan investointiedellytysten luominen. Valtio, tai sen edustajana hallitus, ei mitenkään voi tietää, missä seuraava kasvuala on. Sen sijaan että valtio syytää paljon varoja tiettyyn vanhaan investointikohteeseen, järkevämpää olisi sijoittaa yleiseen kehittämiseen ja edistää riskinottomahdollisuuksia.
”Suomi tarvitsee paljon uusia yrityksiä nopeasti kasvaville aloille. Valtion täytyy miettiä roolinsa uusiksi, muuten ajaudutaan pian neuvostotyyliseen suunnitelmatalouteen”, Äkerblom sanoi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa on hurahdettu tukiaisiin.
Joskus tämä tukiaispolitiikka loppuu. Toivottavasti olen silloin jo jossain muualla.
” Suomessa on hurahdettu tukiaisiin. ”
Se on yksi jäsenyyden eduista!
”Joskus tämä tukiaispolitiikka loppuu. ”
Ei välttämättä...
”Toivottavasti olen silloin jo jossain muualla.”
Ennakoi tilanne ja hyppää Allegroon! Ei siellä ole pelkoa tukiaisista!